Kulttuurirahaston toimisto suljettu heinäkuussa
Kulttuurirahaston toimisto on suljettu heinäkuun ajan. Palvelemme taas 1.8.2016 alkaen.
Hyvää kesää!
Kulttuurirahasto uudistaa residenssitoimintansa
Kuvataiteilijoiden uudet kohteet Aasiassa, tanssijoiden Portugalissa
Suomen Kulttuurirahasto uudistaa taiteilijaresidensseihin liittyvää toimintaansa. Kuvataiteilijoiden haettavaksi tulee residenssijaksoja Aasiassa, tanssijoiden ja muiden esittävän taiteen tekijöiden uusi residenssikohde on Portugalissa. Lisäksi taiteilijat voivat hakea keskusrahastolta lokakuussa apurahoja itsenäisesti järjestämään residenssityöskentelyynsä.
Suomen Kulttuurirahaston uusi residenssiohjelma ulottuu aiemmin katveeseen jääneille taiteenaloille ja on maantieteellisesti monipuolisempi. Elokuussa 2016 haettavaksi tulee kuvataiteen residenssejä Tokiossa ja Soulissa ja valikoima täydentyy tulevina vuosina uusilla kohteilla.
”Selvitysten mukaan residenssi on taiteilijalle intensiivinen, tuottelias jakso, jolla saadaan myös uusia virikkeitä ja luodaan kansainvälisiä suhteita. Suuntasimme katseen Aasiaan, koska se on kyselyiden mukaan yksi kuvataiteilijoita eniten kiinnostavia suuntia ja sieltä löytyy korkeatasoisia residenssitoimijoita”, kertoo Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.
Tokion ja Soulin residenssit toteutetaan vaihtosopimuksina yhteistyössä HIAP − Helsinki International Artist-in-residence Programme -residenssikeskuksen kanssa.
”Residenssivaihdot ovat uusi hieno mahdollisuus suomalaisille taiteilijoille päästä mukaan kansainvälisesti arvostettuihin, laadukkaisiin residenssiohjelmiin. Kaksisuuntainen vaihto-ohjelma tulee myös lähivuosina varmasti edistämään monimuotoisen yhteistyön syntymistä suomalaisten ja aasialaisten taiteen alan toimijoiden välille”, iloitsee HIAP:n johtaja Juha Huuskonen.
Elokuussa 2016 hakuun tulevat Aasian residenssikohteet ovat Tokyo Wonder Site, joka on kansainvälisesti vahvasti verkottunut, aktiivinen ja laaja-alainen residenssitoimija Tokion sydämessä sekä SeMA Nanji Residency, joka sijaitsee vanhalla teollisuusalueella Soulin keskustan ulkopuolella, ja joka Soulin taidemuseoon linkittyneenä toimijana verkottaa residenssitaiteilijoita hyvin paikalliseen taidemaailmaan. Molempiin kohteisiin myönnetään yksi kolmen kuukauden työskentelyapuraha vuodelle 2017.
Tanssin ja esitystaiteen residenssi Portugalissa
Residenssin avaaminen tanssitaiteelle vastaa tanssijoiden suureen tarpeeseen. Tanssiresidenssi toteutetaan portugalilaisen O Espaço do Tempon kanssa siten, että Kulttuurirahasto lähettää Portugaliin korkeintaan viiden hengen työryhmiä 2−4 viikon työskentelyjaksoiksi. Vuonna 2017 ryhmiä lähetetään korkeintaan neljä. Koreografi ja tanssitaiteilija Rui Hortan perustama O Espaço do Tempo toimii 1500-luvulla rakennetun nunnaluostarin tiloissa pienessä Montemor-o-Novon kaupungissa Alentejossa. Monitaiteinen residenssi on vahvimmin suuntautunut tanssiin, mutta ottaa vastaan myös muita taiteentekijöitä, lähinnä teatterin ja musiikin, mutta myös visuaalisten taiteiden aloilta.
Residenssiapurahahaku lokakuun haun yhteydessä
Kulttuurirahasto voi myöntää vuosittain aiempaa enemmän apurahoja eri alojen taiteilijoiden itsenäisesti järjestämään residenssityöskentelyyn. Tukea voivat hakea kaikkien alojen taiteilijat ja tuottajat, myös työryhminä.
Hakijan tulee itse osoittaa kohde ja ajankohta residenssille. Residenssipaikan ei tarvitse olla varmistunut hakemusta tehdessä, mutta kuitenkin ennen apurahan nostamista. Residenssikäsitteen moninaisuus huomioidaan kullakin alalla erikseen.
Uusien residenssikohteiden ja apurahojen myötä Rahaston vuosittain residenssitoimintaan käyttämät varat kasvavat merkittävästi aiemmasta noin 100 000 eurosta.
Hôtel Chevillonin työskentelyjaksot lyhenevät
Kulttuurirahaston residenssinä vuodesta 1994 lähtien toimineen ranskalaisen Hôtel Chevillonin työskentelyjaksoja lyhennetään taiteilijakentän palautteen mukaisesti: kirjailijoille ja kääntäjille tarkoitetun puolivuotisen työskentelyapurahan sijaan jaetaan nyt kaksi kolmen kuukauden apurahaa ja kahden kuvataiteen puolivuotisen työskentelyapurahan sijaan kolme neljän kuukauden apurahaa. Taiteilijatalo Ranskan maaseudulla Grez-sur-Loignissa tarjoaa taiteilijoille työrauhaa idyllisessä ympäristössä.
Vuonna 2001 alkanut yhteistyö saksalaisen taiteilijatalo Künstlerhaus Schloss Wiepersdorfin kanssa päättyy tämän vuoden lopulla, kun kaksi kirjailijaa ja kuvataiteilijaa päättävät työskentelyjaksonsa Brandenburgissa.
Lisätiedot
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, puh. 040 516 3475
http://skr.fi/fi/apurahat/haettavat-apurahat/taiteilijaresidenssit
Tokyo Wonder Site, www.tokyo-ws.org/english/index.html
SeMA NANJI Residency, http://semananji.seoul.go.kr/korean/studio/main.jsp
O Espaço do Tempo -residenssi http://www.oespacodotempo.pt/pt
Lisätietoa taiteilijaresidensseistä
Kiertävä kesäteatteri tuo häätunnelman Saimaalle
– Kesäteatterikin voi käsitellä tärkeitä asioita, mutta olla silti viihdyttävää, Saimaan Teatterin ohjaaja Riikka Oksanen sanoo.
Saimaan Teatteri kiertää Saimaan rantojen paikkakunnilla nyt kolmatta kertaa. Tänä vuonna näytelmänä on Häät, tarina Ainon ja Mustafan häistä, joita sukulaiset kokoontuvat juhlimaan.
Esityksessään Saimaan Teatteri haluaa kunnioittaa kesäteatteriperinnettä, johon kuuluu hassuttelu.
– Mutta hassutellaan niin, että se on kiinnostavaa, Oksanen sanoo.
Tekijät uskovat näytelmän sopivan hyvin esityspaikkoihin, vanhoihin seurantaloihin, joista monissa järjestetään oikeitakin hääjuhlia.
– Toiveena on, että saamme katsojatkin pohtimaan, millaisia asenteita ja odotuksia meillä kaikilla on liittyen esimerkiksi sukupuolirooleihin ja avioliittoon.
Kesäteatterissa maaseudulla on tekijöiden mukaan erilainen tunnelma kuin helsinkiläisteatterissa, ja yleisö on vaihtelevampaa. Paikalla on niin paikallisia kuin mökkiläisiäkin, ja aktiivisten teatterinkävijöiden lisäksi niitä, joille kesäteatterikäynti on ehkä vuoden ainoa teatterikokemus.
– Kesäteatteriin tullaan viihtymään, ei arvostelemaan. Siksi esityksissä on lämmin energia ja näytelmää on kiva esittää, Oksanen sanoo.
Saimaan aalloilla
Idea Saimaalla kiertävään teatteriin tuli vuodesta 1969 toimineesta Skärgårdsteaternista, jossa näyttelijä Wilhelm Grotenfelt oli mukana. Koska Grotenfelt itse on alunperin kotoisin Juvalta, Saimaalla kiertäminen oli luontevaa.
Saimaan teatterin tekijöille on tärkeää viedä näytelmä sinne, missä ei muuten ole ammattilaisteatteria.
– Pienimmillä paikkakunnilla yleisöä on usein eniten ja vastaanotto on hyvä, Grotenfelt sanoo.
– Alussa mietimme, onko mitään järkeä liikkua laivalla, kun kaikkialle pääsisi autollakin. Se tuo kuitenkin oman lisänsä tunnelmaan. Toki laivalla liikkuminen lisää myös työtä, kun tavaroita pitää roudata laivasta ja laivaan jokaisella paikkakunnalla, Grotenfelt kertoo.
Kun esityspaikka vaihtuu, esitystä myös harjoitellaan koko ajan, sovitetaan uusiin paikkoihin ja vaihteleviin tiloihin.
– On harvinaista, että työryhmän huomio on näin tiiviisti teoksessa koko esityskauden ajan ja esimerkiksi päivällispöydässäkin puhutaan teoksesta. Siksi on erityisen tärkeää, että aiheessa riittää pureskeltavaa koko kesäksi, pohtii Oksanen.
Saimaan teatterin Häät-esitys kiertää 23.6.-19.7.2016 Helsingissä ja Saimaan rannoilla.
Lisätietoa esityksestä ja kiertueen aikataulu Saimaan Teatterin sivuilla.
Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Saimaan Teatteri
Ennätysmäärä PoDoCo-tohtoreita yrityksiin
Post Docs in Companies -ohjelman toinen apurahakierros oli menestys. Yhteensä 372 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria 42 eri tieteenalalta haki mukaan ohjelmaan. 35 yritystä halusi investoida tohtorin palkkaamiseen. 13 nuorta tohtoria pääsi kesäkuussa mukaan ohjelmaan.
Suomessa yksityinen sektori työllistää noin 20 % valmistuneista tohtoreista. Tämä on verrattain vähän verrattuna Yhdysvaltoihin, Belgiaan, Tanskaan ja Alankomaihin, joissa yksityinen sektori työllistää jopa 40 % tohtoreista. Selvitysten mukaan tohtoreiden siirtymisen vauhdittamiseksi elinkeinoelämän palvelukseen tarvitaan erilaisia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyöalustoja, joissa yritykset ja nuoret tutkijat kohtaavat. PoDoCo-ohjelma tuo nuoret tohtorit ja elinkeinoelämän yhteen kaksivaiheisella ohjelmalla: aluksi nuori tohtori paneutuu annettuun ongelmaan säätiörahoituksella ja jatkaa sen jälkeen aiheen jatkokehittelyä yrityksen tarpeiden ohjaamana ja yrityksen rahoittamana.
PoDoCo tohtorit vauhdittavat uusien syöpälääkkeiden kehitystä ja kehittyville markkinoille laajenemista
Ohjelmaan osallistuneet yritykset edustivat useita eri toimialoja ja ohjelmaan osallistui sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä. Julia Lindqvist Åbo Akademista kehittää Orion Pharman kanssa uusia entistä tehokkaampia syöpälääkkeitä. ”Olen jo vuosia tehnyt syöpätutkimusta. PoDoCo-ohjelman kautta avautui mahdollisuus nostaa tutkimukseni vaikuttavuutta, sekä edistää hyvinvointia ja terveyttä yhteiskunnassamme. On hienoa, että Orion Pharma kiinnostui investoimaan tähän”, kertoo Lindqvist.
Toinen tohtorin palkkaavista yrityksistä on Rovio Entertainment Ltd. ”PoDoCo-ohjelman avulla pyrimme vahvistamaan yrityksemme kilpailukykyä. Tähän tarvitaan parhaita kykyjä. Tohtori tuo kehitystyöhömme tarvittavan laajan ja analyyttisen lähestymisen sekä korkeatasoisen tutkimusosaamisen”, kuvaa kehitysjohtaja Ossi Tiltti.
Minna Mayer tutkii PoDoCo ohjelmassa Vaisala Oy:n kanssa yritystoimintaan vaikuttavia ulkoisia tekijöitä kehittyvillä markkinoilla. ”Projekti tarjoaa meille tärkeää ymmärrystä kehittyvillä markkinoilla toimimisesta, minkä avulla varmistamme johtavan asemamme markkinoilla ja kehitämme kilpailukykyämme edelleen”, kuvailee PoDoCo-ohjelman tavoitteita Vaisalan johtaja Panu Partanen. ”Vaisalan toimiala meteorologia on tutkimuskohteena erityisen moniulotteinen, koska sääilmiöillä on voimakkaat kulttuuriset, uskonnolliset, teknologiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuutensa. Tämän vuoksi toimialan tutkiminen kehittyvillä markkinoilla on erityisen mielenkiintoinen”, Minna Mayer täydentää tutkimusasetelmaa.
Seuraava apurahahakukierros syksyllä 2016
PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 15.9–31.10.2016. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.
”Olemme onnistuneet vakiinnuttamaan PoDoCo-ohjelman osaksi tohtorintutkinnon jälkeisiä mahdollisuuksia. Ensimmäisen hakukierroksen jälkeen kolme uutta säätiötä on lähtenyt mukaan ja ohjelman rahoitus on kaksinkertaistunut. Jatkamme edelleen panostamista ohjelmasta tiedottamiseen sekä yrityksille että yliopistoille”, kertoo PoDoCo-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Professori Yrjö Neuvo.
PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa FIMECC Oy.
PoDoCon kevään 2016 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille (suluissa mainittuna yritys, joka investoi ao. tutkimukseen):
| Nimi | Ala | Yhteistyöyritys | Apuraha (€) | Säätiö |
| Albrecht Robert | Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka | Noiseless Acoustics Oy | 28 000 | Tekniikan edistämissäätiö |
| Arjonen Antti | Terveystieteet | Misvik Biology Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Athukorala Kumaripaba | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | Rovio Entertainment Ltd. | 28 000 | KAUTE-säätiö |
| Fagerström Jonathan | Ympäristötekniikka | Ferroplan Oy | 28 000 | Maj ja Tor Nesslingin säätiö |
| Farahnakian Fahimeh | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | Quva Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Gadgil Bhushan | Kemia | Canatu Oy | 28 000 | Tekniikan edistämissäätiö |
| Kanerva Mikko | Materiaalitekniikka | Synoste Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Lehtinen Sanna | Humanistiset tieteet | Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Lindqvist Julia | Lääketiede | Orion Corporation | 28 000 | Jenny ja Antti Wihurin rahasto |
| Långvik Otto | Kemian tekniikka | KWH Mirka | 28 000 | Jenny ja Antti Wihurin rahasto |
| Mayer Minna | Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka | Vaisala | 28 000 | Liikesivistysrahasto |
| Natri Heini | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | Genevia Technologies Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Staboulis Stratos | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | KONE Oyj | 28 000 | Tekniikan edistämissäätiö |
Lisätietoja:
Prof. Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Toimitusjohtaja Harri Kulmala, FIMECC Oy, etunimi.sukunimi@fimecc.com
PoDoCo ohjelman koordinaattori, Essi Huttu, FIMECC Oy, etunimi.sukunimi@fimecc.com
Sauna on kuin aikakone
Istun lauteilla. Sähkön lämmittämien kivien sihahtaessa toisenlaisen, pehmeämmän sihahduksen vuosien takaa. Istun lauteilla äitini kanssa oman viisivuotiaani kokoisena ja oloisena. Ulkoa kuuluu tuulen vongahtelua ja napsahduksia. Saunan seinustalla seisova koivu pyyhkäisee alaoksillaan pärekattoa. (SKS/SAUNA 1992, 1582.)
– Vaikka saunominen on arkinen tapahtuma, se saa monenlaisia merkityksiä sillä sauna paikkana on vähän kuin aikakonemoottori kokemukselle, selittää Laura Puromies.
Väitöskirjatutkimuksessaan Puromies tutkii saunaa paikkana, joka mahdollistaa menneisyyden läsnäolon ja kokemisen. Puromies tarkastelee ihmisten saunakokemuksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon kuuluvien kahden sauna-aiheisen muistitietokeräyksen aineistojen kautta – niistä yksi esimerkki on alun lainaus.
Kertomuksia hän vertaa siihen, miten saunakokemus on esitetty saunaan liittyvissä mainoksissa, lähinnä kiuasmainoksissa. Niitä tarkastelussa on 1950-luvulta lähtien, eli siitä alkaen kun Suomessa on alettu valmistaa kiukaita teollisesti.
Aito sauna
Saunomisessa tapahtunut muutos näkyy Puromiehen tarkastelemissa mainoksissa.
– Sauna on saanut erilaisia merkityksiä ja arvoja sen jälkeen kun se ei ole enää ollut välttämätön, ainoa peseytymispaikka. Mainoksissa painotetaan luonnonyhteyttä ja mystisyyttä 1990-luvulta alkaen.
Mainoksissa mystifioidaan esimerkiksi tulta, kiveä ja höyryä. Myös aitous ja alkuperäisyys saavat moninaisia piirteitä uudemmissa mainoksissa.
– Ihan kaikki mahdollinen argumentoidaan aidoksi, alkaen vaikka lämmöstä, höyrystä tai tuoksusta. Ja jos se on aitoa, se on tavoiteltavaa, Puromies kertoo.
Mainokset myös kierrättävät vanhoja kerronnan tapoja. Kun esimerkiksi markkinoidaan uudenmallista kiuasta, saatetaan käyttää vaikkapa säkeitä Kalevalasta. Kuvaa voidaan käsitellä vanhanaikaisemman näköiseksi tai kun muuten kaikki on modernia ja puhutaan uusista teknologisista innovaatioista, kuvassa saattaa olla tuohivirsut.
– Moderni täytyy perustella vanhalla. Mitä uudempaa, sitä voimakkaammin vanha on läsnä: puhutaan vaikkapa savusaunamaisista löylyistä vaikka mainostetaan sähkökiuasta joka on tarkoitettu muutaman neliön kokoiseen saunaan, Puromies kertoo.
Mennyt on läsnä lauteilla
Sama näkyy myös muistoissa, joissa mennyt on vahvasti läsnä.
– Varsinkin kun saunakokemus kerronnallistetaan, siihen yhdistyy erilaisia aikatasoja. Samassa lauseessa saatetaan kuvailla sitä hetkeä kun ollaan saunassa ja sitä miten se ”on kuin vanha savusauna jossa viisivuotiaana saunoin”.
Kertomuksissa mennyt ikään kuin koetaan uudestaan.
– Vaikuttaa siltä, että kyseessä voi olla ihan mikä tahansa sauna missä tahansa, mutta kun kokemuksesta kerrotaan, kerrotaan samalla kaikista muista elämänkaaren saunoista. Se mihin muistelu päättyy, on yleensä joku lapsuuden aikainen pihasauna tai rantasauna. Se on tavallaan mukana kokemuksessa, vaikka istuttaisiinkin uimahallin saunassa. Sauna on paikka, joka sitoo kokemukseen muistojen eri tasot.
Miksi juuri sauna toimii näin?
– Ehkä sen takia, että sauna on useimmille ollut aina läsnä elämässä. Aineistoni kertomuksissakin sanotaan, että ”ei minua ole opetettu saunomaan vaan synnyin saunaan”. Ja vaikkei nyt olisi ihan syntynyt saunaan, oletettavasti on saunonut eri ikäisenä, Puromies kertoo.
– Ehkä myös se, että saunominen on kehollisena kokemuksena säilynyt hyvin samantapaisena, saa aikaan, että sauna voi toimia tällaisena aikakoneena. Paikasta riippumatta toistetaan hyvin samankaltaisia asioita.
Vaikka sauna on osa arkea, se kuitenkin erottuu muista arkisista toimista. Siellä ollaan alasti, hikoillaan ja rauhoitutaan.
– Sauna on varmaankin monelle vähiten digitalisoitunut paikka, Puromies pohtii.
Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Kulttuurirahaston arkisto, Lili Zoe Ermezei, Harvia Oy
125 000 euroa tervantuotannon turvaamiseen
Suomen Kulttuurirahasto, Kirkkohallitus ja Svenska Kulturfonden lahjoittavat yhteensä 125 000 euroa tervantuotannon turvaamiseen.
Suomessa on noin 300 paanukatteista kirkkoa ja tapulia, joiden suojauksessa korkealaatuinen terva on keskeinen tuote. Seurakuntien lisäksi veneenveistäjät, puuveneharrastajat sekä perinnerakentajat ovat kotimaisten tervantuottajien asiakkaita.
Euroopan kemikaalilainsäädäntö Reach edellyttää markkinoille tuotavien kemikaalien, mu-kaan lukien mäntytervan, rekisteröintiä 1.6.2018 mennessä. Ilman sitä mäntytervan kaupallinen valmistus tulee mahdottomaksi.
Tervantuotannon jatkamiseksi on perustettu Eläköön terva -yhdistys, joka valmistelee rekisteröintiä ja kerää rahoitusta sen toteuttamiseksi.
”Suomalaiset tervantuottajat ovat pääasiassa pientuottajia, joilla ei ole mahdollisuuksia Reach-rekisteröinnin noin 200 000 euron kustannusten maksamiseen. Mäntyterva on kuitenkin tärkeä osa Suomen teollista historiaa, ja se on pitänyt pintansa halki vuosisatojen erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi”, kertoo Eläköön terva -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Pyötsiä.
Suomen Kulttuurirahasto on 11.4.2016 myöntänyt Eläköön terva – Rädda tjäran -hankkeelle 50 000 euron suuruisen apurahan, Kirkkohallitus päätti vastaavan suuruisen tuen myöntämisestä 7.6.2016. Svenska kulturfondenin hallitus on 11.5. päättänyt 25 000 euron suuruisen tuen myöntämisestä edellyttäen, että hankkeen nimi ja koko projekti on kaksikielinen.
”Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja. Tervan kaupallisen tuo-tannon turvaaminen sopii hyvin Kulttuurirahastolle”, toteaa rahaston puheenjohtaja Elina Ikonen.
”Terva on tuote, jolla on vahvat juuret ruotsinkielisillä rannikkoalueilla Suomessa ja joka on osa kulttuuriperintöämme”, sanoo Svenska kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson.
”Kulttuurirahaston, Svenska Kulturfondenin ja Kirkkohallituksen tuki auttavat ratkaisevasti tavoitettamme, että viranomaisehdot täyttävää kotimaista tervaa saadaan edelleen perin-teisten rakennusten ja veneiden hoitoon”, toteaa Juha Pyötsiä.
Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava,etunimi.sukunimi@skr.fi
Kirkkohallitus, Antti Pihkala, etunimi.sukunimi@evl.fi
Svenska kulturfonden, johtaja Leif Jakobsson, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi
Eläköön terva -yhdistyksen puheenjohtaja Juha Pyötsiä, p. 050 555 6333
Alkuraskaus siitepölyaikana saattaa johtaa allergioihin
Kaisa Pyrhönen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, Etelä-Karjalan Allergiatutkimuksessa, kyselylomaketutkimuksella vuosina 2001-06 syntyneiden Etelä-Karjalassa asuneiden lasten allergiaoireita sekä keräsi samana aikana syntyneiden lasten allergiatestien tuloksia.
Väitöskirjatutkimusta suunnitellessaan Pyrhönen huomasi, että väestötietoa allergioiden ja astman esiintyvyydestä ja riskitekijöistä puuttuu sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Suomalainen lastenneuvolaverkosto tavoittaa käytännössä koko väestön lapsuudessa, mikä on Pyrhösen mukaan ainutlaatuista maailmassa, ja juuri se mahdollisti aiempaa kattavamman tutkimuksen. Kyselytutkimus toteutettiinkin lastenneuvoloiden kanssa tiiviissä yhteistyössä ja vanhemmat palauttivat kyselylomakkeet neuvolakäynnin yhteydessä. Tutkimus koski lähes 6000 lasta, joista lähes 4000 lapsen vanhemmat palauttivat kyselylomakkeen.
– Terveydenhoitajat ja vanhemmat olivat motivoituneita keräämään tietoa, vaikka lomakkeiden täyttäminen oli työlästä, Pyrhönen kertoo.
Nyt on aika jatkaa allergiatestiaineiston keruuta samoista lapsista, nyt 7,5-12,5 vuoden ikään asti.
Syntymäajan ja allergioiden yhteys
Pyrhösen tutkimustulosten mukaan kolmasosa päiväkoti-ikäisistä lapsista kärsii tai on kärsinyt ruokayliherkkyydestä. Alle 4-vuotiaista 8 prosentilla on testein todettu ruoka-aineallergia. Eniten ruoka-aineallergioita on lapsilla, joiden sikiöajan ensimmäinen kolmannes on ajoittunut kevään siitepölyaikaan. Alle 1-vuotiaana kissalle altistuneilla esiintyi viisinkertainen määrä kissa-allergiaa ja koiralle altistuneilla koira-allergiaa lähes kolminkertaisesti altistumattomiin verrattuna.
Erityisesti raskauden ensimmäiseen kolmannekseen liittyvät seikat kiinnostavat Pyrhöstä.
– Tiedetään että immunologia kehittyy pitkälle jo raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. On myös havaittu, että syntymäajalla ja allergioilla on yhteyttä, Pyrhönen kertoo.
Eteläkarjalaisten lasten väestössä näkyy selvästi, että jos raskauden 11. viikko on osunut koivun siitepölyaikaan, allergiatesteissä löydettiin enemmän ruoka-aineallergioita.
– Nyt on kuitenkin löytynyt vasta ajallinen yhteys, se ei vielä vahvista syy-seuraus-suhdetta. Aihetta on siis tarkasteltava lisää, Pyrhönen sanoo.
Allergioiden marssijärjestys selviää
Nyt Pyrhösellä on tekeillä artikkeli allergisesta marssista eli siitä missä järjestyksessä ja millaisin kombinaatioin allergiat ilmaantuvat valikoimattomassa väestössä syntymän jälkeen. Tietoa ilmaantuvuusjärjestyksestä tarvitaan näiden sairauksien ennaltaehkäisyssä: jos nähdään, että jonkun allergian ilmaantuvuuden huippu on yksivuotiailla, ei sitä kannata ehkäistä enää viisivuotiailla. Se ohjaa myös etsimään allergioiden syitä oikeasta suunnasta.
Pyrhönen myös käynnistelee jatkokeruuta, joka kattaa eteläkarjalaisten lasten tiedot syyskuulle 2013 asti. Sen myötä päästään näkemään, mitä neljännen ikävuoden jälkeen tapahtuu. Tällä kertaa Pyrhönen kerää allergiatestiaineistoa potilaskertomuksista ja yhdistää ne aiempiin testaustietoihin.
– Uusien tietojen keruun myötä allergiatestattujen ja positiivisten testituloksen saaneiden lukumäärä kasvaa, joten aineistoon tulee lisää tilastollista voimaa, ja sen arvo kasvaa.
Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Ari Nakari
Jari Sivonen Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamieheksi
Filosofian tohtori Jari Sivonen on valittu Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamieheksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.6.2016 ja toimii asiamiehenä Oulun yliopiston suomen kielen professorin työnsä ohella. Sivonen on tavattavissa rahaston Oulun toimistossa sopimuksen mukaan.
Jari Sivonen asuu ja työskentelee Oulussa, missä on asunut koko ikänsä lukuun ottamatta viittä Unkarissa suomen kielen ja kulttuurin vierailevana professorina viettämäänsä vuotta. Sivonen on syntynyt vuonna 1970. Hänellä on ollut useita luottamustehtäviä valtakunnallisissa organisaatioissa kuten esimerkiksi tieteellisen lehtien toimitusneuvostoissa. Sivonen on suomen kielen lautakunnan jäsen.
– Näinä aikoina, jolloin yliopistojen ja muiden rahoittajien myöntämä avustus vähenee, on erityisen tärkeää tarjota taloudellisia mahdollisuuksia alueen lahjakkaille tutkijoille ja taiteilijoille, Sivonen toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se jakaa apurahoja ja palkintoja ja järjestää kulttuuritoimintaa maakunnan alueella. Apurahoina jaetaan vuosittain yli puoli miljoonaa euroa. Hakuaika on tammi-helmikuussa.
Apurahoja kulttuuritoimittajien opintoihin Euroopassa
Annikki ja Erkka Lehtolan rahaston apurahat haettavina
Pirkanmaan Kulttuurirahasto julistaa uudelleen haettaviksi Annikki ja Erkka Lehtolan rahaston apurahat, yhteensä 8 000 euroa, erityisesti nuorten kulttuuritoimittajien jatko-opintoihin Euroopassa. Huomioon otetaan myös kulttuuriin suuntautuvat yleistoimittajat sekä soveltuvin osin myös viestintää ja kulttuurin eri aloja opiskelevat henkilöt. Apurahaa voi hakea henkilö, joka asuu, työskentelee tai on syntynyt Pirkanmaalla.
Hakuaika on 25.5.–15.7.2016.
Apurahaa haetaan vapaamuotoisella, henkilö- ja yhteystiedot tiedot sisältävällä allekirjoitetulla hakemuksella, jonka liitteenä hakija esittää työsuunnitelman, budjetin, ansioluettelon sekä muut tarvittavat liitteet. Hakemus laaditaan Suomen Kulttuurirahaston hakuohjeen 2016 mukaisesti. Lisää Pirkanmaan rahaston apurahoista ja painopisteistä Pirkanmaan rahaston sivulla.Tutustukaa hakuohjeeseen ja erityisesti sen kohtiin mihin apurahaa ei myönnetä, työsuunnitelma ja sen tiivistelmä sekä liitteet.
Hakemukset liitteineen lähetetään hakuaikana osoitteeseen Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Mastontie 6, 33470 Ylöjärvi. Hakemukset, joissa on viimeistään viimeisen hakupäivän postileima, hyväksytään käsiteltäviksi.
Tieto myönnetystä apurahasta postitetaan apurahan saaneille syyskuussa 2016. Apuraha on nostettavissa myöntöpäätöksen ohjeiden mukaisesti myöntöpäätöksen saapumisen jälkeen.
Mikäli hakija haluaa pyytää suosituksia hakemuksensa tueksi, lausunnonantaja voi lähettää suosituksensa vapaamuotoisena yllä mainittuun Pirkanmaan Kulttuurirahaston osoitteeseen hakuaikana.
Lisätietoja
Pirkanmaan rahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen, etunimi.sukunimi@skr.fi sekä 6.- 9.6.2016 arkiaamupäivisin klo 9.30-11.00, p. 050 385 7610. Heinäkuussa tiedustelut mieluiten sähköpostitse ja hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä.
Satakunnan tieteelle ja taiteelle 614 000 euroa
Satakunnan rahasto jakoi 25.5.2016 vuosijuhlassaan Merikarvialla 47 apurahaa, yhteensä 614 000 euroa, sekä mitalin aktiivisesta kylätoiminnasta.
Vuosijuhlan juhlapuheen piti Suomen lastenkulttuuriliiton puheenjohtaja Päivi Setälä. Porin Ahlaisissa asuvalle Regina Wittsbergille luovutettiin ansiokkaasta kylätoiminnasta H. G. Porthan-mitali.
Lääketiede, kuvataide sekä monet muut alat saivat rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 47 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 11 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 10 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille sekä kuvataiteisiin.
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Fil. tohtori Anna Sivula ja työryhmä sai 25 000 euroa Satakunnan rannikkoseudun teollista kulttuuriperintöä käsittelevään tutkimiseen ja Porin Teatterisäätiö sr 25 000 euroa Porin Teatterin historiikin kirjoittamiseen.
Tänä vuonna tieteelle myönnettiin enemmän apurahoja kuin taiteelle. Tieteen osuus myönnöistä on euromääräisesti noin 57% ja taiteen 43%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 21 apurahaa ja taide 26 apurahaa. Nuorin apurahan saaja on tänä vuonna 16-vuotias. Hänelle myönnettiin apuraha soittimen hankintaan. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli hieman yli 13 000 euroa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 358 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 249 412 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 305 kappaletta ja haettu yhteissumma 4 115 612 euroa.
Lisätiedot:
Asiamies Risto Kupari, etunimi.sukunimi@skr.fi
Merikarvialainen pelimanniryhmä Toivo Viikilä ystävineen esiintyi vuosijuhlassa. Kokoonpanossa oli mukana myös asiamies Risto Kupari. Kuvat: Foto-Friitala