Taloustutkimus teki elo–marraskuussa 2017 edustavan tutkimuksen suomalaisten museokäynneistä, museoihin liittyvistä näkemyksistä sekä Museokortista. Tutkimuksen tärkein viesti on, että suomalaiset ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä museoihin ja museokäynteihinsä. He kävisivät museoissa enemmän, jos museoissa käyminen tulisi mieleen useammin.

– Lomalla ja matkoilla käydään paljon museoissa. Museossa käyminen tulee helpommin mieleen Euroopan suurkaupungissa kuin kotimaanmatkoilla. Suomessa kannattaisikin tavoitella vielä enemmän sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja, tiivistää Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm.

Ihmiset käyvät museoissa pääasiassa siksi, että ovat kiinnostuneita niistä. Muita syitä ovat elämysten hakeminen, oppiminen, ajanviete, sivistyminen sekä lomaohjelma. Tutkimuksesta selviää, että yleisö toivoo median kirjoittavan museoista enemmän. Museot voisivat myös ristiinmarkkinoida enemmän, jotta kävijät saisivat tietoa muista lähimuseoista.

Lapsiystävällisyys on kotimaisten museoiden valtti

Lapsiperheet ovat yksi kasvava yleisöryhmä museoissa. Kotimaisten museoiden lapsiystävällisyyttä pidetäänkin parempana kuin ulkomaisten. Myös opastus ja näyttelyn ymmärrettävyys saivat kotimaisissa museoissa paremmat arviot. Sen sijaan käynnin elämyksellisyys sekä näyttelyiden sisällöt ja taso arvioitiin useimmiten ulkomaisissa museoissa paremmiksi.

–  Selvitys osoittaa, että vaikka suomalaiset museokävijät ovat lähtökohtaisesti tyytyväisiä, museokokemusta on mahdollista vielä parantaa. Kulttuurirahaston uusi Museovisio-hanke haluaa auttaa juuri tässä. Museoille myönnetään kaksivaiheisen haun avulla suuria, jopa 300 000 euron apurahoja kävijäkokemuksen parantamiseen liittyviin uudistuksiin, kertoo Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Jo yli 80% tuntee Museokortin

Suomen museoliiton 2,5 vuotta sitten lanseeraaman Museokortin tuntee jo 81 prosenttia suomalaisista. Museokortti sisältää vuoden sisäänpääsyt kaikkiin noin 250 järjestelmään liittyneeseen museoon.

­– Tutkimuksen mukaan Museokortilla on noin 300 000 asiakkaan potentiaali, mikä kuulostaa erinomaiselta museoiden kannalta. Mitä enemmän museokortin omistajia sitä enemmän kävijöitä ja sitä enemmän puhetta museoista. Ihmiset saavat sitä mitä kaipaavat, eli ajatuksen mennä museoon, summaa Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

11 prosenttia vastaajista kertoo omistavansa kortin ja heistä 93 prosenttia aikoo uusia kortin melko todennäköisesti. Museokortti on lisännyt 79 prosenttia kortin omistajien käyntejä uusissa museoissa ja 68 prosenttia suosikkimuseoissaan.

Lisätiedot:

Suomen museoliitto, pääsihteeri Kimmo Levä, etunimi.sukunimi@museoliitto.fi
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi
Taloustutkimus, tutkimusjohtaja Pasi Holm, etunimi.sukunimi@taloustutkimus.fi

Suomen museoliitto on museoalan keskusjärjestö. Sillä on yli 200 yhteisöjäsentä, jotka ylläpitävät yli 400 ammattimaisesti hoidettua museokohdetta. Museoliitto valvoo museoiden etua, edustaa museoita ja toimii museoiden yhteistyöverkostona.

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurin ja tieteen eri aloille.

Taloustutkimus on asiantuntijaorganisaatio, joka suunnittelee ja toteuttaa yritysten ja julkisen sektorin toimeksiannosta markkina- ja mielipidetutkimuksia.

”Miksi museoon? Suomalaisten näkemykset museoista -tutkimus 2017”

Helsingin Musiikkitalon säätiö vastaanotti 3. syyskuuta 2017 säveltäjä Kaija Saariaholta miljoonan euron lahjoituksen konserttiurkujen hankkimiseksi Musiikkitalon Konserttisaliin. Konserttiurkujen hankinta Konserttisaliin oli alunperin suunnitelmissa, mutta urut päätettiin jättää rakennusvaiheessa säästösyistä toteuttamatta.

“Päätökseni aloittaa tämä hanke tilaisuuden tullen oli nopea. Vaikka ympärillämme on monta kipeätä tarvetta, katson, että musiikki-ihmisenä ja säveltäjänä tämä on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen musiikkielämään  – urut ovat ihmisikään verrattuna ikuiset. Musiikkitaloon rakennettavat urut takaavat onnistuessaan jatkuvuuden sille musiikkiperinteelle,  jota orkesteriurkumusiikki edustaa: ne antavat sekä tämän päivän että tulevien polvien säveltäjille mahdollisuuden inspiroitua soittimesta. Mutta ennen kaikkea urut tarjoavat suomalaiselle yleisölle tilaisuuden kokea urkuorkesteriteokset niiden mahtavasti ja autenttisesti soivassa muodossa”, Saariaho kertoo lahjoituksensa taustoista.

Muut hankkeen tukijat

Säveltäjä Kaija Saariahon lahjoituksen innoittamina urkuhankkeeseen mukaan ovat lähteneet Jane ja Aatos Erkon säätiö (500 000 €),  Svenska litteratursällskapet i Finland Fredrik Paciuksen muistorahasto (500 000 €), Jenny ja Antti Wihurin rahasto (300 000 €), Suomen Kulttuurirahasto (300 000 €), Svenska kulturfonden (100 000 €)  ja Pro Musica Säätiö (26 000 €).

Musiikkitalon päätoimijoiden edustajien, Helsingin kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Ylen, rahoitusosuus hankkeelle on kunkin osalta on 500 000 euroa.

Helsingin Musiikkitalon säätiö avaa  11. joulukuuta myös kansalaiskeräyksen, jonka tuotoilla tuetaan urkukonserttien järjestämistä Musiikkitalossa ja tilataan uusia urkuteoksia kotimaisilta säveltäjiltä.

Tavoitteena Suomen suurimmat urut

Musiikkitaloon tavoitellaan urkuja, joissa on 90–100 äänikertaa. Konserttisaliin suunniteltavien urkujen kokoon vaikuttaa muun muassa käytettävissä oleva tila. Mikäli urut toteutuvat tämänhetkisen suunnitelman mukaisessa koossa, tulevat ne olemaan Suomen suurimmat urut. Kokonaiskustannusarvio on noin 4,2 miljoonaa euroa, sisältäen mm. urkujen rakentamisen ja asennustöiden aiheuttamat kustannukset Musiikkitalossa.

Tällä hetkellä tavoitteena on, että urut soivat Musiikkitalossa syksyllä  2021, jolloin Musiikkitalo viettää kymmenvuotisjuhlaa.

Urkujen suunnittelutyöryhmää johtaa professori, musiikin tohtori, urkutaiteilija Olli Porthan. Ryhmän muut jäsenet ovat professori emeritus, urkutaiteilija Kari Jussila, lehtori, musiikin tohtori, urkutaiteilija Jan Lehtola, musiikin opiskelija, urkutaiteilija Petúr Sakari, lehtori, diplomiurkuri, urkutaitelija Pekka Suikkanen, lehtori, musiikin tohtori, urkutaiteilija Ville Urponen sekä professori, urkutaiteilija Olivier Latry Pariisin konservatoriosta.

Suunnittelutyössä tullaan konsultoimaan myös Musiikkitalon arkkitehtejä (LPR-arkkitehdit) sekä Musiikkitalon akustikko Yasuhisa Toyotaa (Nagata Acoustics).

Musiikkitalon urkuhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintien 13 a:n hallituksen puheenjohtaja Juha Lemström.

Lisätietoja:
Helsingin Musiikkitalon säätiön varapuheenjohtaja Arne Wessberg, p. 0400 618 800

Lisätietoa kansalaiskeräyksestä ja urkuhankkeesta: www.urutsoimaan.fi

Kainuu 100 -peli on voittanut The Game Development World Championship 2017 -kilpailun Suomi-kategoriassa.

Maailman suurimman riippumattomille pelikehittäjille suunnatun vuotuisen kilpailun, The Game Development World Championship (GDWC), vuoden 2017 voittajat on valittu. Kilpailuun osallistui tänä vuonna yli 3 500 pelikehittäjää yli sadasta maasta.

Tänä vuonna kilpailuun nostettiin yhteistyössä Finpron ja Visit Finlandin kanssa erikoiskategoria “Suomi”. Kategorian tavoitteena oli löytää Suomea erityisesti matkailukohteena esitteleviä pelejä.

GDWC:n pääyhteistyökumppanit vuonna 2017 ovat olleet Lenovo, Finpro/Visit Finland ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Suomi-kategorian voittaja

Peli: Kainuu 100, pelin kehittäjä Afterlife Entertainment, Suomi

Käyttöjärjestelmät: Android, iOS

Kainuu 100 on AR-peli eli lisättyä todellisuutta hyödyntävä peli. Peli ohjaa pelaajan tutkimaan Kainuun alueen tärkeimpiä nähtävyyksiä samalla periaatteella kuin esimerkiksi erittäin suosittu Pokemon Go -peli.

Aloitteen Kainuu 100 -kulttuuripelin tekemiseen teki Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto, ja pelin on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Pelikonseptin toteuttamisessa on tukenut Kainuun Etu Oy:n Kavio Game Brewery -hanke.

Katso pelin esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=iNOscvXl7ag
 

Lisätietoja kilpailusta: www.thegdwc.com.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt lähes 200 000 euroa liikkuvuusapurahaa 39 taiteilijalle tai työryhmälle. Tuki kansainvälisen työskentelyn kuluihin oli haettavana ensimmäistä kertaa elokuussa 2017.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijoille tai työryhmille ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelyn tueksi. Apuraha edellyttää vähintään kahden viikon mittaista yhtäjaksoista oleskelua kohteessa. Myönnettyjen apurahojen suuruus on 3 000–10 000 euroa, ja niillä rahoitetaan esimerkiksi residenssityöskentelyä, festivaaliosallistumisia, näyttelyprojekteja ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja.

”Saimme elokuun haussa yhteensä 247 hakemusta, joiden korkea taso kertoo siitä, että suomalaiset taiteilijat ovat kansainvälisesti verkottuneita, ja heidän teoksillaan ja projekteillaan on kysyntää myös maailmalla”, toteaa Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

”Myönnetyillä liikkuvuusapurahoilla rahoitetaan eri taiteenalojen projekteja lähes kaikissa maanosissa. Vaikka hankkeella olisi rahoitus muuten olemassa, esimerkiksi teoskuljetusten tai suurten työryhmien matkojen rahoittaminen saattaa olla ongelmallista. Liikkuvuusapuraha auttaa työssä eteenpäin. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on myös yksittäisten tekijöiden pitkäkestoisempia ulkomaisia työskentelyjaksoja”, Ruohonen lisää.

Nyt myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 197 000 euroa. Kymmenen tuhannen euron suuruisia apurahoja myönnettiin viidelle työryhmälle. Näiden joukossa oli Association WHS ry, joka sai apurahan suomalais-thaimaalaisen tanssi- ja nykysirkusesityksen harjoituksiin ja esittämiseen.

”Teemme yhteistyötä Thaimaan tunnetuimman tanssiryhmän Pichet Klunchun Dance Companyn kanssa”, kertoo WHS-teatterin perustajajäsen, pukusuunnittelija ja lavastaja Anne Jämsä.

”Eurooppalaisperäisen nykysirkuksen ja thaimaalaisen perinteisen Khon-teatterin yhdistäminen avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle globaalille visuaaliselle esitystaiteelle. Apurahan avulla voimme toteuttaa kolme uutta kahden viikon harjoitusjaksoa Bangkokissa tähän mennessä pidettyjen lisäksi. Esityksen ensi-ilta on Helsingissä todennäköisesti joulukuussa 2018.”

Myös kuvataiteilijat Petteri Nisunen ja Tommi Grönlund saivat 10 000 euron apurahan. He käyttävät sen rahoittamaan yksityisnäyttelyä Shanghain Minsheng Museum of Art -museossa.

”Hangzhoun China Academy of Art -yliopistossa työskentelevät kuraattorit Dajuin Yao ja Ma Nan näkivät töitämme pari vuotta sitten Yuz museossa Shanghaissa sekä viime helmikuussa Helsingin Taidehallissa. He olivat kiinnostuneita saamaan Grey Area -näyttelymme hieman päivitettynä esille Shanghain Minsheng taidemuseoon. Hyödynnämme liikkuvuusapurahaa teosten kuljetukseen sekä näyttelyn aikaisiin matka- ja majoituskuluihin”, Petteri Nisunen kertoo.

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Liikkuvuusapurahojen saajat 2017

Pirkanmaan rahaston Kannatusyhdistyksen jäsentapaaminen järjestettiin lokakuussa Tampellan vanhassa remontoidussa tehdaskiinteistössä, joka sijaitsee kansallismaisemassa Tammerkosken rannalla.

Illan teemana oli identiteetti, josta debatoimaan oli kutsuttu kolme eri alan edustajaa. Historiantutkija, professori Laura Kolbe toi illan keskusteluun historian tajua, it-asiantuntija, liiketoimintajohtaja Eeva-Liisa Lennon diginäkemystä ja teatterinjohtaja Reino Bragge taidenäkökulmaa. Keskustelun isäntänä oli rehtori Jari Andersson.

Aluksi keskustelijat pohtivat omaa identiteettiään ja sen perustaa oman henkilöhistoriansa kautta. Jo siinä kävi ilmi, että identiteetti ei ole yksi, vaan identiteettejä on useita. Ne syntyvät esimerkiksi paikan, sukupuolen, työn tai harrastusten perusteella. Laura Kolbe totesi, että nykyopiskelijat liittävät suomalaisuuteen myyttisiä syvävirtoja, vanhat tutut joulupukin, puuron ja ruisleivän. Ja vaikka kaupungissa asuva suomalainen yhä harvemmin käy metsässä, hän voi silti kuvata itseään ja meitä muita suomalaisia metsäläisiksi.

Tärkeitä kysymyksiä heräsi esimerkiksi siitä, miten digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat identiteettiin. Kun työn tekeminen muuttuu, miten muuttuu työidentiteetti? Entä miten sosiaalisen median käyttö ja erityisesti siellä sisältöjä meille seulova tekoäly vaikuttaa identiteettien eriytymiseen.

Yleisössä erityistä huolta aiheuttivat hyväosaisen kansanosan ulkopuolelle jäävät ihmiset, myös syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset: mihin heidän identiteettinsä nojaa ja mitä se merkitsee?

Suomessa luokkaretki on ollut ja on yhä mahdollinen kouluttautumisen myötä, esimerkiksi Englannissa kieli erottelee ihmiset, eikä vaihto yhteiskuntaluokasta toiseen ole helppoa.  Suomessa myös korostuu yhteisvastuu ja yhteiskunnallisen balanssin säilyttäminen. Mutta vaikka suomalaiset pitävät maataan tärkeänä, kaikki eivät välttämättä enää jää rakentamaan omaa maataan. Onko siis suomalainen identiteetti uhattuna?

Ihminen on muutakin kuin jonkun tietyn kulttuurin edustaja. Erilaiset asiat yhdistävät ihmisiä. Eritaustaisten ihmisten kohtaaminen on tärkeää, saada erilasten osaajien taidot arvokkaina käyttöön.

Kuva: Mira Salonen

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt työskentelyapurahoja O Espaço do Tempon taiteilijaresidenssiin Portugalissa sekä Artspace-residenssiin Australiassa. Apurahat olivat haettavina elokuussa 2017. Sydneyn residenssi oli hakukohteena ensimmäistä kertaa.

Samaan aikaan haettavina olleiden Tokion ja Soulin residenssien työskentelyapurahojen saajat julkistetaan myöhemmin. Ranskassa sijaitsevaan Hôtel Chevillonin taiteilijataloon lähtijät julkistettiin lokakuussa.

O Espaço do Tempon työskentelyapurahat

Monipuolinen tanssin residenssi O Espaço do Tempo toimii vanhassa dominikaaniluostarissa Montemor-o-Novon kaupungissa Portugalissa. Apurahat sisältävät työskentelyapurahan (500 euroa/vko/hlö) sekä majoituksen ja täysihoidon residenssissä työskentelyjakson ajan.

Myönnetyt työskentelyapurahat:

koreografi Anna Maria Häkkinen ja työryhmä (1.–24.6.2018, 4 500 euroa)
koreografi Sara Gurevitsch ja työryhmä (26.6.–15.7.2018, 7500 euroa)
koreografi Mikko Hyvönen ja koreografi Stav Yeini (30.4.–13.5.2018, 2 000 euroa)
koreografi Liisa Pentti ja työryhmä (11.–24.6.2018, 5 000 euroa)

Artspacen työskentelyapuraha

Artspace Sydneyssä on yksi Australian vanhimmista ja arvostetuimmista residenssiorganisaatioista. Se järjestää ja tarjoaa muun muassa näyttelyitä, esityksiä, taiteilijaresidenssejä sekä erilaisia yleisöohjelmia. Apuraha sisältää työskentelyapurahan (2 000 euroa/kk) sekä matka-apurahan (1 000 euroa).

Myönnetty työskentelyapuraha:

Master of Arts Elina Vainio (1.6.–31.8.2018)

Taiteilijaresidensseihin myönnetyt apurahat löytyvät kootusti täältä.

Lisätietoja:

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto järjestää Laulu Suomelle -tapahtuman sunnuntaina 19.11.2017 klo 15 alkaen. Tapahtuma järjestetään samana päivänä viidellä paikkakunnalla: Kouvolassa, Elimäellä, Kotkassa, Haminassa ja Virolahdella. Yhteislaulua johtavat paikalliset kuorot ja muusikot. 

Tapahtumalla kunnioitetaan myös Suomen itsenäisyyden juhlavuotta kannustamalla kaikkia yhteislauluun juhlavuoden Yhdessä-teeman mukaisesti. Yhdessä laulaminen on paitsi mukavaa, tutkimustenkin mukaan myös terveyttä edistävää. Laulamisen ja yhdessä musisoimisen mahdollisuuksia Kymenlaaksossa tarjoavat monet kuorot ja ryhmät, jotka toivottavat uusia jäseniä aina tervetulleiksi riveihinsä. 

Tilaisuuksissa lauletaan ja kuullaan tuttuja suomalaisia sävelmiä eri aikakausilta. Sijansa saavat niin perinteiset kuorolaulut kuin viihdemusiikkikin. Säveltäjäniminä mukana ovat niin Jean Sibelius, Uuno Klami ja Fredrik Pacius kuin Unto Mononen ja Juice Leskinen. Kuorot ja muusikot esittävät tilaisuuksissa myös muutamia omia numeroitaan.

Tapahtumapaikat ja esiintyjät

klo 15.00

• Harjun oppimiskeskus, Juhlasali, Viipurintie 62, Ravijoki – Virolahden Musiikkiyhdistyksen Sekakuoro & bändi, joht. Susanna Apo-Syrjänen, kahvitarjoilu
• Haminan Wanha Työski, Sibeliuskatu 28, Hamina – Husulan Laulumiehet, joht. Kai Huopainen, Minna ja Harri Saksa, kahvitarjoilu
• Elimäen seurakuntakeskus, Vanhamaantie 15, Elimäki – Elimäen Mieslaulajat & Vokki -yhtye, joht. Jouni Sjöblom, kahvitarjoilu
• Kauppakeskus Veturi, Tervasharjukatu 1, Kouvola – Kuusankosken srk:n kamariorkesteri & Kouvolan seudun kuoroja, joht. Timo Vikman

klo 18.00

• Kotkan seurakuntakeskus, Mariankatu 14, Kotka – Kotkan Kantaattikuoro, Esa Ylönen piano ja Pekka Lappalainen huilu, kahvitarjoilu

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Tervetuloa mukaan laulamaan!

Lisätietoja

asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi
hoitokunnan puheenjohtaja Siru Ahopelto, etunimi.sukunimi@gmail.com

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastoilla on haettavana viulu Charles Francois Gand n. 1810, ”Papa Gand”

Viulu on tarkoitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastojen alueilla toimiville ammattimuusikoille tai ammattiopiskelijoille. Soittimen laina-aika on 1.1.2018–31.12.2020.

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.

Hakemukset lähetetään 17.11.2017 mennessä osoitteeseen:
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto
Ratakatu 13
65100 VAASA
tai etela-pohjanmaa@skr.fi

Lisätietoja:

Asiamies Mika Virkkala,
0400 708 941
mika.virkkala@skr.fi