Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto vietti sunnuntaina 21.5.2017 56. vuosijuhlaansa Joensuussa. Juhlassa jaettiin 67 apurahaa, joiden yhteissumma oli 876 000 euroa.

Hakijamäärä laski edellisestä vuodesta: hakemuksia saatiin 496 kpl ja haettujen apurahojen yhteismäärä oli n. 7,6 milj. euroa (2016: 7,4 milj. euroa). Kilpailu apurahoista oli totuttuun tapaan kovaa, ja paljon hyviä hankkeita jäi ilman apurahaa.

Tänä vuonna taiteeseen ja muuhun kulttuuritoimintaan myönnettiin yhteensä 42 apurahaa, joiden osuus apurahojen yhteissummasta oli 43 %. Loput 25 apurahaa myönnettiin tutkimushankkeisiin. Apurahoilla turvataan vähintään puolen vuoden työskentely 34 saajalle (kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 21 kpl). Maakunnalliseen kärkihankkeeseen varattu 40 000 euron määräraha myönnettiin Sirkus Supiainen ry:lle urbaanin Kulttuurin Taideliikuntakeskuksen toiminnan käynnistämiseen.

Rahasto palkitsi juhlassa Suomen Kulttuurirahaston Risto Ryti -mitalilla professori Perttu Vartiaisen, joka on tutkimustoiminnallaan ja lukuisilla luottamustehtävillään tehnyt merkittävää työtä aluekehityksen edistämiseksi. Professori Vartiainen on ollut kantava voima Itä-Suomen yliopiston synnyssä ja toiminnan käynnistämisessä.

Vuosijuhlapuheen juhlassa piti kauppaneuvos Kyösti Kakkonen otsikolla ”Hyvä kulttuuriteko!”.

Vuosijuhlassa julkistettiin myös FT Vesa Tuomisen tekemä lahjoitus, jolla Pohjois-Karjalan rahaston yhteyteen perustetaan Olli ja Vesa Tuomisen nimikkorahasto. Nimikkorahaston tarkoituksena on tukea säveltaiteiden esittämistä ja opiskelua.

Varat toimintaansa Pohjois-Karjalan rahasto, joka on yksi suurimmista Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista, saa lahjoituksina ja testamenteilla yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä, jotka haluavat tukea pohjoiskarjalaista tieteen- ja taiteenharjoittajia ja opiskelijoita sekä Pohjois-Karjalaan kohdistuvaa tutkimusta.

Lisätiedot:

Pohjois-Karjalan rahaston asiamies Tuomo Vatanen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Pohjois-Karjalan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Apurahan saanut klovni OHO eli sirkustaiteilija Karoliina Turkka hauskuutti yleisöä vuosijuhlassa. (kuva: Arto Piiroinen)

Tasavallan presidentin kanslia on välittänyt julkisuuteen presidentti Mauno Koiviston omaisten pyynnön, että kukkatervehdysten sijaan presidentti Koivistoa muistettaisiin osoittamalla tukea tutkimus-, opinto- ja kulttuuritoimintaa tukeville rahastoille eli Suomen Kulttuurirahastolle, Kansan Sivistysrahastolle tai Svenska kulturfondenille.

Suomen Kulttuurirahaston kautta Presidentti Mauno Koiviston muistoa voi kunnioittaa muistamalla Suomen Kulttuurirahaston Mauno Koiviston rahastoa, joka perustuu presidentti Koiviston syntymäpäivinä tehtyihin onnittelulahjoituksiin. Rahasto edistää yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja suomalaista kirjallisuutta. Lahjoituksen voi tehdä tilille Nordea FI73 1572 3000 0114 86. Tiedonantoja kohtaan merkintä ”Presidentti Mauno Koiviston muistolle”.
 
Presidentti Mauno Koivisto oli Suomen Kulttuurirahaston kunniaesimies vuodesta 1988 ja toimi myös johtokunnan jäsenenä 1964-1972.
 

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa maakuntarahaston 55. vuosijuhlassa Savonlinnassa keskiviikkona 17.5.

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 356 hakemusta. Apurahoja myönnettiin 52 ja palkintoja kaksi. Lisäksi maakuntarahasto varasi neljään myöhemmin jaettavaan Rantasalmi-opintostipendiin yhteensä 3 500 euroa. Etelä-Savon rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon sai kulttuuritoimittaja, fil. maisteri Riitta-Leena Lempinen-Vesa. Rantasalmi-palkinto 20 000 euroa luovutettiin puolestaan sisustusarkkitehti, muotoilija Tapio Anttilalle. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihankeapuraha myönnettiin GalleriArille. Vuoden 2017 apurahakierroksen kokonaisjako oli yhteensä 653 000 euroa.

Taiteen osuus apurahoista oli 64 % ja tieteen 35 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (27 %), muotoilu ja taidekäsityö (18 %) sekä näyttämötaiteet (17 %). Tieteen apurahoja jaettiin eniten luonnontieteille (21 %), lääketieteelle (18 %) sekä humanistisille tieteille (17 %). Tänä vuonna naiset ja miehet saivat apurahoja tasaväkisesti, naisten osuus oli 51 % ja miesten 50 %. Kilpailu apurahoista oli jälleen kova, hakemusten läpimenoprosentti oli n. 14 %. Apurahojen keskisuuruus jatkaa kasvamistaan ollen nyt noin 12 000 euroa. Summa on noin 1 000 euroa vuoden 2016 keskijakoa suurempi.

Ilmaisukilpailu maakunnan nuorille

Suomen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin nuorisolle kirjoituskilpailu, jonka tarkoituksena oli kuulla nuorten ajatuksia itsenäisyydestä ja sen merkityksestä. Kilpailuun osallistui 900 000 koululaista ja opiskelijaa. Tekstit arvioitiin ja parhaat palkittiin. Koko aineistosta valittiin parhaimmat tekstit julkaistavaksi kirjassa ”Juhlavuoden itsenäisyysaineita. Sata parasta, sata hupaisinta”. Kirjan on toimittanut Seppo Heikki Salonen.

Aikaa on kulunut 25 vuotta ja maailma muuttunut monin eri tavoin. Mitä eteläsavolainen nuoriso tällä hetkellä ajattelee itsenäisyydestä ja sen merkityksestä? Koska viime vuosien muuttovirrat ja kansainvälistyminen ovat rikastaneet myös Etelä-Savon kulttuuria, on aiheellista kysyä, mitä maakunnassa asuvat maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanuoret ajattelevat uuden asuinmaansa itsenäisyydestä ja sen merkityksestä itselleen? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Etelä-Savon rahaston käynnistämässä, maakunnan nuorisolle suunnatussa ja kirjoituskilpailusta ilmaisukilpailuun laajennetussa hankkeessa.

Ilmaisukilpailu toteutetaan Etelä-Savon kirjastojen yhteisen Lukukiri-hankkeen yhteydessä. Maakuntarahaston hankkeen toteuttaa ja yhteistyötä Lukukiri-hankkeen kanssa koordinoi Mikkelin Kaupunginkirjasto ja sen kummina toimii Mikkelin Poikateatteri. Hankkeen valmistelutyöt ovat jo käynnistyneet ja kilpailu avataan syksyllä 2017. Osallistumistavoista, sarjoista ja palkinnoista tiedotetaan tarkemmin vuoden 2017 aikana hankevalmistelujen edetessä.

Kärkihankkeena taidetta ja juniorijääkiekkoa yhdistävä hanke

GalleriArin taidetta ja jääkiekkoa yhdistävä hanke tarjoaa jääkiekkoa harrastaville nuorille uuden tavan tutustua taiteeseen sekä mahdollisuuden yhdistää nämä kaksi harrastusta. Lisäksi yhteistyö taiteen opettajan, jääkiekkovalmentajan ja nuorten välillä osoittaa käytännössä, että kulttuurin harrastaminen on
yhtä arvokasta kuin fyysinen, kuntoa kohottava harrastaminen. Kulttuuri ja urheilu eivät ole toisiaan poissulkevia nuorten harrastevalikoimassa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä taiteen ammattilaisten ja Mikkelin Juniori-Jukureiden kanssa. Lähes 400 nuorelle (8–18 v) järjestetään valokuvauksen, maalauksen ja kuvanveiston työpajoja, joiden ohjaajina toimivat taiteen ammattilaiset yhdessä Juniori-Jukureiden valmentajien kanssa. Koska oppiminen tapahtuu parhaiten esimerkin kautta, myös valmentaja osallistuu työpajojen taiteelliseen työskentelyyn. Valmentajan hyväksyvä läsnäolo ja tekemisen kautta saatu onnistumisen tunne yhdessä joukkuetovereiden kanssa vahvistavat nuoren myönteisiä kokemuksia taiteen ja urheilun yhdistämisestä.

Runsaasti kokovuotisia ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Kokovuotisia henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhdeksän, kuusi tieteelle ja kolme taiteelle. Taiteen kokovuotisen apurahan saivat kuvatait. maisteri Emma Ainala, muotoilija AMK Riikka Kaartilanmäki ja fil. maisteri Maria Kuutti. Tieteen apurahoja jaettiin sekä väitöskirjatyöhön että väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Aiheiltaan tutkimushankkeet olivat monipuolisia ja kiinnostavia. Apurahan saivat lääket. lis. Kati Auvinen, fil. maisteri Riikka Levänen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen, kasvatust. maisteri Eeva Pitkänen, dipl.ins. Alexandr Soroka ja fil. maisteri Reetta Väätäinen.

Kymmenen kuukauden työskentelyapurahan sai soitinrakennusartesaani Keijo Korelin ja yhdeksän kuukauden valtiot. tohtori Janne Poikolainen.

Puolivuotiset työskentelyapurahat jakautuivat 9–3 taiteen hyväksi. Taiteen apurahat menivät äänitaiteilija Lauri Ainalalle, tait. maisteri Olli Jaatiselle, näyttelijä Ismo Kotrolle, kuvataiteilija Markku Laamaselle, kuvanveistäjä Juha Lahtiselle, kuvatait. maisteri Ville Löppöselle, kuvataitelija Susanna Pälviälle, kuvataiteilija Hanna Rädylle sekä kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle. Tieteen puolella apurahan saivat tekn. kand. Anton Kontunen, fil. maisteri Riikka Platonova ja kasvatust. maisteri Milja Pollari.

Lisätiedot:

Etelä-Savon rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi

Etelä-Savon rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Etelä-Savon rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Sami Funke)

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto Riitta-Leena Lempinen-Vesalle

Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinto Tapio Anttilalle

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto jakoi 16.5.2017 vuosijuhlassaan Huittisissa 49 apurahaa, yhteensä 632 000 euroa, sekä mitalin taidetanssikoulutuksen kehittäjälle. Vuosijuhlan juhlapuheen piti muusikko Jukka Perko.

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Risto Ryti -mitalin Porissa asuvalle tanssipedagogi, koreografi Liisa Nojoselle Satakunnan rahaston vuosijuhlassa ansiokkaasta taidetanssikoulutuksen eteen tehdystä työstä.

Satakunnan rahaston apurahan sai 49 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille sekä kuvataiteisiin.

Kärkihanke-apuraha myönnettiin kahdelle hakijalle: Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry sai 36 000 euroa Croak-nukketeatterioopperan toteuttamiseen ja työryhmä Antti Kaipia, Ira Saarinen ja Jari Multisilta 30 000 euroa pelillisyyttä kirurgisen laatu- ja komplikaatioraportoinnin apuna käsittelevään tutkimukseen.

Tänä vuonna tieteen ja taiteen välillä apurahat jakautuivat euromääräisesti lähes tasan puoliksi. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 19 apurahaa ja taide 30 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 13 000 euroa.

Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 325 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 4 513 361 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 358 kappaletta ja haettu yhteissumma 5 249 412 euroa.

Lisätiedot:

Satakunnan rahaston asiamies Risto Kupari, etunimi.sukunimi@skr.fi

Satakunnan rahaston apurahansaajat 2017. (Kuva: Johanna Uusitalo)

Satakunnan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Risto Ryti -mitali Liisa Nojoselle

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahat jaettiin rahaston 56. vuosijuhlassa Haminan seurakunnan Simeon-salissa 16.5. Määräaikaan mennessä maakuntarahasto vastaanotti 254 hakemusta. Apurahoja myönnettiin 42 hankkeeseen ja palkintoja luovutettiin yksi.

Kokonaisjako oli yhteensä 454 000 euroa. Kymenlaakson rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto luovutettiin puutarhaneuvos Heikki Laaksoselle. Vuoden 2017 Kärkihanke-apurahan 40 000 euroa sai puolestaan Kotkan Nuorisoteatteriyhdistys ry.

Taiteen osuus apurahoista oli 60 % ja tieteen 40 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (21 %), säveltaiteet (19 %) ja kirjallisuus (19 %). Tieteen apurahoja myönnettiin eniten lääketieteille (33 %), humanistisille tieteille (27 %) ja luonnontieteille (13 %). Kilpailu apurahoista on edelleen kova. Myönteisen päätöksen sai vain noin 16 % hakijoista ja heistä naisten osuus oli 66 %. Apurahojen keskisuuruus oli lähes 11 000 euroa. Kokovuotisen (24 000 euroa) työskentelyapurahan sai neljä ja vähintään puolivuotisen (12 000 euroa) yhdeksän hakijaa.

Kärkihankkeena Kotkan Nuorisoteatterin rockmusikaali

Kymenlaakson rahaston 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin Kotkan Nuorisoteatterille Shell’s Angles -rockmusikaalin kantaesityksen valmistamiseen. Musikaali perustuu Jyri Paretskoin kirjoittamaan nuortenromaaniin, joka on palkittu Topelius- ja Laivakello -palkinnoilla. Teoksen näyttämöversioon sävelletään ja sanoitetaan rockhenkistä musiikkia. Hankkeen tavoitteena on löytää erityisesti nuoret miehet teatterikatsomoon sekä lisätä tavoitteellista yhteistä tekemistä Kotkassa. Lisäksi hankkeessa kootaan nuorisovetoisia ja nuortenkielisiä markkinointitapoja kulttuuritoimijoille.

Rockmusikaali toteutetaan Kotkan kaupunginteatterin teatterikuraattorin, tuotantotyöryhmän sekä Kotkan Nuorisoteatteriyhdistyksen hallituksen voimin yhteistyössä kaupungin kulttuuri- ja nuorisotyön yksiköiden/etsivän nuorisotyön ohjelmien, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston musiikkialan/Kymen Konservatorion sekä kotkalaisten yritysten kanssa. Kaiken kaikkiaan rockmusikaalin toteuttamiseen arvioidaan osallistuvan n. 50 eri-ikäistä nuorta ja 15 esittävien taiteiden ja media-alan ammattilaista.

Vuoropuhelu maakunnan kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken jatkuu

Kaakonkulman Kulttuurimylly ry sai apurahaa uudenlaiseen kulttuuriin ja kieleen pohjautuvan toimintamuodon käynnistämiseen ja kehittämiseen. Yhdistyksen ylläpitämässä Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä toteutettavan hankkeen tavoitteena on rakentaa ja tukea vuorovaikutusta maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten välillä/kesken. Ideana on vahvistaa ja rikastaa osallistujien kielellistä ilmaisutaitoa tunteiden ja ajatusten välittämiseksi kohtaamistilanteissa.

Myllyssä järjestäviin kirjailijailtoihin kutsutaan maahanmuuttajataustaisia ja turvapaikan saaneita kirjailijoita kertomaan kirjoistaan ja kirjoittamisestaan. Hankkeessa perustetaan myös maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kirjoittajaryhmä, joka tuottaa omiin muistoihin ja kulttuuritaustaan pohjautuvia tarinoita. Yhteistyössä Muistojen Talon kanssa toteutetaan lisäksi luovaan muistelutyön muistorasiamenetelmään perustuva Kulttuurinen matkalaukku -työpajatoiminta. Hanke toteutetaan vuosien 2017-2018 aikana.

Muuttoliikettä ja kulttuurien kohtaamista käsitellään myös tanssitaiteilijoiden Thomas Freundlichin ja Neil Owensin tanssiteoksessa Immigrant. Tanssiteos ottaa kantaa siihen, että omina pidetyt traditiot ovat itse asiassa syntyneet muuttoliikkeiden seurauksena, kun eri kulttuurit kohtaavat ja saavat vaikutteita toisistaan. Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa nuoret voivat tanssin ja musiikin keinoin tutkia identiteetin, perinteiden ja kulttuurien välillä siirtyvien vaikutteiden teemoja. Hanke toteutetaan vuoden 2017 aikana.

Tukea monipuoliseen tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan

Kokovuotisia 24 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksi tieteen ja kolme taiteen puolelle. Taiteen kokovuotisen saivat kuvatait. maisteri Johanna Hammarberg Kadonnut kirje -mobiiliesityksen valmistamiseen, tait. kand. Jussi Lehtomäki Sirkuskaupunki-romaanin kirjoittamiseen ja kuvatait. maisteri Heini Nieminen taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotinen myönnettiin fil. maisteri Essi Korhoselle suomalaisten hyttysten kantamia viruksia käsittelevän väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tieteelle kaksi ja taiteelle seitsemän. Medianomi Piipa Toivonen sai 10 kk apurahan (20 000 euroa) taiteelliseen työskentelyyn, fil. maisteri Maaria Päivinen puolivuotisen (12 000 euroa) romaanin kirjoittamiseen.

Tieteen puolella väitöskirjatyötä ja väitöksen jälkeistä tutkimusta sekä muuta tutkimustyötä tuettiin puolivuotisilla apurahoilla ja ne menivät fil. maisteri Regina Budille, valtiotiet. maisteri Tomi Kokkoselle, fil. maisteri Anni Lappelalle, terveystiet. maisteri Ville Metsärinteelle sekä fil. maisteri Katariina Rantalaiselle, fil. tohtori Tuomo Takalalle ja tekn. tohtori Kyllikki Taipale-Erävalalle.

Lisätiedot:

Kymenlaakson rahaston asimies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi

Kymenlaakson rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Apurahansaajat Thomas Freundlich ja Neil Owens sekä puheenjohtaja Siru Ahopelto ja asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä.

Kymenlaakson rahaston palkinto Heikki Laaksoselle

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa tänä keväänä apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä lähes 1,2 miljoonaa euroa.

Tästä rahamäärästä 40 000 euroa jaetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä varsinaissuomalaisille, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa menestyneille ylioppilaille ja lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille.

Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Varsinais-Suomen rahasto myönsi Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:lle, joka sai tukea Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman dokumentointiin sekä aiheeseen liittyvän näyttelyn ja symposiumin toteuttamiseen. Paimionjokilaakso on maan vanhimpia kulttuurimaisemia, jonka pitkän aikavälin muutosta perinteisestä maatalousmaisemasta modernin viljelyteknologian alueeksi hanke tuo esiin kuvataiteen, kuvanveiston ja mediataiteen keinoin. Hankkeen näyttely järjestetään Someron Kivimeijerissä.

16.5.2017 Naantalissa pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 88:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi maakuntarahasto ojensi 10 000 euron palkinnon turkulaiselle toimittajalle Jouko Grönholmille.

Kilpailu apurahoista on kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 1 084 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 18 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 8 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 18 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 27 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.

Palkinto ansiokkaasta toimittajan työstä

Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta palkitsi toimittaja Jouko Grönholmin arvostetusta journalistin työstä sekä kulttuuriarvojen esiintuomisesta. Grönholm on Turun historian ja turkulaisen kirjallisuuden tunnustettu asiantuntija ja kirjallisuuskriitikko. Vuosijuhlassa palkinnon ojentanut rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Hannu Salmi totesi Grönholmin lisäksi profiloituneen Baltian ja erityisesti Viron kulttuurin ja kirjallisuuden tuntijana.

Vuosijuhlan teemana itsenäisyys

Varsinais-Suomen rahaston vuosijuhlan teemaksi oli tänä vuonna valittu itsenäisyyden juhlavuosi. Juhlapuheessaan Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Riitta Pyykkö valotti teemaa ajankohtaisella otsikolla ”Oma kieli, oma ääni”. Taiteilijat Ishmael Falke ja Sandrina Lindgren esittivät juhlassa kohtauksen teoksesta ”Trafika”. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasivat Kuninkaantien muusikot ja sopraano Tuuli Lindeberg otteilla teoksesta Marc’Antonio e Cleopatra.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen rahaston asiamies Timo Vuorisalo, etunimi.sukunimi@skr.fi

Varsinais-Suomen rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Varsinais-Suomen rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa.

Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen rahaston arvostelijapalkinnon (à 10 000 euroa) saivat tänä vuonna taiteen tutkija, taidekriitikko Sini Mononen sekä tietokirjailija, dosentti Harri Kalha.

Palkinnot luovutettiin Kiasmassa 16.5.2017. Palkinto myönnetään ansioituneelle taidearvostelijalle kolmen vuoden välein.

FM Sini Mononen (s. 1981) on toiminut monialaisesti ja monipuolisesti taiteen tutkijana ja kriitikkona. Hänen kiinnostuksensa ja tutkimuksensa kohteena ovat olleet erityisesti nykytaide sekä musiikki, tarkemmin musiikin ja väkivallan suhde, väkivaltaisen kokemuksen musiikilliset esitykset sekä yhteiskunnalliset kysymykset audiovisuaalisessa taiteessa. Tällä hetkellä hän opettaa estetiikkaa ja kritiikkiä ja valmistelee Turun yliopistoon väitöskirjaa musiikkitieteen alalta. Väitöskirjatutkimuksensa kautta Sini Mononen on siirtynyt myös kansainvälisen tiedeyhteisön foorumeille.

Sini Mononen edustaa uutta kriitikkosukupolvea, joka on löytänyt internetin luontevaksi julkaisukanavakseen. Esimerkiksi verkkolehti Mustekalaan Mononen on paitsi kirjoittanut aktiivisesti kritiikkiä myös toiminut sen päätoimittajana, ja hänen päätoimittajakaudellaan vuonna 2014 lehti palkittiin Taiteen valtionpalkinnolla. Jo tuolloin Mononen korosti kriitikoiden ja taidepuheen välttämättömyyttä sen uhanalaisuudesta riippumatta; taidekritiikin tulee löytää yhteiskunnallisen aktivismin piirteensä ja saadakseen sanansa kuuluviin toimia vaikka vapaaehtoisvoimin. Mustekala onkin erinomainen esimerkki siitä, miten Monosen asenne on johtanut näkyviin tuloksiin.

Aktiivisena kriitikkona Sini Mononen on toiminut vuodesta 2005. Hän on kirjoittanut perinteistä taidekritiikkiä printtimediaan, mutta luonut ennakkoluulottomasti uusia tapoja myös taidekirjoittamiseen. Nykykriitikkona Sini Mononen ei piiloudu sanojensa taakse, vaan astuu vuorovaikutteiseen yhteistyöhön taiteilijan kanssa. Kuvataiteessa häntä kiinnostaa erityisesti uusmaterialistinen nykytaide.

FT Harri Kalha (s. 1962) tunnetaan monipuolisena kolumnistina, kuraattorina, tietokirjailijana ja tutkimuksen popularisoijana. Hän on kolmen oppialan dosentti, jonka erityisalaa ovat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Kalha on julkaissut toistakymmentä teosta, muun muassa Magnus Enckell, Tapaus Havis Amanda, Oletettu pyöreä (toim.), Pornoakatemia! (toim.), Tapaus Neitsythuorakirkko (yhdessä Juulia Jyrängin kanssa) ja Tom of Finland – Taidetta seksin vuoksi. Hänet on myös palkittu useista teoksista ja on nimetty Finlandia-ehdokkaaksi teoksillaan Kokottien kultakausi ja Rut Bryk: Elämän taide.

Harri Kalha on kriittinen ja luova ajattelija-kirjoittaja, jonka tärkeimmät valtit ovat uteliaisuus ja rohkeus tarttua tabuinakin pidettyihin aiheisiin. Hän kirjoittaa yleistajuisesti ja moralisoimatta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin marginaalisista aiheista ja nostaa valokeilaan valtavirtakulttuurilta näkymättömiin jääneitä aiheita ja teemoja. Kalha avaa yllättäviä näkökulmia ja uudistaa siten tapaamme tulkita taidetta ja visuaalista kulttuuria. Kalha on perehtynyt syvällisesti taidehistoriaan ja ammentaa siitä analysoidessaan taiturimaisesti nykykulttuurin ilmiöitä mainonnasta muotoiluun ja pornografiaan.

Harri Kalha on laajentanut perinteisen kriitikon työtä. Hänen medioitaan ovat lyhyet kolumnit, pitkät esseemäiset kirjat ja taidenäyttelyt. Harri Kalha myös opettaa yliopistoissa ja taideoppilaitoksissa ja on pedagogisesti sensitiivinen, vastuunsa tunteva, kannustava, opiskelijoiden tarpeet huomioiva ja opiskelijoiden rakastama opettaja, jonka huomassa kasvaa tulevia kriittisiä ja luovia kirjoittajia.

Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen rahasto on perustettu kunnioittamaan professori E. J. Vehmaksen (1902–1980) elämäntyötä taidearvostelijana. E. J. Vehmaksen palkinto jaetaan ansioituneelle taidearvostelijalle, erityisesti kuvataidearvostelijalle, hakemuksetta vähintään joka kolmas vuosi. Palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. Lars Saari, Juha Heikki Tihinen, Otso Kantokorpi, Hannu Castrén, Jonni Roos ja Leena Kuumola.

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija, museojohtaja Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

FM Sini Mononen
(kuva: Riitta Supperi)

FT Harri Kalha
(kuva: Riitta Supperi)

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston 58. vuosijuhla järjestettiin lauantaina 13.5. Toivakassa. Juhlassa julkistettiin ja jaettiin rahaston vuoden 2017 apurahat.

Tänä vuonna hakemuksia oli käsittelyssä kaikkiaan 540 kappaletta, joista määräaikaan mennessä vastaanotettuja työskentely- tai kuluapurahahakemuksia oli 528. Kaikkiaan hakemusten yhteissumma oli n. 8,2 miljoonaa euroa, josta tieteeseen haettiin 4,9 miljoonaa euroa ja taiteeseen 3,3 miljoonaa euroa. Määrällisesti taiteen alojen hakemuksia oli 54 % (291 kpl), tieteen 43 % (232 kpl). Lisäksi 3 % (17 kpl) hakemuksista kohdentui muille aloille, kuten perusopintojen tukemiseen.

Apurahan sai 51 hakijaa tai hakijayhteisöä. Haettujen apurahojen lisäksi jaettiin Oy Wilh. Schauman Ab:n rahastosta hakemuksetta 12 opintostipendiä. Juhlassa esiintyivät näyttelijä Aaro Vuotila sekä runoilija Olli-Pekka Tennilä. Vuosijuhlaesitelmän piti professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta otsikolla Tiede ja taide – oksia samasta puusta.

Dosentti, psykol. tohtori Noona Kiurulle myönnettiin 40 000 euron Kärkihankeapuraha nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa käsittelevän Nuorten KOMPASSI -mobiilisovelluksen vaikuttavuustutkimuksen kuluihin.

Tilaisuudessa myönnettiin kaikkiaan 11 kokovuotista työskentelyapurahaa. Niistä tieteen alueille jaettiin kymmenen ja taiteen alueille yksi apuraha. Väitöskirjatyöhön apurahan (24 000 euroa) saivat filosofian maisteri Sirkku Lesonen, yhteiskuntatieteiden maisteri Samuel Lindholm, kasvatustieteen maisteri Heli Muhonen, filosofian maisteri Sanna Ryynänen, filosofian maisteri Jarmo Taskinen sekä filosofian ja terveystieteiden maisteri Pipsa Tuominen. Lisäksi kokovuotisen työskentelyapurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (28 000 euroa) saivat filosofian tohtorit Heidi Ahkola, Kristof Fenyvesi, Riitta Hänninen ja Heta Marttinen. Taiteelliseen työskentelyyn kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) sai kuvataiteilija Jukka Silokunnas.

Taiteellista tai kirjallista työskentelyä sekä väitöskirjatyöskentelyä tuettiin kahdeksalla puolivuotisella apurahalla (12 000 euroa). Apurahan saivat kuvataiteilija Mari Antjärvi, tanssija Saga Elgland, säveltäjä Visa Kuoppala, kirjailija Johannes Lahtinen, tanssija Jaakko Nieminen, kirjailija Eeva-Kaisa Rohas, yhteiskuntatieteen maisteri Tiina Sihto ja filosofian maisteri Kosti Tapio.

Apurahat ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 360 000 euroa ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista yhteensä 221 000 euroa. Suurimmat nimikkorahastojen osuudet maksettiin Elsa ja Frans Marpion rahastosta, Päiviö Hetemäen rahastosta ja Keskisuomalaisen rahastosta.

Vuonna 1958 perustettu Keski-Suomen rahasto on vanhin Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista. Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon.

Lisätiedot:

Keski-Suomen rahaston asiamies Antti Niskanen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Keski-Suomen rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Keski-Suomen rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Jaakko Manninen)