Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Taidetestaajat suuntaa katseensa jo syksyn elämyksiin – keväälle tulossa virtuaalisisältöjä

Taiteen ja kulttuurin merkitys korostuu vaikeina aikoina, ja hankkeessa katsotaan jo tulevaisuuteen. Hankkeen ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy toukokuussa 2020. Syksyllä Taidetestaajat jatkuu eduskunnan myöntämän osarahoituksen turvin yhden alueellisen vierailun mallilla. Hankkeen alkuperäiset käynnistäjät Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden maksavat puolet toiminnasta ja valtio toisen puolen. Kokonaisbudjetti lukuvuodelle 2020–2021 on 2,8 miljoonaa euroa.

Tulevan lukuvuoden taide-elämykset on valittu aiempien vuosien tavoin avoimen haun kautta. Mukana on nyt yhteensä 47 elämystä, joista uusia kohteita on kuusi. Lista tulevan kauden vierailukohteista löytyy tiedotteen lopusta. Varsinaisen vierailun lisäksi valintakriteereissä on painotettu nuorille suunnattua yleisötyötä eli niin sanottuja etkoja ja jatkoja. Taidetestaajat-sovelluksella annettava palaute on tärkeä osa elämystä.

Koronavirus keskeytti valitettavasti myös Taidetestaajien kuluvan kevään vierailut. Eri taideorganisaatioiden kanssa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia tarjota nuorille ja opettajille virtuaalisia sisältöjä opetuksen tueksi.

– On hienoa, jos voimme tuoda taidetta kotona opiskeleville nuorille ja samalla tarjota valmiita sisältöjä opettajille. Erityisen tärkeänä näkisin tämän niille ryhmille, jotka eivät päässeet kevään vierailulle, toteaa Svenska kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.

Muutoksista uutta potkua tulevaan

Alusta asti konseptia kehittämässä ollut hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen siirtyy kesäkuussa uusiin tehtäviin.

– Taidetestaajat on kolmessa vuodessa saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisissa peruskouluissa ja taideorganisaatioissa. Aluekoordinaatiotyö on auttanut kouluja ja taidetoimijoita ymmärtämään toistensa toimintatapoja, ja vierailukokonaisuuksia on jatkuvasti kehitetty kentältä saatujen kokemusten perusteella, Moilanen kertoo.

Uudeksi hankepäälliköksi on valittu Joonas Keskinen, joka on työskennellyt hankkeen alusta lähtien Pirkanmaan aluekoordinaattorina.

– Taidetestaajat on taidemaailman ja peruskoulun yhteinen ponnistus taiteen saavutettavuuden lisäämiseksi. Taide-elämysten tuottamisen lisäksi haluamme myös aidosti kuulla nuorten kokemuksia sekä tarjota kouluille innostavia ilmiöitä ja monipuolista aineistoa opetuksen tueksi.

Kesän jälkeen myös toimintaa koordinoivan tiimin koko ja työskentelytavat muuttuvat. Alueellisesta koordinoinnista ja 19 osa-aikaisesta aluekoordinaattorista siirrytään laajemmin kokonaisuutta palvelevaan tehostettuun tiimiin, johon kuuluu 10 henkilöä. Työskentelyn pääpaino on etkojen ja jatkojen tuomisessa sujuvaksi osaksi opetuksen sisältöjä.

Lähes kaikki Suomen koulut mukana

Osallistumisprosentti tulevalle syksylle on 99, eli käytännössä kaikki Suomen yläkoulut ovat jälleen mukana.

Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toivoo, että Taidetestaus ei unohtuisi koronaepidemian takia.

– Koronaepidemia on iskenyt järkyttävästi myös kulttuurin rahoitukseen. Nuorten kulttuuriharrastus on kuitenkin sijoitus vuosikymmeniksi eteenpäin. Sitä paitsi taidematkat elvyttävät suoraan paitsi kulttuurilaitoksia myös vaikeuksissa olevaa liikennealaa eivätkä siinä mielessä ole mitään tarpeetonta ylellisyyttä. Vaikka juuri nyt on kiireellisempiä ongelmia ratkottavaksi, Taidetestausta kannattaa ilman muuta jatkaa ensi vuoden jälkeenkin.

Mikä Taidetestaajat?

Taidetestaajat on kulttuurin suurhanke, joka on vienyt lukuvuosina 2017–2020 taiteen äärelle kaikkiaan noin 180 000 nuorta opettajineen. Mukana ovat olleet käytännössä kaikki Suomen yläkoulut.

Hankkeen käynnistivät ja sitä rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja sitä koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Lukuvuonna 2020–2021 kaikki nuoret tekevät yhden alueellisen vierailun. Rahoituksesta puolet tulee säätiöiltä ja puolet valtiolta. Kokonaisbudjetti on 2,8 miljoonaa.

www.taidetestaajat.fi

Lisätiedot:

Taidetestaajat-hankkeen hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi
Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi
Asiamies Anna Wilhelmson / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

Taidetestaajien vierailukohteet lukuvuonna 2020–2021:

  • Aboa Vetus & Ars Nova -museo
  • Ahaa Teatteri
  • Aurinkobaletti
  • Flow Productions
  • Hämeenlinnan taidemuseo
  • Hämeenlinnan Teatteri
  • Joensuun kaupunginorkesteri
  • Jyväskylän kaupunginteatteri
  • Jyväskylä Sinfonia
  • Kajaanin kaupunginteatteri
  • Kajaanin taidemuseo
  • Kansallisgalleria: Kiasma, Ateneum ja Sinebrychoffin taidemuseo
  • Kemin taidemuseo
  • Keski-Pohjanmaan
  • Kamariorkesteri
  • Klockriketeatern
  • Kouvolan Teatteri
  • Kuopion kaupunginorkesteri
  • Kuopion Taidemuseo
  • Lahden kaupunginteatteri
  • Lappeenrannan kaupunginorkesteri
  • Lappeenrannan taidemuseo
  • Lohjan kaupunginorkesteri
  • Mikkelin Teatteri
  • Oulun kaupunginteatteri
  • Oulun taidemuseo
  • Porin taidemuseo
  • Porin teatteri
  • Red Nose Company
  • Rovaniemen Teatteri
  • Seinäjoen taidehalli
  • Serlachius-museot
  • Suomen kansallisooppera ja -baletti
  • Suomen Kansallisteatteri
  • Svenska Teatern
  • Särestöniemi-museo
  • Tampereen Teatteri
  • Tanssiteatteri Hurjaruuth
  • Tanssiteatteri Minimi ja työryhmä
  • Tanssiteatteri Raatikko
  • Vaasan kaupunginteatteri
  • Varkauden Teatteri
  • Wasa Teater
  • Wäinö Aaltosen museo
  • Åbo Svenska Teater
  • Ålands konstmuseum

Pikkukeskoset pärjäävät, mutta koulussa tuki on monelle tärkeää

Teksti: Taina Saarinen
Kuva: Robert Seger

Anna Nyman tutki psykologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan 128 pikkukeskosena ja 133 täysiaikaisena syntyneen verrokkilapsen kognitiivista kehitystä, koulusuoriutumista ja toiminnanohjauksen taitoja yhdentoista vuoden iässä. Pikkukeskosilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat syntyneet ennen 32 raskausviikkoa tai alle 1500 gramman painoisina.

Suomessa ei ole aikaisemmin systemaattisesti tutkittu tämän vuosituhannen puolella syntyneiden keskoslasten koulussa pärjäämistä. Pikkukeskosten koulusuoriutuminen oli odotettua parempaa.

– Tutkimuksessani pikkukeskosten keskimääräinen kognitiivinen suoriutuminen 11-vuotiaana oli normaalirajoissa, mutta ryhmätasolla merkittävästi ikäryhmän keskitasoa heikompaa, Nyman sanoo.

Anna Nyman tutkii pikkukeskosten kehitystä koulutaipaleella. Arvi (batmanhousut) ja Ilmari (raidalliset housut) Viinikkala pötköttelevät tyytyväisinä vuoteessaan..

Arvi (batmanhousut) ja Ilmari Viinikkala pötköttelevät tyytyväisinä yhteisessä vuoteessaan.

Pikkukeskoset, joilla ei ollut merkittävää kognitiivisen kehityksen viivettä, suoriutuivat opettajiensa arvioiden mukaan koulussa kuten verrokitkin. He kuitenkin saivat enemmän oppimisen tukitoimia kuin vertailuryhmän lapset.

Nymanin tutkimuksen mukaan pikkukeskosilla on vertailuryhmää useammin koulussa kliinisesti merkittäviä työmuistiongelmia. Työmuistiongelmia on kuitenkin vaikeaa tunnistaa ilman yksityiskohtaisia kyselylomakkeita.

Kasvuympäristökin vaikuttaa. Nymanin tutkimuksen mukaan vanhempien korkea koulutus on yhteydessä pikkukeskosten parempaan kognitiiviseen kehitykseen. Aikaisemman kirjallisuuden perusteella on myös esitetty, että sensitiivinen vanhemmuus eli herkkyys lapsen tarpeille suojaa keskosena syntyneen lapsen akateemista sinnikkyyttä enemmän kuin täysiaikaisena syntyneitten kohdalla.

Vaikka suurin osa pikkukeskosista suoriutuu koulussa hyvin, osa saattaa silti pysyä ikäluokkansa tavoitetasolla vain pinnistellen.

– Pikkukeskosille tulisi tarjota matalalla kynnyksellä oppimisvalmiuksia selvittäviä kognitiivisia tutkimuksia, mikäli huolta ilmenee koulussa tai kotona, Nyman sanoo.

– Näiden lasten kohdalla ei ole suositeltavaa sanoa, että katsotaan ja odotellaan.

Julkisen terveydenhuollon palveluja riittää useimmiten vain vaikeimmissa tapauksissa. Psykologipalveluiden riittävyys olisi tärkeää taata myös lievempien oppimisvaikeuksien selvittelyissä. Hyödyt ovat kiistattomat.

– Avun hakeminen vaatii vanhemmilta toisinaan sinnikkyttä, Anna Nyman sanoo.

Oppia elämää varten

Teksti: Laura Iisalo
Kuva: Ting Xu

Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen varhainen omaksuminen on tutkitusti hyödyllistä. Kyvyllä tunnistaa ja hallita omia tunteita on myönteinen vaikutus niin ihmissuhteisiin kuin koulumenestykseenkin. Ilmiö tunnustettiin virallisesti vuonna 2016, kun tunnetaidot lisättiin valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkijatohtori Li Shupinia viimeaikainen edistys ilahduttaa.

– Näiden taitojen opettelu jo päiväkodissa valmistaa lapsia koulua varten ja suojelee heitä mielenterveysongelmilta aikuisiässä, hän sanoo.

Tieteellisellä näytöllä on suuri merkitys

Tunnetaitojen oppimisesta saadaan pian uutta näyttöä, kun Li aloittaa yhteistyön Aittokoski Experience Oy:n ja Turun yliopiston kanssa. Suomalainen startup-yritys on erikoistunut päiväkoti-ikäisten lasten tarpeisiin kehitettyihin opetusteknologioihin, jotka perustuvat lastenkirjasta alkunsa saaneeseen Pikkuli-nimiseen lintuhahmoon. Teeman ympärille on rakennettu kansainvälistä menestystä niittänyt televisiosarja, ja vuosina 2018-2019 Pikkuli-konseptin pohjalta kehitettiin tunnetaitoja harjoittava sovellus yhdessä Espoon kaupungin päiväkotien kanssa.

Aittokoski Experience suunnittelee parhaillaan laajentumista Kiinan markkinoille, jossa yritys on jo sopinut kumppanuuksista ja varmistanut rahoituksen. Projektin onnistumisen turvaamiseksi Li ja Aittokoski Experience käynnistävät tutkimushankkeen, johon heille myönnettiin 28 000 euron suuruinen PoDoCo-apuraha. Tutkimukseen ottaa osaa 200 iältään 3–5-vuotiasta lasta kolmessa suomalaisessa ja kolmessa kiinalaisessa päiväkodissa. Sen ensimmäisessä osassa lapset, heidän vanhempansa ja lastentarhan opettajat käyttävät arkisten rutiiniensa lomassa jo olemassa olevaa Pikkuli-sovellusta samalla, kun heidän tunnetaitojen oppimistaan havainnoidaan. Tutkimustulosten analysoinnin jälkeen Aittokoski Experiencen asiantuntijat optimoivat sovelluksen toista tutkimuskierrosta varten. Lopulliset tulokset paljastavat, tarvitaanko Pikkuli-sovelluksesta kaksi erilaista versiota kulttuuriltaan poikkeavia markkina-alueita varten.

– Olemme jo saaneet erinomaista palautetta sovelluksen suomalaisilta käyttäjiltä ja tiedämme, että pedagoginen sisältö toimii. Toimimme kuitenkin opetusmarkkinoilla suurten organisaatioiden parissa, ja meille on tärkeää saada sovelluksen toimivuudesta tieteellistä näyttöä, kertoo Aittokoski Experience Oy:n perustaja ja Pikkulin kehittäjä Metsämarja Aittokoski.

Tulevaisuus on täynnä teknologiaa

Teknologian parissa työskentelyyn liittyy myös ennakkoluuloja, sillä sen ajatellaan joskus aiheuttavan lapsille haittaa. Li kuitenkin toteaa, ettei asia ole niin mustavalkoinen. On todettu, että liiallinen käyttö voi olla vahingollista, mutta hän muistuttaa, ettei teknologialta voi välttyä kukaan – etenkään tulevaisuudessa.

– Tämän takia on tärkeää valmistaa lapsia tulevaisuutta varten. Ulkona leikkiminen ikätoverien kanssa on yksi tapa oppia tunne- ja sosiaalisia taitoja, mutta teknologian myötä avautuu uusia mahdollisuuksia. Meidän täytyy vain opettaa lapsille, kuinka hyödyntää teknologiaa tehokkaasti.

Ensimmäiset Ilmastonmuutosvoima-rahoitukset nuorten ilmastoteoille on nyt myönnetty!

Projektirahoituksen myöntämisestä päättää hanketta varten koottu asiantuntijaraati. Asiantuntijaraadin jäseninä toimivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Sitran Mari Pantsar, nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman ja mediakasvattaja Mervi Maatela.

Nyt rahoitettujen suunnitelmien kirjo on suuri: mukana on tapahtumia, koulutuksia, työpajoja, leirejä sekä istutus- ja viljelyprojekteja. Rahoitusta sai tällä kierroksella yhteensä 16 projektia, joita rahoitettiin yhteensä 49 850 eurolla. Projekteja toteutetaan ympäri Suomea niin Helsingin ja Oulun kaltaisissa isoissa kaupungeissa kuin myös pienemmillä paikkakunnilla kuten Toholammilla ja Loviisassa.

Yksi rahoitusta saaneista on Emilia Piipponen, 24, jonka perhospeltoprojekti toteutetaan Ilomantsin seudulla 3800 eurolla. Piipposen tavoitteena on rakentaa perhosia ja muita pölyttäjiä houkutteleva kukkapelto, joka ehkäisee pölyttäjäkatoa ja tukee siten suomalaisen luonnon monimuotoisuutta.

”Jo pelkästään perhospeltoprojektin suunnittelu on tuonut arkeeni valtavasti iloa, ja vielä hienompaa on päästä toteuttamaan sitä tässä mittakaavassa. Toivotan kaikki halukkaat meille talkoisiin pölyttäjiä pelastamaan!” Piipponen sanoo.

3800 euroa rahoitusta myönnettiin myös Ida Korhosen, 20, kahdelle ilmastoleirille. Leireillä opitaan kestävään ruoantuotantoon liittyvistä teemoista, minkä lisäksi aiheesta tuotetaan video ja muuta materiaalia myös laajemmalle yleisölle.

“Maailma muuttuu. Ei vain ilmasto, vaan myös me ihmiset. On mahtavaa, että Ilmastonmuutosvoiman ansiosta pääsen tänä kesänä toteuttamaan tuota muutosta yhdessä muiden nuorten kanssa,” Korhonen iloitsee.

Myös pienillä summilla voi saada aikaan muutosta. Sen osoittaa 15-vuotiaiden Aysin Schakirin ja Elvi Thiesin hävikkiruokakeittokirja, joka sai 400 euron rahoituksen.

”Pyrimme luomaan mahdollisimman hyödyllisen englanninkielisen keittokirjan ja Ilmastonmuutosvoima teki haaveestamme totta! Odotamme innolla keittokirjan julkaisemista!” Schakir toteaa.

Rahaa ilmastotekoihin jaetaan vielä kahdella hakukierroksella. Toinen hakukierros päättyy keskiviikkona 1.4. ja kolmas hakukierros maanantaina 4.5. Ilmastotekojen toteutus alkaa keväällä ja projektit tulee toteuttaa syksyyn mennessä.

Ilmastonmuutosvoiman haku on auki 10.2.-4.5.2020 kaikille alle 25-vuotiaille, jotka haluavat ryhtyä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Ilmastonmuutosvoimaan voi tutustua tarkemmin ilmastonmuutosvoima.fi. 

Lisätietoja:

Niina Ratilainen, niina.ratilainen@alli.fi, 050 378 7791
Johanna Ruohonen, johanna.ruohonen@skr.fi, 040 516 3475

Hyvitykset taidevierailuista Taidetestaajat-hankkeessa

Suomen Kulttuurirahasto tukee taidealaa vaikeassa tilanteessa ja maksaa peruutuksista huolimatta taidelaitoksille hyvitystä näistä vierailuista. Hyvitykset maksetaan niille 16 taidelaitokselle, jotka olivat Taidetestaajien suunniteltuja kohteita loppukevään aikana. Hyvityksen suuruus on 50 % menetetystä lipputulosta, vapaille ryhmille 70 %. Kohteiden joukossa ovat mm. Tampere Filharmonia, Suomen kansallisooppera, Svenska Teatern, Lahden kaupunginteatteri, Red Nose Company, Oulun taidemuseo ja Tapiola Sinfonietta. Hyvitysten yhteissumma on 160 000 euroa.

Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke. Sen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto yhdessä Svenska kulturfondenin kanssa, ja sitä organisoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Taidetestaajissa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen tarjotaan ilmaiseksi pääsyliput ja matkat kahdelle taidevierailulle. Toisen matkan koululuokat tekevät omassa maakunnassaan, toisen yleensä pääkaupunkiseudulle. Hanke jatkuu kolmen lukuvuoden ajan (2017–2020), joten mukana on kaikkiaan noin 180 000 nuorta.

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio, 09 6128 1217
Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto, Taidetestaajat hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen, 044 97 84 893

Aurinkokenno itään ja länteen

Juttu ilmestyi Tammenlastuja numerossa 1/2020. Lue koko lehti täältä.

Kaksipuoleinen kenno tuottaa sähköä aamun ja illan kulutuspiikkien aikaan

Kun asuintalon katolla Suomessa on kiinteä aurinkokenno, se on yleensä hieman viistossa ja osoittaa etelään. Puolenpäivän aikaan aurinko on etelässä ja paistaa suurimmalla teholla.

”Silloin kuitenkin ihmiset ovat töissä, ja sähköä kuluttavat lähinnä jääkaapit ja pakastimet”, sanoo Kati Miettunen. Hän on akatemiatutkija Aalto-yliopistossa ja aloittaa huhtikuussa materiaalitekniikan professorina Turun yliopistossa.

Kun kerrostaloyhtiö tai omakotitalo tuottaa enemmän sähköä kuin kuluttaa, se myy sen takaisin verkkoon. Se ei ole läheskään yhtä kannattavaa kuin oma käyttö. Aurinkosähkö hyödyttää kotitalouksia siksi, että tuottamalla sähkön itse säästää sähkön hinnan lisäksi siirtomaksun ja verot.

Sähkön varastointi voi olla kalliimpaa kuin itse sähkö. Siksi kotitalouksien kannattaisi tuottaa sähköä vain silloin, kun ne sitä kuluttavat.

”Ongelma ratkeaa sillä, että aurinkokenno on kaksipuoleinen ja pystyssä. Toinen puoli osoittaa itään ja toinen länteen”, Miettunen sanoo.

Näin saadaan idästä paistava aamuaurinko tehokkaasti talteen välillä 6–10 ja lännestä paistava ilta-aurinko välillä 15–20 eli silloin kun ihmiset kokkailevat, hurisuttavat pesukoneitaan ja lämmittävät saunojaan. Myös sähkön hinta on tuolloin korkeimmillaan, joten säästöt sähkölaskussa ovat suurimmillaan.

”Piikennojen hinta on viime vuosina pudonnut, joten asennuksen ja kapseloinnin hinta on suhteessa noussut. Niinpä se, että laitetaan kenno kumpaankin suuntaan, ei enää kaksinkertaista laitteen hintaa mutta takaa suuremman kokonaistuotannon.”

Miettunen on tutkinut aurinkokennoja yli kymmenen vuotta. Idea kaksipuoleisista itä–länsi-suuntaisista kennoista juolahti hänen mieleensä pari vuotta sitten.

”Pienellä selvittelyllä huomasin, että muut olivat oivaltaneet sen aiemmin. Kirjallisuudessa ideasta ei juuri puhuta, koska sillä on käyttöä lähinnä Pohjoismaissa. Meillä aurinko paistaa aina melko matalalla, ja muualla ei näillä leveysasteilla juuri asuta.”

Kaksipuoleisia pystykennoja tuskin sijoitettaisiin talojen tuulisille katoille.

”Ne sopisivat paremmin kerrostalojen parvekkeiden väliseiniksi tai omakotitalojen aitarakenteiksi. Siinä missä perinteiset kennot makaisivat Helsinki-Turku moottoritien pohjoispenkalla, kaksipuoleisista kennoista voisi rakentaa meluvallit nelostielle.”

Miettunen johtaa suurhankkeessa aurinkokennopuolta. Arkkitehtuuripuolta johtaa Aalto-yliopiston puurakentamisen professori Pekka Heikkinen.

Vaikka Miettunen tutkii kaksipuoleisuutta, hän toivoo, että perinteisten kennojen omistajat eivät masentuisi.

”Perinteinen etelään suunnattu kattokenno on helpompi asentaa. Jos kulutuksessa riittää peruskuormaa, se on ihan kannattava. Lämminvesivaraajan voi lisäksi säätää päälle keskipäiväksi. Tärkeintä on, että kotitaloudet arvioivat sähkönkulutustaan vuositason sijasta tuntitasolla”, Miettunen sanoo.

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Heikki Tuuli

Säätiöiltä ja ministeriöltä yhteensä miljoonien hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa Taikelle 500 000 euroa lisärahoitusta. Taike on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä koronakriisin lievittämiseen noin 100 000 euroa. Säätiöistä Suomen Kulttuurirahasto osoittaa Taikelle saman summan kuin ministeriö, 500 000 euroa. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Saastamoisen Säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto kanavoivat hätäapua Taiken kautta kukin 100 000 euroa. Säätiöiden ja valtion yhteinen tuki on näin ollen noin 1,5 miljoonaa euroa.

Taike avaa apurahahaun huhtikuun alussa, päätökset apurahoista tehdään huhtikuun lopussa. Tuki kohdistetaan jaettavaksi ensi sijassa lyhyinä apurahoina freelance-taiteilijoille, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on konkreettisesti vaikuttanut. Haun tarkemmat kriteerit julkistetaan myöhemmin. Apurahojen määrä tulee olemaan arviolta ainakin 500.

”Koronaepidemia koskettaa suomalaista yhteiskuntaa laajasti, mutta kulttuurialaa erityisen jyrkästi. Haluamme osaltamme auttaa mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Tämä tuki helpottaa kevään akuuttia tilannetta, mutta kun epidemian vaikutukset todennäköisesti jatkuvat syksyyn, tarvitaan yhteiskunnassa huomattavasti laajempia toimia”, toteaa Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

”Hankkeen onnistuminen ja yhteensä 1,5 miljoonan euron tukipaketin kokoaminen vain parissa päivässä kertoo suomalaisen yhteiskunnan yhteisvastuusta sekä yhteistyökyvystä julkisen ja yksityisen puolen toimijoiden välillä. Säätiöt ovat lähteneet poikkeuksellisella tavalla mukaan auttamaan taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisia tässä poikkeustilanteessa. Arvostan sitä todella paljon”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.

”Tällä tukipaketilla saadaan tärkeää ensiapua taide- ja kulttuurialan ammattilaisten akuuttiin hätään. Tämä on kuitenkin vain yksi monista toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ala pääsee tämän poikkeustilan yli. Lisäksi hallitus on muun muassa päättänyt useista toimenpiteistä, jotka tukevat luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä. Valmistelu jatkoaskelista on käynnissä”, ministeri jatkaa.

Taikelle osoitetun tuen lisäksi Kulttuurirahasto jakaa keväällä maakuntarahastojensa kautta tieteeseen ja taiteeseen yhteensä 13,5 miljoonaa euroa tammikuussa jätettyjen hakemusten perusteella. Tästä puoli miljoonaa euroa on Kulttuurirahaston hallituksen eilen päättämää taiteen lisätukea koronaepidemian aiheuttamaan kriisiin. Myös maakuntarahastot ottavat huomioon freelancereiden erityisen ahdingon. Päätökset apurahoista tehdään huhti-toukokuun aikana, ja apurahat ovat nostettavissa toukokuun loppuun mennessä.

Svenska kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet ottavat käyttöön määräaikaisen tukimuodon ”Kultur under tiden” taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille, joihin koronakriisi on kohdistunut. Tuen kokonaismäärä on 400 000 euroa. Tukea voivat hakea taiteentekijät, jotka toimivat ruotsiksi Suomessa ja jotka eivät pysty toteuttamaan yleisölle suunnattuja hankkeitaan suunnitelmien mukaan mutta sen sijaan harjoittavat muuta korkeatasoista toimintaa tai toteuttavat uusia hankkeita koronakatkoksen aikana. Tarkempia tietoja tuesta www.kulturfonden.fi ja www.konstsamfundet.fi.

Lisätiedot:

Opetus- ja kulttuuriministeriö, ministeri Hanna Kososen erityisavustaja Eeva Kärkkäinen, 040 1492 201
Opetus- ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja, 040 7028 704
Taiteen edistämiskeskus, johtaja Paula Tuovinen, 040 5838 549
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, 050 385 7600
Jane ja Aatos Erkon säätiö, asiamies Marja Leskinen, 040 514 6969
Saastamoisen Säätiö, hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen, 040 500 1053
Svenska kulturfonden, VD Sören Lillkung, 040 620 7500
Jenny ja Antti Wihurin rahasto, asiamies Arto Mäenmaa, 050 2536

H.G. Porthan -mitali 100-vuotiaalle Turun yliopistolle

H. G. Porthan -mitali

Mitali luovutettiin yliopiston rehtori Jukka Kolalle ja hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljaselle 28.2.2020 Akatemiatalossa pidetyssä yliopiston 100-vuotisjuhlan tervehdysten vastaanottotilaisuudessa. Kulttuurirahastoa tilaisuudessa edustivat Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja professori Jarna Heinonen ja hoitokunnan jäsen näytelmäkirjailija Markku Hoikkala.

Mitali luovutettiin yliopistolle satavuotisesta vapaan akateemisen tutkimuksen edistämisestä. Turun yliopisto perustettiin 28.2.1920 kansalaiskeräyksestä saatujen lahjoitusten avulla. Nykyään Turun yliopisto on Suomen kolmanneksi suurin ja kansainvälisesti arvostettu monialainen yliopisto, jossa on opiskelijoita noin 20 000.

Suomen Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä mitali on nimetty Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian keskeinen ja pitkäaikainen vaikuttaja sekä monioppinut yliopiston kirjastonhoitaja ja professori. Porthan oli myös Turun Suomalaisen Yliopiston perustajien keskeinen esikuva 1920-luvun alussa. Yleisesti ajateltiin, että yliopisto jatkaa Turussa sitä perinnettä, jonka Porthan oli aloittanut. 

Vuoden 2020 suurpalkinnot merkittävistä kulttuuriteoista

Reetta Kivelä

Palkinto myönnetään täydellisestä peruskaurasta, vastuullisesta kulinarismista, ruokapöytämme uudistamisesta

Reetta Kivelä on elintarviketieteen tohtori ja kaurapohjaisen kasviproteiinituotteen nyhtökauran toinen kehittäjä.

Kivelä valmistui Helsingin yliopistosta elintarvikekemian maisteriksi vuonna 2003. Vuonna 2011 hänen tutkimuksensa valittiin Helsingin yliopiston soveltavien biotieteiden vuoden väitöskirjaksi. Kivelä oli ensimmäisenä maailmassa löytänyt hapettumismekanismista syyn siihen, miksi kauran beetaglukaani usein pilkkoutuu säilytyksessä.

Vuonna 2014 Reetta Kivelä lähti pitkäaikaisen ystävänsä, teollisen muotoilijan Maija Itkosen idean pohjalta testaamaan kauran käyttömahdollisuuksia proteiininlähteenä. Itkonen, Kivelä ja Zhongqing Jiang perustivat start up -yritys Gold&Green Foodsin. Kiinaan saakka ulottuneen pitkän ja mutkaisen polun kautta nyhtökauraksi nimetty tuote saatiin kauppoihin vuonna 2016. Nyhtökauran raaka-aineluettelossa on vain viisi perusosaa: kaura, keltaherne, härkäpapu, kylmäpuristettu rypsiöljy ja suola. Nyhtökauran suosio ja kysyntä oli alusta saakka suurta, ja vuonna 2017 kuluttajat äänestivät Nyhtökauran Vuoden elintarvikkeeksi.

Reetta Kivelä on palkittu muun muassa vuoden teknologiajohtajana, vuoden nuorena tutkijayrittäjänä sekä Helsingin yliopiston vuoden alumnina.

Outi Pieski

Palkinto myönnetään ikimuistoisten solmujen solmijalle, pohjoisen luonnon ja ihmisen puolustajalle, sanattoman historian eläväksi tekemisestä

Kuvataiteilija Outi Pieski tunnetaan vaikuttavista installaatioista sekä maalauksista ja valokuvista, joiden teemat liittyvät pohjoiseen luontoon ja saamelaiseen kulttuuriin.

Pieski on kasvanut Helsingissä ja valmistunut Kuvataideakatemiasta. Hän on opiskellut saamen käsitöitä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Nykyisin hän asuu ja työskentelee sekä Etelä-Suomessa että saamelaisen isänsä kotiseudulla Utsjoella.

Saamelaiskäsityöt ovat perimätiedon mittaamattoman arvokas lähde. Pieski on yhdistänyt Saamenmaan käsitöiden ikivanhoja värejä, muotoja ja menetelmiä nykytaiteen traditioihin. Hänen maalauksissaan loistaa pohjoisen valo ja niiden taustalla on ajankohtaisia teemoja. Pieskin taiteen keskeisiä aiheita ovat saamelaisten historia ja tulevaisuus, alkuperäiskansojen oikeudet, suhde luontoon, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Lux Helsinki -valotaidetapahtumassa vuonna 2017 Helsingin tuomiokirkon ikkunoista vuolaana vetenä virtaava valotaideteos ohjasi huomiota vapaan veden, vedenkäytön ja luonnonsuojelun kysymyksiin.

Pieski on sekä aktiivinen saamelaiskulttuurin puolestapuhuja että kädentaidoissaan mestarillinen tekijä. Pieskin työskentelyssä luonto, kulttuuri ja taideteos tuntuvat samanaikaisesti paikkaan sidotuilta ja universaaleilta. Hän sai vuonna 2017 Suomen Taideakatemian palkinnon ja osallistui vuonna 2019 Suomen paviljongin teoksen toteuttamiseen Venetsian biennaalissa.

Risto Saarinen

Palkinto myönnetään ekumeeniselle ajattelijalle siltojen rakentamisesta, toivon ylläpitämisestä

Risto Saarinen on Helsingin yliopiston ekumeniikan professori, laajalti arvostettu ja syvällinen tieteentekijä, uskonnollisiin ja vakaumuksellisiin katsomuksiin sitoutumattoman kansainvälisen teologisen tiedeyhteisön jäsen.

Saarinen on sekä teologian että filosofian tohtori Helsingin yliopistosta ja lisäksi teologian kunniatohtori Kööpenhaminan yliopistosta. Hän on johtanut lukuisia tutkimushankkeita, viimeksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä ”Reason and Religious Recognition”.

Saarinen on julkaissut satoja tutkimuksia ja 27 kirjaa. Mittavan kansainvälisen uransa ohella hän on kirjoittanut populaarimpia teoksia, kuten Jeesus Jokisen tapaus, ja saanut hiljattain valmiiksi Gaudeamuksen julkaiseman trilogian, joka on suunnattu sekä tutkijoille että suurelle yleisölle: Oppi Rakkaudesta, Luottamuksesta ja Toivosta.

Saarinen ohjaa nuoren polven teologeja ja filosofeja kaikilla tasoilla, peruskurssien opiskelijoista kotimaisiin ja ulkomaisiin lahjakkuuksiin. Hän on edistänyt merkittävästi kansainvälisiä tutkimusverkostoja. Teologian sisällä Saarinen luo siltaa systemaattisen, empiirisen ja käytännöllisen teologian välillä. Viime aikoina Saarinen on myös pureutunut ajankohtaiseen teemaan, uskonnon ja politiikan välisiin suhteisiin. Hänen vastauksensa pelkoon ja viholliskuviin on toivon teologia.