Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 22.5.2015 Oulun ammattikorkeakoulussa järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina ja palkintona 481 000 euroa. Apurahoja jaettiin 40 ja kuvataiteilija Hannu Lukinille myönnettiin rahapalkinto.

Pohjois-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin 22.5.2015 Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kampuksen konserttisalissa. Juhlapuheen Anna mulle tähtitaivas piti asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

Juhlan musiikillisesta annista vastasi Soile Isokoski säestäjänään Outi Rahko. Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen opiskelijat esittivät Tanssillisen tervehdyksen.

Apurahat ja palkinto

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 705 hakemusta, mikä on 110 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemusten yhteisarvo 11 milj. euroa ylitti edellisen vuoden arvon 2,2 miljoonalla. Myönnettyjen 40 apurahan ja palkinnon yhteissumma oli 481 000 euroa.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja väitöskirjatyöhön (à 24 000 euroa) myönnettiin tänä vuonna neljä. Lastenkulttuurille myönnettiin apurahoja näyttämö- ja elokuvataiteessa sekä taideprojektiin ja kulttuurifestivaaliin. Tanssitaiteilija Henna Hanhinevalle ja työryhmälle myönnettiin 12 000 euroa pysyvän monitaidetilan perustamiseen Oulun Ensi- ja turvakotiin. Kotiseututyön apurahana myönnettiin Oulu-seura ry:lle 16 000 euroa kamarineuvos Atte Kalajoen elämästä kertovan kirjan tekemiseen.

Liminkalainen kuvataiteilija Hannu Lukin palkittiin ansioistaan taiteilijana, taiteen ja kulttuurin puolestapuhujana ja kuvataidekasvattajana. Palkinto on 10 000 euron suuruinen.

Kärkihankkeisiin myönnettiin yhteensä 44 000 euroa. Oulun kirjailijaseura ry:lle myönnettiin 20 000 euroa Kirjallisuuden talon perustamiseen ja valokuvaaja Vesa Rannalle 24 000 euroa dokumentaarisen Reunalla-valokuvaprojektin toteuttamiseen.
 

Oopperalaulaja Soile Isokoski esiintyi juhlan alussa säestäjänään Outi Rahko.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 47. vuosijuhlansa Rovaniemen Korundissa 23.5.2015. Lapin rahasto jakoi apurahoja tieteelle ja taiteelle yhteensä 455 000 euroa 51 hakijalle. Apurahoja myönnettiin eniten Rovaniemelle 217 000 euroa, josta myös hakemuksia tuli eniten.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon, suuruudeltaan 10 000 euroa. Tänä vuonna myönnettiin ympäristöpalkinto kalakantojen hyväksi tehdystä työstä. Vuosijuhlapuheen piti vs. rehtori Irja-Kaisa Lakkala aiheesta  Joutsenet ovat aina ajatuksissani, paneutuen Lapin rahaston merkitykseen ja vaikuttavuuteen lappilaisen kotiseutuidentiteetin, kulttuurin ja luovuuden tukijana.

 
Apurahahakemuksia enemmän taiteelle kuin tieteelle

Lapin kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 454 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli 6,3 miljoonaa euroa, joka oli sama kuin viime vuonna. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteen osuus myönnetyistä apurahoista oli  53 % ja tieteen 47 %. Naisten osuus saajista oli 61 % ja miesten 39 %.

Ympäristöpalkinto kalakantojen hyväksi tehdystä työstä

Ympäristöpalkinto myönnettiin kahdelle yhdistykselle,molemmille 5 000 euroa, kalakantojen hyväksi tehdystä työstä. Pro Siika ry:n  toiminta tähtää kesäisen vaellussiian palauttamiseen mereen ja jokeen. Samalla yhdistys haluaa kohottaa yleistä tietoisuutta vaellussiiasta ja sen ympärille syntyneestä vuosisatoja vanhasta, ainutlaatuisesta, elävästä perinnekalastuskulttuurista.

Tornio-Muoniojokiseura ry on koko 30-vuotisen toimintansa ajan tehnyt voimakasta työtä vaelluskalakantojen palauttamiseksi Tornion-Muonionjokeen. Jokiseura on ajanut johdonmukaisesti Itämeren lohenkalastuksen muuttamista kotijokiperusteiseksi. Vaelluskalojen kotijokiperusteinen kalastus perustuu kansainväliseen lakiin ja on biologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, laillisesti ja historiallisesti kestävin tapa kalastaa.

A.E. Nordenskiöld –stipendi Mari Orjasniemelle

A.E. Nordenskiöld -stipendi (24 000 euroa) myönnettiin taiteen maisteri Mari Orjasniemelle väitöskirjatyöhön ”Arktisen alueen ekologista kestävyyttä edistävien ratkaisujen yhteiskehittäminen kollaboratiivisessa mediassa”. Orjasniemi on kiinnostunut tutkimuksessaan siitä, miten mediaa voidaan käyttää alustana yhteiskehittämistyössä, joka osallistaa ihmisiä tuoden yhteen erilaista tietoa ja osaamista samalla, kun pyritään lisäämään keskinäistä ymmärrystä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää käytännönläheisiä työkaluja, menetelmiä ja malleja kollaboratiivisessa mediassa tapahtuvaan avoimeen ja monialaiseen yhteiskehittämistyöhön, ja tarkastella sen kulttuurisia rakenteita ja käytänteitä.

Tutkimuksen  yhteiskehittämisprosesseissa hahmotetaan arktisen alueen ekologiseen kestävyyteen liittyviä kehittämistarpeita ja etsitään niihin konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Näin tutkimus tuottaa tietoa arktisesta toimintaympäristöstä hyödyttäen alueen ekologista kestävyyttä edistävää työtä.

Tukea yrittäjyyden alkuvaihetta käsittelevälle tutkimukselle

YTM Piritta Parkkarille myönnettiin 24 000 euroa väitöskirjatyöhön jossa hän tutkii suomalaisten nuorten yrittäjyysyhteisöjä. Tutkimus pohjautuu ”Entrepreneurship Society” -nimisissä yrittäjyysyhteisöissä tehtyyn kenttätyöhön. Näitä yhteisöjä on yli 15 ympäri Suomea Helsingistä Rovaniemelle  ja niiden tarkoituksena on innostaa nuoria ja opiskelijoita yrittäjyyteen.

Artikkelipohjainen väitöskirja vastaa muun muassa kysymykseen: ”Miten yrittäjyydelle eri tahoilta (esimerkiksi valtiovalta, julkinen keskustelu) asetetut tavoitteet toteutuvat yhteisöissä ja kuinka niitä vastustetaan?” Tutkimuksen tavoite on luoda tilaa monenlaisille tavoille olla yrittäjä sekä haastaa yksinkertaistavia ajattelumalleja yrittäjyydestä.

Visuaalisen taiteen apuraha Mark Robertsille

Mark Roberts (MA) (1970) on englantilainen kuvataiteilja ja käsikirjoittaja. Hän on opiskellut valokuvataidetta Englannissa (University for the Creative Arts at Farnham) ja elokuvakäsikirjoittamista Salfordin yliopistossa Manchesterissä. Roberts yhdistää videota, valokuvaa, tekstiä ja ääntä teoksissaan, jotka tutkivat ihmisten näkyviä ja näkymättömiä suhteita elinympäristöihinsä. MRoberts työskentee usein yhdessä kuvataiteilija Minna Rainion kanssa, ja he toteuttavat monikanavaisia videoinstallaatioita, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja.

Rainion ja Robertsin teokset ovat olleet esillä laajasti Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa mm. Nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä (2004), Franklin ArtWorks-galleriassa Minneapolisissa (2010), Governor´s Islandin galleriassa New Yorkissa (2011), Valokuvataiteen museossa Helsingissä (2012) ja Porin taidemuseossa (2013).

Maakunnallisesti merkittäville hankkeille yhteensä 40 000 euroa

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry:lle myönnettiin 15 000 euroa yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Silence Moods on uusi kulttuurimatkailukonsepti jonka avulla rakennetaan uudenlainen liiketoimintamalli taidetapahtumien ja matkailun välille. Silence Moods konseptissa synnytetään uusia kulttuurimatkailutuotteita, jotka työllistävät taiteilijoita ja samalla mahdollistavat yhdistyksen toiminnan kehittämisen.

Sodankylän elokuvafestivaaleille myönnettiin 25 000 euroa Sodankylän elokuvajuhlien 30-vuotisjuhlan järjestämiseen. Sodankylän elokuvajuhlat järjestää myös kunnianosoituksena edesmenneelle elokuvajuhlien festivaalijohtajalle Peter von Baghille omistetun 30-vuotisjuhlaseminaarin. Samalla vaalitaan parhaimmalla mahdollisella tavalla Peter von Baghin arvokasta perintöä. Seminaarin vetäjänä toimii yksi maailman merkittävin elokuvakriitikko (Cahiers du Cinema) ja Ranskan Kinemateekin johtaja Serge Toubiana. Seminaari tullaan striimaamaan suorana YLE:n verkkosivuille ja samalla se tallennetaan jatkokäyttöä varten.

Lastenkulttuurille mediatyöpajoja ja kulttuuriperinnettä

Lastenkulttuurille myönnettiin tukea 17 500 euroa kahdelle eri hankkeelle. Apurahaa myönnettiin perheen yhteisten mediatyöpajojen järjestämiseen ja kulttuuriperinteen esille tuomiseen eri taiteenaloja käyttäen.

Taidelahjoitus Kemin taidemuseolle

Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti tänä vuonna Kemin taidemuseolle kuvataiteilija Sanna Koiviston  teoksia. Koiviston kuusiosainen teossarja Myydyt morsiamet käsittelee naisen asemaa, roolia ja suhdetta yhteiskuntaan ja luontoon. Sarjan kipsiveistokset kuvaavat naisvartaloita, joista jokaisella on erilainen kuori, iho. Vartalot on hunnutettu tai päällystetty erilaisilla aineksilla kuten hiekalla, helmillä, rahoilla, jopa pullonkorkeilla. Myydyt morsiamet -teoksista välittyy taiteilijan tuotannolle ominainen herkkyys, monitulkintaisuus ja kantaaottavuus.

Sanna Koivisto on toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 1977 lähtien. Hänen laaja ja monipuolinen tuotantonsa koostuu pronssi-, keramiikka- ja sekatekniikkaveistoksista, piirustuksista, maalauksista, julkisista monumenteista sekä ympäristötaideteoksista. Julkisia monumentteja taiteilija on tehnyt parikymmentä.

Koivisto asuu ja työskentelee Iissä, Pohjois-Suomessa. Hänen työhuoneensa sijaitsee taidekeskus KulttuuriKauppilan ateljeetalossa Iijoen varrella. Koivisto on yksi KulttuuriKauppilan perustajajäsenistä. Taiteellisen työnsä ohessa Sanna Koivisto on toiminut taideaineiden opettajana koko uransa ajan.

Koiviston kaikki työt kertovat rohkeasti mutta herkästi ympärillä olevasta, muuttuvasta yhteiskunnasta. Pienen ihmisen erottaminen suuresta massasta ja sitä kautta inhimillisyyden esiin tuominen on yksi keskeinen teema Koiviston tuotannossa. Koiviston teokset muistuttavat mahdollisuudesta saada syntyä, kasvaa, antaa ja saada rakkautta, kuulua osaksi luontoa ja maailmankaikkeutta.
 

Studio Solui -tanssiryhmä esiintyi.

Lapin Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahasto tukee 250 000 eurolla tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän uutta yhteistyöohjelmaa. Post Docs in Companies -ohjelman tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja samalla parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. Ohjelman toteutuksesta vastaa FIMECC Oy ja sen muut rahoittajasäätiöt ovat KAUTE-säätiö, Tekniikan Edistämissäätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

Tohtoreiden siirtyminen nykyistä laajemmin yksityisen sektorin palvelukseen vauhdittuu Suomessa, kun yritykset, suomalaiset säätiöt, ja FIMECC käynnistävät yhdessä laajan kaikkia elinkeinoelämän aloja ja kaikkia tieteenaloja vapaasti koskevan Post Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelman.

”PoDoCo-ohjelma on aivan erinomainen instrumentti edistämään elinkeinoelämämme pitkäjänteistä kilpailukykyä ja uudistumista”, toteaa EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta.

Tohtorikoulutettujen työllistyminen elinkeinoelämän piirissä voidaan varmistaa sillä, että väitökset ja niiden jälkeiset ns. Post Doc -tutkimukset tehdään yrityksiä kiinnostavista aiheista. PoDoCo lisää elinkeinoelämän tietoisuutta tulevista tohtoreista ja heidän osaamisestaan sekä luo yksityiselle sektorille entistä paremmat kannusteet palkata tohtoreita. PoDoCoa voi hyödyntää toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja siihen voi ilmoittautua kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

”Suomessa peräänkuulutetaan uusia keinoja elinkeinoelämän uudistamiseksi juuri nyt, kun talouden näkymät ovat synkät. PoDoCo -ohjelma on konkreettinen ja Suomen Kulttuurirahastolle luonteva tapa olla tukemassa korkeasti koulutettujen työllistymistä elinkeinoelämään”, linjaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Elina Ikonen.

”Meille on tärkeää vaikuttavuus. Nyt saadaan elinkeinoelämän sitoutumisen kautta rahoituksellemme suuri vipuvaikutus, kun säätiöt voivat tuottaa julkista hyötyä yksityisen sektorin ongelmanratkaisuista. Tämä on aivan uudenlainen mekanismi Suomessa”, toteaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Laura Juvonen.

PoDoCo–palvelussa on kaksi keskeistä osallistumisen osa-aluetta:
1. Vastavalmistuneille ja valmistumassa oleville tohtoreille tarjotaan tietoa yritysten erityisistä tutkimus- ja tuotekehityshaasteista, heitä kannustetaan etsiytymään yritysten toimintaan ja heille järjestetään esittäytymistilaisuuksia yritysten johdolle sekä säätiöiden rahoitusta.
2. Yrityksille tarjotaan tietoa tuoreista tohtoreista ja tohtorikandidaateista, heidän erityisosaamisistaan, ja yrityksille järjestetään työllistämismahdollisuuksia tohtoreiden osaamisen hyödyntämiseen ja tieteellistä lähestymistä vaativaan ongelmanratkaisuun.

”Tohtorien siirtymistä yksityiselle sektorille on tarve lisätä. Näin elinkeinoelämä nostaa osaamistasoaan. Nyt on saatu useat rahoittajat yksinkertaisen ohjelman taakse”, kuvailee professori Yrjö Neuvo Aalto-yliopistosta.
Kiinnostus yksityisen sektorin haasteisiin ja liiketoimintalähtöiseen ajatteluun on tohtorin osallistumisen lähtökohta. Yrityksillä tulee palvelusta hyötyäkseen olla strateginen halu nostaa osaamistasoa ja analyyttisen lähestymisen kykyjä.

Ohjelman toteuttaa FIMECC Oy, joka on n. 70M€ vuotuisella T&K-volyymillaan jo tällä hetkellä merkittävä uuden luomiseen tähtäävä verkottaja valmistavan teollisuuden kentässä. Nyt tätä verkottamisosaamista laajennetaan uusille alueille.

”Juuri tällaisten uusien mahdollisuuksien rakentamista varten perustimme FIMECCin yhdessä muiden organisaatioiden kanssa. Aiomme hyödyntää PoDoCoa tarvepohjaisesti, mihin se tutkijakontakteja ja rahoitusinstrumentteja sisältävänä ja ilman kiinteitä kustannuksia pyörivänä soveltuu mainiosti”, summaa ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola.

PoDoCon käynnistävät tahot:
Yritykset: ABB, Cargotec, Fastems, Genelec, KONE, Metso, Neste Oil, Outokumpu, Outotec, Ponsse, Rolls-Royce, SSAB, Stora Enso, Vaisala

Säätiöt: KAUTE-säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Tekniikan edistämissäätiö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö

Toteuttaja: FIMECC

Lisätiedot
Prof. Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo(at)aalto.fi, puh. 0400-740 300
Toimitusjohtaja Harri Kulmala, FIMECC Oy, harri.kulmala(at)fimecc.com, puh. 040-840 6380
Asiamies Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto, juhana.lassila(at)skr.fi, puh. 040 517 8500
Asiamies Laura Juvonen, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, laura.juvonen(at)teknologiateollisuus.fi, puh. 040-589 6263
 

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto jakoi vuosijuhlassaan 21.5.2015 Siuntion Kylpylän Talvipuutarhassa 140 apurahansaajalle 847 000 euroa. Lisäksi rahasto antoi 10 000 euron tunnustuspalkinnon Seija ja Klaus Järviselle.

Palkinto Suomen pop- ja jazzmusiikin koulutuksen pioneereille

10 000 euron suuruinen palkinto annettiin popin ja jazzin, kompin ja tatsin siivittäjille Seija ja Klaus Järviselle tunnustuksena heidän elämäntyöstään  Suomen pop/jazz-musiikin opetuksen pioneereina.

Pariskunta perusti Oulunkylän Pop & Jazz Opiston vuonna 1972. Opisto tunnetaan nykyään nimellä Helsingin Pop & Jazz Konservatorio.  Oppilaitos oli alansa ensimmäinen Pohjoismaissa ja opistossa aloitettiin järjestelmällinen kevyen musiikin opetus Suomessa. Vuonna 1986 siitä tuli alansa ainoa konservatorio Suomessa.

Maakunnan kärkihankkeen apurahat muotoilulle ja perinnekäsityölle

Uudenmaan Kulttuurirahaston kärkihankkeina tuettiin muotoilun sekä kädentaitojen kehittämistä ja vaalimista yhteensä 40 000 eurolla.   Suomen Muotoilukasvatusseura ry sai muotoilulähettilästoimintaan 25 000 euroa ja Taito Uusimaa ry kädentaitojen kulttuuriperinnön säilyttämiseen 15 000 euroa.

Suomen Muotoilukasvatusseura ry toteuttaa apurahan avulla kouluvierailuja ja Ideaverstas-tapahtumapäiviä Uudenmaan kouluissa. Oppilaat voivat osallistua luovaa työskentelyä, ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja edistäviin kädentaitopainotteisiin pajoihin. Ideaverstaissa lapset tutustuvat muotoiluprosessin vaiheisiin, ideoiden työstämiseen ja pienoismallien valmistamiseen. Opettajille tarjotaan starttipaketti muotoilukasvatusmenetelmiin ja materiaaleihin.

Taito Uusimaa ry:n Osattiin ennen – osattaispa nytkin –hankkeessa pyritään säilyttämään aineetonta kulttuuriperintöä ja varmistamaan lähes unhoon jääneiden perinnekäsityötaitojen siirtyminen nykyihmisille sovellettuina moderneihin sisustus- ja käyttötuotteisiin. Hankkeesta järjestetään näyttely sekä julkaistaan opetusmateriaalia painotuotteena ja sähköisesti.

Muut apurahat

Uudenmaan Kulttuurirahasto sai hakuaikana 1868 taiteen ja kotiseututyön apurahahakemusta, joiden hakusumma oli yli 22 miljoonaa euroa. Apurahanhakijoista  7 % sai apurahan, jaetun apurahamäärän jäädessä n. 3,8 %:iin haetusta. Eniten apurahoja haettiin kuvataiteissa (26,5 % hakijoista), säveltaiteissa (22 %) ja näyttämötaiteissa ( 15 %).  

Vuoden työskentelyapurahan saivat kuvataiteen maisteri Tanja Koponen, tanssija Maija Nurmio ja musiikin maisteri Esko Järvelä. Puolivuotisen työskentelyapurahan saivat kirjallisuudessa Mooses Mentula, Pajtim Statovji, Lin Tao ja Susanna Widjeskog, muotoilun ja taidekäsityön alalla Olga Gurova ja työryhmä, tanssitaiteessa Ninu Lindfors, teatteritaiteessa Emilia Kokko sekä säveltaiteissa Jarkko Hartikainen. Jani Suonperän ja työryhmän Albumit Uusimaa  -valokuvakeruun toteuttamista osana kansallista Albumit auki -tietokantahanketta tuettiin 19 000 eurolla.

Tunnustuspalkinto Seija ja Klaus Järviselle

Jussi Valtosen tervehdys vuosijuhlaan

Jaakko Tapanisen vuosijuhlapuhe: Miksi apurahojen jakaminen on tärkeää

Uudenmaan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston apurahat jaettiin maakuntarahaston 53. vuosijuhlassa 20.5.2015 Lappeenrannassa.

Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia vastaanotettiin 288 ja apuraha myönnettiin 44 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 401 000 euroa. Vuosijuhlassa julkistettiin myös Etelä-Karjalan rahaston Viimeinen sammuttaa valot –nuorisohanke ja maakuntarahaston 10 000 euron arvoinen kulttuuripalkinto luovutettiin harrastajateatteriohjaaja Jorma Piispaselle. Kärkihankeapuraha 30 000 euroa jaettiin Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan Estradi ry:n kesken, kumpikin sai 15 000 euroa.

Taiteen osuus apurahoista oli n. 70 % (277 000 euroa) ja tieteen n. 30 % (121 000 euroa).  Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataide (27 %) säveltaiteet (17 %) sekä näyttämötaiteet (17 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten teknisille tieteille (43 %), luonnontieteille (24 %) sekä maatalous- ja metsätieteille (20 %). Apurahan sai noin joka kuudes hakijaa ja saajista 69 % oli naisia. Apurahojen keskisuuruus oli n. 9 000 euroa. Kokovuotinen (24 000 euroa, post doc 28 000 euroa) apuraha myönnettiin viidelle ja puolivuotinen (12 000) kuudelle hakijalle.

Viimeinen sammuttaa valot –nuorisohanke käynnistyy purkutalossa

Vuosijuhlassa julkistettiin kuluvan kevään aikana käynnistyvä Viimeinen sammuttaa valot – eli pitkä viikonloppu purkutalossa -nuorisohanke. Hankkeen  avulla pyritään kartoittamaan paikallista nuorisokulttuuria, sen sisältöjä ja tekijöitä sekä tuomaan lähemmäs toisiaan yhä pienemmiksi ryhmiksi pirstoutuvia alakulttuureja. Hanke on samalla kunnianosoitus täysin palvelleelle Lappeenrannan teatterirakennukselle sekä tervetulotoivotus uudelle kauppakeskukseen sisään rakennetulle teatteritilalle. Rakennusten purkamisen myötä unohtuu nopeasti myös pala paikallishistoria. Tässä hankkeessa kohta purkujätteeksi muuttuva rakennus saa nuorten toiminnan kautta uutta väriä kulttuurihistoriaansa.

Festivaalitapahtuman kesto on nimensä mukaisesti yksi viikonloppu syystalvella 2015 (tarkka päivämäärä vahvistuu myöhemmin). Itse tapahtumaa edeltää puolen vuoden prosessi, jossa nuorten ideat työstetään esitys- ja esittelykuntoon. Hanke on maakunnallinen  ja toimintaan kutsutaan mukaan nuoria kaikista Etelä-Karjalan yhdeksästä kunnasta. Hankkeen koordinaattorina toimii draamapedagogi, teatteritaiteen taiteen maisteri Maria Fomin.

Näyttämötaiteet vahvassa vedossa

Vuoden 2015 Kärkihanke-apuraha jaetaan kahden yhdistyksen kesken. Mustan ja Valkoisen Teatteri -yhdistys sai 15 000 euroa 12. kansainvälisen Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin järjestämiseen. Yhdistys on järjestänyt Imatralla vuodesta 2004 alkaen jo 11 kansainvälistä Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalia, jossa on esiintynyt yli 150 teatteria 30 maasta. Teatterifestivaali on Kaakkois-Suomen ainoa aidosti kansainvälinen ammattiteatteriteatterifestivaali, jonka teemana on tänä vuonna Mies ja Nainen.  Ojelmisto pyrkii esittelemään laajasti eri tyylilajeja, myös harvemmin Suomessa esitettävää teatteria, kuten butoesityksiä, katuteatteria jne. Aikaisempien vuosien tapaan festivaalilla tulee esiintymään suuri määrä teatteriryhmiä useasta eri maasta. Esitykset pidetään pääasiassa Kulttuuritalo Virrassa ja sen ympäristössä.

Toinen kärkihanke-apuraha myönnettiin Etelä-Karjalan Estradille Taidekoulun 10-vuotisjuhlavuoden tulitaidekiertueen järjestämiseen sekä Tuli ja Rytmi -taidekasvatusprojektin toteuttamiseen. Taidekoulu Estradi syntyi Lappeenrannan Bändikoulun, Lappeenrannan Nuorisoteatterin ja Sirkuskoulu Tuikku yhdistymisen tuloksena. Virallisesti Taidekoulu aloitti toimintansa 1.1.2005. Koulu on tuottanut lukuisia menestyksekkäitä esityksiä, konsertteja ja taiteidenvälisiä produktioita, tehnyt yhteistyötä venäläisen sirkuskoulun kanssa. Estradi tavoittaa vuosittain noin 8000-10000 katsojaa. Kärkihankeapurahalla toteutetaan taidekasvatusprojekti, joka sisältää sirkus-, tanssi-, tulitaide- ja musiikkiopetusta sekä esiintymistaitojen harjaannuttamista. Hankkeessa kautta tutustutaan samalla muinaishistoriaan, vanhoihin tarinoihin – ihmisen ja tulen tarinaan. Monipuolisena ja vaativana taitolajina tulitaiteen on havaittu kiinnostavan erityisesti poikia, joiden mukaan saaminen toimintaan on yksi tärkeä painotus hankkeessa. Esitys- ja juhlakiertue toteutetaan syksyllä 2015.

Viisi kokovuotista ja kuusi puolivuotista työskentelyapurahaa

Tieteellistä työskentelyä tuettiin neljällä kokovuotisella apurahalla. Tekniikan tohtori Yulia Alexandrova sai apurahan sähkökoneiden kokonaisvaltaista suunnittelumenetelmää käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, filososfian maisteri Sari Janhunen tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Maiju Kosunen kaarnakuoriaisten ja myrskyjen yhteisvaikutusta metsämaan hiilidynamiikkaan käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä Master of Science Nicolus Rotich luokittelumenetelmiä prosessi- ja biotekniikan sovellutuksissa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Taiteen puolella kokovuotinen apuraha myönnettiin taiteen maisteri, kuvanveistäjä Sirpa Hynniselle taiteelliseen työskentelyyn. Puolivuotisen apurahan saivat kuvanveistäjä AMK Satu Jaatinen taiteelliseen työskentelyyn, filosofian maisteri, kirjailija Teemu Kaskinen romaanin kirjoittamiseen, kuvataitelija AMK Emma Lappalainen taiteelliseen työskentelyyn, filosofian maisteri Sari Pullinen romaanin kirjoittamiseen, M.F.A., korutaiteilija Tiina Rajakallio taiteelliseen työskentelyyn sekä kuvataiteilija AMK Tiina Suikkanen taiteelliseen työskentelyyn.

Kulttuuripalkinto harrastajateatteriohjaajalle

Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston vuoden 2015 Kulttuuripalkinto myönnettiin harrastajateatteriohjaaja Jorma Piispaselle (s. 1956). Piispanen syntyi ja kävi koulunsa Tampereella. Veri veti nuorta miestä teatterin ja ohjaustyön pariin jo nuorella iällä. Teini-iässä Piispanen teki naapurustonsa lapsille erilaisia suunnistusrasteja ja pieniä näytelmäntapaisia tehtäviä, joissa hän toimi aina ohjaajan roolissa. Ammattikoulutuksen ja työuran myötä asuinpaikaksi vaihtui Imatra vuonna 1976. Metallialan ammattilaisen sydän sykki kuitenkin edelleen teatterille, niinpä Piispanen liittyi Vuoksenniskan Nuorisoseuraan 1984. Ura teatterissa käynnistyi kansantanssien merkeissä jatkuen sitä kautta näyttelemiseen. Piispasen ensimmäinen suuri rooli oli näytelmässä Sateenkaarisatu, jossa hän esitti Pekka-pelleä. Tämän myötä tie aukesi moniin muihin mielenkiintoisiin rooleihin Irti-teatterissa ja Teatteri Imatrassa.

Kahden pojan isänä Jorma Piispanen kantoi huolta nuorten ajanviettomahdollisuuksista ja -tavoista Imatralla. Irti-teatterin syntyvaiheista Jorma Piispanen kertoo seuraavaa: ” Perustin Irti -teatterin 1992 elokuun 29. päivänä, koska halusin nuorten löytävän jotain uutta itsensä ilmaisussa, ettei tarvii dokata viikonloppuina”. Teatterin nimi IRTI lähtee ajatuksesta, että teatterissa ollaan irti tutusta ja turvallisesta, toisenlaisessa paikassa ja olotilassa. Piispanen kertoo, että ensimmäistä koolle kutsuttua harjoitusta sävytti jännitys, ilmaantuisiko nuoria paikalle ollenkaan. Huoli oli aiheeton, nuoret ottivat teatteritoiminnan omakseen. Toiminta on myöhemmin laajentunut eri ikäryhmiin. Vuonna 1995 perustettiin 10-13-vuotiaille oma lastenteatteri Pippuri ja tämän jälkeen 7-10-vuotiaille Mantelit sekä alle kouluikäisille Taaperot. Myös aikuisilla on mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan aikuisten omassa teatteriryhmässä.
Perustamisvuodestaan lähtien Irti-teatteri on valmistanut yli 70 erilaista produktiota. Teatterin toiminnassa on vuosittain mukana yli sata harrastajaa.

Anneli Pirttilän juhlapuhe: Millainen on Etelä-Karjalan kulttuurin tulevaisuus?

Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun pääsihteeri, musiikin maisteri Marja-Leena Pétas-Arjava on valittu kansainvälisen musiikkikilpailujen federaation (World Federation of International Music Competitions, Geneve) varapresidentiksi kolmivuotiskaudelle 2015-2018. Federaatio on maailmanlaajuinen, arvostettujen musiikkikilpailujen ja organisaatioiden verkosto, johon kuuluu noin 120 jäsentä.

Federaation tehtävänä on ammattimaisesti johdettujen kilpailujen kautta tunnistaa nuoria musiikkialan lahjakkuuksia ja laajan kansainvälisen verkoston kautta edistää heidän urakehitysmahdollisuuksiaan. Suomalaisilla kansainvälisillä musiikkikilpailuilla on laajalti tunnustettu rooli tässä tehtävässä. Federaatioon kuuluvat myös Kansainvälinen Sibelius – viulukilpailu ja Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu.

Suomen Kulttuurirahasto järjestää Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun joka viides vuosi. Viimeksi kilpailu järjestettiin elokuussa 2014 ja voittajiksi valittiin ukrainalainen sopraano Kateryna Kasper sekä korealainen tenori Beomjim Kim. Kilpailu on tarkoitettu esiintymiskypsyyttä omaavien nuorten laulajien valiojoukolle ja se tunnetaan laajasta ohjelmistovaatimuksestaan.

Lisätiedot:
Marja-Leena Pétas-Arjava, mp(at)mirjamhelin.fi
 

Pohjois-Karjalan Kulttuurirahasto vietti sunnuntaina 17.5. 54. vuosijuhlaansa Carelia-salissa Joensuussa. Juhlassa jaettiin 68 apurahaa, joiden yhteissumma oli 817 500 euroa. Summa on rahaston historian suurin.

Myös hakijamäärä nousi edelleen: hakemuksia saatiin 548 kpl (2014: 501 kpl) ja haettujen apurahojen yhteismäärä oli n. 8 milj. euroa (2014: 7,1 milj. euroa). Kasvaneesta jakosummasta huolimatta entistä harvempi, noin kahdeksasosa sai apurahan.

Tänä vuonna taiteeseen ja muuhun kulttuuritoimintaan myönnettiin yhteensä 43 apurahaa ja niiden osuus apurahojen yhteissummasta oli 49 %. Loput 25 apurahaa myönnettiin tutkimushankkeisiin. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 14 kpl ja puolivuotisia työskentelyapurahoja 15 kpl ja lisäksi yksi 8 kk:n apuraha. 25 000 euron suuruisen Kärkihanke-apurahan sai musiikkipedagogi Emilia Kallonen työryhmineen Karjalaiset lauluhäät -hankkeeseen.  

Rahasto palkitsi juhlassa muusikko Tuomas Holopaisen Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot  -mitalilla. Palkinto myönnettiin ”kotiseutuunsa kiintyneelle mielikuvituksellisen musiikin mestarille”, kansainvälistä menestyksekästä uraa tekevälle pohjoiskarjalaiselle musiikin moniosaajalle.  

Vuosijuhlapuheen juhlassa piti Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen otsikolla ”Yliopistot muuttuvassa maailmassa”.

Pohjois-Karjalan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi vuosijuhlassaan Jalasjärvellä 17.5.2015 yhteensä 1 023 000 euroa 126 apurahansaajalle sekä 10 000 euron suuruisen kulttuuripalkinnon näyttelijä-ohjaaja Eija-Irmeli Lahdelle, ”monipuoliselle näyttämötaiteilijalle, teatteritaiteen lähettiläälle”.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahajaon erityisiä painopistealueita vuonna 2015 ovat lasten ja nuorten kulttuuri, alueen elinvoimaa ja identiteettiä uudistavat hankkeet sekä paikallismuseoiden toiminnan elävöittäminen Muuttuva Museo -teemahaulla.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 626 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli yli kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 54,1 % ja tieteen 45,5 %. Loput apurahoista kohdistuvat opintoihin. Myönnettyjen apurahojen keskikoko kasvoi 8 133 euroon (2014: 7 350 €).

Kärkihanke-apuraha Siirtolaisuusinstituuttisäätiölle

Suurimman apurahan 40 000 euroa Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Siirtolaisuusinstituuttisäätiölle kärkihankkeena vieraskielisten lasten elämänhallintaa ja sosiaalistumista Etelä-Pohjanmaalla käsittelevään tutkimukseen.
Kolmivuotinen työskentelyapuraha myönnettiin vaasalaiselle taidegraafikko Juha Tammenpäälle. Kuvataiteen alalla puolivuotisen työskentelyapurahan 12 000 euroa saivat kuvataiteilija Elina Försti, kuvataiteilija Seppo Tanninen, taidegraafikko Janika Herlevi sekä kuva- ja sarjakuvataiteilija Hannu Peltoniemi. Kaikkiaan kuvataiteen apurahoja jaettiin 12 kpl, yhteensä 114 500 euroa. Muotoilun ja taidekäsityön apurahoja jaettiin seitsemän kappaletta yhteissumman ollessa 48 500 euroa. Puolivuotisen työskentelyapurahan 12 000 euroa sai lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokko. Valokuvataiteen apurahoja myönnettiin tänä vuonna yksi kappale: kokovuotisen 24 000 euron apurahan sai taiteilija Mia Damberg.

Lastenkulttuurille myönnettiin yhteensä 32 apurahaa, joiden yhteissumma on 125 500 euroa. Kuvataiteilija Sonja Backlund ja työryhmä saivat 10 000 euroa alakoulujen 4‒6-luokkalaisten kulttuuriviikon järjestämiseen Vaasassa. Kulttuuriyhdistys KoHo ry (Seinäjoki) sai 10 000 euroa draamallisten Aalto-kierrosten toteuttamiseen Seinäjoen Alvar Aalto -keskuksessa, ja myös Kurikka-Seura ry sai samoin 10 000 euroa lasten ja nuorten paikallismuseoprojektien toteuttamiseen yhdessä Jalasjärvi-Seuran kanssa Muuttuva Museo -apurahana.

Säveltaiteissa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry ja Vaasan Oopperasäätiö saivat molemmat 15 000 euron kohdeapurahan. Puolivuotisen työskentelyapurahan 12 000 euroa sai muusikko Mikael Björklöf, ja säveltäjä Petri Judinille myönnettiin neljän kuukauden apuraha 8 000 euroa sävellystyöhön. Kari Peltoniemi ja työryhmä sai kohdeapurahana 7 000 euroa mestarikansanlaulaja Erkki Rankaviidan elämäkertateoksen kirjoittamiseen. Kaikkiaan säveltaiteen apurahoja jaettiin 19 kappaletta, yhteensä 115 000 euroa.

Näyttämötaiteille apurahoja myönnettiin 13 kappaletta, ja niiden yhteissumma on 74 500. Puolivuotisen työskentelyapurahan sai tanssitaiteen maisteri Johanna Ikola. Tanssimajakka ry (Vaasa) sai 8 000 euroa  Pelkopiiri-tanssiteoksen toteutukseen, ja Valkea kääpiö ry (Seinäjoki) samoin 8 000 euroa Helmifestivaalin järjestämiseen. Evijärven Harrastajateatteri sai niin ikään 8000 euron kohdeapurahan Väinö Tuomaalan elämää käsittelevän näytelmän valmistamiseen.

Kirjallisuuden apurahoja myönnettiin kuusi kappaletta yhteissumman ollessa 30 500 euroa. Kirjailijat Henna Helmi Heinonen ja Tiina Hietikko-Hautala saivat molemmat neljän kuukauden työskentelyapurahan 8000 euroa.

Tieteiden apurahoja myönnettiin kaikkiaan 31 kappaletta, yhteensä 465 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja (24 000 euroa) saivat muiden muassa filosofian maisteri Sanna Heittola poliisien kielellisiä ammattikäytänteitä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Master of Social Sciences Urszula Zimoch Etelä-Pohjanmaalla yksinasuvien kasvavaa määrää käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Teppo Ylitalo Etelä-Pohjanmaan maakunta-identiteetin rakentumista käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kauppatieteiden maisteri Petteri Puska luomuruoan maineellista signaaliarvoa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Oikeustieteessä kauppatieteiden lisensiaatti Marika Salo sai kokovuotisen apurahan 28 000 euroa sijoitusneuvonnan ja sijoitussuositusten sääntelyä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Vuosijuhlassa laulua ja sanataidetta

Vuosijuhlassa Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK:ssa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Sopraano Terttu Iso-Oja lauloi Oskar Merikannon lauluja säestäjänään pianisti Kiril Kozlovsky. Näyttelijä Panu Valo esitti näytteen työn alla olevasta Vimpelin Väinämöisen jälkikaiuissa ‒ katkelma erään arkistoihin uppoutujan päiväkirjasta -musiikkiteatteriesityksestä. Jalasjärven kunnan tervehdyksen esitti rehtori Auli Tuohimäki, ja juhlapuhujana toimi vuoden 2015 kärkihankkeen edustaja, dosentti Markku Mattila Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksesta. Juhlassa nähtiin myös apurahan saaneen Pekka Pohjoispään valmistama juhlavideo Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston ensimmäisestä Lasten vuosijuhlasta, jota vietettiin Seinäjoen Rytmikorjaamolla 3. toukokuuta.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Laura Käpyaho. Lisäksi vuosijuhlassa jaettiin perinteisesti myös Oiva Kuusisto Säätiön apurahat, jotka ojensi hallituksen puheenjohtaja Mikael Jern.

Kuva: Juha Karhu
 

Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto Eija-Irmeli Lahdelle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Keski-Suomen rahaston 56. vuosijuhlassa Hankasalmella jaettiin keskiviikkona 13.5. rahaston vuoden 2015 apurahat.

Juhlassa jaettiin 12 stipendiä Schaumanin nimikkorahastosta sekä julkistettiin 48 apurahansaajaa, jotka valittiin 506 hakijan joukosta. Lisäksi yksi apuraha myönnettiin hakemuksetta. Juhlassa esiintyivät muusikot Antti Ikonen ja Elli-Noora Janhonen sekä näyttelijä Antti Suora. Juhlaesitelmän ”Lapset ja nuoret taiteen kentillä” piti filosofian tohtori Tarja Pääjoki Jyväskylän yliopistosta.

Kärkihankkeena myönnettiin 20 000 euron apuraha Jyväskylän kesäyliopistoyhdistyksen lasten ja nuorten yliopistotoiminnan käynnistämiseen. Kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) sai taiteelliseen työskentelyyn kuvanveistäjä Timo Hannunen. Väitöskirjatyöhön kokovuotisen apurahan saivat Teemu Tuomisalo ja Tuija Leena Viirret. Lisäksi jaettiin kokovuotiset apurahat väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (28 000 euroa) Arto Gråstenille, Olli Heikkiselle ja Tuija Parvikolle.

Kokovuotisten työskentelyapurahojen lisäksi Keski-Suomen rahasto jakoi yhden puolivuotisen apurahan (14 000 euroa) väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, seitsemän puolivuotista apurahaa
(12 000 euroa) taiteelliseen työskentelyyn ja viisi väitöskirjatöihin. Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen apurahan sai Changyu Guo, taiteen puolelta apurahan saivat Tapani Heinonen, Annukka Kiuru, Arttu Kotisara, Kimmo Kuokkala, Heidi Naumanen, Suvi Valli ja Niina Vuori sekä väitöskirjojen tekijöinä Hanna Ahonen, Merja Hietalahti, Reija Kuoremäki, Thaddeus C. Ndukwe ja Dan Nie.

Apurahat ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaetaan 289 000 euroa ja jakovuorossa olevista 14 nimikkorahastosta yhteensä 191 000 euroa. Suurin nimikkorahastojen osuus, 36 000 euroa, maksetaan Elsa ja Frans Marpion rahastosta. Keskisuomalaisen rahastosta jaetaan 25 500 euroa ja Päiviö Hetemäen rahastosta sekä Taito Mörkin rahastosta kummastakin 24 000 euroa.

Vuonna 1958 perustettu Keski-Suomen rahasto on vanhin Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista. Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon.
 

Keski-Suomen Kulttuurirahaston apurahat 2015