Kulttuuripolku-hankkeessa on eri keinoin tutkittu, tulkittu ja jaettu kulttuurisia ja henkilökohtaisia kiinnittymispisteitä kotikulmilla yhdessä toisten asukkaiden kanssa. Pääosassa eivät olekaan nähtävyydet sinänsä, vaan se, mitä asukkailla ja vierailijoilla on alueen eri paikoista kerrottavaa. Tavoitteena on jakaa helposti piiloon jäävää tietoa ja asukkaiden kollektiivista muistia. Polkujen toivotaan avaavan ihmiset näkemään omaa lähiympäristöään uusin silmin.
Uudenmaan Kulttuuripolkujen valmistumista juhlistettiin 22.4.2023 klo 13-16 pidetyllä Fanfaari-kulkueella, jossa käveltiin upeassa säässä reitti Myyrmäestä Kaivokselaan.
Polkuja ovat olleet toteuttamassa eri vaiheissa toimittaja Elina Iijalainen ja Kotikaupunkipolkujen konseptin kehittänyt Pauli Saloranta, jotka toimivat hankkeen koordinaattoreina. Mukana olivat myös yhteisötaiteilija Pia Lindy, koreografi ja ohjaaja Nina Mamia, kansanmuusikko ja toimittaja Amanda Kauranne, äänisuunnittelija J. Koho, historioitsija Torsti Salonen ja Routio-seuran puheenjohtaja Heikki Hanhimäki. Hankkeen yhteistyötahoina ovat olleet myös Lohjan ja Vantaan kaupungit, Vantaan kaupunginmuseo, Routio-, Vantaa- ja Kaivoksela-seurat, Myyrmäki-liike ja niiden aktiivit.
Polkujen tarinakartat voi ladata alta löytyvistä linkeistä:
Yhteiskuntatieteiden tohtori Paula Rauhala tutkiiKarl Marxin Pääoman editio-, käännös- ja reseptiohistoriaa Neuvostoliiton ja lännen välissä: jaetussa Saksassa ja Suomessa. ”Apurahan ansiosta pääsen työskentelemään Saksaan kirjastoihin ja arkistoihin. Opiskelen myös saksan kielen kääntäjäksi, joten on hienoa, että pääsen vihdoin asumaan pidemmäksi aikaa Saksaan ja kehittämään kielitaitoani”, Rauhala toteaa innoissaan ja kertoo tutkimuksestaan.
Filosofian tohtori Chaoxiong Ye tekee tutkimusta ihmisen tiedonkäsittelykyvystä.
”Marx tuo monille mieleen pompöösit neuvostopatsaat ja punaliput, joissa vanha Marx poseeraa tuimana Leninin ja Stalinin rinnalla. Hän oli tosiasiassa kuitenkin 1800-luvun puolen välin eurooppalainen, ei neuvostoliittolainen ajattelija”, Rauhala kertoo. Hän erittelee projektissaan sitä, mikä Pääoman alkukielisissä editioissa – ja teoksen suomennoksissa – suodattuu 1900-luvun ajattelutapojen kautta.
Rauhalan mukaan mielikuvamme Marxista neuvostoideologia marxismi-leninismin ”klassikkona” on suurelta osin peräisin Neuvostoliiton ja DDR:n rahoittamista massiivisista kustannusprojekteista, mukaan luettuna näissä maissa tuotetut Pääoman editiot. Hän kysyy tutkimuksessaan, kuinka teoksen alkukielisissä, kylmän sodan aikaisissa editioissa heijastuu kilpailu siitä, kenelle Marx klassikkona kuului – sosiaalidemokraateille, radikaalivasemmistolle vai neuvostomarxismille? Entä miten neuvostoideologia heijastuu teoksen suomennoksessa? Mikä ensimmäisen osan 110 vuotta vanhassa (ja ainoassa) suomennoksessa kaipaa päivittämistä?
Filosofian tohtori Chaoxiong Ye puolestaan tutkii ihmisten tiedonkäsittelykykyä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka ihmisen aivot käsittelevät visuaalista tietoa ja kohdistavat resursseja työmuistin tukemiseen. Tämän tutkimiseksi Ye työryhmineen ehdottaa käytettäväksi kaksivaiheista mallia.
”Teemme kaksivaiheista tutkimusta käyttämällä elektroenkefalografiatallenteita (EEG) sekä kognitiivisia harjoitusparadigmoja. Toivomme paljastavamme sekä kognitiiviset että hermostolliset mekanismit, jotka helpottavat visuaalisen työmuistin (VWM) resurssien joustavaa allokointia. Suunnittelemme myös kognitiivisia harjoitusmetodeja, jotka voivat parantaa yksilöiden VWM-kapasiteettia”, Ye kertoo. Projektin tulokset antavat tärkeitä näkökulmia VWM-resurssien kohdistamisen kognitiivisista ja hermostollisista perusteista. Kognitiivisia harjoitusmetodeilla voidaan myös mahdollisesti luoda käytännön sovelluksia ihmisen kognitiivisen kapasiteetin parantamiseksi.
Post doc poolin tavoitteet
Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenseitsemän hakukierroksen jälkeen jo yli 700 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista voi hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2023, jolloin jaettavana on noin 1,8 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2023.
Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.
Kulttuurirahaston myöntämät Post doc -apurahat:
Lääket. tohtori Shady Awad, biolääketiede, 76 000 €
Tekn. tohtori Niko Cajander, tuotantotalous, 28 400 €
Maat. ja metsät. tohtori Ehsan Daneshvar, maatalous- ja metsätieteet, 48 000 €
Fil. tohtori Nicholas Downes, solubiologia, 60 000 €
Tekn. tohtori Md Nurul Huda, tekniset tieteet, 75 000 €
Fil. tohtori Olesia Ignatenko, biolääketiede, 48 000 €
Fil. tohtori Jasmin Lukkari, historia, 39 000 €
Tekn. tohtori Ekaterina Nepovinnykh, tekniset tieteet, 59 000 €
Teol. tohtori Marika Pulkkinen, teologia, 39 000 €
Yhteiskuntat. tohtori Paula Rauhala, filosofia/käännöstutkimus, 41 000 €
Yhteiskuntat. tohtori Jenny Säilävaara, naistutkimus, 55 000 €
Tekn. tohtori Henna Tahvanainen, tekniset tieteet/akustiikka, 44 000 €
Kulttuurisatama ry perustaa Kokkolaan kansainvälisen elokuva-alan residenssin, Tyyssijan.
40 000 euron kärkihankeapuraha myönnettiin Kulttuurisatama ry:n elokuva-alan residenssin perustamiseen. Tyyssija on uusi, elokuva-alan kansainvälinen residenssi-, työpaja- ja vapaan taiteen tila Kokkolassa. ”On ilo nähdä, miten maakuntaan syntyy uusia ja taiteellisesti kunnianhimoisia kulttuurikeskittymiä. Keski-Pohjanmaan rahasto katsoikin hyväksi tukea tätä projektia kärkihankeapurahalla juuri alkuvaiheessa”, hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo.
Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin mm. Kulttuurikorjaamo ry:lle muistisairaiden kuntoutumisen ja toimintakyvyn sekä heidän läheistensä hyvinvoinnin tukemiseen kulttuuri- ja taidelähtöisin menetelmin.
Maakunnallista yhteistyötä edustavat puolestaan Eläkeliiton Kaustisen yhdistys ry:n Laulujen viesti – maakunnan puolesta yhteislaulun voimalla -projekti sekä Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto ry:n Keski-Pohjanmaan siirtolaisuustiedon keräyshankkeen saama apuraha. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa tuetaan mm. Kokkolan elävän musiikin yhdistys ry:n Mestoille – elävää ja osallistavaa musiikkikulttuuria nuorille -hankkeelle myönnetyllä apurahalla.
Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja
Kuvataiteilija Anni Laukan varjoteokset heijastelevat ajankohtaisia aiheita. Kuva: Daria Gatska
Kokovuotisia työskentelyapurahoja (28 000 euroa) myönnettiin tänä vuonna seitsemän. Tohtoriopintoja tuettiin Päivi Bergin ja Tuija Kuorikosken väitöskirja-apurahoilla sekä Pilvi Järvelän apurahalla taiteelliseen tohtorintutkintoon. Visuaalisissa taiteissa kokovuotisen apurahan saivat Anni Laukka ja Emilia Nurmivaara ja säveltaiteessa Mikko Pellinen. Juho Kuorikoski puolestaan kehittää apurahalla loputonta kasvua käsittelevää tarinallista konsolipeliä.
Kuuden kuukauden työskentelyapurahoja myönnettiin eri taiteenaloille kaikkiaan kuusi. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 193 (vuonna 2022 yhteensä 220). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli reilut 11 000 euroa.
Vuosijuhlaa vietettiin Kokkolassa
Vuosijuhlassa Kokkolan Tullipakkahuoneella ohjelmassa oli mm. Sonja Vertaisen ja Teresa Myllykankaan musiikkiesitykset sekä Eleni Pierideksen tanssiesitys. Yliasiamies Antti Arjavan avauspuheenvuoron jälkeen kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen juhlapuhe.
Pelisuunnittelija Juho Kuorikoski sai apurahan tarinallisen konsolipelin kehittämiseen. Kuva: Centria Ammattikorkeakoulu/Markus Kunelius
Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja Taina Lehtonen ja asiamies Mika Virkkala sihteeri Piia Hietasen avustamana. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat ovat kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä.
Oopperalaulaja Esa Ruuttunen palkittiin Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalilla keväällä 2023.
Esa Ruuttunen (s. 1950) on pitkän kansainvälisen ja kotimaisen uransa aikana vaikuttanut merkittävästi myös syntymäkotikunnassaan Nivalassa. Hänen yhdessä Merja Wirkkalan kanssa 1987 aloittamansa Nivalan laulukurssit laajenivat 2000-luvun alussa oopperatoiminnaksi, joka ammensi aiheensa myös paikallisesta historiasta.
Oopperoista ensimmäinen, Konikapinaan perustuva Pula!-ooppera, sai ensi-iltansa 2004. Libreton laativat nivalalaiset kirjailijat Varpu Vilkuna ja Jaakko Alatalo, ja oopperan sävelsi Ilkka Kuusisto. Teoksen ohjasi Hannu-Matti Tyhtilä ja lavasti Kari Junnikkala, molemmat Nivalasta lähtöisin. Suuren suosion saanutta Pula!-oopperaa esitettiin kolmena kesänä peräkkäin yhteensä kymmenille tuhansille kuulijoille. Seuraavina vuosina ohjelmassa olivat Jorma PanulanJoutilas mies, Joonas KokkosenViimeiset kiusaukset ja viimeisenä Jukka Linkolan Rockland 2012.
”Kaikkien näiden teosten toteutuksessa pyrimme hankkimaan tekijät Nivalasta ja lähiseudun alueelta. Ajatuksenamme oli hyödyntää oman alueen musiikkiopistojen ja muiden taidelaitosten koulutusta alueella, joka näitä laitoksia kustantaa ja pitää yllä”, Esa Ruuttunen kertoo. ”Itse olin vahvasti sitoutunut toimintaan sekä laulajana että taiteellisena johtajana ja pidin suurena vahinkona koko seudun kulttuurielämälle, että toiminta jouduttiin lopettamaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi.”
Esa Ruuttunen toimi ennen ammattilaulajan uraansa papin virassa Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Työn ohessa hän suoritti yksinlaulun diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan professori Matti Lehtinen. Ruuttunen oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperassa 1987–2005 ja esiintyi lähes vuosittain Savonlinnan Oopperajuhlilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
Vuodesta 1996 lähtien hän on tehnyt laajan kansainvälisen uran oopperalaulajana, mm. Berliinissä, Münchenissä, Stuttgartissa, Wienissä, Lontoossa, Bregenzin ja Kanariansaarten musiikkijuhlilla sekä Buenos Airesissa. Esa Ruuttusen yli 50 oopperaroolista merkittävimpiä ovat Wagnerin Lentävä hollantilainen, Alberich ja Wotan, Enescun Oedipe, Puccinin Scarpia, Tikan Luther ja Kokkosen Paavo Ruotsalainen. Konserttilaulajana hän on esiintynyt mm. Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Venäjällä. Esa Ruuttunen esiintyy edelleen vierailijana useissa oopperaproduktioissa kotimaassa ja konsertoi säännöllisesti mm. kirkko- ja muun hengellisen musiikin esittäjänä.
Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilijaksi Esa Ruuttunen nimettiin kesällä 2000. Hän sai samana vuonna myös rovastin arvon. Pro Finlandia -mitalin hän sai 2001, Romanian valtion musiikkikomentajan arvon 2004 sekä Mikael Agricolan ristin 2012. Vuonna 2007 ilmestyi musiikkitietokirjailija Pekka Hakon kirjoittama henkilökuvateos Oopperapappi.
Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalin luovuttivat oopperalaulaja Esa Ruuttuselle Keski-Pohjanmaan hoitokunnan varapuheenjohtaja Taina Lehtonen ja hoitokunnan jäsen Saara Howe. Kyösti Kallio -mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969).
”Kulttuurirahaston tukipäätös tuli juuri oikeaan aikaan. Yhdistettynä aiemmin saatuihin 1,5 miljoonan euron lahjoitusvaroihin ja -sitoumuksiin FUS-laitteen eli kansankielellä aivopesurin hankkimiseksi tarvittavat varat ovat nyt koossa. Laite vie tutkimushankettamme merkittävästi eteenpäin”, iloitsee toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.
Tutkimusmetodi perustuu aivojen nopeaan toiminnalliseen magneettikuvantamiseen, jonka ansiosta raakasignaalista saadaan eroteltua pulsaatioita edustavat signaalit (vihreä viiva vasomotorinen aalto, sininen viiva hengityksen aiheuttama ja punainen viiva sykkeen aiheuttama osasignaali). Kuva: Matti Järvelä
”Kun aivot eivät pääse puhdistumaan normaalilla tavalla unen aikana, ne keräävät kuona-aineita. Tämä voi vuosien kuluessa johtaa aivosairauden kehittymiseen. Aivojen lääkinnällinen puhdistaminen on vaikeaa, sillä aivot on suunniteltu hylkimään kaikkea ulkoa tulevaa. FUS-laitteen avulla aivojen sulkujärjestelmää eli veriaivoestettä voidaan hetkellisesti avata ja saattaa lääkeaineet perille täsmällisesti oikeisiin paikkoihin ja samalla myös huuhdella kuona-aineita pois”, Kiviniemi kertoo.
Professori Vesa Kiviniemi kollegoineen tekee Oulun yliopistossa kansainvälisen tason tutkimusta aivojen veriaivoesteen sisällä sijaitsevan glymfaattisen huuhtelujärjestelmän diagnostiikasta ja kohdennetuista hoitomahdollisuuksista eri aivosairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, aivolymfoomassa ja epilepsiassa. Työssä ovat mukana onkologian professori Outi Kuittinen, neurokirurgian professori Mikael von und zu Fraunberg, neurologian ja psykiatrian tutkimusryhmiä sekä Biocenter Oulun mikroskopiatutkijoita professori Lauri Eklundin johdolla.
Laitehankinnan ja siihen liittyvän tutkimusryhmän kautta Ouluun saadaan ainutlaatuinen kansainvälisen tason tutkimuskeskus. Vastaavaa tutkimuslaitekokonaisuutta ei ole muualla Pohjoismaissa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti kansallisella tasolla yliopistojen ja sairaalakeskusten kanssa sekä kansainvälisesti tutkimuskeskustasolla.
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka koko pääoma on kertynyt testamenteista ja lahjoituksista.
”Monen lahjoittajan oma tai läheisen sairaus on perusteena tietyn tutkimusalan rahoittamiseen. Kulttuurirahastolla on useita nimikkorahastoja, joista varoja tulee ohjata Alzheimerin taudin, muiden aivoperäisten sairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimiseen”, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.
”Alzheimer ja muut muistisairaudet koskettavat valitettavasti yhä kasvavaa joukkoa suomalaisista ja heidän läheisistään. Kiitämme Kulttuurirahaston lahjoittajia, joiden mahdollistamilla varoilla voimme tukea kansainvälistä läpimurtoa näiden vaikeiden sairauksien tutkimuksessa”, Hiidenpalo toteaa.
Tiedustelut
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 09 612 810
Oulun yliopisto, yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka, puh. 040 546 6866
Kolmivuotinen Maailma näyttämölle -hanke on edennyt toisen vuoden näytelmävalintoihin. Näytelmäkirjailijoista, dramaturgeista ja teatterintekijöistä koottu asiantuntijaryhmä on jälleen kuratoinut 25 näytelmän listan Suomessa aiemmin esittämättömistä teoksista. Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta syntynyt ja sen rahoittama näytelmäkäännöshanke tukee draaman kääntämistä suomeksi ja teosten esitystuotantoja suomalaisiin teattereihin.
Näytelmävalikoima esiteltiin Maailma näyttämölle -tapahtumassa Maailman teatteripäivänä 27.3.2023, jossa vierailivat myös ruotsalainen Anders Duus, italialainen Giuliana Musso ja ukrainalainen Ludmila Timoshenko.
Maailma näyttämölle -hankkeen eetoksen mukaisesti nyt haetaan käännettävää ja teatterissa esitettävää sellaisilta kielialueilta, jotka tavallisesti ovat jääneet katveeseen ohjelmistojen suunnittelussa. Asiantuntijaryhmä, tämänkertaiselta kokoonpanoltaan teatterintutkija ja teatteriohjaaja Davide Giovanzana, näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajava, näytelmäkirjailija ja dramaturgi E.L. Karhu, näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja Elli Salo, Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) johtaja Linnea Stara ja teatteriohjaaja ja kirjailija Saara Turunen haravoivat läpi maailman näytelmäkirjallisuutta ja lukivat teoksia yhteensä noin 20 kieleltä valitessaan nyt 25 suomalaisille teattereille suositeltavaksi.
Valittujen näytelmien kirjoitusvuodet sattuvat haarukkaan 2003–2023. Teosten kirjoituskieliä on 13: englanti, espanja, italia, japani, katalaani, liettua, norja, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki ja ukraina. Kirjailijoiden nykyisiä kotimaita on 17, synnyinmaita tätä enemmän. Kirjailijoidensa taustojen kautta teosten maantieteellinen ja kulttuuris-yhteiskunnallinen kattavuus ulottuu Pohjoismaista muuta Eurooppaa koluten ristiin rastiin, Syyrian ja Israelin kautta Brasiliaan ja Argentiinaan, sieltä Yhdysvaltoihin ja Japaniin ja edelleen läntisen Afrikan Senegaliin, Norsunluurannikolle ja Burkina Fasoon. Genrejen kirjoa löytyy, nykydraamasta, komediasta ja monologeista lasten- ja nuortennäytelmiin, draamanjälkeisestä dokumenttiteatterin kautta kissaterapiaan.
Mukaan valituista teosideoista kaksi on dokumentaareja. Rabbe SandströminKuinka kuolemme kertoo saattohoidosta ja siihen kouluttautuvien vapaaehtoisten kokemuksista. Katri MyllyniemenMootrix on dokumentaari ultramoderneilla maitotiloilla asuvista lehmistä ja niiden onnea ja tehokkuutta valvovasta koneistosta.
Fiktioelokuvista Kaivo (ohj. Siiri Halko) on absurdi draama kaksikymppisestä Emmistä, jonka rooli vastuuntuntoisena auttajana ja sijaissiskona on uhattuna, kun perheeseen lapsena sijoitetun täysi-ikäistyvän Iidan biologiset vanhemmat päättävät uida pihakaivosta takaisin tyttärensä elämään. Elisa KujalanElektra taas kertoo pelimaailman ennakkoluuloista sekä yhden naisen taistelusta kohti tasavertaisempaa tulevaisuutta.
Sawandi Groskindin kokeellinen Skarpnabba matkaa yli puolivuosisataa muistin ja historian välimaastossa. Alkaen Werneristä 1960-luvun Pohjanmaalta ja jatkuen Adaan nykyhetken Helsingissä teos tutkii Suomen vanhempaa maalaismaisemaa ja uudempaa kaupunkimiljöötä lukuisten historiallisten, kulttuuristen ja luontoreferenssien kautta.
Rahallista tukea ja kansainvälistä mentorointia
Valitut viisi hanketta saavat kukin 55 000 euron tuen teoksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tämän lisäksi hankkeille räätälöidään yksilöllinen kehittämissuunnitelma sekä osoitetaan oma mentori. Kansainvälisen mentoroinnin avulla ohjelmassa olevat tekijät verkostoituvat myös Suomen ulkopuolella, ja heidän teoksensa nousevat heti kansainvälisesti alan tietoisuuteen.
Noin puolen vuoden kehittämisjakson tavoitteena on saada ideoista hiottua vahvoja teosehdotuksia, jotka menestyvät kilpailluilla markkinoilla myös maailmalla.
”Entisenä tuottajana tiedän, että tämä on hanke, jota Suomessa on tarvittu. Aiemmin suomalaisten tekijöiden on täytynyt lähteä maksullisiin kansainvälisiin kehittämisohjelmiin. Nyt voimme viimein tarjota vastaavaa myös kotimaassa − ja vieläpä niin, että ohjelmaan valitut hankkeet saavat mentoroinnin lisäksi kehittämiseen myös taloudellista tukea”, kertoo AVEKin johtaja Ulla Simonen.
Lisätietoa:
AVEKin johtaja Ulla Simonen
ulla.simonen(at)avek.kopiosto.fi
+358 44 790 0344
Haemme taidesisältöjä, jotka sopivat kaikenikäiselle yleisölle suunnattuihin tapahtumiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan saaristossa heinä–elokuussa 2023. Otamme vastaan ehdotuksia olemassa olevista näyttämöteoksista, musiikkikokonaisuuksista, visuaalisen taiteen sisällöistä, katutaiteesta, sanataiteesta ja muista taiteenlajeista. Sisällöt voivat inspiroitua ympäristöstä tai kommentoida sitä.
Tapahtumat levittäytyvät kolmelle saarelle parhaaseen loma-aikaan ja kutsuvat mukaansa paikallisia asukkaita, mökkeilijöitä ja matkailijoita. KULTTUURILOSSI pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä, luontoarvoja ja monimuotoista kulttuuria. Kesäisen päivän ja iltapäivän aikana voi esimerkiksi nauttia taiteesta, osallistua luontoteemaiseen työpajaan, tutkia saarta opastetulla kävelyretkellä ja esittää kysymyksiä luontoillassa.
Etsimme teoksia, jota asettuvat saarten herkkään luontoon ja epätyypillisiin esitysympäristöihin. Pakataan taide mukaan kevyesti, jotta se kulkee letkeästi yhteysaluksilla ja toimii luontevasti kallioilla, terasseilla, merellä tai pihamaalla.
Ajankohdat ja kohteet
Lauantai 8.7., Iniö
Iniö on Saariston Rengastien varrella. Saaren läpi kulkee matkailijoita ja saarella on vilkasta yhteisöllistä toimintaa asukkaiden ja mökkeilijöiden toimesta. Iniössä on yli tuhat saarta ja luotoa ja tapahtuma sijoittuu Norrbyn saaren vierasvenesataman ympäristöön ulkotiloihin.
Lauantai 29.7., Kuuskajaskari
Kuuskajaskari on vilkas matkailukohde, jossa vierailee päivittäin noin 200–300 matkailijaa. Saari on entinen puolustusvoimien puolustus- ja koulutuslinnake ja sieltä löytyy yhä vanhoja kasarmirakennuksia ja armeijan kalustoa. Ulkokohteiden lisäksi esityspaikkana voi toimia kesäteatterikäytössä ollut vanha tykkihalli, jonne mahtuu 150 katsojaa.
Lauantai 5.8., Saaristokeskus Korpoström
Saaristokeskus Korpoström tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja palveluita veneilijöille, kulttuurista ja Saaristomerestä kiinnostuneille sekä lapsiperheille. Kesän 2023 päänäyttely Migration käsittelee muuttoliikkeitä nykytaiteen keinoin ja Junnulabrassa lapset pääsevät tutkimaan merenpohjan eliöitä ja vesinäytteitä. Tapahtumamme voi levittäytyä niin sisä- kuin ulkotiloihin.
Yhteystiedot (sähköpostiosoite, puhelinnumero, www-sivun osoite tai nettiportfolio, työryhmällä yhteyshenkilö)
PDF -tiedostona: kustannusarvio materiaalikuluista, tekniikan vuokrista tms. sekä lista tarvittavasta tekniikasta ja muut teoksen pystyttämiseen/esittämiseen liittyvät tiedot
Muita huomioita
HUOM! Lomake tulee saada täytettyä 60 minuutissa, joten olennaiset asiat ja tarvittavat liitteet on hyvä olla valmiina ennen lomakkeen täyttämistä.
Valinta ja palkkio
Tapahtumien taideohjelman valitsee järjestäjistä koottu jury, jolla on oikeus konsultoida tarvittaessa asiantuntijoita. Jury voi myös ehdottaa idean jatkokehittelyä. Valinnassa kiinnitetään huomiota taiteelliseen laatuun ja teoksen/esityksen sopivuuteen ohjelmakokonaisuuteen. Päätökset tehdään 30.4.2023 mennessä. Tämän jälkeen taiteilijan/taiteilijaryhmän kanssa tehdään sopimus. Olemme yhteydessä kaikkiin hakijoihin.
Juryn kokoonpano: Satakunnan rahaston asiamies Risto Kupari, hankekoordinaattori Sari Torvinen ja Varsinais-Suomen rahaston asiamies Timo Vuorisalo.
Työstä maksetaan valituille taiteilijoille tai taiteilijaryhmille palkkaa ja päivärahaa. Halutessaan summan voi myös laskuttaa, jolloin laskutettavassa summassa huomioidaan päivärahat ja työnantajakulut, joista laskuttaja vastaa itse. Korvaamme lisäksi matkakulut kodin ja kohteen välillä Suomen Kulttuurirahaston matkustussäännön mukaisesti. Joissakin kohteissa voi olla perusteltua korvata myös majoituskulut, jos liikenneyhteydet sen vaativat.
Erittele teokseen tai esitykseen liittyvät materiaali- tai tekniikkakulut selkeästi hakemuksessasi. Korvaamme ne mahdollisuuksien mukaan.
Turussa vuonna 1942 syntynyt Benito Casagrande opiskeli arkkitehdiksi Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Hän perehtyi jo vuonna 1970 valmistuneessa diplomityössään Turun kaupungin historialliseen identiteettiin ja teki ratkaisuehdotuksia, jotka ottaisivat huomioon sekä ajalliset kerrostumat että nykyajan vaatimukset.
Casagrande julkaisi vuonna 1983 Turun vanhan kaupungin elävöittämissuunnitelman. Se oli pohja kehitykselle, jossa vanhaa kaupunkimiljöötä onnistuttiin palauttamaan alkuperäisempään asuun. Vanha suurtori raivattiin parkkipaikoista ja muista asiaankuulumattomista rakennelmista, ja useita vanhoja puutaloja Aurasillan ja Vähätorin välisellä alueella pelastettiin. Sen onnistumiseksi vaadittiin myös Casagranden hyvää yhteistyötä virkamiesten ja museoviraston kanssa ja ennen kaikkea periksiantamattomuutta ja kotiseuturakkautta.
Aurajoen länsirannalla jo purku-uhan alla ollut nk. Ingmanin talo kunnostettiin Casagranden ansiosta museoviraston valvonnassa historiaa kunnioittavaksi, kukoistavaksi kiinteistöksi. Nykyisin se on yksi Turun kauneimmista vanhoista rakennuksista ja siellä toimii ravintoloita, kahviloita, myymälöitä ja liikeyrityksiä. Kiinteistön alta arkeologisissa kaivauksissa löytyneen kirkon raunioiden ja sinne haudattujen vainajien muisto on palautettu rakentamalla paikalle katolinen Pyhän Hengen kappeli.
Benito Casagranden vaikutus näkyy eri puolilla kaupunkia: Turun yliopiston laajalla kampusalueella, edistyneen tekniikan ja tieteellisen tutkimuksen keskittymässä Turun Tiedepuistossa, kulttuuritilaksi muutetuissa vanhoissa tehdaskiinteistössä kuten Manillatehtaalla ja Rettigin tehdaskiinteistössä sekä lukuisissa liike- ja toimistokiinteistöissä. Hänen energiansa, aktiivisuutensa ja luovuutensa on ulottunut kymmenien luottamustehtävien kautta kulttuurin ja liike-elämän eri alueille paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.
Palkinto myönnetään historian kunnioittamisesta, kauniin säästämisestä.
Muusikko Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto (s. 1976) on tullut tunnetuksi poikkeuksellisen monipuolisena muusikkona, joka on yhtä luonteva viulukonserttojen solistina, kapellimestarina, kamarimuusikkona, säveltäjänä, sovittajana, festivaalinjohtajana ja kansanmuusikkona kuin sirkuksessa tai teatterilavalla, jazzin tai elektronisen musiikin maailmassa – ja ottamassa kantaa luonnon tai oikeudenmukaisuuden puolesta.
Kolmivuotiaana aloitettu viulunsoiton opiskelu kuljetti Kuusiston Itä-Helsingin musiikkiopistosta Sibelius-Akatemian kautta Indianan yliopistoon ja toistaiseksi ainoana suomalaisena Sibelius-viulukilpailun voittoon vuonna 1995. Pekka Kuusiston koti on Pernajassa, mutta vahvan kansainvälisen uransa myötä hänen työpaikkanaan on lähes koko maailma. Vakituiset orkesterityöt ovat tällä hetkellä Oslossa, Baselissa, San Franciscossa, Bremenissä ja pian myös Helsingissä.
Klassinen repertoaari ulottuu barokista kokeellisimpaan nykymusiikkiin, ja hänen soittamiensa kantaesitysten lista on hengästyttävä. Viulun jousen rinnalle on nyttemmin noussut myös kapellimestarin tahtipuikko, ja Kuusisto nähdäänkin yhä useammin orkesterinjohtajana eri puolilla maailmaa.
Palkinto myönnetään viulun, puikon ja bittien mestarille, rajojen ravistelijalle.
Kemian tohtori Mirja Salkinoja-Salonen
Mirja Salkinoja-Salonen (s. 1940) on mittavan tieteellisen uran tehnyt mikrobiologian emeritaprofessori Helsingin yliopistosta. Hän tekee edelleen tutkimustyötä Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksella keskittyen anturitekniikan soveltamiseen rakennusten sisäilmaongelmien tutkimuksessa.
Uransa alkuaikoina Salkinoja-Salonen tutki synteettisten ja kloorattujen yhdisteiden hajoamista ja keskittyi lähinnä puunjalostuksessa käytettäviin sellua valkaiseviin aineisiin. Salkinoja-Salosen tutkimukset vaikuttivat keskeisesti siihen, että puuteollisuudessa luovuttiin myrkyllisen, vesistöjen pohjiin kertyvän kloorifenolin käytöstä sellun käsittelyssä.
1990-luvulta lähtien Mirja Salkinoja-Salonen on tutkinut kemikaalien yhteyttä rakentamis- ja asumisterveyteen. Maaleissa, liimoissa, desinfiointi- ja puhdistusaineissa sekä kosmetiikassa yleisesti käytetyt PHMB-yhdisteet ovat osoittautuneet haitallisiksi erityisesti hengitysilmassa. Salkinoja-Salosen tutkimukset ovat osoittaneet, että kun sisäilmaongelmia pyritään ehkäisemään ennalta tai hoitamaan kemikaaleilla, saadaan pahimmillaan aikaan myrkyllisiä yhdisteitä, jotka aiheuttavat pysyviä vaurioita ihmisen hermostoon ja immuunipuolustusjärjestelmään.
Tekninen, kemiallinen sekä mikrobiologinen tutkimus yhdistyvät Salkinoja-Salosen työssä poikkeuksellisella tavalla. Hän ei ole arastellut tuoda esiin tutkittua tietoa, vaikka se olisi poikennut elintarvike- ja rakennusteollisuuden tai maatalouden vallitsevista käytännöistä.
Salkinoja-Saloselle on myönnetty Aalto-yliopiston tekniikan kunniatohtorin arvonimi ja hänet kutsuttiin vuonna 2013 American Academy of Microbiologyn jäseneksi.
Palkinto myönnetään ilman, maan ja veden puhdistajalle, terveyden edistäjälle.
