Miljoonalla eurolla selkokirjoja heikosti lukeville nuorille

Suomen Kulttuurirahasto käynnistää kaksivuotisen hankkeen, jossa lahjoitetaan Suomen kaikille vuosiluokkia 7–9 opettaville kouluille kirjapaketti. Paketti sisältää 50–150 varta vasten tuotettua tai hiljattain ilmestynyttä selkokirjaa ja helppolukuista kirjaa. Hankkeen toteuttaa Lastenkirjainstituutti. Kouluihin otetaan yhteyttä hankkeen käynnistyttyä, ja kirjapaketti toimitetaan kaikkiin vuosiluokkia 7–9 opettaviin kouluihin kesällä 2024.

Kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret, jotka eivät eri syistä kykene lukemaan yleiskielistä teosta, mutta jotka harjaannuttuaan pystyisivät siirtymään yleiskielen lukijoiksi. Syitä lukemisen vaikeuksille voivat olla esimerkiksi vähäinen kokemus, erilaiset keskittymisen vaikeudet ja lukihäiriöt, maahanmuuttajatausta tai motivaation puute.

Opettajille tarjotaan koulutusta ja materiaaleja selkokirjojen ja helppolukuisten kirjojen hyödyntämiseen. Samalla nykyinen selkokirjojen valikoima laajentuu kirjapaketteja varten tilattujen uusien teosten myötä.

”Selkokirjoista hyötyvät nuoret ovat kiinnostuneita samoista teoksista kuin muutkin ja haluaisivat lukea selkomukautuksia suosituista kirjoista”, kertoo Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen. Kauhua, dekkareita, fantasiaa, scifiä ja romantiikkaa toivotaan lisää, samoin tietokirjoja ja elämäkertoja urheilijoista ja muista julkisuuden henkilöistä. Yläkoululaisille tehdään hankkeen alkaessa kysely, joka kartoittaa tarkemmin, millaiset kirjat lisäisivät nuorten lukuintoa.

”Monille nuorille olemassa olevat selkokirjat ovat liian helppoja, mutta yleiskieliset liian vaikeita. Tarvitsemme monipuolisemman valikoiman kirjoja”, sanoo äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elina Mäntylammi tamperelaisesta Juhannuskylän koulusta. ”Selkokielisestä tekstistä on kouluissa huutava pula. Tämä kirjalahjoitus helpottaa opettajan työtä, sillä se mahdollistaa sopivan tasoisen lukemisen tarjoamisen erilaisille oppilaille.”

Selkokirjat voivat innostaa heikkoja lukijoita

Suomalaisten nuorten lukutaito on 2000-luvun aikana heikentynyt. Peruskoulun päättävistä jopa 14 prosentilta puuttuu arjen tilanteisiin riittävä lukutaito.

Selkokirjoja käytetään yläkouluissa monipuolisesti vastaamaan erilaisiin lukutaidon haasteisiin. Luki- tai keskittymisvaikeuksista kärsivät nuoret voivat lukea niitä liian vaikean yleiskielisen kirjan sijaan, ja suomea toisena kielenä lukeville ne toimivat oppimateriaaleina. Lukurutiinin tai -motivaation puuttuessa selkokirjoja voi tarjota lukuinnon herättelyyn ja lukutekniikan harjoittamiseen. Selkomukautukset mahdollistavat myös kaiken tasoisten lukijoiden yhteiset ryhmätyöt. Selkokielisistä kirjoista voi harjoituksen myötä siirtyä helppolukuisiin ja niistä edelleen yleiskielisiin kirjoihin.

Vaikka selkokirjojen tarve kouluissa on kasvanut, koulukirjastoissa niitä on niukasti. ”Selkokirjojen hankkiminen on kouluille vaivalloista ja kallista. Tukemme ansiosta yläkoululaisten saatavilla olevien uusien selkokirjojen määrä kasvaa huimasti. Ei muuta kuin lukemaan!” sanoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen, kirjailija Karo Hämäläinen.

Kulttuurirahasto on jo pitkään tukenut johdonmukaisesti lukutaidon kehittämistä eri tavoin. Vuonna 2019 käynnistyneen Lukulahja lapselle -ohjelman tavoitteena on lisätä ääneen lukemista pikkulapsiperheissä jakamalla neuvoloiden kautta kirjakasseja. Lukuklaani taas keskittyi koulukirjastojen ja niiden valikoiman kehittämiseen vuosina 2017–2019. Yhteensä Kulttuurirahasto tuki näinä vuosina lukemista lähes neljällä miljoonalla eurolla.

Maakuntarahastojen haku alkaa – jaossa 13 miljoonaa euroa

Tammikuun haussa maakuntarahastot jakavat apurahoja oman maakuntansa tieteen ja taiteen tukemiseksi. Tällä kertaa mukana on 16 maakuntarahastoa, sillä Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja vain joka toinen vuosi, seuraavan kerran tammikuussa 2024.

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kaikille maakuntarahastoille yhteisiä erityiskohteita ovat kotiseututyöhön kohdistuvat hankkeet, Taidetta kaikille -apurahat ja Kärkihankeapurahat. Lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen on haettavana kaikkien maakuntien alueella. Maakunnilla saattaa olla myös omia erityiskohteita.

Tukea sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen

Tammikuussa kaikkien maakuntien alueella on haettavana maakuntarahastojen yhteinen lisämiljoona sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. Lisämiljoona kohdistuu lääketieteiden aloille, mutta hakemukset voivat sisältää sydän- ja verisuonitautien erityisaloihin tai lähitieteisiin liittyviä komponentteja.

Tukea voi hakea esimerkiksi tutkimusryhmien perustamiseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Hakijana voi olla myös työryhmä tai tutkimuskonsortio, ja rahoitusta voi hakea monivuotisena. Tyypillisesti lisämiljoona-rahoitus on ollut 100 000 – 250 000 euroa hanketta kohden, mutta myös suurempiin hankkeisiin voi hakea apurahaa. Hakemukset arvioidaan lääketieteellisin perustein ja kansallisen tai kansainvälisen merkittävyyden pohjalta ilman maakunnallista näkökulmaa.

Taidetta kaikille -apurahat pitkäjänteisiin hankkeisiin

Taidetta kaikille -apurahan tarkoituksena on tavoittaa ihmisiä, joiden on vaikea päästä taiteen äärelle. Hankkeiden mahdollisia toteutusympäristöjä ovat muun muassa erilaiset laitokset ja tuki- ja palveluasumisyksiköt.

Maakuntarahastoista Tammikuun haun yhteydessä haettavan Taidetta kaikille -apurahan minimisumma on 10 000 euroa. Tavoitteena on, että rahoitettavat hankkeet ovat pitkäjänteisiä, jolloin toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Työskentelyn tulee tapahtua joko useiden yleisöjen kanssa tai yhden kohderyhmän kanssa pitkäkestoisesti.

Maakuntien erityisapurahat

Suurapuraha kestävämmän tulevaisuuden kehittämiseen

Etelä-Karjalan rahasto tukee enintään 100 000 euron hankkeita, jotka yhdistävät taidetta, tiedettä ja teknologiaa sekä kohdistuvat ekologisuuteen, kiertotalouteen tai yhteiskunnalliseen resilienssiin.

Suurapuraha energia-alan tutkimukseen

Etelä-Savon rahasto jakaa enintään 100 000 euron suurapurahan energia-alan tutkimukseen. Hankkeessa voidaan selvittää esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, energian varastointia tai muita huoltovarmuuteen liittyviä ratkaisuja.

Puhu rohkeasti suomea!

Etelä-Pohjanmaan rahasto myöntää Puhu rohkeasti suomea! -apurahaa taiteellisen tai tieteellisen työskentelytuen lisäksi. Apurahan suuruus on 3000 euroa, ja sen saaja sitoutuu kehittämään suomen kielen taitoaan apurahakauden aikana.

Valmisteluapuraha

Pirkanmaan rahastosta voi hakea vuoden 2024 Kärki- ja Suurhankkeiden valmisteluapurahaa. Valmisteluapurahan suuruus on 2500 euroa, ja sen tarkoituksena on helpottaa tavallista vaativampien hankkeiden suunnittelemista ja kehittämistä.

Lisätietoja

Maakuntarahastojen apurahoista saa lisätietoa kunkin maakunnan alasivuilta sekä Kulttuurirahaston YouTube-kanavan maakuntarahastokohtaisista apurahatietoiskuista. 

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden ti 31.1. klo 14–16. Lisätietoa löytyy myöhemmin Tammikuun haun sivuilta.

Apurahat ulkomaisiin residensseihin kahdeksalle taiteilijalle

Kulttuurirahaston residenssiohjelmassa on tällä hetkellä kahdeksan kohdetta seitsemässä maassa, mutta koronapandemian aiheuttamien poikkeusolosuhteiden vuoksi kaikkiin kohteisiin ei ole voitu valita uusia apurahansaajia.

New Yorkin Triangle-residenssiin Kulttuurirahasto on lähettänyt kuvataiteilijoita vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2023 residenssissä työskentelevät Sari Palosaari, jonka residenssi on siirtynyt vuodelta 2020, sekä tämän syksyn haussa valittu Sauli Sirviö.

Vaaleahiuksinen nainen harmaassa hupparissa, selfie-kuva

Kuvataiteilija Liinu Grönlund.

”Työskentelyni residenssin aikana painottuu kenttätyöskentelyyn, jossa tallennetaan infrastruktuurin rappeutumista, kadonneiden lokaatioiden sekä tilojen synnyttämiä haamuja. Kerään kaupungin reunamilta hylättyä materiaalia ja muodostan niistä veistoksia, jotka dokumentoidaan tulevaa julkaisua varten”, Sirviö kertoo.

Kuvataiteilija Liinu Grönlund lähtee Tanskaan Fabrikkenin residenssiin tarkoituksenaan rauhoittua ja keskittyä pohtimaan omaa tekemistään ja työskentelyään.

Tummahiuksinen, silmälasipäinen nainen hymyilee kameralle

Kirjallisuuden kääntäjä Anna-Leea Häkli. Kuva: Anna Lannemo

”Residenssikauden aikana aion katsoa uusin silmin aikaisempia luonnontieteilijöiden kanssa kuvaamiani materiaaleja ja kuvata lisää Tanskan luonnossa kehittäen uutta esseemäistä teosta. Teen mahdollisesti yhteistyötä paikallisten tutkijoiden kanssa, erityisesti minua kiinnostaa tutustua Vaddenseen vuorovesirantoihin”, Grönlund toteaa innoissaan.

Fabrikkeniin lähtee myös kuvataiteilija Jonna Kina, ja NART-residenssiin Viron Narvaan puolestaan sarjakuvataiteilija Ivande Jansone sekä valokuvataiteilija Saara Tuominen. Etelä-Korean Soulissa sijaitsevaan SeMA Nanji -residenssiin paikan sai kuvataiteilija Felicia Honkasalo ja Tokyo Arts and Space -residenssiin elokuvantekijä ja valokuvataiteilija Marko Vuorinen.

Tällä erää kaukaisimpaan residenssiin matkustaa kirjallisuuden kääntäjä Anna-Leea Häkli, joka lähtee Argentiinaan kääntämään keväällä 2024 julkaistavaa argentiinalaista Buenos Airesiin sijoittuvaa romaania.

”Residenssijakson aikana aion lukea mahdollisimman paljon argentiinalaista nykykirjallisuutta ja toivon myös tapaavani paikallisia kirjailijoita. Minua kiinnostavat Buenos Airesin värikäs historia ja paikallinen puhekieli, joka on vahvasti esillä myös suomennettavassa teoksessa.”

Residenssiohjelman taiteilijat valitaan kaksivaiheissa arvioinnissa, jossa vastaanottava kohde tekee lopullisen valinnan Kulttuurirahaston esivalinnan perusteella. Ohjelmaa kehitetään yhteistyössä HIAP:in (Helsinki International Artist Programme) kanssa.

 

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Lisäksi myönnetään matka-apuraha, jonka suuruus on 500–1 000 euroa. Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä.

Kuvataidekriitikko Sanna Lipposelle 20 000 euron arvostelijapalkinto

Sanna Lipponen (s. 1985) nousi kirjoittajana esiin vuonna 2014 toimintansa aloittaneesta EDIT-mediasta, jonka perustajiin hän kuuluu. EDIT monipuolisti kuvataiteeseen keskittyvien verkkolehtien tarjontaa jutuilla, joissa taidetta ja taiteilijoita lähestyttiin välittömillä, mutta asiantuntevilla haastatteluilla, esseillä ja kritiikeillä.

Viime vuosina Lipposen tekstejä on julkaistu EDITin lisäksi muun muassa Helsingin Sanomissa ja Imagessa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat myös katalogiesseet. Lipposen ammattikuvan kehittyminen kuvaa hyvin nykykritiikin kirjoittamisen vaativuutta: valmiiden työurien puuttuessa Lipponen on luonut oman persoonallisen tiensä kuvataidearvostelijana.

Kirjoittajana Lipponen käsittelee laajasti eri taidelajeja maalaustaiteesta installaatioon, veistokseen ja tekstiilitaiteeseen. Päivälehtikriitikolle taito lähestyä monipuolisesti eri taiteenlajeja on elintärkeä. Erityistä osaamista vaatii vielä kartoittamattoman nykytaiteen sanoittaminen selväsanaisesti suurelle lukijakunnalle.

Lipposen kirjoittajaääni on avoin ja lukijan kokemukselle tilaa jättävä: kirjoittajana hän ei lukitse teosten merkityssisältöjä tai tulkintatapoja vaan uskaltaa kirjoittaa auki taiteen kokemisen omakohtaisuuden. Lipponen tunnetaan erityisesti materiaalisensitiivisestä otteesta, jossa kriitikko peilaa omaa kokemustaan suhteessa teoksen ominaisuuksiin. Lopputuloksena on teoksen henkeä hengittävä teksti. Tämä kriitikon kokemuksesta ponnistava ilmaisu on vakiintunut Lipposen tunnistettavaksi piirteeksi kuvataidearvostelijana.

Suomen Kulttuurirahasto myöntää E. J. Vehmas-palkinnon vähintään joka kolmas vuosi taidearvostelijalle, erityisesti kuvataidearvostelijalle. Viimeksi sen ovat saaneet Camilla Granbacka (2019) sekä Sini Mononen ja Harri Kalha (2017). Kaikki aiemmat saajat voit katsoa täältä. Palkinto luovutettiin 16.12. Taidekoti Kirpilässä Helsingissä.

E. J. Vehmaksen rahasto on perustettu kunnioittamaan professori E. J. Vehmaksen elämäntyötä taidearvostelijana. Rahaston peruspääoma muodostuu varoista, jotka Suomen arvostelijain liitto vastaanotti lahjoituksena Sara Hildéniltä ja luovutti Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1972.

Romanikielelle ja -kulttuurille miljoonan euron tuki

Suomen Kulttuurirahasto on päättänyt tukea Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria jopa miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu vuosille 2023–2030. Se kytkeytyy Opetushallituksen laaja-alaiseen Suomen romanikielen elvytysohjelmaan, joka sisältää 11 toimenpide-ehdotusta kielen vahvistamiseksi. Toimenpiteiksi ehdotetaan esimerkiksi romanikielen opettajien ja ohjaajien riittävän määrän varmistamista ja romanikielisen oppimateriaalin kehittämistä.

Kulttuurirahaston miljoonasta tukieurosta valtaosa jaetaan apurahoina vuosien 2023–2030 aikana. Apurahoja suunnataan esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntämiseen romanikielelle, romanikielisten taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantamiseen, romanikielen oppimateriaalien tuottamiseen sekä kielenelvytystyön tukimateriaalien kehittämiseen.

Opetushallituksen kielenelvytysohjelman tavoitteita tuetaan suoraan noin 75 000 eurolla. Tukea suunnataan muun muassa romaninkielisen sosiaalisen median suunnitteluun ja toteuttamiseen, romanikielisten mestari- ja kisälliparien tapaamisiin sekä alueellisten verkostokoordinaattoreiden työhön. Kulttuurirahasto selvittää myös romanikielisen lastenkirja- ja materiaalipaketin tuottamista Lukulahja lapselle -hankkeen kautta, mikäli hanke saa valtiolta jatkorahoituksen.

Suomen romanikielen puhujat ovat vähentyneet merkittävästi, ja kieli on uhanalainen. Romanikieltä puhuu arviolta vain noin kolmannes Suomen romaneista, joita on 10 000 – 12 000. Kielen hyvien taitajien osuuden arvioidaan olevan vielä alhaisempi.

Kulttuurirahaston hallitus on linjannut, että rahasto ottaa toiminnassaan erityisesti huomioon Suomen uhanalaiset vähemmistökulttuurit, kuten saamelaiset ja romanit.

”Saamelaiskieliä ja saamelaista kulttuuria olemme tukeneet aktiivisesti jo pitkään. Myös romanikulttuurin hyväksi on myönnetty apurahoja vuosittain, mutta nyt romanikulttuuri saa Kulttuurirahastolta entistä vankemman ja pitkäjänteisemmän tuen”, sanoo yliasiamies Antti Arjava.

 

Romaninkielinen logo vihreällä värillä

Säätiöiden post doc -poolin syyshaun tulokset – jo 700 tohtoria saanut rahoituksen

Kuvan tutkimusaluksesta on ottanut Steffen Graupner.
Luminen maisema ja nainen punaisessa haalarissa dronen kanssa.
Henna-Reetta Hannula tutkimuksensa parissa. Kuva: Lianna Nixon

Yksi tänä syksynä apurahan saaneista tohtoreista on Henna-Reetta Hannula, joka sai 63 000 euron apurahan merijään ja lumisen maiseman pinnan heijastuskyvyn mittaamista drooneilla käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Uudessa-Seelannissa.

”Hankkeessa hyödynnän drooneilla kerättyjä mittaushavaintoja tutkiakseni heterogeenisen Arktisen/Antarktisen merijään sekä boreaalisen lumisen maiseman pinnan heijastavuuden (albedon) muodostumista maanpintamittauksen ja satelliittihavainnon mittakaavojen välillä. Pinnan heijastavuus kontrolloi paljonko tulevasta auringonsäteilystä imeytyy ja paljonko heijastuu takaisin avaruuteen. Tutkimushankkeen tavoitteena on parantaa ja varmentaa satelliiteilla kerättäviä maanpinnan heijastavuuden havaintoja sellaisilla heterogeenisilla alueilla, joilla heijastavuudessa esiintyy suuria kontrasteja satelliittisensorin alueellista erotuskykyä hienommalla mittakaavalla,” Hannula kertoo.

”Merijään ja boreaalisen lumipeitteen vaikutus koko maapallon säteilytasapainoon linkittyy juuri näiden pintatyyppien korkeaan heijastuskykyyn verrattuna niiden alta paljastuvien pintojen (esim. lumeton havumetsä, merivesi) matalaan heijastavuuteen. Ymmärryksemme näiden laajoja alueita peittävien kirkkaiden pintojen sekä maapallon ilmaston välisestä vuorovaikutuksesta on edelleen vajavainen. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada tarkkoja havaintoja näiden pintatyyppien heijastavuudesta tutkimuksen sekä poliittisen päätöksenteon tueksi.”

Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä

Kahdenkymmenenkuuden hakukierroksen jälkeen jo 700 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista voi hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 1.1.–31.1.2023, jolloin jaettavana on noin 1,7 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan huhtikuussa 2023.

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Kulttuurirahaston post doc -apurahan saaneet:

  • Amir Esrafilian, lääketieteellinen tekniikka, 78 000 €
  • Anniina Hiltunen, biolääketiede, 7 000 €
  • Léa Huotari, kielitiede, 34 000 €
  • Tommi Korhonen, neurotiede, 25 000 €
  • Hanna-Riikka Lehto, kliiniset lääketieteet, 37 000 €
  • Heta Mattila, kasvibiologia, 36 000 €
  • Arunas Mesceriakovas, nanotiede, 22 000 €
  • Most Moriam Kaniz, materiaalitiede, 70 000 €
  • Henna-Reetta Hannula, maantiede, 63 000 €
  • Juha Pyykkö, kansanterveystiede, 24 000 €
  • Iiris Saittakari, liiketaloustiede, 25 000 €
  • Lauri Snellman, teologia, 36 000 €
  • Jorge Soria, kansantaloustiede, 36 000 €
  • Essi Varis, kirjallisuustiede, 41 500 €

Lisätietoja:

www.postdocpooli.fi
info@postdocpooli.fi
koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä, puh. 0400-868 006

Uudet klassikot -rahaston ensimmäiset tuet on myönnetty

Uudet klassikot -rahaston historian ensimmäinen haku esittävän taiteen yhteisöille järjestettiin syyskuussa 2022. Hakemuksia saapui yhteensä 54. Hakemukset arvioi ensin taiteellinen asiantuntijaryhmä, minkä jälkeen ne käsiteltiin valtion ja perustajasäätiöiden edustajista koostuvassa toimikunnassa. Tukea myönnettiin 31 yhteisölle.

”Myöntöjen määrää voi pitää huomattavan korkeana, kun sitä vertaa tavanomaiseen apurahahakuun, jossa vain noin joka kymmenes hakija menestyy”, sanoo rahaston sihteeri Veli-Markus Tapio. ”Toimikunta halusi tukea laajasti ja näkyvästi haun tavoitteen mukaista toimintaa ja samalla kannustaa tulevia hakijoita riittävään kunnianhimoisuuteen jatkossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuotantojen taloudelliseen elinkelpoisuuteen ja kestävyyteen.”

Hakijamäärä edusti yli neljäsosaa hakukelpoisista, joita olivat Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustusta saavat esittävän taiteen yhteisöt, noin 180 kpl. Hakijoilta edellytettiin yhteistyötä vähintään yhden valtionosuuden piirissä olevan esittävän taiteen toimijan tai museon tai kansallisen taidelaitoksen kanssa.

Tukea saivat sisällöllisesti hyvin erilaiset hankkeet taaperoteatterista performatiiviseen installaatiotaiteeseen ja nykynukketeatterista iltamaperinteen uudistamiseen. Monet hankkeista yhdistävät luovasti useampia taiteenaloja.

Uudet klassikot -tukimuodon yksi erityispiirre on sen kaksivaiheisuus. Heti maksettavan perusosan lisäksi tuensaajalla on oikeus pääsylipputulojen mukaan laskennallisesti määräytyvään osaan tulevaisuudessa. Molemmat huomioon ottaen nyt myönnetyn tuen arvioitu kokonaismäärä viiden vuoden aikana on noin kolme miljoonaa euroa.

Uudet klassikot – Nya klassiker on uusi rahasto, joka tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Sen tarkoituksena on parantaa taiteen asemaa sekä ylläpitää sen merkityksellisyyttä yhteiskunnassa. Kannustamalla uudenlaiseen, rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön se pyrkii kasvattamaan teosten ja tuotantojen elinkaarta, yleisömääriä, levinneisyyttä ja tunnettavuutta.

Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Seuraavan haun toteuttamisesta tiedotetaan ensi keväänä.

Uudet klassikot -tuen saajat

  • Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Sirkustaiteilijoiden työllistäminen Cirkon ja Svenska Teaternin yhteistuottamassa Ronja Rövardotter -näytelmässä kaudella 2023–2024 
  • Esittävän taiteen osuuskunta Kaukasus, Performatiivinen installaatio, joka käsittelee ilmastokriisiä mustikan näkökulmasta, yhteistyössä kaupunginmuseoiden ja kaupunginorkesterin kanssa 
  • Flow ry, Immersiivinen, paikkasidonnainen, monitaiteellinen teos Vihreät Niityt, jonka tuotantoyhteistyökumppaneina ovat Flow Productions ja Oulun Teatteri
  • Folk Extreme, Käärmeenpääntallaajat – uuden immersiivisen teoksen tuotanto, edistäminen sekä vierailut teattereiden suurella näyttämöllä
  • Frigg Oy, Kansanmusiikkiyhtye Friggin vierailut suomalaisten orkesterien solistina vuosina 2023–2025      
  • Greta tuotanto oy, Brechtiä jokanaiselle -musiikkiteatteriesityksen kiertue                         
  • Guardia Nueva orkesteriyhdistys ry, Kokonaisvaltainen yhteistaidekokemus, jossa yhdistyvät argentiinalais-suomalainen tango ja nykytanssi. Esitykset 10:llä eri paikkakunnalla Suomessa                          
  • Kinetic Orchestra, Tanssin suuren näyttämön kiertuemallin kehittäminen kahden vos-toimijan ja yhden vapaan kentän ryhmän yhteistuotantona
  • KokoTeatteri -yhdistys ry, KokoTeatterin Norminäytelmän kiertueversion valmistaminen ja kiertäminen Suomessa, ensimmäisenä paikkana ja kumppanina Tampereen Teatteri      
  • Kulttuuriyhdistys Ensemble Nylandia ry, Kaupunkibarokki. Barokkikollektiivi Ensemble Nylandia ja kaupunginorkesterit yhdistävät voimansa ja osaamisensa yhteistyökonserteissa ympäri Suomen            
  • Nomadi ry, Alpo Aaltokoski Companyn, Oulu Sinfonian ja Jojo Oulun tanssin keskuksen yhteistuotanto Leevi Madetojan balettipantomiimista Okon Fuoko            
  • Nukketeatteritaiteilijayhdistys Aura of Puppets ry, Nykynukketeatterin helmiä: neljästä teoksesta koostuva räätälöity esityssarja tutustuttaa nukketeatteri-ilmaisun rikkauteen 
  • Oblivia rf Pleasure – ett experimentellt musikteaterverk och en finsk-tysk samproduktion                          
  • Opera BOX ry, Opera BOXin tuotannot 2022: Stefan Lindgren In transit, Antonio Vivaldi: Ottone in Villa ja Tuomas Kantelinen Viola ja Valkoparrat   
  • Pohjoinen Liike ry, Nordisk Rörelse rf, Pelirakenteisen Valvojat-esityksen toteuttaminen Kansallisteatterin kanssa Helsingissä kesällä 2023 ja lokalisointi muihin kaupunkeihin 2024-2025                 
  • Routa – Kajaanin tanssin edistämisyhdistys ry, Nykytanssin ja teatterin keinoin toteutettu uusi tulkinta Minna Canthin kirjallisuusklassikosta Anna Liisa     
  • Saaristo-oopperayhdistys, Sallisen Punainen viiva -ooppera Saaristo-oopperan, Turun Kaupunginteatterin ja Turun filharmonisen orkesterin yhteistuotantona   
  • Saimaan Teatteri ry, Iltamaperinnettä uudistavaan teokseen ”Ilta Saimaalla” yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa
  • Sirkus Supiainen, Joensuun taidemuseo Onnin ja Sirkus Supiaisen yhteistyössä luoma taidekokonaisuus taidenäyttelykokonaisuuden ja sirkustaiteen välimaastossa                   
  • Sivuun Ensemble ry, Silentopia – Taiteen- ja tieteentekijöiden ritualistiset teokset näyttämöille ja niiden ulkopuolelle
  • Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, Lapin Kamariorkesterin ja Hiljaisuus ry:n yhteistuotantona syntyvä konserttikokonaisuus, joka rakennetaan uuden monitaiteisen sävelteoksen ympärille                          
  • Tanssiryhmä Off/Balance ry, Monitaiteellinen Hiljaista iloa -teos Jyväskylän kaupunginteatterin isolla näyttämöllä
  • Teaterföreningen Blaue Frau r.f., Ett hybridprojekt som består av en filmad mockumentär samt en live föreställning, i samarbete med Five Corners Production och Svenska YLE
  • Teatteri Avoimien Ovien kannatusyhdistys ry, Suomalais-venäläis-ukrainalaisena yhteistyönä syntynyt episodinäytelmä Talvisota               
  • Teatteri ILMI Ö, Metsämosaiikki-vauva- ja taaperoteatteriesitys ja työpaja: kolmen teatterin yhteistyökiertue                        
  • Teatteri Metamorfoosi Coproduction, gathering 4 theatres to put on stage the play Anatomy of a suicide by A. Birch
  • Teatteri Telakka ry, Kajastus – ruumiillisen runon ilta, runouden ja tanssin rajapinnoilta ammentava musiikillinen teatteriesitys kahden teatterin yhteistuotantona                         
  • Tehdas Teatteri, Sukupuuttoparatiisi – Nykynukketeatteria lapsettomuuden hedelmällisyydestä esityskiertueen toteuttamiseen             
  • Todellisuuden tutkimuskeskus, Voyer on esitys, joka avaa yhteisen tilan katsomisen tapahtumalle; ruumiillisen kommunikaation avulla ilman sanoja                 
  • Urbaanin Taidetanssin Tuki ry, Teosten camouflage ja Cosmic Latte saattaminen uudelleen ensi-iltaan sekä esittäminen vuosina 2023–2024                   
  • W A U H A U S ry., WAUHAUSin, Espoon kaupunginteatterin ja Kamariorkesteri Avantin yhteistuotanto Pipsa Longan näytelmästä Neljän päivän läheisyys  

Yhteyshenkilöt:

Johanna Ruohonen
Uudet klassikot -rahaston sihteeri

040 516 3475
johanna.ruohonen@skr.fi

Sören Lillkung
vd, Svenska kulturfonden
040 620 7500
soren.lillkung@kulturfonden.fi

Kymmenen uutta näytelmäkäännöstä suomalaisteattereihin

Teattereille suunnattu Maailma näyttämölle -tukimuoto oli ensimmäistä kertaa haettavana elokuussa 2022. Nyt myönnettyjen apurahojen turvin käännetään kymmenen laadukasta oman aikamme näytelmää eri kieliltä suomeksi ja esitetään ne kotimaisilla näyttämöillä laajalle kulttuurista kiinnostuneelle yleisölle. Tukea jaettiin ensimmäisellä hakukierroksella runsaat 250 000 euroa.

”Saimme hyvän määrän hakemuksia siihen nähden, että haku toteutettiin ensimmäistä kertaa. Erityisen iloinen olen siitä, että hakijoiden joukko oli hyvin moninainen. Myös alkukielten valikoima oli iso”, kertoo hausta vastaava maakunta-asiamies Antti Niskanen Suomen Kulttuurirahastosta.

Näytelmien alkukieliä ovat muun muassa arabia, islanti, katalaani, ranska ja venäjä. Mukana on myös yksi osin pidgin-englanniksi kirjoitettu näytelmä. Tukea käännösten tekemiseen ja näytelmien esittämiseen saivat niin työryhmät, vapaan kentän toimijat kuin isot teatteritkin. Ensimmäiset apurahan saaneet esitykset nähdään suomalaisnäyttämöillä vuoden 2023 aikana.

Apurahaa saaneissa on useita pohjoismaisia näytelmiä: Christina Ouzounidisin ruotsinkielinen Heterofil, islantilaisen Ólafur Haukur Símonarsonin Græna landið sekä norjalaisen Arne Lygren Tid for glede. Kaukaisempia kieliä edustaa esimerkiksi Basim Kaharin arabiankielinen näytelmä Orange.

Maailma näyttämölle -apurahojen taustalla on havainto, että Suomessa teattereissa tuotetaan yhä vähemmän korkeatasoisia oman aikamme näytelmiä muualta kuin anglosaksiselta kielialueelta. Uusi laadukas eurooppalainen tai muun maailman näytelmäkirjallisuus on vähemmistössä teattereiden ohjelmistossa. Kulttuurirahasto toivookin hakemusmäärän jatkossa kasvavan ja hakemusten kohdistuvan ensisijaisesti muista kielistä kuin englannista käännettäviin näytelmiin.

”Tukemme on omiaan rikastamaan ja monipuolistamaan suomalaisten teattereiden ohjelmistoa. Toivomme, että käännökset myös jäävät elämään ja kiertämään suomalaisella teatterikentällä”, sanoo Antti Niskanen.

Kulttuurirahaston kumppanina vuosina 2022–2024 käynnissä olevassa Maailma näyttämölle -hankkeessa on Teatterin tiedotuskeskus TINFO, joka on muun muassa koonnut kuratoidun tietokannan ajankohtaisista, käännettäväksi sopivista näytelmistä.

”Mahtavaa, että näin moni teatteri ja teatteriryhmä ehti mukaan heti hankkeen ensimmäiseen hakuun ottaen huomioon, miten paljon ylimääräistä työtä pandemian jälkihoito tuotantojen siirtymisineen on teattereissa teettänyt. Olemme erityisen iloisia siitä, kuinka laajasti näytelmät eri puolilta maailmaa ovat puhutelleet teattereita”, sanoo TINFOn johtaja Linnea Stara.

Maailma näyttämölle -tuen tavoitteena on saada suomalaiset teatterit käännättämään suomeksi ja esittämään yhteensä 30 uutta näytelmää. Kulttuurirahaston tuki kokonaisuudessaan on noin 1,2 miljoonaa euroa. Seuraavan kerran Maailma näyttämölle -apurahat ovat haussa elokuussa 2023.

Näytelmien ruotsintamiseen ja niiden esittämiseen maamme ruotsinkielisillä näyttämöillä tukea myöntää Svenska Kulturfonden, jonka seuraava haku on marraskuussa 2022.

Maailma näyttämölle -apurahan saaneet

  • Helsingin Teatterisäätiö sr norjalaisen Arne Lygren Tid for glede -näytelmän suomentamiseen sekä muihin hankkeesta aiheutuviin kuluihin, 16 000 euroa
  • Yhteiskuntat. tohtori Anu Hirsiaho ja fil. maisteri Charles Ogu nigerialaisen Soji Colen Embers-näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Jyväskylän kaupunginteatteri Eric-Emmanuel Schmittin ranskankielisen Petits crimes conjugaux -näytelmän kääntämiseen ja suomenkielisen kantaesityksen toteuttamiseen, 10 000 euroa
  • Keski-Uudenmaan teatterin kannatusyhdistys ry Marta Barcelón katalaaninkielisen Tocar Mare -näytelmän käännöstyöhön ja tuotantoon, 30 000 euroa
  • KokoTeatteri -yhdistys ry Enis Macin saksankielisen WÜST Or The Marquise Of O…. – Faster, Pussycat! Kill! Kill! -näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Teatterit. kand. Joel Lehtonen ja työryhmä Svetlana Aleksijevitsin Neuvostoihmisen loppu -romaanista sovitetun Toisista raamatuista ja toisista uskovaisista -näytelmän suomentamiseen ja tuottamiseen, 22 500 euroa
  • Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry venäläisen Mikhail Durnenkovin Sota ei ole vielä alkanut -näytelmän käännöstyöhön ja näytelmän tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Rauman Kaupunginteatterin Kannatusyhdistys ry islantilaisen Ólafur Haukur Símonarsonin Græna landið -näytelmän kääntämiseen ja tuottamiseen, 30 000 euroa
  • Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö Basim Kaharin arabiankielisen näytelmän Orange kääntämiseen ja tuottamiseen, 27 000 euroa
  • Valtimonteatteri ry Christina Ouzounidisin ruotsinkielisen Heterofil-näytelmän suomentamiseen ja teoksen näyttämölle toteuttamiseen, 30 000 euroa

Elokuussa ennätysmäärä liikkuvuusapurahahakemuksia, 39 myönnettyä apurahaa

Liikkuvuusapurahojen tarkoituksena on tukea esimerkiksi ulkomaille sijoittuvaa residenssityöskentelyä, esiintymiskiertueita ja näyttelyprojekteja sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviä matkoja.

Kansainvälisten rajojen avautuminen koronapandemian vihdoin hellittäessä saattoi tänä vuonna kasvattaa hakemusten määrää, mutta yhtä lailla asiaan saattoi vaikuttaa esimerkiksi Taiken päätös lopettaa erillisten liikkuvuusapurahojen jakaminen.

”Koronapandemia on saattanut aiheuttaa myös sen, että apurahamme on saavuttanut aiempaa laajemman tunnettuuden kulttuurialalla. On hyvin ymmärrettävää, että pandemian jälkeen taiteilijat hakeutuvat entistä hanakammin työskentelemään ulkomaille, jolloin apurahoille on entistä suurempi tarve”, toteaa hausta vastaava erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio.

Polkupyörällä Saksasta Sveitsiin, nykysirkusta Eurooppaan

Kuva: Sami Perttilä

Suvi Oskala ja Emilia Lajunen. Kuva: Sami Perttilä

Myönnettyjen apurahojen summat vaihtelivat 2 000 eurosta 8 000 euroon. Mus. maisterit Suvi Oskala ja Emilia Lajunen saivat 5 000 euron apurahan levynjulkaisukiertueen toteuttamiseksi polkupyörillä Saksasta Sveitsiin.

”Otamme pyöräkiertueillamme konkreettisilla teoilla kantaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin livemusiikin kentällä. Pandemian jälkeen festivaalit pyrkivät toimimaan mahdollisimman ekologisesti ja kannustavat artisteja matkustamaan muilla keinoin kuin lentäen. Matkustaminen pyörillä ja lautalla on lentämistä hitaampaa, mutta ilmaston kannalta kestävämpää”, toteaa Oskala. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala soittaa viisikielisillä viuluilla kamarikansanmusiikkia ja on esiintynyt laajasti ulkomailla kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa, Intiassa sekä Pohjoismaissa.

Kaksi naista pahvisen kyltin kanssa. Kyltissä lukee 20 years later, still here!

Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen.

Sirkusartistit Stina Kopra ja Lotta Paavilainen saivat työryhmineen 6 000 euron apurahan 20 years later, still here! -nykysirkusesityksen residenssi-, esitys- ja verkostoitumismatkaan Euroopassa.

”Esitys on kurkistus kahden naissirkustaiteilijan 20-vuotiseen yhteiseen taipaleeseen sirkuksen, taiteen ja ystävyyden parissa. Karistamme esityksellämme stereotyyppisiä ennakkoluuloja ja kannustamme kaikkia olemaan oma itsensä”, Kopra kertoo. Tasapainoakrobatiaa, fyysistä komediaa ja stand uppia esityksissään yhdistelevät taiteilijat ovat tasapainoilleet yhdessä vuodesta 2001 ja edustaneet suomalaista huipputason sirkusosaamista ympäri Eurooppaa, Israelissa, Japanissa sekä Filippiineillä.

Nainen toppatakissa seisoo betonista tehdyssä huoneessa.

Sini Tuominen. Kuva: Huong Hoang

Sini Tuominen puolestaan on tanssija, tanssinopettaja ja kulttuurituottaja katu- ja klubitanssien parissa. Hänelle myönnettiin juuri 7 000 euron apuraha Urban Artistryn projektiin osallistumiseen Washington D.C:ssä sekä opintomatkaan, joka suuntautuu New Yorkiin ja Los Angelesiin.

Liikkuvuusapuraha avaa ovet kansainväliseen toimintaan

Muusikko Samuli Majamäen tarkoituksena oli jo ennen koronapandemiaa äänittää toinen albumi tansanialaisen laulaja-lauluntekijän Andrew Ashimban kanssa.

”Pandemia laittoi hankkeen jäihin, mutta nyt olemme toteuttamassa äänitteen, jossa yhdistellään ainutlaatuisella tavalla musiikkia ja luonnonääniä. Tavoitteenamme on tuoda kuulijoille intiimi kuuntelukokemus ja matka sielua hiveleviin melodioihin, rytmeihin ja Afrikan luonnon äänimaisemiin”, kertoo Majamäki, jolle myönnettiin 3 500 euron apuraha esiintymis- ja äänitysmatkan toteuttamiseen Tansaniaan. Maa on Majamäelle ennestään tuttu, sillä hän on asunut siellä vuosina 2003–2005.

Sumuinen kuva silmälasipäisestä miehestä alhaaltapäin kuvattuna.

Kari Yli-Annala

Kuvataiteilija ja tutkija Kari Yli-Annalan teosten keskeiset teemat liittyvät aikaan, intensiteetteihin ja muutoksiin. Yli-Annala sai 4 000 euron apurahan taiteellisen ja tutkimuksellisen työskentelyn matkakuluihin Kööpenhaminassa ja Berliinissä sekä kuvausmatkan toteuttamiseen Palestiinaan.

Mies soittaa lyömäsoitinta syksyisessä maisemassa.

Issiaka Dembele. Kuva: Era Kahyaoglu

”Tallennan muutoksia Al’Arroubin pakolaisleirin ympäristössä Hebronissa. Teoksen keskiössä on sen vieressä oleva, pakolaisleirin asukkaille tärkeä kukkula”, Yli-Annala kertoo.

Perinnemuusikko Issiaka Dembelen mukaan musiikki kuuluu alkujuurilleen, missä esi-isät ja henget ovat läsnä.

”Matkustan setäni ja isäni luokse, jotka ovat mestareita perinteisissä soittimissa (balafon, kora) ja melodioissa. Osa musiikista on pyhää ja henkistä, eikä sitä saa soittaa miten tahansa. Haluan tehdä tätä arvokasta perinnettä tunnetuksi länsimaissa ja nykyaikaisilla alustoilla kuten Spotify”, Dembele kertoo. Hänelle myönnettiin 2 500 euron apuraha manding-musiikkiin ja afrikkalaiseen bluesiin liittyvään sävellys-, tutkimus- ja äänitysmatkaan Länsi-Afrikkaan.

Kulttuurirahaston liikkuvuusapurahoja voi hakea kaksi kertaa vuodessa, Maaliskuun ja Elokuun hauissa. Kaikki vuonna 2022 myönnetyt liikkuvuusapurahat löydät täältä. Valitse pudotusvalikosta erillishaut ja liikkuvuusapurahat.

Saimaan salaisuuksia Rantaraitin luontopäivässä

Ihmiset tutkivat vesiötököitä lätäköstä.

Tule tutkimaan millaisia vesiötököitä Sammonlahden uimarannan pohjalla kuhisee näin syyskylmillä! Kuva: Kari-Matti Vuori

”Harva tietää, että syksyisellä uimarannalla rantavedessä kuhisee satojen tuhansien uimareiden joukko. Siellä on monenlaisia vesiperhosen ja korentojen toukkia ynnä muita vesiötököitä. Ne valmistelevat parhaillaan järveä talvikuntoon. Vedenalainen kuhina on osa hiilen kiertoa. Syksy tuo veteen paljon lehtikariketta ja huuhtoo valumavesien mukana muutenkin maalta hiiltä ja ravinteita järveen. Tapahtumassa kerrotaan miten järvi nappaa hiilen ja ravinteet talteen”, kertoo järvitohtori Kari-Matti Vuori.

Tapahtumassa pelataan Saimaa-rallia ja etsitään luontorasteilla kartioiden alle piilotettuja Saimaan eläimiä ja kasveja. Rantarastilla haavitaan ruovikon reunoilta karike- ja möhnänäytteitä ja etsitään niiden seasta vesiötököitä purkkeihin ja pieneen akvaarioon lähemmin tutkittavaksi.

Paikalla olevat luonto-ohjaajat opastavat syksyisen Saimaan salaisuuksien äärelle. Tilaisuudessa kerrotaan myös, mitä jokainen voi tehdä Saimaan suojelemiseksi.

Tapahtumapaikkana on Lappeenrannan Sammonlahden uimaranta. Rasteilla voi seikkailla lauantaina 22.10. klo 10-14. Tarjolla kuumaa mehua ja keksejä.  

Lisätietoja:

Kari-Matti Vuori
kari-matti.vuori@saimaarium.fi
044 971 9962