Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Finlandia-palkitun Antti Järven toimittama teos taidekeräilijä Juhani Kirpilän pakinoista

Arvostettu reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931–1988) oli omien sanojensa mukaan ”herrasperheen ainoa kakara”, ystävien ja yleisön tuntema kokeilunhaluinen herkkusuu, kiihkeä taiteenrakastaja, tottunut maailmanmatkaaja, innokas lukija, taitava sijoittaja, ahkera kirjoittaja ja vannoutunut autoilija. Hän keräsi elämänsä aikana mittavan taidekokoelman, joka koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisesta taiteesta. Kokoelmaan voi nykyisin tutustua Helsingin Töölössä sijaitsevassa yleisölle avoimessa Taidekoti Kirpilässä – asunnossa, jossa Juhani Kirpilä asui elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin kanssa.

Suuri yleisö oppi tuntemaan Kirpilän myös teräväkielisenä pakinoitsijana, jonka kirjoituksia julkaistiin Kauneus ja terveys -lehdessä yli 20 vuoden ajan. Arvoiltaan konservatiivinen mutta luonteeltaan alituisen utelias Kirpilä havainnoi pakinoissaan huumorin varjolla niin helsinkiläistä elämänmenoa kuin maailman kummallisuuksia, kirjoittaen eloisasti matkakokemuksistaan ja kulinaarisista elämyksistään. Hänen suosikkiaiheitaan olivat muun muassa lentokoneiden palvelutason arvosteleminen, dry martinien juominen ja Kreikassa matkustaminen.

Toimittaja ja tietokirjailija Antti Järven kokoama Nautiskelijan ajanlasku -kirja sisältää 22 kiinnostavinta pakinaa Kirpilän kirjoitusten joukosta. Alun perin vuosina 1962–1988 julkaistujen tekstien aiheet liittyvät niin ruokaan ja taiteeseen kuin Kirpilän ympäri maailmaa tekemiin matkoihin. Antti Järven kirjoittaman esipuheen sisältävä teos tarjoaa Kirpilän pakinoiden kautta hykerryttävän ajankuvan lähihistorian vuosikymmeniin, joiden aikana suomalainen yhteiskunta muuttui kaikilla elämän alueilla.

Antti Järvi on toimittaja ja tietokirjailija, jonka teos Minne katosi Antti Järvi? palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2023. Joulukuun 2024 alussa ilmestyvä teos Nautiskelijan ajanlasku – Juhani Kirpilän pakinoita 1962 – 1988 julkaistaan yhteistyössä Taidekoti Kirpilän kanssa.

Uusi Mirjam Helin -akatemia kannustaa nuoria laulajia tavoittelemaan kansainvälistä tasoa

Kulttuurirahasto käynnistää syksyllä 2025 Mirjam Helin -akatemian, joka tarjoaa lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille ja tukee heitä oman taiteilijuutensa löytämisessä. Ohjelma on kaksivuotinen, ja opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa. 

Suomella on maine klassisen musiikin pienenä suurmaana, joka tuottaa kapellimestareita, laulajia ja muusikoita maailman parhaisiin orkestereihin ja arvostetuimpien oopperatalojen näyttämöille.

”Suomalaisilla on lähtökohtaisesti hyvä kansainvälinen noste, mutta tarvitsemme myös käytännön tekoja lahjakkuuksien tukemiseksi. Olemme päättäneet tehdä merkittävän investoinnin uuteen koulutusohjelmaan, joka kannustaa nuoria laulajia kohti kansainvälisiä läpimurtoja”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Mirjam Helin -akatemiaan voivat hakea lahjakkaat laulun opiskelijat ja ammattilaiset, jotka tavoittelevat korkeaa kansainvälistä tasoa. Haku avautuu tammikuussa 2025. Laulajat opiskelevat muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut.

Sopraano Camilla Nylund. Kuva: Anna S.

”Emme halua rajata hakemista liian tiukasti esimerkiksi ikärajoin. Toivomme hakijoita moninaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta. Korkea taso on saavutettavissa erilaisista lähtökohdista, ratkaisevaa on sitoutuminen ja tavoitteellisuus”, sanoo Pettersson.

Mirjam Helin -akatemian opettajiin kuuluu yksi kansainvälisistä laulajatähdistämme, menestyksekästä uraa Euroopan arvostetuimmissa oopperataloissa tekevä sopraano Camilla Nylund.

”Laulajan ura on paljon muutakin kuin laulamista. On osattava rakentaa arkensa laulamisen ympärille. Kovan kilpailun keskellä on löydettävä paikka, jossa oma ääni ja olemus voivat kukoistaa. Mirjam Helin -akatemiassa on mietitty tarkkaan, mitkä ovat parhaita keinoja tukea nuorten laulajien kasvua. Odotan kovasti, millaisten äänten kanssa saamme alkaa tehdä töitä”, Nylund sanoo.

Mirjam Helin -akatemian opettajat rekrytoidaan alan huipulta, ja he ovat oopperalaulajia, kapellimestareita, ohjaajia ja musiikin asiantuntijoita. Yksi opettajista on bassobaritoni Luca Pisaroni, joka toimi myös Mirjam Helin -laulukilpailun tuomarina kesällä 2024.

Kulttuurirahasto kannustaa lahjakkuuksia ja laulua

Suomen Kulttuurirahasto on pitkään tukenut laajasti Suomen musiikkielämää. Näkyvin esimerkki on maailman merkittävimpiin klassisen laulun kilpailuihin kuuluva kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu. Moni kilpailun palkituista on myöhemmin noussut laulumaailman huipulle. Kulttuurirahasto panostaa kilpailuun aiempaa vahvemmin ja järjestää sen jatkossa kolmen vuoden välein.

Lokakuussa 2024 Kulttuurirahasto kertoi tukevansa Kansallisoopperan uuden oopperan laboratoriota 1,2 miljoonalla eurolla. Laboratoriossa syntyy taiteilijoiden yhteistyönä uutta nykyoopperaa. Samalla lisätään oopperan monimuotoisuutta.

Kuten Mirjam Helin -laulukilpailu, myös Mirjam Helin -akatemia rahoitetaan Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Sen tarkoituksena on tukea paitsi laulukilpailua, myös laulunopiskelua ja muita säveltaiteita. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti.

Mirjam Helin -akatemia

  • Kaksivuotinen lisäkoulutus klassisille laulajille
  • Periodimaista opetusta viikonloppuisin ja kesäisin eri puolilla Suomea
  • Mukaan pääsee 6–10 laulajaa
  • Haku tammi-helmikuussa 2025
  • Koulutus alkaa elokuussa 2025
  • Osallistujille maksuton
Lue lisää Mirjam Helin -akatemiasta

Vauhdittamon hankeuutisia: Taiteilija ja työ -seminaari Seinäjoella

Taiteilija-kehittäjä, asiantuntija ja väitöskirjatutkija Krista Petäjäjärvi on syvällisesti perehtynyt taiteilijan asiantuntijuuteen, ja avaa puheenvuorossaan taiteen merkitystä organisaatioiden kehittämisessä. 

Kuraattori, kuvataiteilija ja Art Impact –yrityksen perustaja Kirsi Pitkänen puhuu yrittäjyyden mahdollisuuksista taiteilijan työssä.

Paneelikeskustelussa taiteilija ja kouluttaja Antti Hintsa, asiantuntija Jenni Latva, toimitusjohtaja Hannu Malmivaara ja kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen pohtivat taiteen ja luovien alojen ammattilaisten roolia ja tarvetta elinkeinoelämän ympäristöissä.

Seminaarin ohjelma

  • 13.00–13.05 Tervetuloa. Annika Dahlsten, Vauhdittamo-hanke
  • 13.05–13:35 Kirsi Pitkänen, kuvataiteilija, taidekonsultti ja kuraattori:
    Yrittäjyyden mahdollisuudet taiteilijan työssä
  • 13.35–14:30 Krista Petäjäjärvi, taiteilija-kehittäjä, asiantuntija ja 
  • väitöskirjatutkija: Taiteilijan rooli työelämän kehittämisessä
  • 14.30–15.00 Kahvitus                                                         
  • 15.00–16.00 Paneelikeskustelu: Taide, työelämä ja muutos

Antti Hintsa, taiteilija ja kouluttaja; Jenni Latva, asiantuntija, Taideyliopisto; Hannu Malmivaara, toimitusjohtaja, Pirjon Pakari ja Miikka Pyykkönen, kulttuuripolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto 

Taiteilija ja työ -seminaarin järjestää Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rahastojen toteuttama Visuaalisen taiteen vauhdittamo -hanke yhteistyössä Seinäjoen taiteilijaseuran ja KLOV-hankkeen kanssa. Lisätietoja Seinäjoen Taiteilijaseurasta löydät täältä ja KLOV-hankkeesta täältä.

Visuaalisen taiteen vauhdittamo

Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina maaliskuun lopulle 2025 asti.  Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus. 

Lue lisää Vauhdittamosta täältä.

Lisätietoja

Annika Dahlsten, asiantuntija
hanke.annika.dahlsten@skr.fi

Uusia käännösnäytelmiä teatterilavoille – Maailma näyttämölle -tukea sai kuusi teatteria

Suomen Kulttuurirahaston Maailma näyttämölle -tuki kannustaa teattereita suomentamaan ja esittämään uusia näytelmiä eri puolilta maailmaa, etenkin muista kielistä kuin englannista. Tavoitteena on rikastaa ja monipuolistaa suomalaisten näyttämöiden tarjontaa.

Kulttuurirahasto on nyt myöntänyt kuusi uutta apurahaa, yhteensä 204 000 euroa. Tukea käännösten tekemiseen ja näytelmien esittämiseen saivat niin pienet kuin suuret teatterit eri puolilla Suomea. Suomennettavien näytelmien alkukieliä ovat islanti, ranska, ruotsi, saksa, tanska ja venäjä.

”Nämä tekstit avaavat ikkunoita maailmaan ja antavat yleisölle mahdollisuuksia tarkastella omaa suhdettaan siihen laajemmasta näkökulmasta. Aiemmin suomentamattomien teosten esittäminen voi olla teattereille riski, jonka ottamista Maailma näyttämölle -tuki helpottaa”, sanoo tukimuodosta vastaava päällikkö Antti Niskanen Suomen Kulttuurirahastosta.

Tänä vuonna Maailma näyttämölle -tukea sai ensimmäistä kertaa koko perheelle suunnattu esitys. Tamperelainen Teatteri Siperia tuottaa yhdessä Kiertueteatterin kanssa produktion Sofia Fredénin näytelmästä Jag målar min himmel orange ja vie sen Suomen-kiertueelle. Ruotsissa kantaesitetty, palkitun kirjailijan suosittu lastennäytelmä luottaa lapsen kykyyn hahmottaa maailmaa itse, omalla tavallaan.

Suomessa nähdään harvoin aikuisille suunnattuja käännösnäytelmiä nukketeatterina. Sellaisen tuo näyttämölle Tehdas Teatteri, joka suomennuttaa sveitsiläisen näytelmä- ja romaanikirjailija Martina Clavadetscherin Ada-rouvan ennenkuulumattomat ajatukset -näytelmän (Frau Ada denkt unerhörtes). Suomen kantaesitys hyödyntää turkulaista nukketeatteriosaamista, ja sen tekijäjoukko koostuu suomalaisen nykynukketeatterin kärkinimistä.

Tukea sai myös Helsinki 98 Svetlana Aleksijevitšin venäjänkielisen Tšernobylistä nousee rukous -romaanin näyttämöversioon. Aleksijevitš-trilogian kahta aiempaa osaa on esitetty täysille katsomoille purkutuomion saaneessa lukiorakennuksessa Helsingin reunamilla. Lisäksi tukea myönnettiin porilaiselle Rakastajat-teatterille Tyrfingur Tyrfingssonin islanninkielisen Lúna-näytelmän toteuttamiseen ja kiertueeseen, Tampereen Teatterille Line Mørkebyn tanskankieliseen Jeg løber -näytelmään sekä Vaasan kaupunginteatterille Florian Zellerin ranskankieliseen La Verité -näytelmään.

Kolmivuotiseksi suunniteltu Maailma näyttämölle -tukimuoto jatkuu näillä näkymin vielä neljännen hakukierroksen ajan. Seuraavan kerran tuki on haettavissa elokuussa 2025.

Kiittäviä arvioita aiemmista ensi-illoista

Syyskaudella 2024 on suomalaisissa teattereissa ollut useita Maailma näyttämölle -ensi-iltoja. Palkitun norjalaisen Arne Lygren menestysnäytelmä Ilon aika (Tid for glede) sai Suomen kantaesityksensä Helsingin kaupunginteatterissa. Jyväskylän kaupunginteatterissa nähtiin Eric-Emmanuel Schmittin Pikkurikoksia rakkaudessa (Petits crimes conjugaux). Helsinkiläinen huoneteatteri Jurkka ja Lappeenrannan kaupunginteatteri yhdistivät voimansa tuottamalla argentiinalaisen Daniel J. Meyerin monologin A.K.A.

Basim Kaharin kirjoittaman filosofisen näytelmän Appelsiinit (برتقال Burtuqal) esitys Suomen Kansallisteatterissa oli monin tavoin historiallinen. Se oli sekä irakilaislähtöisen Kaharin teoksen maailman ensi-ilta että kautta aikain ensimmäinen arabiasta käännetty näytelmä kansallisella näyttämöllämme.

Maailma näyttämölle -hankkeesta on yhdessä Kulttuurirahaston kanssa vuosina 2021–2024 vastannut Teatterin tiedotuskeskus TINFO, joka on muun muassa koonnut kuratoidun tietokannan ajankohtaisista, käännettäväksi sopivista näytelmistä.

”On ollut ilo seurata meille uusien äänien tuloa näyttämöille, millaisella herkkyydellä ja taidolla näyttämötaiteen ammattilaiset ovat niitä tulkinneet. Käännösnäytelmät ovat mahdollistaneet yleisölle kohtaamisen jonkin vieraan kanssa ja saaneet meidät tuntemaan yhteyden muuhun maailmaan. Kiitän asiantuntijoitamme, jotka ovat kolmen vuoden aikana paneutuneesti lukeneet ja kuvitelleet uusia maailmoja teattereihimme ehdottaessaan näytelmiä, ja teattereita rohkeudesta ja kiinnostuksesta toteuttaa niitä,” sanoo TINFOn johtaja Linnea Stara.

Maailma näyttämölle -tuen toinen rahoittaja on Svenska kulturfonden, joka tukee näytelmien ruotsintamista ja esitystuotantoja suomenruotsalaisissa teattereissa.

Mikkeliläisten valituksen aiheita voi pian kuulla kuorolauluna – Etelä-Savon ensimmäinen Valituskuoro-tapahtuma 9. marraskuuta Mikkelissä

Miltä kuulostavat mikkeliläisten valituksen aiheet kuoroteoksen muodossa? Se on mahdollista kokea marraskuisena iltana ravintola Kivijalassa Mikkelin Rantakylässä, kun paikallisista ihmisistä koottu Mikkelin Valituskuoro esittää Mikkelin valituskuoroteoksen. 

Valituskuoro on yhteisöllinen taideprojekti, jossa mikkeliläisiltä kerättiin kevään ja kesän aikana valituksen aiheita pop-up-työpajassa ja avoimella nettilomakkeella. Samalla sai myös ilmoittautua mukaan kuoroon. Valituksen aiheista on sanoitettu, sävelletty ja sovitettu kuoroteos. Uniikin teoksen ovat säveltäneet ja sovittaneet valitusten pohjalta lauluvalmentaja, laulaja Pauliina Hintsanen ja yrittäjä, muusikko Saku Niilo-Rämä. 

Teoksen esittää paikallisten muodostama Valituskuoro. Kuoronjohtajana toimii Pauliina Hintsanen, joka on vastannut myös kuoron harjoittelusta.

Valituskuoro kajauttaa Mikkelin valituskuoroteoksen ilmoille lauantaina 9. marraskuuta. Tapahtuma alkaa kello 19.30, paikalle kannattaa saapua ajoissa, jotta varmistaa hyvän paikan yleisössä. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Tämä on marraskuun hauskin ja mielenkiintoisin kulttuuripläjäys, jota ei kannata missata! 

Esityksen jälkeen ohjelmassa on paneelikeskustelu, jossa keskustelemassa ovat kulttuurikoordinaattori Taru Tähti, toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, yrittäjä Anna Siitari ja rehtori Vesa Räsänen. Keskustelussa pohditaan Mikkelin hyvää tulevaisuutta ja pohditaan myös hieman valitusten aiheita. Ravintola Kivijalka sijaitsee osoitteessa Kunnanmäki 7, Mikkeli.

Valituskuoro on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke, joka mahdollistaa tapahtuman Mikkelissä ja kolmella muulla Etelä-Savon paikkakunnalla. Etelä-Savon muut valituskuorot järjestetään Pieksämäellä lauantaina 1. helmikuuta 2025 kulttuurikeskus Poleenissa kello 15 ja Sulkavalla ravintola Muikkukukossa lauantaina 8. maaliskuuta kello 16. Neljännestä paikkakunnasta tiedotetaan pian.

Ihmisiä valkoisella taustalla erilaisissa poseerauksissa.

Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen

 

Vaikuttavaa valittamista on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hanke. Valituskuorot järjestää mikkeliläinen yksinyrittäjien yhteisö Volat, jonka yrittäjät vastaavat muun muassa valitusten keräämisestä, kappaleiden sanoitusten koostamisesta ja sävellyksestä, kuorolaisten rekrytoinnista ja harjoittamisesta ja tapahtuman järjestämisestä. 

Valituskuoro on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Idean sanomaksi voisi yhteisöllisyyden lujittamisen lisäksi kuvata yleismaailmallista havaintoa: valitamme turhasta, joskin valitusten joukkoon mahtuu myös syvempi demokratian ja tulevaisuuskasvatuksen näkökulma eli ajatus paremmasta maailmasta. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja on perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. Tänä vuonna esimerkiksi  Kiasma järjesti kesäkuussa vuoden 2024 Helsingin valituskuoron. 

Liikkuvuusapurahoja 60 taiteentekijälle

Elokuun haussa liikkuvuusapurahan hakuehdot uudistettiin. Myönnettävien apurahojen minimisumma nousi 2 000 eurosta 3 000 euroon. Oleskelun kohdemaassa tulee kestää vähintään kaksi viikkoa. Hakuehtojen uudistuksen takana oli tavoite jakaa aiempaa suurempia apurahoja, joiden myötä taiteilijat voivat panostaa entistä laajempaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisensa pitkäjänteisempään kehittämiseen. 

Haussa myönnettiin eniten 3000 euron apurahoja. Niitä sai 24 hakijaa, joiden joukossa on sekä yksittäisiä taiteilijoita että työryhmiä. Alakohtaisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin, näyttämötaiteisiin sekä säveltaiteisiin.

Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja. Apurahalla voi kattaa matkat, majoituksen sekä mahdolliset residenssi- ja rahti- tai vakuutuskustannukset.

Inspiraatiota vieraan kielen keskellä

Runoilija Laura Herva otti ilahtuneena vastaan uutisen saamastaan apurahasta.

”Apurahapäätöksen jälkeiset päivät ovat olleet ilon ja keveyden kannattelemia!”

Nainen pipo päässä, taustalla syksyinen metsä ja pitkospuut

Runoilija Laura Herva. Kuva: Sonja Sinisalo

Herva matkustaa apurahansa turvin Beniniin, Villa Karoon. Siellä hän työstää teostaan sukunsa matriarkasta, isoäidistään.

”Tuntuu tärkeältä laventaa omaa näkökulmaa, sillä en ole ennen juurikaan matkustanut Euroopan ulkopuolella. Tulen työskentelemään Villa Karossa kahdeksan viikkoa, ja sekin tuntuu tärkeältä, että käynti ei ole pelkkä pyrähdys, vaan ehdin hieman asettua ja tutustua. Kieli on keskeisin työvälineeni ja siksi onkin kiinnostavaa nähdä, miten kieliympäristön vaihtuminen vaikuttaa kirjoittamiseen”, hän kertoo.

Arktista ja sademetsiä

Nainen hämärässä siluettikuvassa, taustalla meri

Dokumenttiohjaaja Kira Jääskeläinen. Kuva: Joona Pettersson

Kaikkiaan apurahansaajat matkustavat liikkuvuusapurahan turvin 27 kohdemaahan. Kuvataiteilija Paula Humberg matkaa päiväntasaajalle kuvaamaan uhanalaista pilvisademetsää Ecuadorissa. Dokumenttiohjaaja Kira Jääskeläinen taas suuntaa arktisille alueille Pohjois-Grönlantiin Qimmeq-elokuvan ennakkokuvauksiin. Elokuvassa hän seuraa liikkuvaa eläinklinikkaa, joka vierailee kaukaisissa kylissä ja kohtaa ihmisten huolen tulevaisuudesta

”Qimmeq on matka pohjoiseen Grönlantiin, rekikoirien maahan. Vuosituhansien ajan koiravaljakko on ollut Grönlannissa tärkeä kulkuväline ja korvaamaton osa inuiitien pyyntikulttuuria. Ilmastonmuutoksen myötä rekikoirien rooli on kuitenkin muutoksessa. Liikkumisen kannalta tärkeä merijää saapuu vuosi vuodelta myöhemmin ja sulaa aikaisemmin pois. Joiltakin alueilta se on kadonnut kokonaan”, Jääskeläinen kertoo.

Suurin myönnetty apuraha ohjaaja Jonna Wikströmille

Osa saajista liikkuu useammassa maassa, kuten teatteriohjaaja Jonna Wikström, joka sai Elokuun haun suurimman apurahan 9000€ dokumenttiprojektinsa matkakuluihin Espanjassa, Puolassa ja Romaniassa.

Lyhythiuksinen nainen mustassa nahkatakissa, taustalla vihreä puu

Teatteriohjaaja Jonna Wikström. Kuva: Toni Härkönen

”Dokumenttiprojekti Rajat – Borders tutkii Euroopan unionin raja-alueiden haasteita ja niiden vaikutuksia yksilöihin. Rajat kiinni vai auki -keskustelu herättää minulle aina ensimmäisenä kysymyksen siitä, keitä siellä rajalla oikein on. Rajat kun eivät missään nimessä ole vain maantieteellisiä vaan myös sosiaalisia ja kulttuurisia. Rajat herättävät voimakkaita tunteita ja vaikuttavat ihmisten identiteettiin. Haluan antaa äänen niille, joiden tarinat jäävät usein poliittisen pelin varjoon päätöksenteossa”, Wikström sanoo.

Kaikki myönnetyt liikkuvuusapurahat

Lukuboost-kampanja haastaa nuoret lukemaan vartin päivässä

Helsingin Kirjamessuilta käynnistyvä Lukuboost-kampanja kannustaa nuoria varaamaan vartin päivässä lukemiseen. Haasteella halutaan innostaa nuoria löytämään lukemisen ilo, nostaa esiin lukemisen hyötyjä sekä tuoda esiin nuorten lukusuosituksia uudella tavalla. Valtakunnallisen ja kaksikielisen kampanjan keulakuvina toimivat tunnetut somevaikuttajat, joista moni itsekin tarttuu lukemiseen aivan uutena tapana. Lukuboostin takana on kymmeniä yrityksiä ja organisaatioita, jotka tuovat mukaan oman asiantuntemuksensa ja mahdollistavat monikanavaisen toteutuksen. Suomen Kulttuurirahasto on yksi kampanjan kumppaneista.

Monipuolisen lukemisen puolella

Vahva lukutaito ei synny itsestään, vaan se vaatii aikaa: mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin lukee, sitä paremmaksi lukijaksi kehittyy. Sosiaalisen median sisältöjen tai reelsien selailu ei kuitenkaan riitä, vaan lukutaitoa ja omaa ajattelua tulisi haastaa myös pidemmillä keskittymistä, tulkintaa ja mielikuvitusta vaativilla teksteillä. Kirjoitetun tekstin hallitseminen on välttämätöntä kaikessa oppimisessa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Monipuolisella lukemisella taas on monenlaisia hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Siksi vahva kirjoitettujen tekstien luku- ja kirjoitustaito on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus.

Nuorten seuraamat vaikuttajat voivat olla merkittäviä myönteisiä lukemisen esikuvia. 

“Tärkeää on, että lukemiseen innostetaan kaikilla yhteiskunnan alueilla, ei vain koulutuksessa vaan myös kotona ja vapaa-ajan sosiaalisissa verkostoissa. Lukuboost-kampanja tukee lukutaitostrategian 2030 kolmatta suuntaviivaa, joka ohjaa innostamaan lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa. Monen eri tahon yhteistyönä Lukuboost-kampanja edistää osaltaan lukutaitostrategian toimeenpanoa”, iloitsee Opetushallituksen Lukutaito-ohjelman erityisasiantuntija Lotta-Sofia La Rosa.

Kampanjan keulakuviksi valittiin kahdeksan somevaikuttajaa, jotka jakavat omia vinkkejään ja kokemuksiaan lukemisen aloittamiseen. Kampanjan vaikuttajat ovat Ilari Mettälä, Dokke Tas, Iha Just Imus, Janne Grönroos, Johannes Mollberg, Henriikka Pasanen, Laura Friman ja Toimistopojat.

Lukutaito lisää osallisuutta

Kulttuurirahastolle lukemisen ja kirjallisuuden hankkeet ovat osa strategiaa. Haluamme tukea kulttuurista tasa-arvoa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja dialogia yhteiskunnassa. Lukutaitoa edistäviä hankkeitamme ovat myös muun muassa Lukulahja lapselle sekä Selkopolku.

Lisätietoja Lukuboostista

Kansallisooppera käynnistää Suomen Kulttuurirahaston tuella uuden oopperan laboratorion

Ajatus oopperalaboratoriosta on vuosi sitten Kansallisoopperan taiteellisena johtajana aloittaneen Thomas de Mallet Burgessin ideoima. Tarkoitus on tutkia nykyoopperan kirjoittamisen ja luomisen haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä suomalaisten säveltäjien, kirjoittajien, ohjaajien ja dramaturgien kanssa. 

Tavoitteena on, että investointi nykyoopperan kehittämiseen hyödyttää taidemuotoa tulevaisuudessa, samoin yleisöä sekä taiteilijoita laajasti – myös niitä, joille ooppera on uusi ilmaisumuoto.

Asiantuntijapaneeli valitsee mestariluokkiin, työpajoihin ja mentoroitavaksi vuosittain enimmillään 12 henkilöä. Valitut muodostavat kolmen hengen tiimejä, joissa on säveltäjä ja kirjoittaja sekä ohjaaja tai dramaturgi. Kunkin ryhmän työn konkreettisena tuloksena syntyy lyhyt nykyooppera. Aiempi kokemus oopperan parissa ei ole välttämätöntä.

Prosessin eri vaiheissa on mukana lukuisia asiantuntijoita, joilla on kansainvälistä kokemusta uusista oopperatuotannoista. Mukana on myös laulajia samoin kuin Kansallisoopperan ja -baletin teknistä ja hallinnollista henkilökuntaa.

”Sokeritehtaan uuden oopperan laboratorio” on saanut virallisen nimensä nimensä Töölön sokeritehtaasta, joka sijaitsi Oopperan nykyisellä tontilla vuoteen 1965 saakka.

“Toivomme, että tämä mahdollisuus tuo oopperaan monipuolisen kirjon luovia kykyjä ja antaa tunnustusta musiikkiteatterin voimalle ajankohtaisten tarinoiden kertojana. Näin Sokeritehtaan uuden oopperan laboratorio jatkaa oopperataiteen sitä perinnettä, jonka ytimessä on ollut tuottaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti merkityksellisiä uusia teoksia. Johtoajatuksemme on, että oopperaa tehdään yleisölle taiteilijoiden yhteistyönä tavalla, joka on mielekäs tässä ajassa ja tässä paikassa”, Thomas de Mallet Burgess kiteyttää oopperalaboratorion tavoitteet. 

Mahdollisuuksia moniäänisille osaajille

Laboratoriossa tärkeintä on prosessi, vaikka tavoitteena onkin neljä uutta lyhytoopperaa vuodessa. Pyrkimys on samalla lisätä oopperan monimuotoisuutta ja inkluusiota. Ajankohtaiset, parhaassa tapauksessa rajoja rikkovat ja yllätykselliset teokset esitetään yleisölle Kansallisoopperan Alminsalissa. 

Suomen Kulttuurirahaston osin rahoittama ohjelma käynnistyy syksyllä 2025, ja ensimmäiset uudet teokset nähdään keväällä 2026. 

“Suomessa tarvitaan juuri nyt Sokeritehtaan kaltaisia aloitteita. Ooppera elää vahvasti ajassa ja haluamme omalta osaltamme olla luomassa mahdollisuuksia osaavalle ja moniääniselle tekijöiden joukolle. Suomen Kulttuurirahaston tavoitteisiin kuuluu kansallisten ja kansainvälisten läpimurtojen edesauttaminen. Uuden kokeileminen on usein ratkaiseva askel tällä tiellä”, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson sanoo.

Tieteen, taiteen ja kulttuurin apurahat haettavissa lokakuussa

Kulttuurirahasto tukee tiedettä, taidetta ja kulttuuria vuosittain yhteensä noin 60 miljoonalla eurolla. Lokakuun haussa on tänä vuonna jaossa noin 24 miljoonaa euroa. Lokakuussa hakemuksia vastaanotetaan vuosittain noin 10 000. Viime vuosina noin yksi kymmenestä on saanut rahoitusta. 

”Kannustamme katsomaan kauas ja hakemaan apurahja esimerkiksi tapahtumien pitkäkestoiseen kehittämiseen ja esitysten kiertuetoimintaan kaikkialla Suomessa sekä ylipäätään monivuotiseen työskentelyyn”, sanoo varatoimitusjohtaja Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta. 

Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille sekä työskentelyyn että kuluihin. Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteilijat voivat hakea apurahoja työskentelyyn ja hankkeisiin, ja lisäksi yhteisöt voivat hakea apurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. 

Kulttuurirahasto myöntää kaikilla tieteen ja taiteen aloilla myös monivuotisia apurahoja. Monivuotista apurahaa voi hakea jopa neljäksi vuodeksi. Vuosiapurahan määrä on 32 000 euroa, tohtoreille tutkimukseen 36 000 euroa. 

Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin. Näihin erityiskohteisiin kuuluu tällä hakukierroksella lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeva soveltava tutkimus.

“Viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi koulupoissaolot mielenterveyssyistä ja erityisesti tyttöjen ahdistus, syömishäiriöt ja sairaalahoitoa vaativat lääkeainemyrkytykset ovat lisääntyneet, kiusaaminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt ja katuväkivalta tullut näkyvämmäksi. Perustutkimusta aiheesta on paljon, mutta hyvälaatuista soveltavaa tutkimusta vähän”, sanoo Juhana Lassila. 

Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan yli viidessäkymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista.

Lokakuun hakukohteet

Tavanomaiset työskentely- ja kuluapurahat 

Tavanomaisia työskentely- ja kuluapurahoja myönnetään tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä hankkeisiin ja hankintoihin. Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille. 

Eminentia

Kulttuurirahasto myöntää vuosittain hakemusten perusteella yhden tai useamman Eminentia-apurahan pitkän tieteellisen tai taiteellisen uran päätösvaiheessa olevalle tieteenharjoittajalle tai taiteilijalle. Apurahan suuruus on 25 000 euroa.

Romanikielen ja -kulttuurin tuki

Kulttuurirahasto tukee Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria yhteensä miljoonalla eurolla vuoteen 2030 asti. Apurahaa voi hakea kirjalliseen työskentelyyn romanikielellä, kirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle, romanikielen tutkimukseen, romanikielen oppimateriaalin laatimiseen tai romanikielen opetuksen ja kielenelvytystoiminnan järjestämiseen.

Suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämä

Kulttuurirahasto myöntää Wellamo Paasikiven nimikkorahastosta enintään 200 000 euroa teoksiin, jotka käsittelevät suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämää. Teos voi olla kirja, dokumenttiohjelma tai dokumentaari. Apurahat voivat olla monivuotisia.

Taidetta kaikille

Kulttuurirahasto myöntää taiteilijoille, taiteilijatyöryhmille sekä rekisteröityneille taiteen ammatillisille yhteisöille Taidetta kaikille -apurahoja, joiden haettava vähimmäismäärä on 25 000 euroa. Tavoitteena on lisätä tukea ja hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta. 

Tieteen lisämiljoona: lasten ja nuorten mielenterveys

Kulttuurirahasto myöntää lokakuun 2024 hakukierroksella miljoonan euron lisärahoituksen lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan soveltavaan tutkimukseen. Rahoituksella tuetaan enintään viittä tutkimushanketta. Haku on tarkoitettu useammasta henkilöstä koostuville työryhmille. 

Tietokirjat, tieteen ja taiteen yleistajuistaminen

Lokakuun 2024 haussa on jaettavana noin 400 000 euroa tiedettä ja taidetta käsittelevien yleistajuisten tietokirjojen ja elämäkertojen toteuttamiseen sekä tieto- ja tieteellisen kirjallisuuden kääntämiseen.

Hyödyllisiä linkkejä 

Uutiskirjeen voi tilata täältä

Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kulttuuripaja Kajolle

Kulttuuripaja Kajo on valtakunnallisen Sosped-säätiön Mikkelissä toimiva yksikkö. Kajo edistää hyvinvointia tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, joka perustuu vertaisuuteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Toimintaan voivat osallistua kaikki 18–35-vuotiaat, jotka kohtaavat elämässään haasteita. Tarjolla on monenlaista täysin maksutonta toimintaa, johon jokainen voi osallistua oman aikataulunsa ja voimiensa mukaan. Osallistuminen ei edellytä minkäänlaisia ennakkotaitoja. 

Virkattuja mustekaloja

Kulttuuripaja Kajossa arvostetaan kokemusasiantuntijuuden merkitystä. Ryhmätoiminnan ja vapaan oleskelun, “hengailun”, lisäksi Kajossa on mahdollisuus maksuttomaan vertaisohjaajakoulutukseen. Kurssin käyneet ohjaajat voivat toimia vapaaehtoisina ryhmien vetäjinä ja kokemusasiantuntijoina. 

Kulttuuripaja Kajo on saanut erityistä kiitosta siitä, että se tarjoaa tilaa ja tukea nuorille aikuisille. Verkkosivujen blogissa vertaisohjaajana toimiva Heini kuvaa omaa matkaansa koskettavasti otsikolla ”Minut on otettu mukaan”. Hän päättää kirjoituksensa sanoilla: ”Minä kelpaan tänään. Saan tulla lähemmäs. Saan ottaa etäisyyttä. En jääkään yksin. Saan olla tässä. Kuulun tähän joukkoon. Olen yksi meistä.”