Taide heijastelee ympäröivää maailmaa, taiteella on kyky vaikuttaa kestävään tulevaisuuteemme. Millaisin toimin luomme kestävää taidetta? Mitä on kestävä taiteilijuus? Seminaari on suunnattu taiteen, kulttuurin ja luovan alan ammattilaisille.
Antti Huntus toimii Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntijana. Hänen vastuullaan ovat julkisen taiteen palvelut sekä kuntien kulttuuripalvelut. Hän edistää työssään kestävän kehityksen toimia, ja avaa puheen vuorossaan kestävän kehityksen ja kulttuurin suhdetta.
Kuvataiteilija, kirjailija, teatteri/elokuvaohjaaja ja tutkija Teemu Mäki toimii Suomen Taiteilijaseuran ja IAA Europen puheenjohtajana. Mäki keskittyy puheenvuorossaan kestävään taiteilijuuteen.
Kestävän taidetyön työpajan fasilitoi performanssi- ja esitystaiteilija Maire Karuvuori.
Päivän aikana on myös mahdollista tutustua taiteilija Minna Tuohisto-Kokon näyttelyyn Lapuan taidemuseossa sekä Pohjanmaan valokuvakeskuksen näyttelyyn.
Koko päivän ohjelman kesto on klo 12.30–18, ja seminaari puolestaan klo 13.30–16.50.
Seminaari on avoin ja maksuton. Seminaari on suomenkielinen. Vähentääksemme hävikkiä pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen 17.3. alla olevasta linkistä.
17–18 Ainala, Kosonen, Liukkonen, Tarke: Solmu ajassa -näyttely
Visuaalisen taiteen vauhdittamo
Vauhdittamo-hankkeen tavoite on edistää ja tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueiden visuaalisten alojen taiteilijoiden työskentelyä ja toimintaedellytyksiä. Hanke kestää aina toukokuulle 2025 asti. Hankkeen ytimessä on mestarikurssi valituille taiteilijoille, mutta hanke järjestää myös koulutuksia ja verkostoitumistapahtumia, joissa alueen taidetoimijoilla on avoin osallistumismahdollisuus.
Selkokirjat saataville -kampanjassa esitellään sekä olemassa olevia ja hyväksi havaittuja tapoja tukea selkokirjojen saatavuutta että ehdotuksia siitä, mitä olisi tärkeää tehdä tilanteen kohentamiseksi. Selkokirjat ovat selkokielisiä kauno- ja tietokirjoja, joissa keskeistä on selkeä tarina, tutut sanat ja helpot kielen rakenteet sekä helppolukuinen ulkoasu. Ensisijaisesti selkokirja on kirja, joten sen pitää tarjota lukijalleen hyvä lukuelämys. Selkokirjojen saatavuuden parantaminen vaikuttaa suoraan kaikkein heikoimpien lukijoiden mahdollisuuksiin päästä osalliseksi kirjallisuudesta ja kehittää omaa lukutaitoaan.
Tällä hetkellä selkokirjoja ilmestyy vain noin 30 vuodessa. Suomessa kuitenkin yli 700 000 henkilöä tarvitsee selkokirjoja, joten tarve monipuolisille selkokirjoille on valtava. Selkokirjojen tekemistä tuetaan selkokirjallisuuden valtionavustuksella, jota jaetaan selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille vuosittain. Avustus on peräisin opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ja sillä on mahdollistettu selkokirjojen julkaisu Suomessa jo vuosien ajan.
Selkokirjallisuuden valtionavustuksen jakaminen on yksi keskeisimmistä keinoista selkokirjojen saatavuuden parantamiseen. Selkopolku-hankkeessa yläkoulut saivat uusia selkokirjoja, ja lisää tämänkin kaltaisia toimia tarvitaan. Selkokirjat ja selkokieltä tarvitsevat lukijat pitäisi muistaa sisällyttää erilaisiin kirjallisuutta ja lukutaitoa koskeviin suunnitelmiin sekä lukutaitoa ja -intoa parantaviin hankkeisiin. Selkokirjat tarvitsevat myös entistä enemmän näkyvyyttä ja lisää kustantajia.
Sisällytetään selkokirjat kirjallisuutta ja lukutaitoa koskeviin suunnitelmiin.
Toteutetaan selkokirjallisuuteen liittyviä hankkeita ja yhteistöitä.
Nostetaan lukuintoa selkokirjallisuuden avulla.
Kaikki kampanjan toimenpiteet esitellään Selkopolku-hankkeen ja Selkokeskuksen sosiaalisen median kanavilla.
Selkopolku on Suomen Kulttuurirahaston hanke, jossa lahjoitettiin Suomen yläkouluille ja TUVA-koulutuksiin yhtensä noin 80 000 selkokirjaa ja helppolukuista kirjaa. Lastenkirjainstituutti toteuttaa hankkeen.
Selkokeskus on voittoa tavoittelematon asiantuntijakeskus ja osa Kehitysvammaliittoa. Selkokeskus edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria sekä parantaa selkokieltä tarvitsevien ihmisten asemaa yhteiskunnassa.
Lisätietoja:
Ella Airaksinen Asiantuntija ja selkokirjatyöryhmän sihteeri, Selkokeskus ella.airaksinen@kvl.fi 050 309 8466
Haemme nyt museonjohtajaa Taidekoti Kirpilään nykyisen museonjohtajan siirtyessä organisaation sisällä uusiin tehtäviin.
Museonjohtaja vastaa Taidekoti Kirpilän toiminnan kehittämisestä ja operatiivisesta johtamisesta Kulttuurirahaston strategian, toimintasuunnitelman ja annetun talousarvion puitteissa. Hän toimii esihenkilönä Taidekodin muulle henkilökunnalle. Noin puolet toimenkuvasta koostuu muista vastuullisista, tyypillisesti kuvataiteeseen liittyvistä, asiantuntijatehtävistä Suomen Kulttuurirahastossa.
Edellytämme sinulta ylempää korkeakoulututkintoa soveltuvalta alalta, tohtorin tutkinto luetaan eduksi. Sinulla on käytännössä osoitettua kokemusta museoalasta, esihenkilötyöstä ja erilaisten yleisöjen kanssa toimimisesta. Myös erinomaiset vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot sekä kielitaito (suomi, ruotsi ja englanti) auttavat tehtävän menestyksekkäässä hoitamisessa. Odotamme sinun sitoutuvan arvopohjaamme: toimimme ennakkoluulottomasti, asiantuntevasti ja vaikuttavasti.
Tehtävä on kokoaikainen ja toistaiseksi voimassaoleva. Tehtävässä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työpisteesi ovat Helsingissä. Museonjohtaja raportoi toimitusjohtajalle ja kuuluu Kulttuurirahaston laajennettuun johtoryhmään. Taustatukea antaa Kulttuurirahaston noin 50 hengen työyhteisö.
Tehtävä tulee ottaa vastaan viimeistään 1.8.2025.
Työnantajana Suomen Kulttuurirahasto on vakaa. Se tarjoaa kattavat ja nykyaikaiset työsuhde-edut sekä mahdollisuuksia kouluttautumiseen.
Palkkahaarukka tehtävästä on 5 500–5 800 euroa, mutta voit myös esittää oman perustellun palkkatoiveesi.
Lähetäthän vapaamuotoisen hakemuksesi ja ansioluettelosi viimeistään 21.3.2025 osoitteella hakemus@skr.fi. Viestikentän aiheeksi Museonjohtaja.
Filosofian tohtori Johanna Ruohonen on nimitetty Suomen Kulttuurirahaston kehitysjohtajaksi 1.4.2025 alkaen. Kehitysjohtaja kuuluu Kulttuurirahaston johtoryhmään.
Uudessa roolissaan Ruohonen vastaa Kulttuurirahaston kansainvälistymiseen painottuvasta kehittämisestä. Hänen vastuullaan ovat myös Kulttuurirahaston Tiede & taide -toiminta sekä valtakunnalliset tapahtumat, joiden tavoitteena on vahvistaa tieteen ja taiteen valtakunnallista näkyvyyttä. Ruohonen myös jatkaa taiteilijoille suunnatun residenssiohjelman johtamista.
”Säätiöillä on merkittävä rooli tieteen ja taiteen puolestapuhujina. Haluamme omalta osaltamme olla rakentamassa moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua kotimaassa ja kansainvälisesti. Johanna Ruohosen vankka kokemus luo hyvät lähtökohdat tavoitteidemme edistämiseen”, sanoo Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
”Taiteen ja tieteen merkityksen esiintuominen on tässä ajassa äärimmäisen tärkeää. Yhteiskunnallinen polarisaatio, vaihtoehtoiset totuudet, rahoitusleikkaukset ja julkisen keskustelun köyhtyminen murentavat tieteen ja taiteen perusedellytyksiä, ja tämä kehitys tarvitsee vastavoimia”, sanoo Johanna Ruohonen.
”Taiteen ja tieteen merkityksen esiintuominen on tässä ajassa äärimmäisen tärkeää”, Johanna Ruohonen toteaa.
Ruohonen aloitti Kulttuurirahastossa vuonna 2015. Hän toimii tällä hetkellä museonjohtajana Taidekoti Kirpilässä ja erityisasiantuntijana Kulttuurirahaston apurahojen ja hankkeiden parissa. Ruohonen on kymmenen vuoden aikana uudistanut Taidekoti Kirpilää tuomalla sinne muun muassa nykytaiteen näyttelyitä ja queer-opastuksia. Taidekodin kävijämäärät ovat hänen kaudellaan kasvaneet kolminkertaisiksi. Ruohonen on vastannut myös Kulttuurirahaston kansainvälisen residenssiohjelman kehittämisestä ja monista hankkeista, joiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi Museovisio, Selkopolku, Taide toiseen sekä Romanikielen ja -kulttuurin tuki.
“Kulttuurirahasto tukee monipuolisesti ja -alaisesti taiteen ja tieteen tekijöitä koko maassa, ja muun muassa erilaisten liikkuvuusohjelmien kautta myös kansainvälisesti. Taide ja tiede ovat toimintakenttinä korostetun kansainvälisiä, minkä vuoksi tavoitteemme on myös rajoja ylittävien yhteistyömallien kasvattamisessa”, sanoo Ruohonen.
Kulttuurirahasto käynnistää Taidekoti Kirpilän uuden museonjohtajan haun maaliskuun alussa 2025.
Kolmen palkintoteeman mukaisesti palkinnonsaajat rakentavat kestävää, moniarvoista ja moniäänistä Suomea, vahvistavat tieteen ja taiteen asemaa yhteiskunnassa tai ovat tiedettä ja taidetta uudistavia tulevaisuuden huippuja. Suomen Kulttuurirahaston vuoden 2025 suurpalkinnot on myönnetty kirjailija Pirkko Saisiolle, musiikin professori Petri Toiviaiselle ja sopraano Iris Candelarialle.
”Tiede ja taide ovat itseisarvoja. Vahvat, omaääniset ja lahjakkaat taiteilijat ja tutkijat ovat kulttuurimme selkäranka. Tarvitsemme esikuvia, joilla on kyky esittää vaikeitakin kysymyksiä ja tuoda esiin uusia näkökulmia”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Ehdotukset palkinnonsaajiksi valmisteli kolme tieteen ja taiteen ammattilaisista koostuvaa viisijäsenistä raatia. Suomen Kulttuurirahaston hallitus valitsi ehdokkaista kolme palkinnonsaajaa. Palkinnot jaettiin Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 27.2.2025.
Tulevaisuuden huiput: sopraano Iris Candelaria
Iris Candelaria (s. 1995) on noussut nopeasti Suomen merkittävimpien lyyristen sopraanojen joukkoon. Hän on tehnyt suuria rooleja esimerkiksi Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Paraikaa häntä kuullaan Kansallisoopperan Iloisen lesken Valenciennena. Tulevina vuosina tähtäimessä ovat Keski-Euroopan oopperalavat.
Candelaria voitti Lappeenrannan laulukilpailun jaetun ensimmäisen palkinnon 2023. Hänelle myönnettiin myös kilpailun yleisöpalkinto, jollaisen hän sai myös Havets Röst -kilpailussa vuonna 2021. Candelaria on Timo Mustakallio -kilpailun voittaja vuodelta 2019. Candelaria on vieraillut muun muassa Sinfonia Lahden solistina.
Candelaria valmistui Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta musiikin maisteriksi vuonna 2022 ja on tällä hetkellä mukana Suomen Kansallisoopperan nuorten laulajien ohjelmassa.
”Hänen ilmaisussaan on erityistä karismaa ja valoa”, kuvataan palkintoperusteluissa. Kehuvan maininnan saavat myös Candelarian näyttelijäntaidot.
Perusteluiden mukaan Candelaria on lisäksi kehittänyt taiteenlajiaan terveempään suuntaan kertomalla avoimesti kokemistaan vastoinkäymisistä pelkkien menestystarinoiden sijaan.
Palkinto myönnetään uransa alussa olevalle lahjakkaalle laulajalle.
Koko Suomi: kirjailija Pirkko Saisio
Kirjailija, ohjaaja Pirkko Saisio (s. 1949) on sekä monen sukupolven lukijoiden että kriitikoiden laajassa suosiossa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Saision esikoisromaanin Elämänmeno ilmestymisestä. Sen jälkeen häneltä on ilmestynyt yli 20 romaania, joista osa salanimillä. Lisäksi Saision tuotantoon kuuluu kolmisenkymmentä näytelmää.
Palkintoperusteluiden mukaan sekä Saision tuotannon laajuus että sen kauttaaltaan korkea taso ovat poikkeuksellisia suomalaisen kirjallisuuden historiassa.
Saision Punainen erokirja (2003) valittiin hiljattain HS:n lukijaäänestyksessä 2000-luvun tärkeimmäksi kotimaiseksi kirjaksi. Viimeisimmät teokset Passio (2021) ja Suliko (2024) ovat saaneet ylistävät arvostelut. Hänen teoksiaan on päässyt myös arvostettuun Penguin Modern Classics -sarjaan.
Perustelujen mukaan Saision taiteessa ”ehkä olennaisinta on hänen tuotantonsa läpi kulkeva teema ihmisen loputtomasta yksinäisyydestä ja erilaisuudesta niin omassa perhepiirissään, omassa maassaan, omassa kulttuurissaan kuin koko maailmanhistoriassakin”.
Pirkko Saisio on kirjailijuutensa ohella aktiivinen kulttuurivaikuttaja. Hän oli LGBTQ-aktivisti jo silloin, kun homoseksuaalisuudesta ei puhuttu julkisuudessa eikä sitä juurikaan käsitelty taiteessa.
Palkinto myönnetään kirjallisuuden uudistajalle, laatulauseiden luojalle.
Vahva tiede ja taide: professori Petri Toiviainen
Professori Petri Toiviainen (s. 1959) tekee uraauurtavaa monitieteistä tutkimusta kehon ja aivojen roolista musiikin havaitsemisessa. Hän johtanut Suomen Akatemian musiikintutkimuksen huippuyksikköä 2008–2013 ja toiminut akatemiaprofessorina 2014–2018. Parhaillaan hän toimii Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikön (CoE MMBB) johtajana.
Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa toimivien tutkimusryhmien konsortio CoE MMBB tutkii musiikkia monimuotoisena ihmiskokemuksena ja muutoksen välineenä läpi ihmisen elämänkaaren. Huippuyksikön työssä yhdistyvät musiikintutkimus, psykologia, kasvatustiede, musiikkiterapia, tietojenkäsittelytiede sekä kognitiivinen neurotiede.
Palkintoperustelujen mukaan Toiviaisen tekemä tutkimus on saanut tiedeyhteisössä laajasti kansainvälistä näkyvyyttä. Tutkimus pyrkii syventämään tietämystä kehon ja aivojen roolista musiikin havaitsemisessa. Se lisää myös tietoa havaitsemisesta ja kognitiosta yleisesti, erityisesti musiikin ja kielen prosessoinnin välisistä suhteista. Saadulla tiedolla on sovelluksia musiikkiterapiassa, musiikkikasvatuksessa ja musiikin esittämisessä.
Palkinto myönnetään mielen, musiikin ja aivojen tutkijalle, tieteen ja taiteen yhteensaattajalle.
Yllä oleva kuva on Taideyliopiston opiskelijoiden vuonna 2024 toteuttamasta esityksestä Tick, Tick… Boom! Musiikkiteatteriopintoja on tarjottu Taideyliopistossa tähän saakka sivuainekokonaisuutena. Kuva: Roosa Oksaharju / Taideyliopisto.
Kulttuurirahasto myönsi suuria apurahoja muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan soveltavaan tutkimukseen, johon oli haussa varattu yhteensä miljoona euroa. Suurapurahoilla pilotoidaan myös musiikkiteatterin maisteriohjelmaa, juhlitaan Ylioppilasteatterin satavuotiasta historiaa ja kehitetään tekoälyä saamen kielen elvyttämiseksi.
”Tiede ja taide ovat moniarvoisen ja kestävän yhteiskunnan perusta. Kulttuurirahastolle yli 80 vuoden aikana varojaan lahjoittaneet ovat ymmärtäneet kulttuurin merkityksen menestyvän maan tulevaisuudelle. Heidän ansiostaan voimme tukea pitkäjänteisesti tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa.”
Susanna Pettersson
Kulttuurirahaston toimitusjohtaja
Lokakuun haussa jätettyjen apurahahakemusten määrä on jo useamman vuoden ajan ollut kasvussa. Nyt Kulttuurirahasto sai ennätykselliset 10 706 hakemusta. Apurahoina jaettava summa on niin ikään kasvanut ja oli viime vuonna kaikissa hauissa yhteensä 55 miljoonaa euroa. Silti kilpailu apurahoista on entisestään tiukentunut. Lokakuun hakukierroksen tieteen hakemuksista 9,2 % sai rahoitusta, taiteen hakemuksista 6,7 %. Taiteen osuus nyt myönnetyistä euroista nousi 47 prosenttiin (43 % vuonna 2024).
Hakemusten lukumäärä 2016–2025
Hakemusten määrän kehitys Lokakuun haussa vuodesta 2016 vuoteen 2025
”Etenkin taiteilijat ja taidealan toimijat ovat tällä hetkellä ahtaalla. Kulttuurirahaston apurahat eivät kuitenkaan yksin ratkaise tilannetta. Meidän tulee etsiä myös uudenlaisia yhteistyömalleja säätiöiden, yrityselämän, kuntien ja valtion kanssa rahoituspohjan laajentamiseksi”, Pettersson sanoo.
Kulttuurirahasto painottaa mahdollisuutta pitkäjänteiseen tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Monivuotisia apurahoja myönnettiinkin 157, joista nelivuotisia oli seitsemän. Vuoden mittaisia apurahoja oli vajaa puolet kaikista myönnöistä.
Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan lähes kuudessakymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista.
Merkittävää rahoitusta musiikkiteatterille sekä kulttuurialan toimijoille ja tapahtumille
Taideyliopisto sai 300 000 euron rahoituksen perustaakseen musiikkiteatterin maisterikoulutuksen pilottina syksystä 2026 alkaen. Koulutusohjelma on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian yhteinen. Ohjelmassa opiskellaan muun muassa näyttelijäntaidetta, tanssia, musikaalilaulua, äänenkäyttöä ja ensemble-laulua monitaiteisessa ympäristössä. Ohjelma syventää musiikkiteatterin osaamista Suomessa ja auttaa kehittämään alaa, joka on yleisömääriltään voimakkaassa kasvussa.
Vuonna 1926 perustettu Ylioppilasteatteri on jo lähes vuosisadan ajan ollut kantaa ottavan teatteritaiteen toimija, joka kannustaa nuoria taiteilijoita kokeellisuuteen ja taiteelliseen kasvuun. Kuva: Aliisa Kirjavainen
”Laadukkaan musiikkiteatterikoulutuksen tarve on tunnistettu Suomessa jo pitkään, ja maastamme on puuttunut alan ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusohjelma on ainoa laatuaan myös Pohjoismaissa ja siksi merkittävä avaus”, sanoo Susanna Pettersson.
Ylioppilasteatteri sai 100 000 euroa satavuotista historiaansa juhlistavaan hankkeeseen. Rahoituksella teatteri tuottaa 100-vuotisjuhlavuoden ohjelman sekä arkistointi- ja historiaprojektin. Se mahdollistaa myös rahoituspohjan vahvistamisen teatterin jatkuvuuden turvaamiseksi. Nykysirkusryhmä Circo Aereo sai toimintaansa 90 000 euron ja Vapaa taidekoulu 100 000 euron rahoituksen. Suomen Taiteilijaseura etsii 90 000 euron tuella uusia rahoitusmalleja taiteelle.
Vapaa Taidekoulu sai 100 000 euroa tulevaisuussuunnitelman tekemiseen. Tässä rakennetaan Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyä kaapelitehtaan puristamolla. Kuva: Virppi Sysilehto
Myös monet kulttuuritapahtumat saivat tukea. Kamarimusiikkia kaupungeissa ry esimerkiksi järjestää Kulttuurirahaston tuella Helsinki Seriös -kamarimusiikkisarjan konsertteja ja Lead! sr Fiskars Summer Festivalin ohjelmaa.
Uhanalainen kulttuuripääoma ja taiteen saavutettavuus saivat tukea
Kulttuurirahaston tuki Suomen vähemmistökielille ja -kulttuureille jatkui.
Professori Mikko Kurimo työryhmineen sai 200 000 euroa tutkimushankkeeseen, jossa on mukana puhe- ja kielimallien, saamen kielen opetuksen ja alkuperäiskansojen koulutuskysymysten asiantuntijoita Aalto-yliopistosta ja Lapin yliopistosta. Tavoitteena on tekoälyä hyödyntäen kehittää uusia resursseja ja oppimateriaaleja, jotka elvyttävät ja vahvistavat saamen kielten käyttöä eri ympäristöissä. Tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä saamelaisyhteisöjen kanssa. Lue Kurimon haastattelu tästä.
Aalto-yliopiston tutkijat professori Mikko Kurimon johdolla kehittävät puheentunnistusta ja litterointityökaluja, jotka helpottavat saamen kielten säilymistä ja käyttöä arjessa. Kuva: Riitta Supperi
Kolttakulttuurisäätiö selvittää Kulttuurirahaston tuella koltansaamen kielen tilannetta suomalaisessa yhteiskunnassa ja Suõnn ry toteuttaa Saamelaiset Helsingissä -näyttelyn yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Saamelaistaiteen tukiyhdistys sai rahoitusta Skábmagovat-festivaalin järjestämiseen Inarissa. Festivaali esittelee alkuperäiskansojen elokuvataidetta.
Suomen romanikielen puhujat ovat vähentyneet merkittävästi, ja kieli on uhanalainen. Rahoitusta saivat muun muassa Kimmo Granqvist työryhmineen Suomen romanikielen uusia verkko-oppimateriaaleja ja Henry Lindgren romanikielistä lyhytelokuvaa varten. Romanikulttuurin museon tukiyhdistys toteuttaa tuella Kadonneitten kantaatti -monimuototeoksen.
Taidetta kaikille -apurahojen tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta. Tukea myönnettiin 400 000 euroa 10 hankkeelle.
Tutkimusta lasten ja nuorten mielenterveydestä
Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin. Näihin kuului lokakuun haussa lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeva soveltava tutkimus, johon myönnettiin yhteensä miljoona euroa.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Koulupoissaoloja mielenterveyssyistä on yhä enemmän, katuväkivalta on tullut näkyvämmäksi, itsemurhien ja huumekuolemien määrä kasvaa. Perustutkimusta aiheesta on paljon, mutta hyvälaatuista soveltavaa tutkimusta vähän.”
Juhana Lassila
Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja
Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle.
Apulaisprofessori Max Karukivi työryhmineen (Turun yliopisto) tutkii 162 500 euron apurahalla vaativaa hoitoa tarvitsevia nuorisopsykiatrisia potilaita. Tavoite on rekisteritutkimuksen avulla tuottaa uutta tietoa vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavista nuorista ja selvittää ryhmäskeematerapian tehoa nuorten tunne-elämän epävakauden hoidossa.
Yksinäisyys on yksi yleisimmistä sairauksien riskitekijöistä. Professori Jari Lahti työryhmineen (Helsingin yliopisto) kehittää yhdessä suomalaisten opiskelijoiden kanssa 225 000 euron tuella Suomeen mukautettua psykososiaalista toimintamallia yksinäisyyden ehkäisyyn. Tavoitteena on juurruttaa malli suomalaiseen opiskelujärjestelmään.
Terveystieteen tohtori Kaisa Mishina ja Voimaperheet -työryhmä (Turun yliopisto) saivat 220 000 euroa kulttuurisensitiivistä, digitaalista ja universaalia vanhempainohjausohjelmaa käsittelevään tutkimukseen. Monitieteisen työryhmän tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen. Lue Mishinan haastattelu tästä.
Kaisa Mishina ja Voimaperheet -työryhmä tutkivat Kulttuurirahaston tuella kulttuurisensitiivistä, digitaalista ja universaalia vanhempainohjausohjelmaa. Kuva: Robert Seger
Merkittävät apurahat lasten ja nuorten mielenterveyden tutkimukseen saivat myös professori Riittakerttu Kaltialan (Tampereen yliopisto), dosentti Aino Saarisen (Helsingin yliopisto) sekä lääketieteen tohtori Juulia Paavosen (THL) hankkeet.
Tietoa ja journalismia
Tietokirjoihin sekä tieteen ja taiteen yleistajuistamiseen myönnettiin yli puoli miljoonaa euroa. Tietokirjoja syntyy Kulttuurirahaston tuella muun muassa vaarallisimman väkivaltarikollisuuden ilmenemismuodoista (Taina Kuuskorpi), amerikansuomalaisista työväenlauluista (Karri Miettinen), porojen hyvinvoinnista, matkailukäytöstä ja eettisestä kouluttamisesta (Anne Ollila), taidevaikuttaja Maire Gullichsenin elämästä (Hanna-Reetta Schreck) sekä tieteiskirjallisuuden historiasta Suomessa (Vesa Sisättö).
Wellamo Paasikiven rahastosta myönnettävän Suomalaisen valtiollisen vaikuttajan elämä -apurahan sai Making Movies Oy vuoden 1973 poikkeuslakia käsittelevään dokumenttielokuvaan.
Myös tiede- ja taidejournalismia tuettiin: Long Play -julkaisu sai 100 000 euroa kulttuuritoimituksensa vakiinnuttamiseen ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 100 000 euroa Kulttilehdet digiaikaan -hankkeeseen.
Kulttuurirahaston Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön jakamiseen kirjallisessa muodossa. Apurahan saivat lasten- ja nuortenkirjailija Tuula Kallioniemi, taiteen tohtori, dramaturgi Marja-Riitta Koivumäki-Odd, kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring sekä Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina toiminut professori Kari Raivio.
Pitkäjänteistä tieteellistä ja taiteellista työtä
Monivuotiset apurahat mahdollistavat keskittymisen tieteelliseen tai taiteelliseen työhön 2–4 vuodeksi. Näitä saivat muun muassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Erkka Mykkänen ja Johanna Venho sekä kuvataiteen alalta Henna Aho, Zagros Manuchar, Kasper Muttonen, Bogna Wisniewska ja Outi Pieski. Myös koreografi, esitystaiteilija Masi Tiitta, lasitaiteilija Alma Jantunen, koreografi Jarkko Mandelin, näytelmäkirjailija Pipsa Lonka, käsikirjoittaja Anna Brotkin sekä elokuvantekijä, koreografi Ima Iduozee saivat monivuotiset apurahat. Musiikin alalla monivuotisia saivat esimerkiksi kirjailija, muusikko Niillas Holmberg, oopperalaulaja Minna-Leena Lahti, alttoviulisti Hanna Hohti, harmonikansoittaja ja kapellimestari Janne Valkeajoki sekä säveltäjät Kerkko Koskinen ja Alex Freeman.
Väitöstutkimusta monivuotisen apurahan turvin tekevät muun muassa valtiot. maisteri Charlotta Palmroos, jonka työ käsittelee tekoälyavusteisia asejärjestelmiä ja kansainvälistä humanitaarista lakia, M. Sc. Myungjin Moon, joka tutkii maskuliinisuutta ja suomalaisia aseistakieltäytyjiä hoivatyössä sekä fil. maisteri Juuso Huovila, joka perehtyy unihäiriöiden diagnostiikkaan. Maat. ja metsät. maisteri Ilona Hohteri tutkii väitöskirjassaan kansalaisten, metsänomistajien ja metsävaikuttajien näkemyksiä metsiin kohdistuvista tavoitteista Suomessa.
Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen monivuotisen apurahan saivat mm. fil. tohtori Riikka Niemelä, joka tutkii taiteilijanaisia Suomen kokeellisen taiteen historiassa sekä Ph. D. Andrew Agbaje, jonka aiheena on höyrystys- ja sähkösavukkeiden käytön vaikutus nuorten sydän-, aivo-, munuais- ja maksavaurioiden riskiin.
Tavoitteena maakunnallisen yhtenäisyyden ja yhteishengen lisääminen
Kymenlaakson liiton mukaan Kymenlaakso on ”Suomen välittävin maakunta”. Voisiko Kymenlaakso olla myös Suomen empaattisin maakunta, missä päätöksenteko rakentuu empatiaan ja yhteistyöhön? Näin kysyy Kymenlaakson rahaston kulttuurihankkeen toteuttaja empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomala. “Empatialla on tieteellisesti todistettu voima auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja toistemme kokemuksia, näkemyksiä, arvoja sekä tarpeita.” Tuomala tähdentää.
Empatiaa tutkivia sekä empatiaa kasvattavia menetelmiä kehittävässä hankkeessa hyödynnetään taiteellisia toimintatapoja. Työskentely on osallistavaa ja muotoutuu hankkeen edetessä. Hankkeen päätavoitteena on lisätä maakunnallista yhtenäisyyttä ja yhteishenkeä. ”Toivomme, että hankkeen myötä maakuntaan jää eri tahoille levitettäväksi menetelmiä, jotka edistävät empaattisia toimintatapoja”, kertoo rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Tiina Kirvesniemi.
Päättäjät kutsutaan Empatiavaltuustoon
Useampivuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2025 kunnallisen päätöksenteon rakenteissa perustamalla Empatiavaltuuston. Empatiavaltuusto kutsuu kaikkien Kymenlaakson kuntien nykyiset ja tulevat päättäjät pohtimaan yhdessä empatian roolia ja tarvetta Kymenlaaksossa, kunnallisessa päätöksenteossa, sekä keskustelu- ja yhteistyö kulttuurissa.
Empatiavaltuusto pyrkii vastaamaan tarpeeseen kehittämällä relevantteja empatiaa ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja ja menetelmiä. Empatiavaltuuston jäseniksi kutsutaan edustajia kaupungin- ja kunnanvaltuutetuista, nuorisovaltuutetuista sekä virkahenkilöistä. He toimivat hankkeen neuvonantajina sekä ensimmäisenä kohderyhmänä.
Kirvesniemi pohtii, ”voisiko päätöksenteko ja sen myötä syntyvät päätökset olla laadukkaampia, aikaa kestävämpiä ja asioita paremmin eteenpäin vieviä, kun ne rakentuvat empatialle ja yhteistyölle. Vastakkainasettelun aika on ohi, sanoi joku poliitikko, mutta pitäisikö politiikan todellisuus muuttua juhlapuheista todellisuudeksi?”
Jatkossa empatiaa edistävä toiminta voi laajentua valtuustoista uusiin kohteisiin ja yhteyksiin ympäri maakuntaa.
Toteuttajana maailman ensimmäinen empatiataiteilija
Hankkeen toteuttaja Enni-Kukka Tuomala on Kotkasta kotoisin, Lontoossa asuva ja kansainvälisesti työskentelevä maailman ensimmäinen empatiataiteilija. Tuomalan monitaiteellinen työskentely keskittyy empatian, vallan, tilan ja järjestelmien välisten suhteiden tutkimiseen. Hän on mm. tutkinut länsimaisen demokratian ja vaalijärjestelmien tilannetta sekä empatian roolia poliittisessa kulttuurissa Vaalitaiteilijana dokumentoiden viimeaikaisia vaaleja Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja työskennellyt taiteilijana Suomen eduskunnassa, missä hän loi sarjan taideteoksia ja kokoelman empatiatyökaluja politiikkaan yhteistyössä kansanedustajien kanssa.
“Nyt jos koskaan meidän pitää löytää uusia keinoja kuunnella ja ymmärtää toisiamme. On suuri ilo ja kunnia toteuttaa Kymenlaakson rahaston hoitokunnan visiota empaattisemmasta Kymenlaaksosta, maakunnassa, josta olen kotoisin. On merkityksellistä, että työmme alkaa tuomalla empatiaa päätöksenteon rakenteisiin. Tarvitsemme yhteistyötä ratkoaksemme yhä suurempia ja monimutkaisempia tulevaisuuden haasteita. Vain empatian avulla voimme yhdessä muuttaa maailman.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kulttuurirahaston suurhanke Huomisen Suomi käynnistyi vuoden 2025 alussa. Sen myötä Suomeen perustetaan uusi syntymäkohortti, joka mahdollistaa tieteenalojen rajat ylittävän tutkimuksen. Tavoitteena on löytää keinoja ja ratkaisuja, joilla edistetään väestön hyvinvointia ja vahvistetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Syntymäkohortilla tarkoitetaan ryhmää ihmisiä, jotka ovat syntyneet tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi tiettyinä vuosina. Näitä henkilöitä seurataan pitkällä aikavälillä erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi.
Huomisen Suomi -hankkeessa erilaisista valtakunnallisista rekistereistä saatavia tietoja täydennetään perheiltä suoraan kerättävillä tiedoilla. Näin kertyvää monipuolista tietopankkia voidaan tulevina vuosikymmeninä hyödyntää eri tieteenalojen tutkimuksissa.
Rekisteritietojen keruu käynnistyi tämän vuoden alussa. Mukana ovat kaikki Suomessa syntyvät lapset perheineen sekä myöhemmin Suomeen muuttavat perheet, joissa on vuosina 2025–2029 syntynyt lapsi.
Noin joka toinen perheistä kutsutaan vastaamaan kyselyihin. Heiltä pyydetään myös erikseen lupaa hyödyntää tietopankissa raskaus- ja vauva-aikana kerättäviä verinäytteitä. Kun näytteistä tulevaisuudessa tuotettavia tutkimustuloksia yhdistetään kysely- ja rekisteritietoihin, saadaan arvokasta tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden kehityksestä.
”Huomisen Suomi -syntymäkohortti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, kuinka sikiöaikaiset, varhaislapsuuden ja myöhemmän elämän aikaiset tekijät muovaavat terveyttä ja hyvinvointia koko elinkaaren ajan”, sanoo hankkeen johtaja Annamari Lundqvist THL:stä.
“Tutkimus avartaa ymmärrystämme perinnöllisten ja ympäristötekijöiden sekä yhteiskunnallisten toimien vaikutuksista. Tiedon pohjalta voimme kehittää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, parantaa palveluja ja tukea parempia elinoloja – edistäen näin tulevien sukupolvien hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävää kehitystä”, hän lisää.
Huomisen Suomen toteutuksesta vastaa kattava joukko eri tieteenalojen asiantuntijoita ja syntymäkohortista kertyvä tieto tulee koko suomalaisen tiedeyhteisön käyttöön. Hankkeen toteuttamista koordinoi THL ja sitä rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
”Huomisen Suomi -hanke on kunnianhimossaan paitsi kansainvälisesti kiinnostava kokonaisuus, myös hyvä muistutus pitkäjänteisen työn ja tutkimustiedon merkityksestä. Haluamme investoida tulevaisuuteen ja tutkittuun tietoon”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Perheitä pyydetään mukaan tutkimukseen jo tänä syksynä
Huomisen Suomen koko maata koskeva rekisteritietojen keräys alkoi tämän vuoden alussa. Myös näyte- ja kyselytietojen keruu perheiltä käynnistyy alueellisesti tänä vuonna ja sen suunnitellaan laajentuvan valtakunnalliseksi lähivuosien kuluessa.
Lisätiedot
Huomisen Suomen avaamia tutkimusmahdollisuuksia esitellään webinaarissa 5.2. klo 13–15. Tapahtumassa kerrotaan myös muista käynnissä olevista syntymäkohorttitutkimuksista meillä ja maailmalla. Englanninkielinen webinaari on suunnattu ensisijaisesti tiedeyhteisön edustajille, mutta on avoin myös muille aiheesta kiinnostuneille.
Frame Contemporary Art Finland ja Suomen Kulttuurirahasto aloittavat yhteisten opintomatkojen järjestämisen suomalaisille ja Suomessa asuville nykytaiteen ammattilaisille.
Ulkomaille suuntautuvien matkojen tarkoituksena on muodostaa kuva kohdemaiden taidekentästä, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, rakentaa verkostoja sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Nykytaiteen ammattilaiset ovat esimerkiksi kuraattoreita sekä muita taidemuseoiden, taideorganisaatioiden tai vapaan kentän edustajia.
Ensimmäinen opintomatka järjestetään 36. São Paulon biennaaliin ja Rio de Janeiroon syyskuussa 2025. Osallistujat matkalle valitaan avoimen haun kautta, joka on käynnissä helmikuun loppuun asti. Lisätietoa hausta löydät Framen verkkosivuilta.
São Paulon biennaali on Latinalaisen Amerikan suurin nykytaiteen näyttelytapahtuma. Matkan tarkoituksena on mahdollistaa osallistuminen biennaalin avajaisviikolle ja rakentaa verkostoja kansainvälisiin nykytaidetoimijoihin. Biennaalin lisäksi matkalla vieraillaan paikallisissa taideorganisaatioissa São Paulossa ja Rio de Janeirossa.
“Opintomatkat tarjoavat suomalaisille ammattilaisille mahdollisuuden tutustua keskeisiin nykytaidetapahtumiin ja taidetoimijoihin. Läsnäolo kansainvälisellä taidekentällä on tärkeää paitsi nykytaiteen ilmiöiden ja keskustelujen seuraamiseksi, myös uusiin kollegoihin ja tekijöihin tutustumiseksi. Matkat voivat tarjota siten sekä inspiraatiota että uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Matkakohteet valitaan harkiten: pyrimme tukemaan pitkäjänteisten verkostojen rakentamista ja huomioimaan myös mahdolliset muut ajankohtaiset hankkeet kohdemaihin liittyen”, sanoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta.
Opintomatkoja on tarkoitus järjestää jatkossa joka toinen vuosi.
Uudenlaiset suosituslistat tarjoavat opettajille, kirjastoille ja vanhemmille välineitä tarjota nuorille juuri heidän kiinnostuksen kohteisiinsa osuvaa luettavaa – ja innostavat samalla nuoria itseään lukemisen äärelle. Lastenkirjainstituutin asiantuntijat toimivat listojen kuraattoreina. Nyt suosituslistat ovat kaikkien saatavilla Lukuboostin nettisivuilla sekä Lastenkirjainstituutin Lukemo-palvelussa.
Listoilta löytyy monenlaista ja monen tasoista lukemista
Lukuboost-haasteen aikana syntyi 15 lukusuosituslistaa, joissa vinkit on jaoteltu nuorten kiinnostusten kohteiden, kuten treenaaminen, pelaaminen, muoti, ystävät ja matkailu, mukaan. Tietokirjat, elämäkerrat ja sarjakuvat nousivat nekin esiin nuorten antamissa suosituksissa. Vinkkejä löytyy myös selkokielisistä kirjoista, ja ruotsinkielisille löytyy omat suosituslistansa.
Seikkailuista ja matkailusta kiinnostuneille nuorille vinkataan muun muassa Korppien kehä, Hildur, Skutsi ja Vankina Thaimaassa -kaltaisia seikkailuja, kun taas urheilun ja treenaamisen ystävät löytävät listalta niin cheerleading-maajoukkueen menestyksestä kertovan teoksen kuin Zlatan Ibrahomivicin elämäkerran.
”Lukuinnon isoin este on nuorilla se, että he eivät koe löytävänsä itseään kiinnostavaa luettavaa. Se este on nyt pyritty näillä nuorten itsensä vinkkaamilla listoilla taklaamaan”, toteaa Lukuboostin projektijohtaja, asiantuntija Micaela Karvinen PING Helsingiltä
TOP 10 -lukusuositukset
Uusi tapa johdatella lukemisen ilon äärelle
“Lukuboost-haasteen kautta syntyneet lukusuosituslistat tuovat lukuvinkkejä nuorten ulottuville uudella tavalla, sillä ne pohjautuvat nuorten omiin lukukokemuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tämän toivomme innostavan erityisesti niitä nuoria, jotka eivät ole aiemmin löytäneet lukemisen iloa”, kommentoi lukusuosituslistoja kuratoinut tuottaja-tiedottaja Helmi Kalaja Lastenkirjainstituutista.
”Vertaisvinkkaus tekee kirjojen löytämisestä helpompaa ja tuo lukemista esiin nuoren vapaa-ajan näkökulmasta. Lukuinnon syttymiselle on tärkeää, että kipinä tulee omasta tahdosta”, Kalaja jatkaa
Vaikuttajat mukana lukemisen ilosanomassa
Kampanjaan osallistuneet somevaikuttajat, kuten Iha Just Imus, Satu Rämö, Dokke Tas ja Ilari Mettälä, jakoivat kolmen kuukauden aikana omia lukukokemuksiaan ja innoittivat nuoria tarttumaan kirjoihin somekanaviensa kautta. Vaikuttajien suositukset esitellään listoilla erikseen. Vaikuttajia inspiroivat eniten fantasia-, elämäkerta- ja self help -teokset.
Lukuboost-kampanjan päätyttyä nuorten lukusuosituslistat jäävät elämään osana Lukuboost-sivustoa sekä Lastenkirjainstituutin Lukemo-sivustoa, ja ne ovat vapaasti hyödynnettävissä niin opettajille, kirjastoille, vanhemmille kuin nuorille itselleenkin. Listat esitellään myös Lukuboostin some-kanavilla ja yhteistyökumppanien viestinnässä. Lukusuosituslistojen julkistusta tukee Kordelinin säätiö.
Nuoret osallistuivat innokkaasti Lukuboost-haasteeseen Studia messuilla.
Lukuboost-haasteessa:
6000 nuorta osallistui lukemiseen ja lukusuositusten antamiseen.
Syntyi 15 lukusuosituslistaa – näistä neljä ruotsinkielisiä.
Kampanjan aikana nuoret lukivat yli 50 000 lukuvarttia
Kampanja tavoitti 13–25-vuotiaita niin Lukuboostin kuin yhteistyövaikuttajien kanavissa, ja kannusti jokaista lukemaan vartin päivässä.
Nuorten lukuinnon herättämiseen tähtäävä hanke syntyi vaikuttavuustoimisto PING Helsingin aloitteesta ja lukuisten yhteistyökumppanien tuella.
