Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajaksi professori Mikko Niemi

Hallituksen puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.10.2023–30.9.2024 on valittu Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi ja varapuheenjohtajiksi professori Anne Birgitta Pessi sekä oikeustieteen maisteri Jukka Luostarinen. Hallituksen uusina jäseninä aloittavat Aalto-yliopiston talousjohtaja Marianna Bom ja Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg 

Säätiön hallituksessa jatkavat yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, kirjailija Karo Hämäläinen, rehtori Keijo Hämäläinen, MBA Lea Keinänen, taiteellinen johtaja Tiina Lindfors, toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi sekä professori Petri Ylikoski. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.  

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston uusi esimies on professori Riitta Pyykkö ja varaesimies päätoimittaja Matti Kalliokoski. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon on valittu varatoimitusjohtaja Hanna Hiidenpalo, oikeusneuvos Mika Ilveskero, kirjailija Anneli Kanto ja toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala. 

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa hallituksen puheenjohtaja Ilkka Länkinen ja varapuheenjohtajana johtaja Elli Siltala. Jäsenenä jatkaa fil. tohtori Laura Hokkanen.

Päivi Venäläinen vetämään Uudenmaan ja Kymenlaakson rahastoja

Nainen silmälaseissa ja mustassa puserossa. Tausta on valkoinen.

FT Päivi Venäläinen on aloittanut Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan ja Kymenlaakson rahastojen asiamiehenä 2.10.2023. Hän toimii työssään myös Taidetestaajat-hankkeen vastuuhenkilönä Kulttuurirahastossa.

Venäläinen siirtyy Kulttuurirahastoon kulttuuritalo Villa Artussa Hyvinkäällä sijaitsevan ja valtakunnallista kulttuurista nuorisotyötä tekevän Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiön toiminnanjohtajan paikalta.

Hän tuo uuteen työyhteisöönsä vankkaa lasten ja nuorten kulttuurin tuntemusta sekä taiteen ja pedagogiikan osaamista.

”On innostavaa päästä työskentelemään Kulttuurirahaston kaltaiseen asiantuntijaorganisaatioon, jossa on monenlaista osaamista sekä henkilöstössä että luottamushenkilöissä. Olen itse usein ollut hakemassa apurahoja, mikä tekee toiselle puolelle kurkistamisesta erityisen kiinnostavaa”, Venäläinen kertoo.

Hän on lähes koko työuransa ajan toiminut kulttuurikasvatuksen ja yleisötyön parissa. Myös vuonna 2019 valmistuneessa taidekasvatuksen väitöstutkimuksessaan hän käsittelee samaa aihepiiriä: nykytaidetta oppimisen ympäristönä.

Aiemmin Venäläinen on työskennellyt eri rooleissa Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiössä, pedagogisissa tehtävissä Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Valtion taidemuseossa sekä opettanut museopedagogiikkaa. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja kasvatustieteen maisteri, ja hänellä on myös luokanopettajan pätevyys.

Uudessa roolissaan häntä innostaa erityisesti näkökulman laajentaminen lasten ja nuorten kulttuurista laajemmin taiteen ilmiöihin ja myös tieteen puolelle. ”On hienoa päästä perehtymään siihen, millaisia ajatuksia ja ideoita apurahansaajillamme on.”

Kirjoittajakoulu kriitikoille järjestetään toista kertaa

Suomen Kulttuurirahasto järjestää koulutuksen kriitikoille keväällä 2024. Tavoitteena on kriitikon ammatti-identiteetin ja kollegiaalisen yhteisön vahvistaminen sekä ammattitaitoa tukevien uusien taitojen oppiminen. Osallistujat pääsevät päivittämään ajatuksiaan taiteen ja kritiikin merkityksestä ja myös tutustumaan taidekeskusteluun oman maan rajojen ulkopuolella. 

Kurssi toteutetaan kevään aikana Taidekoti Kirpilässä ja se sisältää kahdeksan  koulutuspäivän lisäksi mentorointia ja henkilökohtaista palautetta. Kurssin sisällön on suunnitellut laadukkaista kirjoituskoulutuksistaan tunnettu Long Play -julkaisu, ja kurssin vastuuopettajina toimivat toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Anu Silfverberg sekä toimittaja, kirjailija ja musiikkikriitikko Sonja Saarikoski

Heidän lisäkseen kurssilla opettavat muun muassa kirjallisuuskriitikot Maaria Ylikangas ja Vesa Rantama, popkriitikko Oskari Onninen, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen, kuvataidekriitikko Sanna Lipponen, tutkijatohtori, musiikkikriitikko Nuppu Koivisto-Kaasik, Helsingin Sanomien entinen teatterikriitikko, viestintäyrittäjä Suna Vuori ja teatteri- ja tanssikriitikko Maria Säkö. Kriitikkojen ja toimittajien lisäksi kurssin vierailevina opettajina toimii eri alojen taiteilijoita.

Kurssin lopputyönä syntyy podcast-sarja, joka avaa kritiikin merkitystä suurelle yleisölle. Kurssiin sisältyy myös opinto- ja työmatka Berliiniin. Kurssille valitut kriitikot saavat kurssin lopputyötä varten työskentelyapurahan.

Vuoden 2020 kurssi sai osallistujilta valtavan kiittävää palautetta. Joidenkin uralla se oli suorastaan käänteentekevä.

Anu Silfverberg, Long Play: ”Kun kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa, parasta oli opettajana nähdä, millaisia isoja harppauksia kurssilaiset tekivät teksteissään ja urallaan lukukauden aikana. Kaunista oli myös ammattilaisten vertaistuen vahvistuminen: kriitikot jäävät työssään usein yksin, ja oli hienoa huomata, miten vähäinenkin kannustus ja innostus tarttuvat alalla. Viime kerran palautteesta oppineena pyrimme tällä kertaa varaamaan enemmän aikaa yhteisille keskusteluille.”

Toimitusjohtaja Susanna Pettersson, Suomen Kulttuurirahasto: ”Kriitikoilla on keskeinen rooli kulttuurikeskustelussa, jonka tulisi olla monimuotoista, moniäänistä ja monikanavaista. Kirjoittajakoulumme tarjoaa kriitikoille ainutlaatuisen mahdollisuuden hioa ilmaisua ja syventää ammattitaitoa.”

Kurssin mahdollistaa taidekriitikko E. J. Vehmaksen nimeä kantava Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea taidekriitikoita.

Haku kurssille umpeutuu 10.10.2023 klo 16.

Kirjoittajakoulun hakuohjeisiin tästä

Sinut minä muistan – eteläsavolaisia muistoja

Maailmalla käsityöt on nähty jo pitkään merkityksellisinä yksinäisyyden torjujina ja toisilleen tuntemattomien ihmisten kohtaamisten mahdollistajina. Kädentaidoilla on myös kulttuuriperintöön kiinnittyvä aineeton ja aineellinen tehtävänsä: käsityötaidot siirtyvät parhaimmillaan sukupolvelta toiselle ja kehittävät ylisukupolvisia kohtaamisia. Syksyllä 2023 eteläsavolaisissa kirjastoissa tai muussa matalan kynnyksen tilassa toteutetaan Etelä-Savon rahaston tuella käsityökasvatuksellisia työpajoja, joiden teemana ovat eteläsavolaiset muistot. Työpajoissa työstetään positiivisia muistoja herättäviä henkilöhahmoja erilaisia tekniikoita ja materiaaleja käyttäen. Luvassa on mm. kirjoitus-, piirustus- ja keramiikkatyöpajoja.

Ihmisiä työstämässä savea.

Kangasniemen keramiikkapajassa tehtiin muistoista taidetta. Kuva: Mari Jalava

– Käsityöprosessi on samalla myös muistelumenetelmä, jossa pohditaan hyvää kohtaamista ja mieleen jääneitä ihmisiä, hankkeen vetäjä, huopataiteilija ja muotoilija Mari Jalava kertoo.

Toteutettavan teoksen ei tarvitse olla esittävä muotokuva, eikä henkilöhahmon tarvitse välttämättä olla läheinen ihminen. Kohde voi olla esimerkiksi postinkantaja, kirjastonhoitaja, opettaja tai julkisuuden henkilö. Hahmojen ideointia lähestytään erityisesti muistijälkiä jättäneiden tunnetilojen kautta. Rakkaan kalamiehen muistosta voi esimerkiksi syntyä kala.

Tarkoitus on tehdä työpajoihin osallistuminen mahdollisimman helpoksi. Kirjoituspajoihin osallistuakseen ei tarvitse osata kirjoittaa, vaan tarinan voi kertoa myös suoraan tallenteeksi. Pajoissa hyödynnetään sukupolvien välisiä kohtaamisia. Esimerkiksi Kangasniemellä heinäkuussa järjestetyn kirjoitustyöpajan nuorin osallistuja oli 7–vuotias ja vanhin yli 70.

Jalava on innoissaan hankkeen jo toteutuneista vaiheista. Kangasniemen kirjoitustyöpaja oli menestys. Kolmen tunnin työpajassa muisteltiin, kirjoitettiin, itkettiin ja naurettiin. Samana päivänä tehtiin myös äänityksiä ja lähes kaikkien tarinat saatiin taltioitua heidän itsensä kertomina.

– Paja meni kaikilla osallistujilla tunteisiin. Myös kirjoitustyöpajan jälkeen elokuussa pidetty keramiikkapaja hioi osallistujat yhteen ja päivien aikana käsiteltiin työskentelyn lomassa kaikki mahdolliset ilot ja surut, Jalava toteaa ilahtuneena.

Työpajoja vetävät paikalliset taiteilijat, kuten tekstiilitöiden ja puuveiston osaajat. Syntyneistä teoksista toteutetaan yhteisötaideteos, joka kiertää Etelä-Savon kirjastoja keväällä 2024.

Hankkeen Facebook-sivu

Tampereen sananvapaustapahtuma nostaa esiin mediavapauden tärkeyden

Syyskuun lopussa järjestettävän ensimmäisen Tampereen sananvapaustapahtuman teemana on mediavapauden ja moniarvoisen tiedonvälityksen merkitys osana itsenäisen Ukrainan tarinaa.

Pääpuhujaksi on kutsuttu journalisti Myroslava Gongadze. Hän on arvostettu amerikanukrainalainen toimittaja ja mediajohtaja, Ukrainan tunnetuimman journalistipalkinnon taustavoima sekä ukrainalaisten nuorten toimittajien mentori. Gongadze kytkeytyy läheisesti itsenäisen Ukrainan mediavapauden kohtalokkaimpiin hetkiin.

Myroslava Gongadzen puoliso Georgiy Gongadze (1969–2000) oli Ukrainan ensimmäisiin itsenäisiin tiedotusvälineisiin kuuluvan Ukrainska Pravda -verkkomedian perustaja, jonka väkivaltainen murha Kiovan ulkopuolella syyskuussa 2000 nostatti protestiaallon kriittisen journalismin ja maan nuoren demokratian turvaamiseksi. Murhaan liittyi nauhoitusskandaali, joka oli kaataa silloisen presidentin Leonid Kutshman.

Myroslava Gongadze työskentelee nykyään Voice of America -uutispalvelun Itä-Euroopan päällikkönä. Hän tekee aktiivisesti työtä kotimaansa hyväksi Yhdysvalloissa ja reportterina kentällä Ukrainassa. Syyskuussa 2023 Myroslava Gongadze saa arvostetun amerikkalaisen Inamori Ethics Prize -palkinnon.

Tampereen sananvapaustapahtumassa Ukraina-teemaa käsitellään niin kutsuvierastilaisuudessa Tampereen Raatihuoneella kuin yleisöseminaarissa Tampereen yliopiston journalistikoulutuksen yhteydessä. Erillisessä tilaisuudessa esillä on toimittajien ja muiden vainottujen tilanne Valko-Venäjällä.

Miksi teemaksi valittiin sananvapaus? Sananvapaus on ydinarvo: se kuuluu jokaisen demokraattisen yhteiskunnan ytimeen ja on tärkeä osa vapaan ihmisen arkielämää. Sananvapaus kuuluu kaikille.

Tampereen sananvapaustapahtuman järjestää Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto yhdessä Tampereen kaupungin Operaatio Pirkanmaan, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKESin, Toimittajat ilman rajoja Suomen ja Lännen Median kanssa.

Tampereen sananvapaustapahtuma järjestetään Tampereella 26.–28.9.2023. Tapahtuma on tarkoitus järjestää vaihtuvan aiheen ympärille joka toinen vuosi toistuvana.

Tampereen sananvapaustapahtuma

Päivi Loponen-Kyrönseppä Mirjam Helin -laulukilpailun johtoon

Päivi Loponen-Kyrönseppä on aloittanut Suomen Kulttuurirahaston järjestämän Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun kilpailupäällikkönä. Tehtävä on Kulttuurirahastossa uusi. Loponen-Kyrönseppä on kulttuurijohtamiseen erikoistunut musiikin maisteri. Kulttuurirahastoon hän siirtyy Savoy-teatterista, joka on tunnettu kansainvälisestä ohjelmistoprofiilistaan.

Loponen-Kyrönseppä on johtanut Savoy-teatteria vuodesta 2013. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Vantaan viihdeorkesterin toiminnanjohtajana, Lemin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja musiikkitoimittajana esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa. Hän on myös diplomilaulaja ja yksi Ooppera Skaalan perustajäsenistä.

”Päivi Loponen-Kyrönsepän laajat kotimaiset ja kansainväliset verkostot ja monipuolinen kokemus musiikin alalta luovat erinomaisen perustan laulukilpailun kehittämiselle”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Yhdeksäs Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu järjestetään Helsingissä 3.–12.6.2024. Kilpailu on suunnattu nuorten laulajien parhaimmistolle, ja se tunnetaan korkeasta tasostaan, vaativasta ohjelmistostaan ja arvovaltaisesta tuomaristostaan. Moni kilpailun aiemmista voittajista on noussut laulumaailman huipulle.

Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt laulukilpailun viiden vuoden välein vuodesta 1984 asti. Kulttuurirahaston hallituksen linjauksen mukaisesti kilpailu järjestetään jatkossa kolmen vuoden välein. Samalla luovutaan erillisistä naisten ja miesten sarjoista.

”Mirjam Helin -kilpailulla on vankka sija suomalaisessa musiikkielämässä. Kilpailun järjestäminen aiempaa useammin antaa edellytykset lisätä sen tunnettuutta etenkin kansainvälisesti”, sanoo laulukilpailun tuomariston puheenjohtajana vuonna 2024 toimiva oopperalaulaja Soile Isokoski.

Saamme kiittää Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun edellistä pääsihteeriä Marja-Leena Pétas-Arjavaa kilpailun kehittämistyöstä. Sen ansiosta Kulttuurirahasto voi nyt ottaa aimo harppauksen kilpailun uuteen aikaan Päivi Loponen-Kyrönsepän johdolla” sanoo kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Aino Turtiainen-Visala.

Laulukilpailun taustalla on suurlahjoitus, jonka laulaja, professori Mirjam Helin (1911–2006) teki Suomen Kulttuurirahastolle vuonna 1981.  

Mirjam Helin -kilpailun verkkosivuille

Meri-Lapin Teatteriyhdistykselle ja suomentaja Mikko Koivusalolle palkinnot merkittävistä teatteriteoista

Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahaston palkinnot jaetaan joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista. Tampereen teatterikesän avajaisissa 8.8.2023 jaettiin kaksi palkintoa, molemmat arvoltaan 10 000 euroa.  

Meri-Lapin teatteriyhdistys – sinnikäs joukko taiteen puolustajia 

Meri-Lapin Teatteriyhdistyksen ylläpitämä Kemin Teatteri jatkaa siitä, mihin täyskunnallisen Kemin kaupunginteatterin toiminta päättyi. Yhdistyksen muodostavat pääosin aiemmat Kemin kaupunginteatterin työntekijät.  

Kemissä teatteri on vuosikymmeniä ollut monipuolista ja taiteellisesti tasokasta, mutta viime vuosina esitystilojen menetys ja koko kaupunkia koskeneet rakennemuutokset toivat mukanaan ongelmia. Monet kaupungin päättäjistä olivat valmiit katkaisemaan Kemissä 75 vuotta jatkuneen ammattiteatteritoiminnan. Teatteri pelastui sen henkilökunnan tulevaisuudenuskon, periksiantamattoman asenteen ja alueen teatteritarjonnan eteen tehdyn työn ansiosta. 

Meri-Lapin Teatteriyhdistys ry:n tekemä työ takaa alueen asukkaille valtakunnallisesti tasa-arvoisen taidetarjonnan. Eri ikäryhmät voivat sen ansiosta kokea ammattilaisvoimin toteutettua monipuolista esittävää taidetta. Oman teatterin puolesta tehty työ on kaikille siihen osallistuneille taisteluvoitto. Uusi Kemin Teatteri ja sen henkilökunta ovat todistaneet tahtotilansa, selviytymiskykynsä ja yhteisöllisyytensä. 

Iloinen mies mustassa paidassa ja silmälaseissa katsoo kameraan valkoisen seinän edessä.

Mikko Koivusalo. Kuva: Pette Rissanen

Suomentaja Mikko Koivusalo – dialogin ja laulujen mestari 

Mikko Koivusalo on ansioitunut näytelmien, erityisesti musikaalien suomentajana. Hänen käsialaansa on valtaosa 2000-luvulla tehdyistä musikaalisuomennoksista. Koivusalon repertuaari yltää Stephen Sondheimista Andrew Lloyd Webberiin ja Housut pois -musikaalista My Fair Ladyyn

On helppo ymmärtää, miksi Mikko Koivusalo on niin kysytty ja suosittu musikaalien suomentaja. Hän on kekseliäs ja verbaalisesti lahjakas. Hänen käännöksensä ovat hyvää suomen kieltä, mutta säilyttävät samalla alkuteoksen hengen. Koivusalon kääntämiä tekstejä on helppo näytellä ja laulaa. 

Mikko Koivusalo on monipuolinen sanataiteilija, muusikko ja säveltäjä. Musikaalien ja näytelmien suomentamisen lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja revyitä musiikkeineen. Hän on myös uskaltanut tarttua muun muassa Bob Dylanin, Paul Simonin ja Leonard Cohenin laulujen suomentamiseen ja esittänyt niitä yhtyeensä kanssa Tampereen Teatterikesässäkin. 

Monipuolisesta sanataiteellisesta lahjakkuudesta on todisteena myös se, että hän on suunnitellut lautapeliklassikko Aliaksen. 

Olavi Veistäjä – tamperelainen kulttuurivaikuttaja 

Professori Olavi Veistäjä (1908–1988) oli Aamulehden kulttuuritoimituksen esimies ja tamperelainen kulttuurivaikuttaja. Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahasto perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Rahaston tarkoituksena on jakaa Olavi Veistäjän palkintoja joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävistä teatteriteoista sekä edistää teatteritaidetta. 

Tutustu aiempiin palkinnonsaajiin 

Terttu ja Aatos Petäjän rahaston palkinto valokuvaaja Janne Gröningille

Harmaahiuksinen parrakas mies silmälaseissa ja ruutupaidassa. Taustalla valokuvataulu venevajasta.

Valokuvaaja Janne Gröning.

Janne Gröning (s. 1952) on saaristossa asuva pitkän linjan valokuvaaja. Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta Gröning aloitti valokuvaamisen luonnossa, ja vuodesta 2005 hän on toiminut kokopäiväisesti valokuva-alalla. Hänen teoksensa ovat saavuttaneet yleisöä niin näyttelyissä kuin laajalevikkisissä painotuotteissa aina postimerkkejä myöten. Hän on pitänyt 66 näyttelyä Suomessa ja naapurimaassa Ruotsissa.

Valokuvissaan Gröning on taidokkaasti kuvannut saaristoluontoa ja saaristokulttuuria eri vuodenaikoina. Kuvat ovat visuaalisesti erittäin vaikuttavia, ja Gröning itse painottaa työssään paitsi saaristoluonnon suojelun tärkeyttä myös luonnon ja luontokuvien meditatiivista ja terapeuttista arvoa. Hänen mielestään ”luonto on hienoin asia, johon ihminen voi elämässään syventyä”.

Palkinnon myöntäminen Janne Gröningille vastaa erinomaisesti Terttu ja Aatos Petäjän tunnustuspalkinnon myöntämisen edellytyksiä. Nimikkorahaston perustajat Terttu ja Aatos Petäjä elivät suuren osan elämästään saaristossa, etenkin Aatos Petäjän työympäristössä Seilin saaristossa. Aatos Petäjä oli itse innokas valokuvaaja.

Tunnustuspalkinto luovutetaan Janne Gröningille Kulttuurilossi-tapahtumassa Iniön saarella lauantaina 8.7.2023 klo 14.30 Iniön kirkossa.

Janne Gröningin valokuvia

Kulttuurilossi-tapahtuman ohjelma Iniössä:

10–14 Monitoimitalo Snäckanin vieressä:

Konstiga ting i Iniö -kollektiivi (Aija Hannula, Maire Karuvuori, Hans-Peter Schütt) vetää yhteisöllisen katutaidetyöpajan Iniö Street (p)Arty

12–12.40 Kesätori:

Mytty-iltamat

Ohjaus: Elina Lajunen Esiintyjät: Emilia Lajunen (5-kielinen viulu, avainviulu ja laulu) ja Roosa Halme (nuket, harmonikka ja laulu)

13.30–14.30 Iniön kirkko:

Niklas Winter Trion jazz-konsertti Scandinavian Skies. Kokoonpano: Niklas Winter – kitara, Emil Hess (Tanska) – tenorisaksofoni, Richard Huntley (USA) – rummut

14.30-14.45 Terttu ja Aatos Petäjän rahaston tunnustuspalkinnon luovutus valokuvaaja Janne Gröningille

16.15–17 Villa Högbo:

Dosentti Timo Vuorisalon luento -ja keskustelutilaisuus: Ajankohtaisia kuulumisia saaristoluonnosta.

Lisätietoja palkinnosta:

Asiamies Timo Vuorisalo
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto
timo.vuorisalo@skr.fi
050 385 7616.

Lisätietoja Kulttuurilossi-tapahtumasta:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
sari.torvinen@skr.fi
044 9064 764.

Kulttuurilossi Facebookissa

Kulttuurilossin tapahtumat Lounais-Suomen saaristossa alkavat Iniössä lauantaina 8.7.

Ohjelma on joka saarella erilainen, joten yleisö voi hyvin vierailla vaikka kaikissa tapahtumissa. Tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat monen ikäisille katsojille.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua itsekin tekemiseen: Iniössä voi tehdä katutaidetta ja Kuuskajaskarilla taas ohjailla Niko Tiaisen interaktiivista mediateosta. Iniö ei ehkä kuulosta katutaiteen keskukselta, mutta itse asiassa iniöläinen performanssitaiteilija Maire Karuvuori on jo useampana vuonna ohjannut siellä lapsia tällä saralla ja saanut Norrbyn kylään laillisen graffitiseinän.

Esityspaikat ovat moninaiset ja vierailijoilla on tilaisuus nauttia Laura Moision ja Leija Lautamajan folk-musiikista ja Juhana Nyrhisen kädentaitoesityksistä metsän keskellä Korpoströmissä, uppoutua salissa merestä inspiroituneeseen klassiseen musiikkiin, katsoa tanssiduon paikkaan reagoivaa esitystä sekä seurata jonglöörin ja haitaristin yhteisesitystä Kuuskajaskarin rannalla.

Lasten kanssa voi tulla seuraamaan vaikkapa Mytty-iltamia –ihan päiväsaikaan. Ohjelmassa on myös kaksi maineikasta jazz-yhtyettä, joten luvassa on kaiken kaikkiaan hienoja kesätunnelmia. Niklas Winter Trio esiintyy Iniön kirkossa ja Isa Lindgren-Backman & Mika Mylläri orkestereineen Kuuskajaskarin Tykkihallilla.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahastossa on nyt ensimmäistä kertaa jaettavana 10 000 euron suuruinen Terttu ja Aatos Petäjän rahaston palkinto. Tunnustuspalkinto luovutetaan valokuvaaja Janne Gröningille Iniön kirkossa la 8.7. klo 14.30. Janne Gröning (s. 1952) on saaristossa asuva pitkän linjan valokuvaaja. Valokuvissaan Gröning on taidokkaasti kuvannut saaristoluontoa ja saaristokulttuuria eri vuodenaikoina

suomikuva.fi/janne-groning/

Lisäksi jokaisessa kohteessa pidetään dosentti Timo Vuorisalon vetämät saaristoluontoon liittyvät luento -ja keskustelutilaisuudet. Nyt onkin tilaisuus kysyä mielen päällä pyöriviä luontokysymyksiä asiantuntijalta. Kuuskajaskarissa mukana on myös geologi Teemu Vehkamäki, joka luennoi saariston kivilajeista. Pystytämme joitakin teoksia saarilla jo tapahtumaa edeltävänä perjantaina, joten silloinkin voi tulla paikalle tapaamaan taiteilijoita.

Katso koko ohjelma

Lisätietoja Kulttuurilossi-tapahtumasta:

hankekoordinaattori Sari Torvinen
sari.torvinen@skr.fi
044 9064 764

Lisätietoja palkinnosta:

Asiamies Timo Vuorisalo
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto
timo.vuorisalo@skr.fi
050 385 7616

Tummuvat järvemme

Juttu julkaistiin ensimmäistä kertaa Tammenlastuja-lehden numerossa 2/2023. Koko lehden voit lukea täältä.

Ranskan länsirannikolla lapsuutensa viettänyt akatemiatutkija ja dosentti Céline Arzel huomasi ihmisen aiheuttamat muutokset vesistössä jo varhain, ja teki 10-vuotiaana päätöksen ryhtyä biologiksi. Arzel erikoistui makean veden sekä ympäristön ekologiaan ja selvitti väitöskirjassaan tavin sekä muiden sorsalintujen käyttäytymistä ja elinympäristöjen käyttöä talvehtimisalueilta pesimäalueille. Nykyään hän tekee akateemista tutkimusta Turun yliopistossa, jossa hän johtaa myös perustamaansa villieläimiin ja kosteikkoihin erikoistunutta tutkimusryhmää.

Vuonna 2018 Arzel käynnisti Suomen Kulttuurirahaston tuella laajan tutkimushankkeen, joka pyrkii selvittämään luonnonvesien tummumisen mekanismeja ja niiden vaikutuksia. Vesien tummumista tapahtuu luontaisesti, mutta ihmistoiminnan seurauksena prosessi on nopeutunut. Suomessa etenkin happosateet, metsätalous ja ilmastonmuutos kiihdyttävät ilmiötä, samoin vesistöjen lähellä tapahtuvat metsähakkuut sekä teollisuudesta ja ihmisasutuksesta aiheutuvat päästöt.

Kyseessä ei ole ainoastaan esteettinen haitta, sillä tummuminen heikentää veden laatua ja vaikuttaa sen myötä ravintoverkkoon ja koko ekosysteemiin.

“Auringon UV-säteily ei läpäise vettä, kun vesi tummuu. Tästä syystä vesikasvit eivät pääse kehittymään ja esimerkiksi ahvenen, sudenkorennon toukkien ja muiden näköaistinsa avulla saalistavien eliöiden ravinnonsaanti vaikeutuu. Myös hapen määrä vesistössä vähenee, mikä vaikuttaa eliöiden selviytymiseen. Ekosysteemi on monimutkainen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Arzel sanoo.

“Suomessa on paljon luontoa ja järviä ja ehkä siksi pidämme niitä itsestäänselvyytenä – oletamme, että vesistöt ovat puhtaita.”

Siinä missä jotkut lajit kärsivät veden tummumisesta, toiset suorastaan kukoistavat. Esimerkiksi sääskilajien toukat saalistavat tuntoaistinsa avulla ja pärjäävät hyvin muuttuneessa ympäristössä. Myös hyttynen hyötyy, sillä sen munat saavat kehittyä rauhassa, kun ne ovat suojassa UV-säteilyltä. Patogeenit, eli virukset ja bakteerit, viihtyvät tummassa vedessä, mikä saattaa lisätä taudinaiheuttajia vesistöissä.

“Suomessa on paljon luontoa ja järviä ja ehkä siksi pidämme niitä itsestäänselvyytenä – oletamme, että vesistöt ovat puhtaita. Tummuminen aiheuttaa kuitenkin muutoksia esimerkiksi juomaveden laadussa. Ilmiöllä on myös taloudellisia seurauksia”, sanoo Arzel.

Suomessa vesien laatua on selvitetty pitkään. Evon runsasjärviseltä luontoalueelta, joka kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkostoon, tutkimustietoa on kerätty jo kolmen vuosikymmenen ajan. Evossa sijaitsee myös Helsingin yliopiston ylläpitämä Lammin tutkimusasema, jossa työskentelee ja asuu väitöskirjatutkija Clarisse Blanchet. Hän liittyi Arzelin tutkimusryhmään vuonna 2019 selvittääkseen metsätalouden ja majavan vaikutuksia järvien veden laatuun ja ekosysteemiin. Tarkoituksena on myös laatia vesien hoitoon liittyviä suosituksia tummumisen ennaltaehkäisemiseksi.

“Vesien tummuminen koskettaa erityisesti pohjoisen havumetsävyöhykkeen vesiympäristöjä, mutta ongelma saattaa olla maailmanlaajuinen, ilmiötä ei vain ole juurikaan tutkittu. Ehkä voimme tulevaisuudessa soveltaa Suomessa oppimaamme laajemminkin”, sanoo Blanchet.

”Jos Itämerta halutaan suojella, pitää panostaa sisävesien suojeluun ja kunnostamiseen.”

Toimenpiteitä vesistöjen suojelemiseksi tehdään jo nyt, mutta Arzelia huolettaa, ettei suunnitelmia ja ohjeistuksia aina noudateta. Kyse on valitettavan usein kommunikaatio-ongelmista, ja siksi Arzelin tutkimusryhmä tekee työtä myös tietoisuuden lisäämiseksi. Yhteistyötä tehdään oppilaitosten, eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, vesiensuojelujärjestöjen, puuteollisuuden, Suomen Riistakeskuksen, Metsähallituksen, Koneen säätiön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tämä on Arzelin mukaan tärkeää, koska tarkoituksena ei ole pelkästään osoittaa ongelmia, vaan löytää niihin konkreettisia ratkaisuja.

Vesien tummumisilmiön lisäksi tietoisuutta tulisi lisätä kosteikkojen merkityksestä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Kosteikot ovat esimerkiksi märkiä ja vettyneitä maa-alueita sekä lampien, järvien ja merien matalia ranta-alueita. Ne imevät itseensä vettä, ravinteita ja orgaanista ainesta torjuen näin järvien rehevöitymistä. Kuivatettuja kosteikkoja pyritään kunnostamaan, mutta niitä ei Arzelin mukaan koskaan saada palautettua täysin ennalleen. Siksi kosteikkojen suojelu on ensiarvoisen tärkeää.

“Kyse on laajasta kokonaisuudesta. Kosteikot, järvet ja joet muodostavat jatkumon, joka päätyy mereen. Jos Itämerta halutaan suojella, pitää panostaa sisävesien suojeluun ja kunnostamiseen. Mikäli vesien tummuminen jatkuu, sillä on seurauksia koko ekosysteemille”, Arzel toteaa.