Annikki ja Erkka Lehtolan rahaston apurahat haettavina

Pirkanmaan Kulttuurirahasto julistaa uudelleen haettaviksi Annikki ja Erkka Lehtolan rahaston apurahat, yhteensä 8 000 euroa, erityisesti nuorten kulttuuritoimittajien jatko-opintoihin Euroopassa. Huomioon otetaan myös kulttuuriin suuntautuvat yleistoimittajat sekä soveltuvin osin myös viestintää ja kulttuurin eri aloja opiskelevat henkilöt. Apurahaa voi hakea henkilö, joka asuu, työskentelee tai on syntynyt Pirkanmaalla.
 
Hakuaika on 25.5.–15.7.2016.
 
Apurahaa haetaan vapaamuotoisella, henkilö- ja yhteystiedot tiedot sisältävällä allekirjoitetulla hakemuksella, jonka liitteenä hakija esittää työsuunnitelman, budjetin, ansioluettelon sekä muut tarvittavat liitteet. Hakemus laaditaan Suomen Kulttuurirahaston hakuohjeen 2016 mukaisesti.  Lisää Pirkanmaan rahaston apurahoista ja painopisteistä Pirkanmaan rahaston sivulla.Tutustukaa hakuohjeeseen ja erityisesti sen kohtiin mihin apurahaa ei myönnetä, työsuunnitelma ja sen tiivistelmä sekä liitteet.
 
Hakemukset liitteineen lähetetään hakuaikana osoitteeseen Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Mastontie 6, 33470 Ylöjärvi. Hakemukset, joissa on viimeistään viimeisen hakupäivän postileima, hyväksytään käsiteltäviksi.
 
Tieto myönnetystä apurahasta postitetaan apurahan saaneille syyskuussa 2016. Apuraha on nostettavissa myöntöpäätöksen ohjeiden mukaisesti myöntöpäätöksen saapumisen jälkeen.
 
Mikäli hakija haluaa pyytää suosituksia hakemuksensa tueksi, lausunnonantaja voi lähettää suosituksensa vapaamuotoisena yllä mainittuun Pirkanmaan Kulttuurirahaston osoitteeseen hakuaikana.
 
Lisätietoja

Pirkanmaan rahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen, etunimi.sukunimi@skr.fi sekä 6.- 9.6.2016 arkiaamupäivisin klo 9.30-11.00, p. 050 385 7610. Heinäkuussa tiedustelut mieluiten sähköpostitse ja hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä.
 

Satakunnan rahasto jakoi 25.5.2016 vuosijuhlassaan Merikarvialla 47 apurahaa, yhteensä 614 000 euroa, sekä mitalin aktiivisesta kylätoiminnasta.

Vuosijuhlan juhlapuheen piti Suomen lastenkulttuuriliiton puheenjohtaja Päivi Setälä. Porin Ahlaisissa asuvalle Regina Wittsbergille luovutettiin ansiokkaasta kylätoiminnasta H. G. Porthan-mitali.

Lääketiede, kuvataide sekä monet muut alat saivat rahoitusta  

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 47 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 11 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 10 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille sekä kuvataiteisiin.

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Fil. tohtori Anna Sivula ja työryhmä sai 25 000 euroa Satakunnan rannikkoseudun teollista kulttuuriperintöä käsittelevään tutkimiseen ja Porin Teatterisäätiö sr 25 000 euroa Porin Teatterin historiikin kirjoittamiseen.

Tänä vuonna tieteelle myönnettiin enemmän apurahoja kuin taiteelle. Tieteen osuus myönnöistä on euromääräisesti noin 57% ja taiteen 43%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 21 apurahaa ja taide 26 apurahaa.  Nuorin apurahan saaja on tänä vuonna 16-vuotias. Hänelle myönnettiin apuraha soittimen hankintaan. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli hieman yli 13 000 euroa.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 358 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 249 412 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 305 kappaletta ja haettu yhteissumma 4 115 612 euroa.

Lisätiedot:

Asiamies Risto Kupari, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Merikarvialainen pelimanniryhmä Toivo Viikilä ystävineen esiintyi vuosijuhlassa. Kokoonpanossa oli mukana myös asiamies Risto Kupari. Kuvat: Foto-Friitala

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahat 2016

Mitali Regina Wittsbergille

Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 20. toukokuuta 2016 Hailuodon nuorisoseurantalossa järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina 520 000 euroa. Juhlassa jaettiin ennätykselliset 57 apurahaa.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin 20. toukokuuta Hailuodon nuorisoseurantalossa. Juhlapuheen Kotikonnuilla piti toimitusjohtaja Leena Vuotovesi Iin Micropolis Oy:stä. Juhlan musiikista vastasivat hailuotolainen iPad-lastenorkesteri sekä Kaisamarja Stöckell ja Kari Blomster. Vuosijuhlassa julkistettiin Kulttuurirahaston taidelahjoituksena hailuotolaisen ympäristötaiteilija Anni Rapinojan teos Työtoverina Hirvi, Jänis ja Rusakko (2015) sarjasta Luonnonvalot sekä valokuvaaja Aki Roukalan Hailuoto-kirja.

Apurahat

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 729 hakemusta, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Hakemusten yhteisarvo oli yli 12 miljoonaa euroa, mikä ylitti viime vuoden arvon yli miljoonalla eurolla. Myönnettyjen 57 apurahan yhteissumma oli 520 000 euroa.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja väitöskirjatyöhön (24 000 euroa) myönnettiin tänä vuonna neljä. Koulukapellimestari, musiikkikasvattaja Norma Ilmolalle myönnettiin apuraha uuden kanteleen prototyypin suunnitteluun ja valmistamiseen. Uudentyyppistä nykysirkusta puolestaan edustaa M.A. Ilona Jäntin, medianomi Inkeri Jäntin ja medianomi Riku Miettusen hanke, jossa valmistetaan tilalähtöinen sirkusteos Oulun Ruskon kaatopaikan metallijätepihalle. Kulttuurirahasto tuki myös medianomi (AMK) Antti J. Leinosen Perämeren rannikon hiipuvaa ammattikalastuskulttuuria dokumentoivaa valokuvausprojektia sekä Oulunsuun Nuorisoseuran yhteydessä toimivaa Polakkarit-kansantanssiryhmää.

Tieteellistä tutkimusta Kulttuurirahasto tuki myöntämällä apurahan muun muassa FM Maria Julkulle Oulun linnan valtapoliittista ja sosiokulttuurista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön, KM Helena Parkkilalle pohjoissuomalaisissa lastensuojeluyksiköissä asuvien tyttöjen väkivallan ja kuulumisen kokemuksia käsittelevään väitöstutkimukseen sekä FM Pinja Pikkuhookanalle perinnöllisyystieteen menetelmien kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Painopisteensä mukaisesti Kulttuurirahasto tuki merkittävästi lastenkulttuuria. Apurahoja myönnettiin muun muassa lapsille suunnatun interaktiivisen taideteoksen valmistamiseen, teatteriesitykseen sekä erilaisiin lapsille ja nuorille suunnattuihin työpajoihin ja kursseihin. Kotiseututyön apurahoina myönnettiin rahoitusta Kuusamon kotiseutuhistoriaan liittyvän kuvamateriaalin digitointiin ja arkistointiin sekä perinneteoksen valmistamiseen Ylivieskan Pylvään kylän alueelle.

Kärkihankkeisiin myönnettiin yhteensä 40 000 euroa. ArsLiminka ry sai 20 000 euron apuhan liminkalaisen laulutaiteilija Abraham Ojanperän elämästä kertovan oopperan toteuttamiseen. Filosofian tohtori Anna Liisa Ruotsalainen työryhmineen sai kasvitieteellisessä puutarhassa pidettävän, ala- ja yläkouluikäisille kohdistetun elämyksellisen oppimisen projektin toteuttamiseen 20 000 euroa.

Lisätietoja

Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamies Jari Sivonen etunimi.sukunimi@skr.fi
Pohjois-Pohjanmaan rahaston sihteeri Jetta Liukkonen etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahat 2016

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahat jaettiin maakuntarahaston 55. vuosijuhlassa 19.5.2016 Kotkan Höyrypanimossa.

Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia vastaanotettiin 255 kappaletta ja apuraha myönnettiin 48 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 437 000 euroa. Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto luovutettiin Äijäkanteleet ry:lle. Vuoden 2016 Kärkihanke-apurahan 40 000 euroa sai Haminan linnoituksen wanhat talot ry. Haminan linnoituksen vanhojen asuinrakennusten historiaa käsittelevään tutkimukseen.

Taiteen osuus apurahoista oli 54 % ja tieteen 45 %.  Taiteen aloista eniten tukea saivat säveltaiteet (31 %), kuvataiteet (18 %) ja lastenkulttuuri (17 %). Tieteen apurahat jaettiin humanististen tieteiden (57 %), lääketieteen (37 %) ja luonnontieteiden (6 %) kesken. Apurahan sai noin joka kuudes hakija (n. 15 %) ja heistä naisten osuus oli 59 %. Apurahojen keskisuuruus oli n. 10 000 euroa. Kokovuotisen (24 000 euron) apurahan saajia oli kaksi ja vähintään puolivuotisen (12 000 euron) apurahan saajia oli kolmetoista.

Kärkihankkeena Haminan linnoituksen vanhat talot

Kymenlaakson Kulttuurirahaston 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin Haminan linnoituksen wanhat talot ry:lle Haminan linnoituksen vanhojen asuinrakennusten historiaa käsittelevään tutkimukseen. Ympyräasemakaavastaan tunnettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki ja kulttuuriperintönä ainutlaatuinen. Linnoituksen aluetta on entisöity kiitettävästi museoviraston ohjauksessa, myös kaupungin yleinen historia on tunnettu ja hyvin dokumentoitu. Vanhan linnoituksen asuinrakennuksiin liittyvä historia on kuitenkin sirpaleinen ja hajallaan. Hankkeen tavoitteena onkin tuottaa lisätietoa linnoituksen asuinrakennuksista noin 300 vuoden ajalta, vuodesta 1721 ainanykypäivään. Hankkeen tuloksena muodostuvaa tietopankkia voidaan hyödyntää myöhemmin erilaisissa kirja- ja av-tuotannoissa.

Lasten- ja nuortenkulttuurin esiinmarssi

Kymenlaakson Kulttuurirahaston tämän vuoden nuorin apurahansaaja on 13-vuotias musiikinopiskelija Maria Morfin Venäläinen. Hänelle myönnettiin opintostipendi sellonsoiton mestarikurssille osallistumiseen. Nuori musiikinopiskelija Essi Höglund (s. 1997) sai puolestaan tukea viulun jousen hankintaan sekä viulunsoiton mestarikurssille osallistumiseen. Musiikinalalta apurahaa saivat myös musiikinopiskelijat Annika Lyytikäinen (s. 1995) työryhmineen sekä duo Minerva Skyttä (s. 1995) ja Tarmo Rajamäki (s. 1996).

Edellisten lisäksi muita lasten- ja nuortenkulttuurin suuntautuvia eri hankkeita (7 kpl) tuettiin yhteensä 38 500 eurolla. Apurahan saivat Haminan Teinisirkus ry, Nadja Holopainen ja Teatteri Riemu, Mari Keto ja Piia Keto-Aro, Kotkan Nuoret Jouset ry, Hanna Maria Laakso ja Minna Metsärinne, Satu Liikkanen sekä Vuolenkosken nuorisoseura Vunse ry.

Tukea tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn

Kokovuotisia 24 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksi tieteen ja yksi taiteen puolelle. Taiteen kokovuotisen sai taidegraafikko Jouni Salonen taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotinen myönnettiin fil. maisteri Virve Sihvolalle valtimokovettumatautia käsittelevään väitöskirjatyöhön. Puolivuotiset työskentelyapurahat jakautuivat tasaisesti tieteen ja taiteen kesken; kuusi taiteelliseen työskentelyn ja seitsemän väitöskirjatyöhön eri tieteenaloille. Taiteen puolivuotiset menivät kirjailija Jukka Behmille, tait. kand. Jussi Lehtomäelle, kuvataiteilija AMK Sanna Maria Paanaselle, fil.lis. Petri Pietiläiselle, fil. lis. Mika Rissaselle sekä fil. kand. Jouni Sjöblomille. Väitöskirjatyöhön tukea saivat fil. maisteri Regina Budi, fil. maisteri Toni Karhu, fil. maisteri Anni Lappela, fil. maisteri Sara Liljander, fil. maisteri Johanna Mäkinen, fil. maisteri Taina Vuorio sekä fil. maisteri Pyry Wahlman.

Kulttuuripalkinto Äijäkanteleet ry:lle

Kymenlaakson rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto myönnettiin Äijäkanteleet ry:lle soittamisen ilosta, rajojen riemukkaasta rikkomisesta.

Äijäkanteleet on vuonna 2012 perustettu reipashenkinen kansanmusiikkiyhtye. Sen kokoonpano muodostuu 13 raavasta miehestä iältään parikymppisestä liki seitsemäänkymmeneen. Ryhmän jäsenet on koottu oman kotikylän Aitomäen Sonniyhistyksestä sekä Hyppälän Urosmartoista ja Nuttuskehvelit-tanssiryhmästä. Ryhmän ensiaskeleita on ollut tukemassa ja tietä kansanmusiikin pariin viitoittamassa kanteletaiteilija, kansanmusiikin lisensiaatti Minna Raskinen. Kanteleen soiton alkeet lähtivät sointujen opettelusta ja taitojen karttuessa edettiin laulutaitoihin. Erityisen huolellisesti Äijät ovat panostaneet ryhmän ulkonäköön. Esiintymisasuna käytetään virallisia kansallispuvun liivejä, jotka yhdistetään rennosti farkkuihin.

Äijäkanteleet ei tähtää ammattilaisuuteen. Leikkisästi äijämuskarilaisiksi itseään kutsuva ryhmä kokee ensisijaiseksi tehtäväkseen, hauskanpidon ohella, pöllyttää ilolla ja hyvällä itseluottamuksella ennakkokäsityksiä kansanmusiikista ja kymenlaaksolaisesta miehestä. Äijäkanteleiden esiintymisissä vahva ja möreä mieslaulanta yhdistettynä heleä-äänisiin pikkukanteleisiin luo totutusta poikkeavan kontrastin. Musiikki yhdistettynä konstailemattomaan lavahuumoriin tarjoaa antoisan elämyksen Äijäkanteleen laajenevalle ja aktiiviselle fanijoukolle. Kansanmusiikin lähettiläät ovat tehneet esiintymiskeikkoja kotimaan lisäksi myös Japaniin. Äijäkanteleita voi fanittaa ja sen kuulumisia ja keikkailua seurata mm. Facebookissa.

Lisätietoja:
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi

Äijäkanteleet ry sai Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinnon. Kuva: Johannes Wiehn.

Kymenlaakson rahaston apurahat 2016

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston apurahat jaettiin maakuntarahaston 54. vuosijuhlassa 18.5.2016 Lappeenrannassa.

Maakuntarahasto vastaanotti 272 hakemusta ja apuraha myönnettiin 42 hakijalle. Jakosumma oli yhteensä 442 000 euroa. Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin Imatran Konserttihovin hovinisännälle ja -emännälle Juha ja Oili Räisäselle. Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai tekn. tohtori Arto Kaarna ja LUMA-keskus Saimaa.

Taiteen osuus apurahoista oli 60 % ja tieteen 40 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat säveltaiteet (29 %), kuvataiteet (24 %) sekä valokuva- ja elokuvataide (13 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten kasvatustieteille ja opetusalalle (30 %), teknisille tieteille (23 %) sekä lääketieteelle (18 %). Apurahan sai noin 15 % hakijoista apurahojen keskisuuruuden ollessa n. 10 000 euroa. Naisten osuus saajista oli 59 %.

Kärkihanke-apurahalla nuoret tieteen ja teknologian pariin

Vuoden 2016 Kärkihanke-apuraha 40 000 euroa myönnettiin tekn. tohtori Arto Kaarnalle ja LUMA-keskus Saimaalle koululaisten tiedeleirien ja -kerhon toiminnan käynnistämiseen. Luma-keskus Saimaa on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteisorganisaatio, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimista ja harrastuneisuutta LUMA-aineissa eli luonnontieteissä, matematiikassa ja teknologiassa. Tiede- ja teknologiakasvatus on tärkeä osa lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa, ja tässä hankkeessa sitä edistetään yhteistyössä katto-organisaation LUMA-keskus Suomen kanssa. Hankkeen kesto on kolme vuotta (2016-2018) ja sen aikana nuoret pääsevät tutustumaan tiedekerhoissa ja -leireillä mm. toiminnalliseen matematiikkaan, pelisuunnitteluun, biomekaniikkaan, robotiikkaan ja energia-asioihin kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kokovuotisia apurahoja viisi, puolivuotisia kahdeksan

Neljästä tieteen puolen kokovuotisista apurahoista kaksi meni jatko-opiskelijoille ja kaksi väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen. M. Sc. Demesa Abayneh Getachew ja kasvatust. maisteri Iines Palmu saivat apurahan kemian sekä kasvatustieteen ja opetusalan väitöskirjatyöhönsä, kasvatust. tohtori Hannariikka Linnavuori ja lääket. tohtori Kaisa Pyrhönen puolestaan kasvatustieteen ja opetusalan sekä lääketieteen alan post doc -tutkimuksiinsa. Taiteen puolella kokovuotisella työskentelyapurahalla tuettiin tait. maisteri Hanna Ahosen työskentelyä kansanperinteeseen pohjautuvan taideteollisen esinemalliston parissa.   

Puolivuotisia apurahoja jaettiin kahdeksan ja näistä kuusi meni taiteen ja kaksi tieteen puolelle. Taiteen puolivuotisen apurahan saivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Johanna Juslin (lastenkulttuuri), kuvataiteilija YAMK Jari Koskimäki (kuvanveisto), kuvataiteilija AMK Susan Lankinen (valokuvataide), kuvataiteilija AMK Mari Leinonen (muut kuvataiteen alueet), taidemaalari Hilkka-Maija Pääkkönen (maalaustaide) ja taidemaalari Anne Tompuri (maalaustaide). Tieteen puolivuotiset menivät kauppat. tohtori Noora Rantaselle väitöksen jälkeiseen tutkimukseen sekä fil. tohtori Jyri Vuoriselle estetiikan alan tutkimukseen.

Kulttuuripalkinto Juha ja Oili Räisäselle

Etelä-Karjalan Kulttuurirahaston vuoden 2016 kulttuuripalkinto myönnettiin Imatran Konserttihovin voimakaksikolle, hovinisäntä, dir.mus. Juha Räisäselle (s. 1942) ja hovinemäntä, logoterapeutti LTI Oili Räisäselle (s. 1943) tinkimättömästä rakkaudesta kamarimusiikkiin.

Konserttihovin historia alkaa 1970-luvulta, jolloin imatralainen musiikkineuvos Martti Räsänen rakensi ja käynnisti Hovin musiikkitoiminnan. Räsäsen kuoleman (1995) jälkeen Konserttihovissa elettiin muutama vuosi hiljaiseloa, kunnes se siirtyi vuonna 1998 Juha ja Oili Räisäsen omistukseen. Vuoden kestäneiden kunnostustoimien jälkeen Hovin musiikkitoiminta käynnistettiin ja kamarimusiikin keidas oli valmis uuteen kukoistukseensa. Vuodesta 1999 alkaen Räisäset ovat kehittäneet Hovin toimintaa ja järjestäneet siellä säännöllistä ja korkeatasoista konserttitoimintaa Hovin perustajan tapaan. Esiintyjiksi kutsutaan huippuluokan muusikkoja Suomesta ja ulkomailta.

Konserttihovi on Suomen ainoa yksityisessä omistuksessa oleva konserttisali. Räisäset ovat kehittäneet Hovista musiikkikeitaan, joka tunnetaan laajasti musiikkipiireissä. Hovissa kuullaan ja sinne myös mielellään saapuu huippumuusikkoja Suomesta ja maailmalta. Rakennuksen erinomainen akustiikka, kiitetty Bösendorferin flyygeli, sekä rauhallinen sijainti keskellä idyllistä suomalaista maisemaa kutsuu taiteilijoita ja musiikinystäviä ympäri maailmaa musiikkinautintojen pariin.

Lisätietoja:    

Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, paivikki.eskelinen-ronka@skr.fi puh. 050 385 7603
 

Etelä-Karjalan rahaston apurahat 2016

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston 54. vuosijuhlaa vietettiin tiistaina 17.5.2016 Mikkelissä.

Apurahojen hakukierroksella Rahasto vastaanotti 359 määräaikaan mennessä tullutta hakemusta. Apurahoja myönnettiin yhteensä 57 ja palkintoja kaksi. Lisäksi maakuntarahasto varasi neljään myöhemmin jaettavaan Rantasalmi-opintostipendiin yhteensä 3 500 euroa. Etelä-Savon Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto luovutettiin toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkalalle. Vuoden 2016 Rantasalmi-palkinto, arvoltaan 20 000 euroa, luovutettiin puolestaan Kontiotuote Oy:lle. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin kasvatust. tohtori Liisa Karlssonille ja työryhmälle. Vuoden 2016 jakokierroksen kokonaissumma kohosi 678 000 euroon.

Taiteen osuus apurahoista oli 51 % ja tieteen 48 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (36 %), valo- ja elokuvataide (14 %) ja kirjallisuus (12 %). Tieteen apurahoja jaettiin eniten kasvatustieteelle ja opetusalalle (44 %), maatalous- ja metsätieteisiin (22 %) sekä yhteiskuntatieteisiin (13 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 70 %. Kilpailu apurahoista oli tällä kierroksella kovempi kuin aiempina vuosina. Viime vuonna apurahan sain noin 23 % hakijoista, nyt vain noin 15 %.

Apurahojen keskisuuruus oli tänä vuonna 11 000 euroaeli yli 5 000 euroa vuoden 2015 keskijakoa suurempi.

Taidekoto – taide- ja kulttuuritoiminta kotouttamisen tukena  

Etelä-Savon rahasto julkisti vuosijuhlassaan kevään aikana käynnistetyn TaideKoto-hankkeensa. Hanke on suunnattu Pertunmaalla, Savonlinnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä sijaitseviin vastaanottokeskuksiin ja sen tavoitteena on tutustuttaa keskusten asukkaat taide- ja kulttuuritoiminnan avulla suomalaiseen kulttuuriin ja eteläsavolaiseen elämänmenoon. Asukkaille on tarjolla mm. käsitöitä, tanssia, improvisaatio- ja nukketeatteria, musiikkia sekä kuvataiteita. Toiminta räätälöidään hankkeeseen osallistuvien keskusten asukaskuntien mukaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Taide- ja kulttuuritoiminnan käytännön toteutuksesta vastaavat eteläsavolaiset eri alojen ammattitaiteilijat.  Mukana ovat:
–    näyttelijä Risto Kopperi ja työryhmä Leevi Heinonen ja Tuuli Anikari (teatteri),
–    tanssitaiteilija Carmen Rodergas ja Tanssikoulu La Carmencita (tanssitaide, monitaide)
–    Studio Wäkewä ja kuvataiteilijat Anna Siiriäinen ja Kirsimaria Törönen-Ripatti
–    Nukketeatteri Reaktori ja Aapo Repo
–    Matti Makkonen ja työryhmä
–    Taito Itä-Suomen käsityökoulut

Hanke toteutetaan vuoden 2016 aikana ja sitä koordinoi Kirsimaria Törönen-Ripatti Studio Wäkevästä.
 
Kärkihankkeena kotoutuminen taidolla ja taiteella

Etelä-Savon rahaston Kärkihanke-apuraha, 40 000 euroa, myönnettiin kasvatust. tohtori Liisa Karlssonille ja työryhmälle Kotoutuminen taidolla ja taiteella –hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toteuttamisaika on 2016-2017. Tiedettä ja taidetta yhdistävän hankkeen tavoitteena on suunnitella, kehittää ja tarjota uudenlaisiaja monimuotoisia kielen oppimista ja osallisuutta tukevia opiskelumahdollisuuksia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Taiteen ja taitojen lisäksi toiminnassa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian (tvt) sekä leikin keinoja. Työpajatyöskentelyä ja kerhotoimintaa pyritään kehittämään sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää vapaaehtoistoiminnassa jatkossa.

Työpaja- ja kerhotoiminnan suunnittelevat ja toteuttavat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lastentarhanopettajiksi, luokanopettajiksi ja aineenopettajiksi opiskelevat yhdessä yliopiston opettajien ja professorien kanssa. Lisäksi kampuksen opinnäytetyöntekijät (kandidaattityö, pro gradu -työ) tekevät tutkimusta siitä, miten toiminta soveltuu tarkoitukseensa.

Hankkeen kehittämis- ja tutkimustoiminnasta kootaan nettisuvut ja valmistetaan myös julkaisu. Niissä esitellään erilaisia työpaja- ja kerhotoimintamalleja, joita voi hyödyntää kolmannella sektorilla sekä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa että aikuiskoulutuksessa. Lisäksi kurssitetut turvapaikanhakijat saavat aineistoa, jonka avulla he voivat opettaa oppimaansa niille, jotka eivät osallistuneet pajatyöskentelyyn. Hankkeen tuloksista tehdään kiertävä näyttely.
Kokovuotisia apurahoja seitsemän, puolivuotisia yksitoista

Kokovuotisia henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin viidelle jatko-opiskelijalle väitöskirjatyötä varten. Apurahan saivat kasvatust. maisteri Pekka Hytinkoski, valtiot. maisteri Anne-Maria Hytönen, kasvatust. maisteri Erja Kilpeläinen, fil. maisteri Saara Nissinen sekä fil. lis. Jukka Selin. Taiteen kokovuotiset menivät nukketeatteritaiteilija Katja Kähköselle sekä tanssitait. maisteri Kira Riikoselle.

Vähintään kuuden kuukauden työskentelyapurahat jakautuivat melko tasaisesti tieteen ja taiteen kesken. Taiteen kaikki kuusi apurahaa menivät kuvataiteisiin tieteen puolivuotisten jakautuessa kasvatustieteen, maa-, metsä- ja ympäristötieteiden sekä lääketieteen kesken.

Lisätietoja
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Etelä-Savon apurahat 2016

Kulttuuripalkinto: toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala

Rantasalmi-palkinto: Kontiotuote Oy

Elokuussa käynnistyvälle kulttuurijournalismin mestarikurssille haki 209 toimittajaa, joista hakemusten, työnäytteiden ja haastattelujen perusteella valittiin 15 osallistujaa. Valituista valtaosa työskentelee vapaina toimittajina.

”Hakijat olivat tälläkin kertaa ilahduttavan korkeatasoisia. Joukossa oli hyviä yleistoimittajia, jotka haluavat erikoistua kulttuuriin, ja kulttuuritoimittajia, jotka pyrkivät syventämään osaamistaan”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

”Kurssilaiset odottavat saavansa lisää kulttuurista yleissivistystä ja pääsevänsä keskustelemaan kulttuurijournalismin tehtävistä. Juuri siihen me pyrimme”, Arjava kertoo.

Kurssi järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013, jolloin osallistujia oli 20. Ensimmäisen kurssin kokemusten pohjalta uuden kurssin osallistujamäärä on vähän pienempi ja kurssin vetäjäksi on valittu journalistisesta sisällöstä vastaava rehtori, toimittaja Jaakko Lyytinen. Mentoreina toimivat kokeneet toimittajat Minna Joenniemi ja Veera Luoma-aho. Journalistisessa opetuksessa ovat mukana myös muun muassa Heimo Hatakka ja Ilkka Malmberg.

”On tosi mielenkiintoista suunnitella kurssia yhdessä mentoreiden ja eri taiteenalojen vastuuopettajien kanssa. Kurssilaiset pääsevät harjoittelemaan yleisöyhteistyötä, datajournalismia, prosessinhallintaa ja sisällöntuotantoa itselleen vieraammissa kanavissa. Toki he saavat kirjoittaa erilaisia tekstejä, mutta sen ohella työskennellään paljon ryhmissä ja työpajoissa”, Lyytinen kuvaa.

Kurssille valitut saavat syksyn ajaksi 10 000 euron apurahan. Kurssin kesto on viisi kuukautta.

Mestarikurssin 2016 osallistujat:
Airola, Laura
Areva, Mari
Hirvonen, Iida Sofia
Kaartamo, Outi
Kanerva, Arla
Karila, Juhani
Kuvaja, Sini
Mykkänen, Erkka
Pennanen, Tiiamari
Pikkanen, Antti
Puumala, Anne
Saarikoski, Sonja
Sundqvist, Janne
Vaarala, Noora
Vanha-Majamaa, Anton

Lisätietoa:

Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast, etunimi.sukunimi@skr.fi
Kurssikoordinaattori Maija Karasvaara, etunimi.sukunimi@skr.fi, p. 050 4343 464
 

Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi 57. vuosijuhlassaan ja apurahojen jakotilaisuudessa Vaasassa 15.5.2016 yhteensä 1 089 500 euroa 126 apurahansaajalle sekä 10 000 euron suuruisen kulttuuripalkinnon tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimolle ”elämäntyöstä tekstiilitaiteen ilmaisun omaperäisenä kehittäjänä ja rikkaana värimaailman tulkkina”.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 590 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 47 ,% lastenkulttuurin 22 % sekä tieteen 22 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko pysyi 8 000 eurossa.

Kärkihanke-apuraha Kalevalaan ja Kantelettareen perustuvan teokseen ja teatteriesityksiin Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi kärkihankkeinaan 20 000 euron apurahat säveltaiteeseen Jalasjärven musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle Kalevalaan ja Kantelettareen perustuvan teoksen toteuttamiseen ja lastenkulttuuriin Kulttuuriyhdistys KoHo ry:lle Törnävän Kulttuurikuu -tapahtuman teatteriesitysten toteuttamiseen.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 27 apurahaa, 119 000 euroa. Niilo Karri ja työryhmä sai 2 000 euroa Smash Bones Skate Jam -musiikki- ja skeittitapahtuman järjestämiseen, Rock Camp ry:lle myönnettiin 6 000 euroa musiikkileirien järjestämiseen nuorille ja Luoma-ahon kyläyhdistys ry:lle 3 000 euroa taideleirin ja lastentapahtumien järjestämiseen.

Kotiseututyölle myönnettiin yhteensä 62 500 euroa, 11 hankkeeseen. 10 000 euron suuruiset apurahat saivat Töysä-Seura ry Töysäläisen kotiseutu ajallisessa kehyksessä -hankkeen toteuttamiseen ja Ähtäri-Seura ry Suomenselän tarinoita
1. Tutkimuksia menneiltä ajoilta -kirjan kirjoittamiseen. Lisäksi Jukolan Rakentajat-Jukolas Byggare ry saivat 7 000 euron apurahan Vaasan Asevelikylän alueen historiikin kirjoittamiseen. Nuorisosihteeri Jorma Arolle myönnettiin 6 500
euron apuraha eteläpohjalaisten Spelien historiikin kirjoittamiseen. Myös filosofian maisteri Markku Honkolalle myönnettiin 6 500 euron apuraha kuortanelaisia talonpoikaisrakennuksia käsittelevään negatiiviarkiston ja digitaalisen kuvaarkiston
toteuttamiseen.

Tieteissä kokovuotisia 24 000 euron apurahoja saivat muiden muassa filosofian maisteri Matti Mäkelä pohjalaistaloja käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Harri Salovaara miespuolisten seikkailu-urheilijoiden luontosuhdetta
käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Anu Heino suomalaisten kirjallisuuden kääntäjien ammattiidentiteettiä ja –toimijuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kauppatieteiden maisteri Johanna Aalto optimointia
käsittelevään väitöskirjatyöhön. Tieteiden apurahoja myönnettiin kaikkiaan 28 kappaletta, yhteensä 411 500 euroa.

Vuosijuhlassa ghanalaisia rytmejä ja improvisaatioteatteria

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Vaasan Kaupungintalon juhlasalissa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Kpanlogo Yede ry aloitti juhlan esittämällä Kpanlogo Dance – Ghanalainen tanssi -esityksen.
Minna Vainionkulma soitti pianolla Sergei Rahmaninovin Melodie Op. 3 No 3 -teoksen ja Improvisaatioteatteri Intopiukeet esitti kaksi improvisaatioteatteriesitystä. Vaasan kaupungin tervehdyksen esitti Vaasan kaupunginjohtaja Tomas
Häyry. Juhlapuhujana toimi Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki puhuen maakuntien voimasta.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Tarja Aurell. Lisäksi vuosijuhlassa jaettiin perinteisesti myös Oiva Kuusisto
Säätiön apurahat, jotka ojensi hallituksen puheenjohtaja Mikael Jern.

Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston
asiamies Mika Virkkala, etunimi.sukunimi@skr.fi
sihteeri Tarja Aurell, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat 2016

Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto Kaarina Heikinheimolle