Kirjastossa on kirjoja, vinyyleitä, dvd:itä, cd:itä, vhs-kasetteja, c-kasetteja ja jonkin verran historiallista esineistöä. Suurin osa materiaaleista on lainattavissa kotiin. Kirjaston levysoittimilla voi harjoitella dj-taitoja.

Ennen kirjaston syntyä veturitalleilla pyöri pitkään Sunnuntaijamit eli avoin treenivuoro tanssijoille. Kulttuuriklubi Siperian työntekijöitten kautta saimme tietää mahdollisuudesta hakea Suomen Kulttuurirahastolta rahaa nuortenkulttuurin kehittämishankkeeseen. Syntyi idea hiphop-kirjastosta, joka loisi kertaluonteisen tapahtuman sijaan pitkäaikaista vaikuttavuutta. Jyväskylän alueella on pitkä historia hiphop-kulttuurin saralla, ja näin ollen tiesimme, että kiinnostuneita kävijöitä hiphop-kirjastossa riittäisi. Ajatus kirjastosta liittyi lisäksi vahvasti hiphop-kulttuurin arvoihin, joissa historian tietämys on korkeassa arvossa. Kirjaston avulla monet löytäisivät tietoa helpommin, mikä kehittäisi paikallista hiphop-yhteisöä.  Idea oli mielekäs myös siksi, että vastaavasta paikasta emme olleet kuulleet Suomessa.

Kirjasto alkoi muodostua lahjoitusten avulla vaiheessa, jossa päätöstä hankerahasta ei vielä ollut. Jo yleisön lahjoitukset kertoivat, miten tarpeelliseksi ja hyväksi hiphop-kirjasto koettiin. Avajaisissa oli 130 ihmistä, ja siellä pystyimme jo julkistamaan tiedon saamastamme hankerahasta kirjaston kehittämiseen. Hiphop-kirjaston avaaminen sai myös valtakunnallisesti huomattavaa mediajulkisuutta.

Jo yleisön lahjoitukset kertoivat, miten tarpeelliseksi ja hyväksi hiphop-kirjasto koettiin.

Alusta alkaen kirjastolla oli iso merkitys. Intiimin tunnelman ansiosta kirjastolla tutustui uusiin ihmisiin, ja paikka alkoi houkutella yhä enemmän muitakin kuin tanssijoita. Myöhemmin kirjasto on poikinut uusia kehittämisideoita, kuten rapin, breikin, graffitin ja dj-työskentelyn työpaja-toimintaa, jossa on pystytty hyödyntämään kirjaston materiaaleja.

Yksi jatkumo Keski-Suomessa tapahtuneelle on hiphop-kirjaston avaaminen Ruotsissa, Åsa folkhögskolassa, minne muutin Jyväskylästä opiskelemaan breikkiä. Åsassa kirjastolla oli positiivinen vaikutus koko tanssikoulutukseen.

Nuoret ovat innokkaita kirjojen lukijoita, kun niiden aiheet ovat lähellä omaa intohimoa ja kiinnostusta. Nuorten ja nuorten aikuisten halu lukemiseen on ollut hienoa havaita myös Jyväskylässä. Itsekään en ole ollut aikaisemmin kiinnostunut kirjoista, mutta hiphop-kirjasto muutti tilanteen täysin, sillä myös sen tunnelma on mieleisempi kuin tavallisen kirjaston.

Nuoret ovat innokkaita kirjojen lukijoita, kun niiden aiheet ovat lähellä omaa intohimoa ja kiinnostusta.

Jyväskylän hiphop-kirjastolla on käynyt ihmisiä ympäri Suomea. Palaute on ollut erittäin positiivista. Yksi hienoimmista palautteista on tullut paikallisten lisäksi Jyväskylän ulkopuolelta, kun kävijät ovat sanoneet, että heidän paikkakunnallaan ei ole mitään yhtä hienoa kulttuurillista kohtaamispaikkaa.

Visiona on alusta lähtien ollutkin inspiroida muita luomaan omia hiphop-kirjastoja tai vastaavia kohtaamispaikkoja ympäri Suomea. Hiphop-kulttuuri kasvaa kaikkialla maailmassa, joten uskon hiphop-kirjastojen tapaisten paikkojen yleistyvän kaikkialla. Yksi esimerkki laajentumisesta on ollut jo Jyväskylän pääkirjaston kiinnostus hiphop-kirjastoa kohtaan. Yhteistyössä pääkirjaston kanssa hiphop-kirjasto on kiertänyt viemässä muihin kirjastoihin erilaisia hiphop-kulttuurin elementtejä.

Teksti ja kuva: Matti Pulkkinen

Matti "MattiWatti" Pulkkinen on Joensuusta kotoisin oleva breikkaaja ja breikin opettaja ja yksi Jyväskylän hiphop-kirjaston aktiiveista. Breikkaaminen on vienyt Matin ympäri maailmaa, ja samalla hän on kouluttautunut fysioterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Matti on ollut perustamassa katutanssikulttuuriin liittyviä yhdistyksiä ja toiminut aktiivisesti hiphop-kulttuurin saralla. Tällä hetkellä hän opiskelee breikkaamista toista vuotta Åsa folkhögskolassa, Ruotsissa.

Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Yhdessä enemmän – nuorten kulttuuria nuorten ehdoilla -hanke toteutettiin vuosina 2014–2015 Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen rahastojen alueilla. Kussakin maakunnassa nuoret saivat itse ehdottaa, perustella ja toteuttaa toivomaansa taidepainotteista kulttuuritoimintaa omassa lähiympäristössään. Keski-Suomessa nuoret halusivat mm. perustaa hiphop-kirjaston, ja Jyväskylän Veturitalleilla sijaitseva hiphop-kirjasto onkin Suomen ensimmäinen hiphop-kulttuurille omistettu kirjasto.