Yleinen Arkistot - Page 51 of 70 - Suomen Kulttuurirahasto

Työskentelyapurahat Hôtel Chevillonin taiteilijataloon

17.10.2016

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt viisi työskentelyapurahaa Hôtel Chevillonin taiteilijaresidenssiin Ranskaan. Apurahat olivat haettavina elo-syyskuussa 2016. Hakemuksia Hôtel Chevilloniin saapui yhteensä 69 kappaletta.

Apurahat sisältävät työskentelyapurahan, matka-apurahan sekä oleskelun Hôtel Chevillonissa työskentelyjakson ajan.

Myönnetyt apurahat

Musiikin maisteri Marjo Heiskanen (1.2.–30.4.2017)

Kuvataiteen maisteri Hermanni Saarinen (1.10.2017–31.1.2018)

Kuvataiteen maisteri Noora Schroderus (1.2.–31.5.2017)

Kuvataiteen maisteri Jenni Toikka (1.6.–30.9.2017)

Filosofian maisteri Lotta Toivanen (1.5.–31.7.2017)

Samassa haussa oli haettavana myös työskentelyapurahoja residensseihin Tokioon, Souliin ja Portugalin Montemor-o-Novoon. Näihin residensseihin valittavat taiteilijat julkistetaan myöhemmin.

Hôtel Chevillon sijaitsee Grez-sur-Loingin kylässä noin 70 km Pariisista etelään. Residenssin omistaa ruotsalainen säätiö Stiftelsen Grez-sur-Loing, joka vuokraa tiloja muille säätiöille.

Lisätietoja:

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Lisätietoa työskentelyapurahoista taiteilijaresidensseihin

Leikkiminen sallittu – Leken tillåts Etelä-Pohjanmaalla 10.-15.10.

13.10.2016

Kulttuuriviikko, leikkipäivä ja Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston lasten vuosijuhla 10.-15.10.2016

Lastenkulttuuriviikko

Maanantaina 10.10.2016 alkaa Vaasan 1.–3.–luokkalaisille suunnattu kulttuuriviikko. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on myöntänyt apurahaa työryhmälle Sonja Backlund, Paula Blåfield ja Alli Alho kulttuuriviikon järjestämiseen Vaasassa. Työ-ryhmä toteuttaa kulttuuriviikon Vaasan kaupungin Kulttuurikeskuksen kanssa. Lasten Kulttuuriviikko on koko Vaasan laajuinen, teemallinen, viikon mittainen tapahtuma. Sisältö muodostuu koulupäivien aikana tapahtuvista työpajoista, joita ohjaavat ammat-titaiteilijat ja eri kulttuurilaitosten edustajat yhteistyössä opettajien kanssa.

Lasten Kulttuuriviikon tavoite on tarjota lapsille mahdollisuus nähdä ja itse osallistua heille suunnattuun toimintaan ja esityksiin sekä vahvistaa heidän kulttuurista perustaansa. Kulttuuriviikon tarjonnassa tuodaan esiin myös vaasalaista lastenkulttuu-riosaamista ja pyritään parantamaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä myös jatkossa yhteistyössä koulujen kanssa. Tavoitteena on ennen kaikkea tuoda kulttuuri lähelle lapsen arkea ja tuoda kouluopetukseen uusia työkaluja erilaisten oppimiskokemusten tueksi.

Kulttuuriviikon teemana on keskiaika. Mukaan kulttuuriviikkoon on lähtenyt 45 innokasta ryhmää, jotka taiteilijoiden ohjaamina työstävät tulevaisuuden kulttuuria useista eri taideaineista. Kukin ryhmä on saanut valita mieluisimman toteutustavan tarjolla olevista taideaineista. Kulttuuriviikon lopuksi kootaan kaikki mahdolliset konkreettiset esitykset ja teokset näytille Leikkiminen sallittu – Leken tillåts –Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston lasten vuosijuhlaan, johon niitä voi tulla ihastelemaan lauantaina 15.10 kello 12.00 – 16.00 koko perheen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston lasten vuosijuhla 15.10.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston lasten vuosijuhla: Leikkiminen sallittu – Leken tillåts, pidetään lauantaina 15.10.2016, kello 12.00-16.00, Kulttuuritalo Fannyssa, Vaasassa.

Lastenjuhlassa on tarjolla teatteriesityksiä, työpajoja, seikkailurata, ilmapalloja, kahvio sekä Kulttuuriviikon taideteosten näyttelyitä sekä esityksiä. Juhlaan osallistuminen ei maksa mitään ja kaiken ikäisille löytyy mielekästä tekemistä, hauskaa yhdessä oloa ja mieleenpainuvia elämyksiä.

Leikkiminen sallittu – Leken tillåts -lasten vuosijuhlaa järjestää Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto yhdessä paikallisten leikkilähettien ja Vaasan Kulttuuritoimen kanssa. Juhlan esiintyjissä ja työpajanpitäjissä nähdään Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahoittamia toimijoita, Kulttuuritalo Fannyn väkeä sekä Suomen Kulttuurirahaston tukemaa pirkanmaalaista Kulttuuriosuuskunta Uulua.

Lastenjuhlat aloitetaan Nina Vanan tähdittämällä Prinssi Anjoviksen seikkailu –pop up paperinukke teatteriesityksellä kello 12.00. Kello 15.00 on vuorossa lisää teatteria, kun seinäjokelaisen Kulttuuriosuuskunta KoHon Joku aivan MUU! –teatteriesitys ilahduttaa yleisöä.

Työpajoissa voi sukeltaa pohjoisten alkuperäiskansojen musiikkiin – kokeilla erilaisia heidän erilaisia soittimiaan sekä tutustua musiikkiperinteisiinsä Kulttuuriosuuskunta Uulun mukanaan kokeiltavaksi ja ihailtavaksi tuomien erilaisten harvinaisten soitti-mien, kuten Pow-wow rummun, kurkiharpun sekä Nares-juh:n myötä. Musiikkia voi tehdä monin eritavoin. Dateron Digilo –työpajassa voi kokeilla musiikin säveltämistä iPadilla. TaiKon:n työpajassa pääsee kokeilemaan liikettä ja sirkustelua Fannyn peili-salissa. Korsholms 4H tarjoaa mahdollisuuden askarrella kierrätysmateriaalista omissa kerhotiloissaan Fanny talon yläkerrassa. Lisäksi leikkilähettien mukana tulee Terho-kerhoistakin tuttuja ”mummuja ja paappoja” mukaan leikkimään ja loruttelemaan. Vaasan partiotyttöjen Emot vastaavat kahviotoiminnasta. Myös Wildlife Vaasan luon-toaiheisia lyhyt elokuvia näytetään valkokankaalla.

Koko Suomi Leikkii leikkilähetit Anna Granlund ja Emma Granholm luotsaavat seik-kailurataa läpi Fanny talon ja jakavat totta kai lastenjuhlaan kuuluvia ilmapalloja. Leikkiminen sallittu – Leken tillåts on maksuton lastenjuhla, johon toivomme kaikkien tulevan iloisin mielin leikkimään ja nauttimaan lauantai-iltapäivän juhlasta.

Leikkiminen sallittu – Leken tillåts -tapahtuma on samalla osa 13.10.2016 vietettävän leikkipäivän ohjelmistoa. Leikkipäivää vietetään ympäri Suomen ja leikkipäivään kytkeytyviä lähialueen tapahtumia voi seurata leikkipäivän tapahtumakalenterista. Leik-kipäivän tapahtumia on järjestämässä Koko Suomi leikkii -hanke yhdessä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Koko suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen (2014–2016) suurhanke, joka innostaa kaikenikäi-siä suomalaisia leikkimään.

Hiljaiset suomalaiset – totta vai stereotypiaa?

11.10.2016

Suomalaisten hiljaisuus on paljon toisteltu stereotypia, joka on jatkuvasti esillä. Samalla suomalaiset tulevat kuin automaattisesti verratuksi muihin kansoihin.

– Ei kuitenkaan ole varsinaisesti tutkittu, että mitä se oikeastaan tarkoittaa. Missä tilanteissa suomalaiset ovat hiljaisia, ja keneen verrattuna? tutkijatohtori Anna Vatanen Helsingin yliopistosta kertoo. Siksi Vatanen päätti itse tarttua aiheeseen.

Tutkimuksessaan Vatanen tarkastelee toisilleen tuttuja ihmisiä luonnollisissa keskustelutilanteissa ja selvittää, miten nämä reagoivat keskustelussa syntyviin hiljaisiin hetkiin ja luovat niitä toiminnallaan: miten ne alkavat, mihin loppuvat ja mitä siinä välissä tapahtuu – onko tilanne luonteva vai vaivautunut, pitääkö hiljaiseksi hetkeksi keksiä jotain muuta tekemistä. Aineistona on videoituja keskusteluja.

Vatanen etsii keskusteluista taukohetkiä ja niissä toistuvia piirteitä, pyrkii löytämään yleisiä toimintatapoja ja suhteuttaa niitä siihen, mitä suomalaisten hiljaisuudesta on sanottu ja millaisia seikkoja muunkielisessä tutkimuksessa on löydetty.

Vaitonaiset hetket

Vatasen tutkimus on vasta alussa, mutta jo nyt hän arvelee, että jotain erityistä suomalaisten suhtautumisessa hiljaisuuteen on. Aiemmassa tutkimuksessa oli havaittu, että englanninkielisetkin kyllä pitävät taukoja keskustelussa, mutta näissä tilanteissa keskustelukumppanit tyypillisesti keskittyvät hetkeksi muuhun, silittävät vaikka koiraa tai hakevat kirjan hyllystä. Suomalaisten keskusteluissa on havaittavissa tilanteita, joissa ei tapahdu oikeastaan yhtään mitään.

– Siinä vain ollaan, ja tilanteet vaikuttavat ihan rennoilta, Vatanen kuvaa.

– Kiinnostavinta ei välttämättä ole, miten pitkään ollaan hiljaa, vaan mitä silloin tapahtuu.

Vatasen aineistona on keskusteluja esimerkiksi aamiaiselta, automatkalta, kaveriporukan lautapeli-illasta ja ystävän vierailulta. Jotkut hiljaisuudet toki johtuvat siitä, että keskustelijan pitää tehdä jotain muuta, vaikkapa suunnitella seuraavaa siirtoaan lautapelissä. Vatanen huomauttaa, etteivät nämä tilanteet silti aina vaatisi kaikkia läsnäolijoita olemaan hiljaa.

– Jo parikin sekuntia kestävä hiljaisuus voi olla pitkä. Jos sellaisia on usein, eivätkä ne vaikuta epämiellyttäviltä, se kertonee, että hiljainen hetki on keskustelijoiden mielestä ihan ok.

Mitä on hiljaisuus?

– Käsite hiljaisuus nostaa esiin vain sen, että tilanteessa ei ole puhetta, mutta onhan muutakin vuorovaikutusta kuin puhe, vaikkapa nyökyttely tai katse. Hiljaisuus voi siksi olla vähän harhaanjohtava termi, Vatanen sanoo.

Kyse on myös siitä, millä keinoin osoitetaan, että ollaan yhdessä. Aina siihen ei tarvita sanoja, vaan pelkkä oleminen voi riittää.

– Suomen puhujille on ehkä ominaista toimia niin, ettei sanota mitään, se voi olla yksi tavallinen yhdessäolon tapa. Toisaalta vaikka suomalaiset suhtautuisivat hiljaisuuteen eri tavoin kuin jotkut muut kansalaisuudet, se ei vielä tarkoita että suomalaiset olisivat aina tai ylipäätään ”hiljaisia”. Ei voida myöskään olettaa, että ”suomalaiset” olisivat jokin yhtenäinen ryhmä, jonka jäsenten toiminta olisi aina samanlaista.

Keväällä Vatanen matkustaa Australiaan tekemään yhteistyötä sikäläisten tutkijoiden kanssa. Hän odottaakin innolla, miten he näkevät tutkittavan ilmiön ja pitävätkö he sitä jotenkin poikkeavana tai kummallisena.

– En varmaankaan pysty selvittämään, mistä ajatukset suomalaisten hiljaisuudesta ovat peräisin, mutta toivon ja uskon voivani paljastaa jotain todellisuudesta stereotypian takana.

Teksti: Jenni Heikkinen

Yli 50 kulttuurilaitosta valittu tuottamaan elämyksiä taidetestaajille

11.10.2016

Yhteensä 55 taidelaitosta tai työryhmää on valittu mukaan Suomen Kulttuurirahaston käynnistämään Taidetestaajat-suurhankkeeseen. Kohteet tavoittavat yhteensä jopa 65 000 kahdeksasluokkalaista ja heidän opettajaansa lukuvuonna 2017−18.

Taidealan organisaatiot saivat kesällä 2016 jättää ehdotuksia tavasta, jolla ne haluaisivat olla taidetestaamisen kohteina lukuvuonna 2017−2018. Ehdotuksen jätti 135 taidelaitosta ja -organisaatiota ja näistä 55 on nyt valittu mukaan. Tarjontaa on molemmilla kotimaisilla kielillä, osa laitoksista tuottaa saman esityksen sekä suomeksi että ruotsiksi.

Hankkeen tarkoituksena on tarjota koululaisille ikimuistoinen taide-elämys, joka voi olla kimmoke elinikäiseen kulttuurin harrastamiseen. Taiteellisen laadun ohessa keskeinen valintakriteeri oli nuorten kanssa tehtävä yleisötyö sekä se, miten nuoret vastaanotetaan ja miten heistä huolehditaan vierailun aikana. Yhden lukuvuoden aikana organisaation tulee kyetä ottamaan vastaan merkittävä osa oman maakuntansa kahdeksasluokkalaisista. Moni harkinnanvaraisen tuen piirissä toimiva pienryhmä oli ottanut haasteen vastaan, jopa paremmin kuin jotkut vakiintuneet taidelaitokset.

− Olimme ilahtuneita erityisesti sellaisista hankesuunnitelmista, jotka useampi organisaatio suunnittelee toteuttavansa yhdessä, kertoo erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio Suomen Kulttuurirahastosta.

− Hienoa, että Kulttuurirahasto on näin laajalti ja monipuolisesti lähtenyt tukemaan nuorten mahdollisuutta päästä taiteen äärelle. Omassa lapsuudessani kokemani kulttuurielämykset ovat kannatelleet läpi elämän, toteaa Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta.

− On vaikeaa kuvitella kiinnostavampaa ja virittävämpää kohderyhmää kuin koko maan kasiluokkalaiset. Vapaa kenttä tervehtii tätä ainutlaatuista, historiallista haastetta rukkaset kädessä, kaasu pohjassa ja riemusta kiljuen, ohjaaja Eino Saari Vaara-kollektiivista kuvaa.

Taidetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittama suurhanke, joka mahdollistaa kolmen vuoden ajan jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierailua kulttuurikohteissa. Toinen vierailu on omassa maakunnassa tai lähialueella, toinen suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Hanke tavoittaa kolmen vuoden aikana jopa 200 000 nuorta ja heidän opettajaansa. Hankkeen budjetti on yhteensä 15−20 miljoonaa euroa, ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Hanketta koordinoi Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto.

Lukuvuodeksi 2017-18 mukaan valitut taidelaitokset tai työryhmät maakunnittain

Ahvenanmaa: Ålands Konstmuseum
Etelä-Karjala: Lappeenrannan taidemuseo ja Lappeenrannan kaupunginteatteri
Etelä-Pohjanmaa: Seinäjoen kaupunginteatteri
Etelä-Savo: Savonlinnan maakuntamuseo
Kainuu: Kulttuuriosuuskunta G-voima/Vaara-kollektiivi ja Routa – Kajaanin Tanssin Edistämiskeskus
Kanta-Häme: Hämeenlinnan Kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan Taidemuseo
Keski-Pohjanmaa: Kaustisen kamarimusiikkiyhdistys
Keski-Suomi: Jyväskylä Sinfonia ja Jyväskylän kaupunginteatteri
Kymenlaakso: Kotkan kaupunginteatteri ja Kouvolan taidemuseo Poikilo
Lappi: Kauko Sorjosen säätiö/Särestöniemi-museo, Korundi/Rovaniemen kaupunki ja Lapin alueteatteriyhdistys
Pirkanmaa: Tampere Filharmonia, Tampereen Työväen teatteri, Tanssiteatteri MD, Serlachius-museot, Tampereen kaupunki/Tampereen taidemuseo ja Sara Hildénin taidemuseo
Pohjanmaa: Wasa Teatern ja Vaasan kaupunginorkesteri
Pohjois-Karjala: Joensuun kaupunginorkesteri ja Joensuun taidemuseo Onni
Pohjois-Pohjanmaa: Oulun kaupunki/Oulun taidemuseo, Oulun musiikkijuhlasäätiö ja Oulun kaupunginteatteri
Pohjois-Savo: Hakijana Kuopion kaupunki, toteutuksesta vastaavat Kuopion kaupunginteatteri, Kuopion taidemuseo, Kuopion kaupunginorkesteri, Itäinen tanssin aluekeskus, Tanssiteatteri Minimi sekä Lapinlahdelta Taidemuseo Eemil. Lisäksi Pohjois-Savon maakunnasta on valittu mukaan Varkauden Teatteri, joka kuitenkin kuuluu hankkeessa Etelä-Savon koordinaatioalueeseen.
Päijät-Häme: Hakijana Lahden kaupunki, toteutuksesta vastaavat Lahden kaupunginteatteri, Lahden kaupunginorkesteri ja Lahden kaupunginmuseo
Satakunta: Hakijana Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry, toteuttajina Pori Sinfonietta, Porin Ooppera ja Turku International Puppetry Connection. Lisäksi Porin taidemuseo ja Rakastajat-teatteriryhmä
Uusimaa: Svenska Teatern, Helsingin kaupunginteatteri, Kansallisgalleria, Red Nose Company, Suomen Kansallisooppera, Suomen kansallisteatteri, Suomen valokuvataiteen museo yhteistyössä Helsingin taiteilijaseuran, Teatterimuseon sekä Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kanssa, Compañia Kaari & Roni Martin, Tapiola Sinfonietta, Teatteri Taimine, Yleisradio/Radion sinfoniaorkesteri, Espoon taidemuseo EMMA, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Tanssiteatteri Raatikko
Varsinais-Suomi: Kamarikuoro Key Ensemble, Matti Koivurinnan säätiö/Aboa Vetus & Ars Nova-museo, Tanssiteatteri Eri, Turun kaupunginorkesteri, Turun museokeskus/Turun kaupunki ja Åbo Svenska Teatern

Lisätiedot:
www.taidetestaajat.fi
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio, puh. 040 536 6580
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Taidetestaajat-hankkeen vastaava koordinaattori Anu-Maarit Moilanen, puh. 044 978 4893
Svenska kulturfonden, projektiasiamies Sonja Ollas-Airinen, puh. 050 3799 044

www.taidetestaajat.fi

Turvallinen maa – turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten teatteriesitys

6.10.2016

Turvallinen maa – turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten yhteinen teatteriesitys oikeista tarinoista, todellisista tilanteista

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto on käynnistänyt turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön kohtaamisia edistävän Turvallinen maa –hankkeen syksyllä 2016. Hankkeen tavoitteena on lisätä tarinoiden avulla yhteistä ymmärrystä ja kontakteja Kymenlaaksoon sijoitettujen turvapaikanhakijoiden ja maakunnan asukkaiden välille. Turvapaikanhakijoiden tarinoita ja kokemia tilanteita visualisoidaan teatterin keinoin yhdessä suomalaisten teatterintekijöiden kanssa. Hankkeen aikana rakentuva yhteinen teatteriesitys kertoo Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden omista kokemuksista maidensa turvallisuustilanteesta.

Teatteriesitys toteutetaan Kouvolassa olevan Monikulttuurikeskus Saagan sekä Kotkassa sijaitsevan Monikulttuurisen toimintakeskus Myllyn yhteisproduktiona. Esityksen ohjaa teatteriopettaja Piia Kleimola. Turvallinen maa –esityksen ensi-ilta on YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vuosipäivänä lauantaina 10.12.2016 Kouvolassa. Esitys nähdään Saagan ja toimintaryhmä Herää!n tapahtumapäivän seminaariosuuden päätteeksi. Esityksiä on loppuvuoden aikana sekä Kouvolassa että Kotkassa.

Turvallinen maa –esityksen toteutuskeinoina käytetään teatteria, draamaa, musiikkia, liikettä sekä valo-, ääni- ja kuvatekniikkaa. Kaikki teatterin tekemisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan, aiempaa kokemusta tai kielitaitoa ei edellytetä. Esityksessä jokainen käyttää omaa äidinkieltään. Tulkkeja on käytettävissä tarpeen mukaan. Turvallinen maa -hanketta hallinnoi Toimintavoima Oy.

Lisätietoja:
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, eunimi.sukunimi@skr.fi
Toimintavoima Oy / Piia Kleimola, 040 548 8016, etunimi.sukunimi@toimintavoima.fi
Monikulttuurikeskus Saaga, Kouvola / Taina Vainio 040 5170525, Satu Kurri 040 5759296,
saaga.tiedotus@gmail.com
Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly, Kotka / Wolfgang Ludwig, 045 603 3606, etunimi.sukunimi@mylly.eu

Väriä kaupunkiin muraalien muodossa

5.10.2016

Muraaleita eli seinämaalauksia ilmestyy tällä hetkellä katukuvaan ympäri Suomen. Yksi niiden puolestapuhujista on Yhteismaa ry, joka pyrkii Lisää katutaidetta Helsinkiin -hankkeessaan paitsi tuomaan Helsingin kaupunkikuvaan väriä, myös tekemään muraaleiden maalaamisesta entistä helpompaa.

– Monissa muissa maissa maalauksia saa tehdä vapaammin, mutta Suomessa pohditaan paljon esimerkiksi liikenteen häiriintymistä ja säiden vaikutusta kun mietitään, millaisia maalauksia saa tehdä, Yhteismaan Jaakko Blomberg kertoo.

Hanke alkoi keväällä kilpailulla, jossa kerättiin ehdotuksia töiden sijoituspaikoiksi. Kilpailun tuloksena Helsinkiin toteutetaan syksyn 2016 ja kesän 2017 aikana kolme muraalia. Syyskuussa 2016 ehtivät jo valmistua teokset Kannelmäkeen ja Roihuvuoreen.

Roihuvuoren muraali — Roihuvuoren muraaleja

Malli kaikkien käyttöön

Tavoitteena on luoda malli katutaiteen tekijöille esimerkiksi lupien hakemiseen.

– Haluamme saada aikaan selkeän sopimusmallin, jota kaikki halukkaat voivat hyödyntää.

Tarkoituksena on luoda ohjeet kahdelle erilaiselle toimintatavalle: tilaustyönä toteutettavaan ja itse tehtävään maalaukseen.

– Yksi iso asia on omistajuus: kuka omistaa muraalin, kenen vastuulla on huolehtia siitä ja kuka saa päättää maalauksen kohtalosta kymmenen vuoden päästä?

Blomberg on huomannut myös ajatuksen töiden väliaikaisuudesta herättävän hämmennystä Suomessa. Huolta aiheuttaa esimerkiksi maalausten haalistuminen ja mahdolliset töhryt. Blomberg ei kuitenkaan näistä murehtisi.

– Usein esitetty kysymys on, että mitä maalaukselle tapahtuu vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Ajatellaan, että töiden pitäisi olla ikuisia, mutta jos teos alkaa haalistua, niin sittenhän siihen voi maalata jotain uutta päälle.

Blomberg ei myöskään pidä vakavana ongelmana sitä, jos työ ei miellyttäisikään.

– On vaikea nähdä, että vaikkapa Itä-Pasilassa asukkaat haluaisivat ehdottomasti pitää kaikki seinät harmaina. Ja voihan sen seinän aina maalata takaisin harmaaksi, jos kuva ei miellytä.

Klaneettitien muraaleja — Klaneettitien muraalitaidetta

Hienot työt voittavat epäilijät puolelleen

Yhteismaan toimijat haluavat myös muuttaa katutaiteen mainetta vaihtoehtokulttuurina.

– Aiheet voivat olla mitä tahansa ja pintoja voi käyttää monella tapaa, jolloin kuvista tulee osa ympäristöä.

Blombergilta löytyy kuitenkin myös ymmärrystä epäilijöille.

– Suuri osa suomalaisista ei ole nähnyt yhtään hyvää seinämaalausta.

Yhteismaan teettämien töiden tavoitteena onkin näyttää, miten hienoa ja monipuolista katutaide voi olla. Hän uskoo hienojen toteutettujen maalausten olevan paras tapa voittaa epäilyt ja saada useamman näkemään, millaisia mahdollisuuksia katutaiteella on.

– Tämä on vasta päänavaus. Esimerkiksi Buenos Airesissa muutama taiteilija maalasi muraalin, ja sitten niitä alettiin haluta ympäri kaupunkia. Ehkä niin voisi käydä Suomessakin.

Kuvissa Yhteismaa ry:n hankkeessa Kannelmäkeen ja Roihuvuoreen toteutetut työt.

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Harri Tahvanainen

Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajaksi Riitta Pyykkö

4.10.2016

Suomen Kulttuurirahaston uudet luottamushenkilöt

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on valinnut säätiön uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.10.2016–30.9.2017 vararehtori Riitta Pyykön Turun yliopistosta. Hallituksen uusina jäseninä aloittivat kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi ja kliinisen farmakologian professori Mikko Niemi, molemmat Helsingin yliopistosta.

Hallituksessa jatkavat professori Pertti Haaparanta Aalto yliopiston Taloustieteen laitos Economicumista,johtaja Hanna Hiidenpalo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta, kirjailija Jari Järvelä Kotkasta, näyttelijä, teatteritaiteen tohtori Jussi Lehtonen Suomen Kansallisteatterista, professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta, professori Ari Sihvola Aalto yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta, Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomen toimitusjohtaja Jari Sokka, toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala Fazer Konserttitoimisto Oy:stä ja Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen Hämeenlinnasta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston esimiehenä jatkaa kauppatieteen maisteri Asmo Kalpala. Hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä akatemiaprofessori Elina Ikonen, akatemiaprofessori Jukka Jernvall, taiteilija Tuula Lehtinen Tampereelta, tanssija-koreografi Tiina Lindfors Turusta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa maakuntajohtaja Asko Peltola, varapuheenjohtajana professori Jaana Tähtinen ja jäseninä yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen sekä toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen.

Jousisoittimia haettavana soitinkokoelmasta

3.10.2016

Kulttuurirahasto julistaa haettavaksi seuraavat jousisoittimet soitinkokoelmastaan:

Viulut
Giovanni Battista Guadagnini I, Milano 1754
Franco Simeoni I, Treviso 1990
Andrea Robin-Frandsen, Angers 1996
Antonio Capela, Lissabon 1981
Tuntematon, “S.S. Utinensis 1741”

Alttoviulu
Felice Guadagnini, Torino 1856

Sello
Claude Pierray, Pariisi 1714

Soitinlainojen hakuaika on 3.-21.10.2016.

Soitinten laina-aika on noin viisi vuotta joulukuusta 2016 alkaen.

Hakemukset lähetetään osoitteella:
Suomen Kulttuurirahasto, Soitinkokoelma,
PL 203, 00121 Helsinki.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää selvitys taiteellisesta toiminnasta ja suoritetuista opinnoista.

Lisätietoja: www.skr.fi/soitinlainat

Kulttuurirahaston apurahoja jaossa 25 miljoonaa euroa

27.9.2016

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahat vuodelle 2017 ovat haettavana 1.−31.10.2016. Kulttuurirahaston vuoden 2017 jako nousee 37 miljoonaan euroon, josta keskusrahaston osuus on 25 miljoonaa ja maakuntarahastojen 12 miljoonaa euroa. Hallitus päätti lisätä maakuntarahastojen jakoa puolella miljoonalla, keskusrahaston jako pysyy ennallaan.

Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteen aloilla tuetaan työskentelyä ja erilaisia hankkeita, haettavana ovat myös Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahat. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Taiteilijoita kannustetaan hakemaan myös residenssiapurahoja.

Eminentia ja Tieteen työpajat -erityisapurahat ovat haettavina edellisvuosien tapaan. Tieteen aloilla tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus -apuraha tarjoaa mahdollisuuden yhdistää apuraha palkalliseen työsuhteeseen. Kulttuurirahasto kannustaa laajempien tutkimushankkeiden rakentamiseen erityisesti farmasiassa, maatalous- ja metsätieteissä, ympäristötieteissä sekä kauppatieteissä.

Kulttuurirahasto siirtyy paperittomaan hakuun

Apurahojen haku tapahtuu verkossa osoitteessa www.skr.fi/apurahanhakija. Hakemus tulee jättää järjestelmään viimeistään maanantaina 31.10. Haku on ensimmäisen kerran kokonaan paperiton, eli hakemuksia ei enää tarvitse tulostaa ja postittaa.

”Hakemustemme arviointiin osallistuu vuosittain miltei sata ulkopuolista asiantuntijaa luottamushenkilöidemme lisäksi. He kaikki tekevät työnsä korvauksetta. Päätimme jo aikaa sitten, että siirrymme paperittomaan hakuun vasta, kun merkittävä osa arvioitsijoistamme on valmis lukemaan hakemuksia pelkästään verkossa. Tänä vuonna lähes 90 % tieteen ja taiteen asiantuntijoista ilmoitti voivansa sen tehdä”, asiamies Juhana Lassila kertoo.

Keskusrahaston apurahat jaetaan perinteisesti vuosijuhlassa 27.2.2017.

Kaikille avoin Kulttuurirahaston apurahainfo pidetään Helsingin Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa keskiviikkona 12.10. klo 16.30 alkaen.

Lisätiedot:
www.skr.fi/apurahat
twitter.com/skr_fi
www.youtube.com/kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Juhana Lassila, puh. 6128 1230, jla@skr.fi

Varsinais-Suomen Säätiöpäivä 1.10. Hansa-korttelin Thalia-torilla

26.9.2016

Säätiöpäivää vietetään 1.10. Hansa-korttelin Thalia-torilla klo 11-15. Päivän aikana kiinnostavaa ohjelmaa koko perheelle: musiikkia, tanssia, taidetta, tiedettä, yllätyksiä ja paljon tietoa säätiöistä ja niiden tekemästä työstä.

Säätiöpäivä on osa eurooppalaisten säätiöiden verkoston toimintaa, ja sen avulla pyritään kehittämään säätiöiden toimintaedellytyksiä koko Euroopassa. Säätiöpäivää vietetään noin 20:ssä Euroopan maassa. Säätiöt ovat tärkeitä tukijoita tieteelle, taiteelle, kulttuurille – ja meidän kaikkien tavalliselle arjelle. Säätiöiden tekemä työ on monille suomalaisille varsin tuntematonta. Säätiöpäivä onkin hyvä tilaisuus kertoa säätiöiden toiminnasta ja
saavutuksista.

Varsinais-Suomen Säätiöpäivän teemana yhteiskuntavastuu

Varsinaissuomalaiset säätiöt haluavat Säätiöpäivänä tuoda esiin erityisesti säätiöiden yhteiskuntavastuuta. Maakunnassa toimii noin 40 säätiötä ja rahastoa, joiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Osa säätiöistä jakaa apurahoja ensisijaisesti tieteelliseen tutkimukseen, osa tukee taiteita ja kulttuuria. Avustuksia voidaan myöntää myös kotiseututyöhön, lastenkulttuuriin tai johonkin muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen. Osa säätiöistä ylläpitää jotain tärkeää toimintaa, kuten sairaalaa, kulttuurifestivaalia tai museota. On myös säätiöitä, joiden varoja käytetään esimerkiksi lapsiperheiden tai vähävaraisten tukemiseen.

Usein säätiöt ovat pelastajan roolissa rahoittaessaan hanketta, joka muualla olisi jäänyt toteuttamatta. Säätiöiden toimintatapa on joustava, minkä vuoksi säätiöt voivat toiminnassaan kuunnella sydämen ääntä. Ne kykenevät ottamaan myös riskejä ja näin rahoittamaan uusia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia avauksia, joiden tulokset selviävät vasta myöhemmin. Säätiörahoitus paikkaa julkisen rahoituksen aukot pitäen huolta moniäänisen ja värikkään yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Säätiöpäivän ohjelmassa varsinaissuomalaista tiedettä ja taidetta

Varsinais-Suomen Säätiöpäivän ohjelma koostuu varsinaissuomalaisten osaajien taidonnäytteistä. Säätiöpäivän estradilla nähdään nukketeatteria, tanssia, musiikkia – laajalla skaalalla varsinaissuomalaisia taiteilijoita. Tiede-aulassa
Thalia-torin toisessa kerroksessa tutkijat keskustelevat yleisön kanssa ajankohtaisista aiheista. Päivän aikana keskustelua mm. vastustuskyvystä ja lasten infektiosairauksista, muuttoliikkeistä ja siirtolaisuudesta, kielen
muuttumisesta ja murteista sekä ekologiasta ja ympäristökysymyksistä. Kaikki Säätiöpäivässä esiintyvät tutkijat ja taiteilijat ovat saaneet omaan toimintaansa avustuksia joiltakin mukana olevista säätiöistä. Varsinais-Suomessa toimii
sekä suomen- että ruotsinkielisiä säätiöitä, joten myös Varsinais-Suomen Säätiöpäivää vietetään kahdella kotimaisella. Tapahtuman juontajana toimii Markku Heikkilä.

Säätiöpäivässä mukana:
Aboa Vetus & Ars Nova /Matti Koivurinnan säätiö, Johanna och G.A.Petrelius stiftelse för hjälpbehövande barn och ungdom, Lounais-Suomen Partiosäätiö, Pro Manillasäätiö, Saaren Kartano / Koneen Säätiö, Siirtolaisuusinstituuttisäätiö,
Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Hemmet i Åbo, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais Suomen rahasto, Suomen MS-säätiö, Svenska kulturfonden, TOP-säätiö, Turun Mikrobiologien Tiedesäätiö,
Turun Yliopistosäätiö, TYKS-säätiö

Säätiöpäivän ohjelma:

Säätiöpäivän estradilla:
Säätiöpäivän avaus: Tuomo Lähdesmäki Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksen pj.
Puheenvuoro siirtolaisuudesta Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituuttisäätiön johtaja
Litteratur: Orden dansa, Ylva Perera
Esineteatteri: Trafika, Teatteriduo Livsmedlet
Partiosäätiö esittäytyy
Lasten infektiosairaudet, haastattelussa Olli Ruuskanen, professori
Musiikkia ja tanssi-improvisaatiota: Espanjalaiset tuulet, Duo Kaari
Lastensyövän tutkimus ja hoito, haastattelussa Toivo T. Salmi, professori ja lastentautien erikoislääkäri
Tanssia: Viides taivas, Aurinkobaletti
Asiaa ihmisen vastustuskyvystä, haastattelussa Sirpa Jalkanen, akateemikko
Klassista musiikkia & tanssia: Suomalainen vieraanvara, Artsoppa & Tanssiteatteri ERI

Säätiöpäivän infonurkkaus:
Löydät infopisteeltä säätiöiden edustajia!
Työpaja: Unelmien sanat, Turun Sanataideyhdistys
Sairaalaklovnit ilahduttavat yleisöä
Turun Sarjakuvakerho piirtää yleisön kanssa

Tiede-aula (Thalian 2. kerros):
Kulttuuri ja sen muuttuminen:
Siirtolaisuus: Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinsituutin johtaja
Ruotsinsuomalaisus: Juha Tainio, verkostotutkija & toimittaja
Digital kompetens som en del av allmänbildningen: Linda Mannila, forskare
Arkeologiset löydökset: Kim Krappala, arkeologi
Puhuttu kieli ja kielen muuttuminen : Tommi Kurki, dosentti
Synnyttäminen ja kätilötyö 1700-luvulla: Kirsi Vainio-Korhonen, professori

Terveys ja lääketiede:
Lasten infektiosairaudet: Lauri Ivaska, lääketieteen lisensiaatti & Aino Ruohola, dosentti
Hjärnforskning, minnet och minnesträning: Matti Laine, professor
Luonnontieteet:
Ekologia ja ympäristökysymykset Timo Vuorisalo, dosentti
Materialvetenskap + celler = sant Ronald Österbacka, professor

Ohjelma kokonaisuudessaan aikatauluineen Säätiöpäivän Facebook-tapahtumassa. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Lisätietoja:
Erica Ås, tapahtumatuottaja: tapahtumatuottajaerica@lempitapahtumat.fi
Satu Kankaristo: satu@lempitapahtumat.fi

www.saatiopalvelu.fi/saatiopaiva

Varsinais-Suomen Säätiöpäivä Facebookissa

Varsinais-Suomen Säätiöpäivän työryhmä:
Hanna Nurminen, Koneen Säätiö
Henrik Karlsson, Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet
Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituuttisäätiö
Ulrika Grägg, Stiftelsen för Åbo Akademi
Lasse Svens, Stiftelsen för Åbo Akademi
Åsa Rosenberg, Svenska Kulturfonden
Timo Vuorisalo, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais Suomen rahasto