Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Maakuntarahastot jakoivat 15 miljoonaa 1200 apurahansaajalle

Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastoa saivat tammikuun hakukierroksella yli 10 000 apurahahakemusta. Hakemusten määrä kasvoi erityisesti Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

– Uudellamaalla työskentelyapurahoja haettiin noin 600 enemmän kuin viime vuonna. Kulttuuriala laajasti on vaikeuksissa, mutta kevään aikana erityisesti freelancereiden tilanne on ollut todella huolestuttava koronan takia, sanoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

Kulttuurirahaston hallitus vastasi tilanteeseen myöntämällä kolmannen lisärahoituksen apurahojen jakoon vuoden aikana. Tällä kerralla kahden miljoonan lisätuki kohdennettiin koko- tai puolivuotisina apurahoina freelancer-taiteilijoille maakuntarahastojen kautta. Yhteensä Kulttuurirahaston tuki tieteelle ja taiteelle on ollut noin 50 miljoonaa euroa toimintavuoden aikana.

Lahjoittajien tahto näkyy

Maakuntarahastot myönsivät kevään aikana yhteensä 204 kokovuotista ja 291 puolivuotista apurahaa. Taiteen apurahoja oli kaikkiaan 818 ja tieteen 345. Apurahat jakautuivat lähes 200 kunnan alueelle, ja hakijoista noin 12 % sai apurahan.

– Maakuntarahastojen mahdollisuudet jakaa apurahoja ovat sidoksissa niiden saamiin lahjoituksiin, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan rahasto jakaa yli 1,1 miljoonaa euroa, josta Viljo Syreniuksen rahaston osuus on peräti viidennes, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Maakuntarahastojen jaot poikkeavat toisistaan paljon. Pohjois-Savon rahaston apurahoista lähes 50 % menee lääketieteisiin nimikkorahastojen tarkoitusten takia, kun taas Kainuussa taiteen apurahojen osuus on yli 70 %. Lapin rahasto tukee vahvasti arktisen alueen tutkimusta ja mm. saamelaiskulttuuria samaan aikaan kun Pohjois-Karjalassa painopisteenä on nuorten tieteellisten jatko-opintojen tukeminen.

Maakuntarahastojen nyt jakamien apurahojen myötä Suomen Kulttuurirahaston vuodesta 1939 jakaman tuen nykyarvo on ylittänyt miljardi euroa.

– Kansakoululaiset keräsivät Kulttuurirahaston pääoman yli 80 vuotta sitten. Keräykseen osallistui lähes 200 000 suomalaista, maanviljelijöistä virkamiehiin, työväestöstä tehtaanjohtajiin ja professoreihin. Voi sanoa, että koululaisten keräyksellä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisteen tieteeseen ja taiteeseen, koko maassa, toteaa Arjava.

Matkalla Suomessa - maakuntien virtuaalinen vuosijuhla 26.5.2021

Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla 

Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa 

Pariisin taiteilijakaupungin säätiölle merkittävä apuraha

”Säätiön Pariisissa sijaitsevat ateljeeasunnot ovat kaivanneet remonttia jo jonkin aikaa, ja olemme hakeneet siihen rahoitusta pitkään. Suomen Kulttuurirahaston apuraha on säätiölle upea uutinen ja mahdollistaa toiminnan jatkumisen vuosikymmeniksi eteenpäin. Otamme apurahan vastaan suurella kiitollisuudella”, kommentoi säätiön hallituksen puheenjohtaja Åsa Krook.

”Kulttuurirahasto on viime vuosina laajentanut omaa residenssiohjelmaansa ja tukee sen lisäksi tutkijoiden ja taiteilijoiden liikkuvuutta muillakin tavoilla”, Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava kertoo.

Vuodesta 1960 toimineen Pariisin taiteilijakaupungin säätiön toiminta-ajatuksena on ”hankkia Suomen taiteilijoille työhuoneita Citéssä sekä luovuttaa niitä Pariisissa opintojaan harjoittavien kuva-, sävel- ja teollisuustaiteilijain sekä arkkitehtien käytettäviksi mahdollisimman edullisin ehdoin”. Vuodesta 1965 lähtien ateljeeasunnoista Pariisin sydämessä on päässyt nauttimaan yli 1000 suomalaista eri alojen taiteilijaa. Citéssä on yhteensä 326 ateljeetyötilaa 90 maan edustajien käytössä. Säätiön peruskirjan allekirjoittivat keväällä 1960 monet suomalaisen kulttuurin ja politiikan merkkihenkilöt, muun muassa K. A. Fagerholm, Edwin Linkomies, H. V. Gummerus, Maire Gullichsen, Roger Lindberg sekä Sakari Saarikivi.

Pariisin taiteilijakaupungin säätiön hallituksen nykyiset jäsenet ovat puheenjohtaja, asianajaja Åsa Krookin lisäksi varapuheenjohtaja, arkkitehti Anni Vartola sekä jäseninä sisustusarkkitehti Sari Anttonen, laamanni Seppo Kemppinen, pianisti Junio Kimanen ja kuvataiteilija Markus Konttinen.

Pariisin taiteilijakaupungin säätiö myöntää vuosittain useille kymmenille suomalaisille taiteilijoille residenssijaksoja Pariisissa sijaitsevaan Cité-taiteilijakeskukseen. Hakuaika on keväisin. Säätiö tiedottaa remonttiaikataulujen vaikutuksista hakijoille, valituille ja residenssissä oleville myöhemmin erikseen.

 

 

 

Kirja, podcast, esseekokoelma ja kaupunkiviljelyä – yhdeksän apurahaa nuorten ilmastohankkeisiin

Ilmastonmuutosvoima on hanke nuorille, jotka haluavat vaikuttaa. Hankkeessa jaetaan rahoitusta nuorten omiin ilmastoprojekteihin yhteensä jopa yli 200 000 euroa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ilmasto-osallisuutta ja mahdollistaa nuorten omia ilmastotekoja.

Rahoitettavista projekteista päättää hankkeen asiantuntijaraati, johon kuuluvat ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman, nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen sekä Helsingin kaupungin ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Susanne Österlund-Toivonen.

Toisella hakukierroksella myönnetyt projektit keskittyivät ympäristö- ja ilmastokasvatukseen, yhteisölliseen ja ekologiseen viljelyyn sekä tiedon levittämiseen. Maija Luukka käynnistää rahoituksella Saving Ourselves -podcastin, jossa pohditaan yritysten ympäristövastuuta ja Siiri Varis ja Andrea Puscasu ovat suunnitelleet ilmastokasvatus-projektin, joka toteutetaan päiväkodeissa. Jack Raisanen puolestaan kuratoi esseekokoelman, joka käsittelee ilmastokriisiä ja lasten saantia antroposeenin aikakaudella.

– Millaista on syntyä koko ajan etenevän ilmasto- ja ekologisen kriisin keskelle? Miltä se tuntuu? Kuinka potentiaaliset vanhemmat tekevät päätöksiä lasten saannista? Tänä päivänä syntyneet lapset tulevat elämään pitkälle 22. vuosisadalle, jolloin he joutuvat kohtaamaan merenpintojen nousun, pahenevat myrskyt, sulavat jäätiköt, ruokapulan, valtavan epävarmuuden, pakotetun siirtolaisuuden ja ekosysteemien romahduksen. Olen kiitollinen, että tämän rahoituksen turvin pääsen tutustumaan näihin kysymyksiin ja mahdollisesti löytämään jopa vastauksia, kertoo Jack Raisanen.

Myös nuorten yritystoimintaa rahoitettiin: joensuulaiset 14- ja 13-vuotiaat nuoret Ilmari Sippola ja Tuokko Linjama perustavat 4H-yrityksen, jonka tarkoituksena on kierrättää vanhoja hautakynttilöitä. Riina Hiltusen ja työryhmän Four Wild-yritys puolestaan myy villiyrttejä ja pyrkii lisäämään yleistä villiyrttitietoutta.

Yhteensä hakukierroksella jaettiin noin 27 000 euroa nuorten ilmastotekoihin, joten jaossa on kevään aikana vielä yli 150 000 euroa. Seuraava hakukierros päättyy 21. toukokuuta ja neljäs hakukierros 11. kesäkuuta.

Kaikki rahoitetut nuorten hankkeet:

Suomen-, arabian- ja somalinkielinen kirja lasten ympäristökasvatuksen tueksi, 5 000 euroa
Salaado Qasim, Vantaa

Podcast: yritykset ja ilmastonmuutos, 2 050 euroa
Maija Luukka, Espoo

Lasten ilmastotietoisuuden lisääminen luontopäiväkodissa, 4 500 euroa
Siiri Varis & Andrea Puscasu, Helsinki

“Extinction, Reproduction, and the Anthropocene” -esseekokoelma, 5 000 euroa
Jack Raisanen, Helsinki

Ilmastoseikkailu-tapahtuma purjeveneellä, 5000 euroa
Vivi Mattsson, Helsinki

Yhteisöllinen ja ekologinen kaupunkiviljely, 2 530 euroa
Maija-Tilda Kovalainen, Helsinki

4H-yrityksen perustaminen vanhojen hautakynttilöiden kierrättämiseksi, 1 700 euroa
Ilmari Sippola & Tuokko Linjama, Joensuu

Four Wild villiyrtti-yritys, 1 000 euroa
Riina Hiltunen, Helsinki

Puutarhan ja pölyttäjäpellon perustaminen, 400 euroa
Hugo & Romeo Järvinen, Jyväskylä

Kulttuurirahastolle Green Office -sertifikaatti

Green Office -ympäristöohjelmaa noudatetaan Kulttuurirahaston keskusrahastossa ja Taidekoti Kirpilässä.

Kulttuurirahasto hakeutui WWF:n ohjelmaan viime vuonna. Sertifikaatin myöntämistä edelsi itsearviointi, jolla selvitettiin keskusrahaston ja Taidekoti Kirpilän haitallisten ympäristövaikutusten aiheuttajat. Sen jälkeen laadittuun ympäristöohjelmaan kirjattiin toimenpiteet, jotka koskevat sähkönkulutusta, henkilöstön matkustusta, ruokailua, tarjoilua, hankintoja ja viestintää.

– Kulttuurirahasto on pyrkinyt jo aiemmin tekemään ympäristöystävällisiä valintoja, mutta sertifikaatti auttaa meitä tarkastelemaan toimiamme jatkossa vielä tarkemmin, sanoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

WWF Green Office logo

Lisätietoja WWF:n Green Office -sertifikaatista löydät täältä.

Kymenlaakson rahastolta lähes puoli miljoonaa maakunnan kulttuurille

Kymenlaakson rahasto sai Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 226 hakemusta hakusumman ollessa noin 3,5 milj. euroa. Apuraha myönnettiin 39 hankkeeseen. Maakunnallinen kulttuuripalkinto jätettiin tänä vuonna jakamatta viime vuoden tapaan. Pitkittyneen koronapandemian vuoksi Kymenlaakson rahaston hoitokunta päätti ohjata palkintosumman jaettavaksi apurahoina tukemaan maakunnan kulttuuritoimijoita.

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry Kotkaan sijoittuvan energiavarastoinnin professuuriin (LUT School of Energy Systems, LES). Professuuri sijoittuu tiedeyhteisöön, jossa on laajat energiasektorin kansainväliset kontaktit. Korkeatasoisen tutkimuksen avulla Kymenlaaksoon saadaan luonnonvarojen kestävyyttä edistäviä teknologisia innovaatioita, uusia vihreän energian, energian hyötykäytön ja energiavarastoinnin teknologioita, jotka tukevat myös alueen elinkeinorakenteen kestävää uudistumista.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa myönnettiin kahteen hankkeeseen yht. 20 000 euroa. Apurahan saivat muusikko Marika Huomolin ja työryhmä Minun mieleni meri – laulu- ja runoesitysten toteuttamiseen ikääntyneiden asumisyksiköissä Kotkassa sekä muusikko Juho Roslakka Rytmiboxi – uuden musiikin valmistamiseen erityismuskareihin.

Lasten ja nuorten kulttuuria tuettiin mm. musiikin, kirjallisuuden ja ilmapallotaiteen aloilla. Musiikkileikkikoulunopettaja Susanna Apo-Syrjänen ja musiikkipedagogi Aki Hietala järjestävät lasten ja nuorten kansanmusiikkileirin ja -konsertin, Kirjoittajayhdistys Paltta ry toteuttaa kirjoituskilpailun ja kirjoittamistyöpajoja, Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys ry perustaa Kotkan ja Haminan Nuoriso-orkesterin seremoniaryhmän ja ilmapallotaiteilija Juha-Pekka Pirinen valmistaa pedagogisen ilmapalloesityksen esi- ja alakouluikäisille.

Maskin takaa -hankkeen logo

Maskin takaa -nuorisohanke

Kymenlaakson rahasto käynnisti keväällä nuorille suunnatun Maskin takaa -videohankkeen. Sen tavoitteena on tarjota nuorille aito tilaisuus kertoa itse omasta arjestaan, ajatuksistaan ja kokemuksistaan poikkeuksellisen pandemia-ajan keskellä. Videotoimisto Ikimedia valmistaa kymmenen hankkeeseen valitun nuoren kertomuksista parin minuutin videoita, jotka ovat katsottavissa sosiaalisen median eri kanavissa myöhemmin keväällä. Videot toimivat samalla dokumentaationa nuorten elämään merkittävästi vaikuttaneesta poikkeusajasta.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja kolme, puolivuotisia kahdeksan

Fil. maisteri Anni Soikkeli tekee väitöskirjaa somaattisen hypermutaation merkityksestä syöpien kehityksessä.

Fil. maisteri Anni Soikkeli tekee väitöskirjaa somaattisen hypermutaation merkityksestä syöpien kehityksessä.

Kokovuotisia (12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin taiteeseen yksi ja tieteeseen kaksi. Taiteen kokovuotisen sai kuvanveistäjä Tiiu Anttinen. Tieteen kokovuotiset menivät terveystiet. tohtori Jutta Hartikaiselle ja fil. maisteri Anni Soikkelille.

Puolivuotisia (6 kk) myönnettiin kahdeksan, kaksi taiteeseen ja kuusi tieteeseen. Taiteen puolivuotisen saivat taidegraafikko Tuomas Hallivuo ja sarjakuvataiteilija Marko Turunen. Tieteen puolivuotisen saivat fil. maisteri Henri Nerg, dipl.ins. Outi Nurmilaukas, fil. maisteri Pete Pesonen, terveystiet. maisteri Petra Saukkonen, lääket. tohtori Satu Seppä ja tietokirjailija Ulla-Maija Sievinen. Koko- ja puolivuotisten lisäksi apurahoja jaettiin henkilökohtaiseen työskentelyyn ja työryhmille lyhytkestoiseen muutaman kuukauden työskentelyyn. Kuluapurahaa myönnettiin yhdelletoista yhteisölle kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 43 % ja taiteen 57 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (39 %), tekniset tieteet (27 %) ja humanistiset tieteet (19 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten säveltaiteisiin (25 %), kuvataiteisiin (22 %) ja kirjallisuuteen (20 %). Naisten osuus apurahansaajista oli noin 54 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 11 800 euroa.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat monipuolisesti eri aloille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto kuvanveistäjä Antti Maasalolle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2021 kulttuuripalkinto myönnetään kuvanveistäjä Antti Maasalolle, ”arvoitusten ja oivallusten taiteesta, valon ja leikin veistoksista”. Maasalo on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran kuvanveistäjänä. Hänet tunnetaan erityisesti omaperäisistä kineettisistä veistoksista, joille on tunnusomaista ilo, leikkisyys ja yhteys luontoon. Maasalo yhdistää tekniikkaa taiteelliseen ilmaisuun. Hänen teoksensa kestävät kulutusta ja lukemattomia katselukertoja – lasten leikkiveistokset jopa kiipeilyä, kieppumista ja pomppimista. Maasalon vahvuus on hänen kyvyssään luoda yhteys ympäröivään luontoon ja yleisöönsä.

Apurahaa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi yli 50 000 euroa lasten ja nuorten eriarvoistumista ehkäisevään toimintaan. Muun muassa IISI ry järjestää lasten omakielisiä taidepäiväleirejä. Edistysmielisen Tutkimuksen yhdistys ry toteuttaa Nuorten hyvä elämä -hanketta Pohjanmaalla. Apurahan sai myös Nummijärven Maatalousjärjestö ry nuorten bändileirin järjestämiseen.

Kaiken kaikkiaan lastenkulttuurin apurahoja myönnettiin 12 hakijalle, joiden hankkeissa oltiin eriarvoistumisen lisäksi huomioitu myös sen saavutettavuus eri fyysisissä ja virtuaalisissa ympäristöissä.

Vaikuttavia apurahoja monipuolisesti eri aloille

Natalil Lintala ja Teemu Vuorela. Kuva: Mia Vuorela

Natalil Lintala (oik.) ja Teemu Vuorela saivat apurahan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen. Kuva: Mia Vuorela

Vaasan yliopistolle myönnettiin kärkihankeapuraha monikulttuurisen STEAM-tiedekerhomateriaalin valmistamiseen. Toisen kärkihankeapurahan Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Järvilakeuden kansalaisopiston kannatusyhdistys ry:lle Kankurikisällit-hankkeen toteuttamiseen.  Hankkeen tarkoituksena on säilyttää ja siirtää arvokasta kankuriperinnettä seuraaville sukupolville. Toteutuksessa tullaan huomioimaan myös lasten ja nuorten osallistaminen perinteen jatkajina. 30 000 euron apuraha myönnettiin Pekka Pohjoispään ja työryhmän toteuttamaan Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta kertovaan elokuvasarjaan. 20 000 euron apurahat myönnettiin Kansalliskielet ry:n suomen kielen opiskelua motivoivaan kielilähettilästoimintaan ja Natalil Lintalan ja työryhmän toteuttamaan Sukupolvien sävelkulku -konserttisaliesitykseen.

Kokovuotiseen työskentelyyn 22 apurahaa

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kokovuotisen 26 000 euron apurahan viidelle alueen visuaaliselle taiteilijalle, taidemaalari Elina Förstille, kuvataiteilija Janika Herleville, kuvataiteilija Timo Konttiselle, kuvanveistäjä Tiina Laasoselle ja lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokolle. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Mikael Björklöfille ja musiikin maisteri Tero Hyväluomalle.

Kirjallisuuden kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin Tiina Hautalalle ja Paula Nivukoskelle. Lastenkulttuurin kokovuotisen työskentelyapurahan sai Virpi Timonen Kipinä-hankkeen toteuttamiseen, kaksivuotisen työskentelyapurahan toisen vuoden apurahana. Tieteissä myönnettiin 12 kokovuotisia työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi myönsimme useita apurahoja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen alueellamme.

Apurahaa 85 hakijalle

Rahasto sai hakuaikana 504 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 85 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 50 %, lastenkulttuurin 15 % ja tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 13 000 euroa.

Kainuun rahaston apurahat jaettu

Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.

Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen.

Taiteen apurahoja jaettiin 20 ja tieteen apurahoja viisi. Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Tanssinopettajat Minna Palokangas ja Arto Petjala saivat apurahan ”Hyppyjä, hoppia ja hiljaa hiipimistä” -tanssikasvatushankkeen toteuttamiseen. Hanke tarjoaa kainuulaisille lapsille ja nuorille ala- ja yläkouluissa laaja-alaista oppimista tanssin kautta.

Toisen kärkihankeapurahan sai Kainuun lasten- ja nuorten kulttuurikeskus ry (Kulttura) Kainuun kuntiin suuntautuvaan ”Korpien kummitaiteilijat” -hankkeeseen. Kulttura kartoittaa ja valitsee Kainuuseen viisi  kummitaiteilijaa, jotka toteuttavat Kainuun kuntiin taidetoimintaa sekä kehittävät kuntien kanssa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmia. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat varhaisnuoret.

Tieteessä myönnettiin kaksi kokovuotista apurahaa. Fil. maisteri Antti Pöllänen sai apurahan metsäpeuran muuttuvaa ympäristöä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Luonnont. kand. Matias Rusaselle myönnettiin apuraha puettavia ja älykkäitä aivosähkökäyrän mittaustekniikoita unihäiriöiden seulonnassa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Taiteen puolelta kokovuotinen apuraha myönnettiin kuvataiteilija Mikko Raassinalle lastenkirjan kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. Kaikki Kainuun rahaston apurahamyönnöt löydät täältä.

Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali

Artenomi Kirsi Heikkiselle Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kainuun rahastolta vuonna 2021.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on Kainuun rahaston aloitteesta myöntänyt Elias Lönnrot -mitalin artenomi Kirsi Heikkiselle ”kainuulaisen käsityöhengen vaalimisesta”.

Kirsi Heikkisen rakkaus käsityöhön syttyi jo 12-vuotiaana, jolloin hän ryhtyi kehittämään taitojaan erilaisilla käsityökursseilla. Vaatetus- ja tekstiilialojen suunnittelijaksi, artenomiksi, hän valmistui vuonna 1990. Vuosina 2005–2007 Heikkinen suoritti eMBA-koulutuksen.

Espe Oy:n palveluksessa 1990–1992 Heikkinen suunnitteli mm. kolme makuuhuonetekstiilimallistoa italialaisen muotisuunnittelija Laura Biagiotin lisenssin alla. Suomessa mallistot otti tuotantoonsa Familon. Tackla Finland Oy:n palveluksessa 1994–1998 Kirsi Heikkisen työ keskittyi urheiluun ja yritysmaailmaan.

– Tehtäväni oli haastava ja antoisa. Tackla valmisti urheiluasut Suomen jääkiekkoliigan joukkueille, Superpesikseen ja lukuisille yrityksille, hän kertoo.

Kirsi Heikkinen toimi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:ssä toiminnanjohtajana ja Kainuun Pirtti Oy:ssä toimitusjohtajana 2001–2019. Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry oli aktiivisesti mukana erilaisissa käsityöhankkeissa ja toteutti mm. saunaan liittyvän VASTA-hankkeen, jossa suunniteltiin ja valmistettiin kainuulaiseen saunaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Vallattomasti villasta 2011 -hankkeessa pelastettiin kainuulaisten lampoloiden villoja poltolta ja kaatopaikoilta. Yhteistyö 14 eri lampaiden kasvattajan, Pirtin kehräämön sekä lukuisten käsityötaitajien kanssa johti puhtaaseen lampaanvillan tuotantoon. Vuonna 2002 Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry solmi sopimuksen Kuhmon kamarimusiikin kanssa ja perusti vuosittain myymälän Amati-musiikkikeskukseen. Tuotevalikoimassa oli pääasiassa kainuulaisten osaajien tuotteita.

–  Vuonna 2009 sain yhteydenoton Tanskan hovista. Hyrynsalmelainen käsityötaituri oli kutonut räsymattoja tyttärentyttärelle, ja hänen kauttaan mattojen kuvat esiteltiin kuningatar Margaretha II:lle, Kirsi Heikkinen kertoo. Tuon yhteydenoton tuloksena Kainuun käsityöyhdistyksessä valmistettiin Tanskan hoville 12 räsymattoa vuosina 2009–2013.

Kainuun Pirtti Oy:n kautta toteutettiin jo 1970-luvulta alkaen vientikauppaa ja tuettiin kainuulaisten käsityötaitajien työllistymistä. Vientimaita olivat mm. Japani ja Saksa, jonne vietiin ripsiraanuja, ryijyjä ja räsymattoja. Korona-aikana tutuksi tullut etätyöskentely toimi Kainuussa vuosikymmeniä, sillä tuotteiden malliohjeet- ja materiaalit toimitettiin taitaville tekijöille kotiin, jossa he valmistivat tuotteet valmiiksi asti. Tämä toi Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry:lle myönteistä julkisuutta.

Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Saisiko olla laatikollinen esitystaidetta?

Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Alan Chies

Taiteen roolista ja tehtävästä käydään aika ajoin julkista keskustelua, ja kuraattori Eva Neklyaevan mukaan aiheeseen liittyviä arvokysymyksiä olisi hyvä käsitellä enemmänkin. Hän haluaa omassa työssään pohtia ja kokeilla, millainen vaikutus taiteella voi olla yhteisöön, kulttuuriin, politiikkaan ja ihmisten elämään.

Erityisesti häntä kiinnostaa, kuinka taiteen ja yleisön välille luodaan merkityksellinen yhteys. Tuo yhteys on koronapandemian takia ollut katkolla kohta puolitoista vuotta, mikä on vaarantanut taiteentekijöiden toimeentulon, ja saanut Neklyaevan kehittämään vaikeaan tilanteeseen uudenlaisia ratkaisuja.

– Kuratoriaalinen ajatteluni lähtee tarpeesta ja kaikki tuntemani esitystaiteilijat ovat jääneet ilman töitä ja mahdollisuuksia tavata yleisöä. Tässä ajassa tarvitaan uusia ja erilaisia taiteen muotoja, sanoo Baltic Circle Festivalin, italialaisen Santarcangelo Festivalin ja Checkpoint Helsinki -nykytaideorganisaation johtajanakin toiminut Neklyaeva.

”Se, että yhteiskunnallisesti järjestämme tilaa taiteelle ottaa kantaa siihen, mikä on meille ihmisinä ja kansalaisina tärkeää.”

Huolestuttavinta hänen mielestään on, ettei taidetta ja kulttuuria ole luokiteltu osaksi peruspalveluita. Neklyaevan on vaikea ymmärtää, miksi kaupat saavat olla auki, mutta museot joutuvat pitämään ovensa suljettuina.

– Ihmissuhteet, rakkaus ja luonto luovat merkitystä elämäämme ja taide ja kulttuuri ovat ehdottomasti mukana listalla. Niitä ei voi määritellä selkeästi rahallisen arvon kautta, mutta se, että yhteiskunnallisesti järjestämme tilaa taiteelle ottaa kantaa siihen, mikä on meille ihmisinä ja kansalaisina tärkeää, hän sanoo.

Uusien taidemuotojen tarve on pysyvä

Taiteellinen kolmikko Eva Neklyaeva, Marvo Cendroni ja Lisa Gilardino.

Taiteellinen kolmikko Eva Neklyaeva, Marvo Cendroni ja Lisa Gilardino.

Ratkaisu poikkeukselliseen tilanteeseen syntyi lopulta kahden kollegan, Lisa Gilardinon ja Marco Cendronin, kanssa. Kolmikko kutsui mukaan aikaisemmista hankkeista tuttuja taiteilijoita ja suunnitteli yhdessä heidän kanssaan keinon pakata taide-esitys laatikkoon, ja postittaa se yleisölle.

Projekti sai nimen Samara Editions, joka viittaa vaahteran lenninsiivellisistä siemenistä koostuviin lohkohedelmiin, eli samaroihin, jotka leijailevat tuulen mukana puusta maahan.

Ensimmäisestä esityksestä vastaa italialainen koreografi Chiara Bersani, mutta Neklyaeva ei halua kertoa sen sisällöstä tarkemmin – yllätyksellisyys on tärkeä osa projektia.

– Chiara puhuu teoksessaan siitä, että tällä hetkellä tapahtuu paljon todella raskaita asioita, ja että meillä on todella vähän mahdollisuuksia prosessoida niistä syntyviä tunteita. Emme voi ottaa osaa tapahtumiin kuten hautajaisiin tai häihin, jotka normaalisti antavat mahdollisuuden tuntea surua tai iloa. Teoksen tarkoitus on antaa yleisölle instrumentteja, joilla voi rakentaa uudenlaisia rituaaleja omassa kodissa, Neklyaeva kertoo.

Laatikoita on ostettavissa hankkeen omilta verkkosivuilta ja niitä on lähetetty maailmalle jo lähes 700 kappaletta. Samara Editions -projektia on esitetty myös Oslo International Theatre Festivalin yleisölle ja toukokuussa se nähdään osana Spring-festivaalin ohjelmistoa Utrechtissä, Hollannissa. Esityssarjan seuraavaa osaa työstetään parasta aikaa suomalaistaiteilija Jenna Sutelan kanssa.

Vaikka projekti syntyikin keskellä koronakriisiä, Neklyaeva toivoo hankkeen jatkuvan myös sen jälkeen, sillä tarve uusille taidemuodoille on pysyvä. Kaikki taiteilijat eivät voi taloudellisista tai muista syistä lähteä kiertueelle Eurooppaan, eikä se ole myöskään ekologisesti kestävää. Mukana oleville taiteilijoille projekti tarjoaa mahdollisuuden tutkia omaa tuotantoa uudesta näkökulmasta.

– Toivoisin, että taiteelliselle kokeilulle ja leikkisyydelle olisi enemmän tilaa myös ihmisten arkielämässä, ja ettei taide olisi kokemuksena poikkeus vaan elämän perusrutiinia, Neklyaeva sanoo.

Tait. maisteri, kuraattori Eva Neklyaeva sai 15 000 euron apurahan vuonna 2021 Softshell, esitykset postitse -projektin toteuttamiseen.

13 nuorta valittu UWC-kouluihin ympäri Eurooppaa

Koronaepidemia ei vähentänyt hakijoiden määrää, vaan viime vuoden hakijamäärä ylitettiin yhdellä. Yhteensä hakijoita oli 95. Tällä hetkellä näyttää siltä, että stipendiaatit pääsevät aloittamaan lukuvuotensa normaalisti, vaikkakin koulut rajoittavat omaa toimintaansa jossain määrin. Joissain kouluissa on esimerkiksi rajoitettu oppilaiden pääsyä kampuksen ulkopuolelle ja harrastusmahdollisuuksia on ollut vähemmän.

Tänä vuonna haussa oli mukana ainoastaan Euroopan kohteita, joiden joukossa kaksi aivan uutta koulua. UWC Maastrichtiin ja UWC Robert Bosch Collegeen lähetetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa uusia suomalaisia stipendiaatteja.

Tammelasta Triesteen

Kaarina Rikkola sai UWC-stipendin vuonna 2021.

Kaarina kotiseudullaan Tammelassa. Kuva: Annakaisa Tavast

Kaarina Rikkolan opiskelu Forssan yhteislyseon kuvataide- ja muotoilulinjalla vaihtuu ensi syksynä UWC Adriatic Collegeen lähellä Triesteä Italian koillisosassa. Kansainvälisyydestä ja kielistä kiinnostunut Rikkola kuuli UWC-kouluista alun perin isoäidiltään, joka oli lukenut toiminnasta lehdestä vuonna 2017.

– Jos olisi normaalit ajat, UWC Hong Kong olisi ehkä ollut ykkösvaihtoehtoni, mutta olen erittäin tyytyväinen ja kiitollinen, että tulin valituksi juuri Adriatic-kouluun. Kaikilla kouluilla on omat piirteensä, jonka takia jokaisesta kohteesta saa varmasti ainutlaatuisen kokemuksen, Kaarina Rikkola miettii.

Kaarina Rikkola harrastaa kuvataiteita ja taideopinnot ovat tulevaisuudessa yksi vaihtoehto. Myös kielet ja biologia kiinnostavat. Adriatic Collegen ympäristötieteiden ja kestävän kehityksen opintokokonaisuus vaikuttavat mielenkiintoisilta.

– Toivon, että päädyn tekemään jotain missä voi tehdä hyvää ihmisten, luonnon ja paremman tulevaisuuden eteen, Rikkola pohtii.

Vihreästä Sipoosta vihreämpään Freiburgiin

Christian Hindsberg sai UWC-stipendin vuonna 2021.

Christian opiskelee vielä toistaiseksi Sibbo Gymnasiumissa, eli Sipoon ruotsinkielisessä lukiossa. Kuva: Anna Bui

Christian Hindsberg on syntynyt ja kasvanut Sipoon maaseudulla ja viettänyt lapsuutensa kesiä Turunmaan saaristossa isoisänsä synnyinseudulla. Syksyllä Sibbo Gymnasiumin ovet sulkeutuvat ja Christian siirtyy opiskelemaan UWC Robert Bosch Collegeen Freiburgiin, Saksan ”vihreään kaupunkiin”. Kestävään kehitykseen erikoistunut Robert Bosch oli Christianin ykkösvalinta.

– Olen kiinnostunut juristin opinnoista ja kansainvälisestä työskentelystä, sillä haluaisin taistella vähempiosaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Myös diplomi-insinööri voisi olla tulevaisuuden ammattini, sillä olisi mielenkiintoista saada työskennellä tämän päivän ympäristöongelmien parissa.

Christian on lukenut saksaa kolme vuotta ja ymmärtää kieltä jo kohtuullisesti. Taustalla oleva ruotsi äidinkielenä on varmasti helpottanut kielen oppimista ja tulevat vuodet Saksassa siivittänevät kielen opinnot lentoon.

– Perheeni on matkustellut paljon äitini työn johdosta, joten olen päässyt tutustumaan erilaisiin kulttuureihin. Tämä on kasvattanut tiedonjanoani ja odotan innolla kohtaamista erilaisten elämäntapojen ja ihmisten kanssa.

Valitut stipendiaatit 2021

UWC Adriatic, Italia

Rikkola Kaarina, Tammela

UWC Atlantic College, Wales

Erolin Kassius, Espoo
Murto Aava, Vääksy (Ari Lahti ja Vesa Vanha-Honko stipendiaattina)
Worku, Magdalena, Espoo

UWC Red Cross Nordic, Norja

Forsman Erika, Helsinki (Föreningen Konstsamfundet rf, Lisi Wahl stiftelse för studieunderstöd sr, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr ja Svenska folkskolans vänner rf -säätiöiden stipendiaattina)
Haapanen Kaapo, Helsinki (Suomen Kulttuurirahasto / Davis-UWC Dare to Dream -stipendiaattina)
Korpela Aaro, Helsinki
Lintervo Lise-Lotte, Turku (Svenska kulturfondenin stipendiaattina)

UWC Robert Bosch College, Saksa

Hindsberg Christian, Sipoo
Masuda Jeeve, Espoo

UWC Maastricht, Alankomaat

Hartikainen Saimi, Helsinki
Pulkkinen Miro, Helsinki

UWC in Mostar, Bosnia-Hertsegovina

Raulamo Elsa, Kangasala

Kiitos kotimaisesta näytelmästä -palkinto Suomen Kulttuurirahastolle

Kuvassa Sunklon toiminnanjohtaja Sonia Meltti ja SKR:n yliasiamies Antti Arjava.

Kuvassa Sunklon toiminnanjohtaja Sonia Meltti ja SKR:n yliasiamies Antti Arjava.

– Koronarajoitukset ovat aiheuttaneet näytelmäkirjailijoille ennen kokemattoman toimeentulokriisin, eikä tähän ole pystytty valtion taholta tehokkaasti vastaamaan. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) haluaakin tänä poikkeuksellisena vuonna jakaa palkinnon hieman tavanomaisesta tavasta poiketen, sanooSunklon hallituksen puheenjohtaja Sami Keski-Vähälä. 

Suomen Kulttuurirahasto on ollut näytelmäkirjailijoille aiemminkin tärkeä mesenaatti. Rooli on korostunut korona-aikana. 

– SKR:n tapa toimia on auttanut niin näytelmäkirjailijoita kuin muitakin taiteilijoita jatkamaan työtään. Ilman tällaisia rohkeita mutta vakaita toimijoita, jotka haluavat kantaa vastuuta taiteilijoista ja Suomen koko kulttuurielämästä, olisi maailma kriisin loputtuakin pysyvästi valottomampi. Kiitos Suomen kulttuurirahasto, Keski-Vähälä jatkaa.

Kulttuurirahasto on jakanut koronan vuoksi lisätukea taiteisiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. 

– Olemme erityisen kiitollisia, koska ymmärrämme, että säätiön palkitseminen on hyvin poikkeuksellista. Näytelmäkirjallisuuden tarve ei todellakaan lopu kriisiin, päinvastoin, ja yhteinen etumme on turvata, että niin näytelmistä kuin muustakin taiteesta päästään taas nauttimaan, kun pahin on ohi, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. 

Sunklo jakaa Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksen vuosittain. Se myönnetään yleensä teatterille tai muulle taholle, joka tukee kotimaisten uusien näytelmien kirjoittamista ja esittämistä. 

Sunklon myöntämää adressia on jaettu vuodesta 1975. Viime vuonna tunnustuksen sai Q-teatteri. 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) edistää teatteria, tv-sarjoja ja elokuvia kirjoittavien jäsentensä ammatillisia, tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Sunklo perustettiin 1921.