Palkinto professori emeritus Markku Lukalle

Etelä-Karjalan rahaston palkinto luovutettiin ”tieteen soihdun kantajalle, geometrian kesyttäjälle” professori emeritus Markku Lukalle.

Karjalan Kurkjoen evakkoperheeseen syntyi Loimaalla 1946 pellavapää, joka sai kasteessa nimekseen Markku Juhani. Ujosta luonteestaan huolimatta maaseudun sylissä varttunut nuorukainen oli pohjattoman utelias ja tiedonhaluinen. Ystävyys kirjoihin syntyi jo ennen kouluikää ja lukuharrastuksesta oli hyötyä opintiellä. Kirjat vaikuttivat myös lapsuuden ja nuoruuden urheiluharrastuksiin. Kaikesta kiinnostunut miehenalku omaksui tietoa nopeasti ja suoritti luokka-asteita ikätovereitaan nopeammin. Oppikoulun nuori Markku aloitti vain kolmen kansakouluvuoden jälkeen ja ylioppilaaksi hän kirjoitti Loimaan yhteiskoulusta 1964.

Loimaalta opintie jatkui Turun yliopistoon, jossa Markku Lukka suoritti ensin fil. kandidaatin tutkinnon 1969 ja sen jälkeen fil. lis. 1971 ja fil. tohtorin tutkinnot 1974 pääaineena sovellettu matematiikka. Alavalinta ei ollut kaikesta kiinnostuneelle Lukalle itsestäänselvyys. Myös taidealan, suomen kielen ja kirjallisuuden sekä biologian opinnot vetivät puolensa mutta lopulta yliopistomatematiikan teoreettisuus vei voiton. Opetustehtävät oman opiskelun rinnalla antoivat ensimakua urapolusta yliopistolaitoksessa.  

Turusta urapolku jatkui Karjalan kunnaille, kun vuosi väitöksen jälkeen Lukka nimitettiin matematiikan ja sovelletun matematiikan apulaisprofessoriksi Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Yliopistoura jatkui monen vaiheen kautta kahteen rehtorikauteen 1998-2008 ja korkeakoulun nimi ehti vaihtua Lappeenrannan teknilliseksi yliopistoksi. Akateemisen uran lisäksi aikaa jakoivat useat luottamustehtävät. Toisen rehtorikauden päätyttyä Lukka palasi vielä osa-aikaisena eläkeläisenä hoitamaan aiempaa professorin virkaansa. Kokoaikaiset eläkepäivät alkoivat 2010.

Sanotaan, että eläkeaika avaa mahdollisuuden toteuttaa asioita, joita työaikana ei ollut mahdollisuutta tai uskallusta. Ja rohkeutta tarvittiinkin ilmoittautumisessa kansalaisopiston kuvataiteen peruskurssille, maalausharrastus kun oli ollut kauan haaveissa.

– Lähinnä dementian lykkäämiseksi aloitin myös ranskan kielen opinnot vuonna 2011 ja lisäsin repertuaariin vuonna 2016 italian, Markku Lukka kertoo.

Vuosien myötä vahvistunut rakkaus kirjallisuuteen on myös ehtinyt kerryttää kotikirjaston teosmäärän yli kahdeksaan tuhanteen. Ja kirjastokäynnit kuuluvat edelleen Lukan arkeen. Monet harrastukset auttoivat järjestelemään arkea puolison kuoleman jälkeen.

Kansalaisopistossa käynnistynyt maalausharrastus vei kuitenkin Lukan mennessään. Myös nykyinen puoliso Leena löytyi maalausharrastuksen parista. Ensimmäisen yhteisnäyttelynsä pari piti Lemin vanhassa pappilassa kesällä 2016. Sittemmin yhteysnäyttelyitä on toteutettu jo useita. Maalaamisen ja lukuisten muiden harrastusten ohella iloa pariskunnan eläkepäiviin tuovat Lukan kuusi lastenlasta.

Apurahoja tieteeseen ja taiteeseen

Maakunnallinen Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin fil. tohtori Päivi Portaalle ja työryhmälle monialaisen tiede- ja teknologiakasvatustoiminnan käynnistämiseen Etelä-Karjalassa. Hankkeen aktiviteetteja toteutetaan Lappeenrannan korkeakoulukampuksella, lähialueen oppilaitoksissa, nuorisotoimen tiloissa ja verkossa.  

Taidetta kaikille -apurahan 20 000 euroa sai Hyppy! ry kehitysvammaisten Hyppy!-näyttämötaiteen tapahtuman sekä teatteri-ilmaisun koulutuksen järjestämiseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa näkemään, että jokaisen ihmisen tarina on arvokas ja jokaisella on jotain sellaista kerrottavaa maailmasta, jota itse ei ole tullut ajatelleeksi tai ei ole ymmärtänyt. Näyttämötaiteen tapahtuman lisäksi hankkeessa tarjotaan ryhmille koulutusta teatteritaiteen ja vuorovaikutuksen keinoin.

Kokovuotisia neljä, puolivuotisia kahdeksan

Kokovuotiset (12 kk) apurahat jakautuivat tasan tieteen ja taiteen kesken. Taiteen kokovuotisen apurahan saivat kuvataiteilijat Pauliina Heiskanen ja Tapio Mömmö. Tieteen kokovuotiset menivät M.Sc. Kateryna Kryzhanivskalle ja lääket. lis. Leea Siintamolle. Puolivuotiseen (6 kk) kokoaikaiseen työskentelyyn myönnettiin 8 apurahaa, kaikki taiteen eri aloille. Edellisten lisäksi apurahoja myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa.

Kuluapurahaa myönnettiin kahdelletoista yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Etelä-Karjalan E-urheilijat ry sai 15 000 euroa fyysistä ja digitaalista maailmaa yhdistelevän pelitapahtumaelämyksen toteuttamiseen ja Kotkaniemi-säätiö sr 10 000 euroa Kotkaniemi-foorumin järjestämiseen. Saimaan Nuorisoseurat ry järjestämää Lasten ja nuorten Kalenat 2023 -kansantanssifestivaalia tuettiin 7 000 eurolla ja Länsi-Saimaan 4H-yhdistyksen LMF 2022 -musiikkitapahtumaa 4 000 eurolla.

Taiteen osuus apurahoista oli 70 %. Eniten tukea saivat kuvataiteet (28 %), säveltaiteet (17 %) ja näyttämötaiteet (14 %). Tieteessä puolestaan eniten tuettiin humanistisia tieteitä (31 %), käyttäytymistieteitä (25 %) sekä yhteiskuntatieteitä ja lääketieteitä (16 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 19 ja keskikoko lähes 12 000 euroa.

Kaikki Etelä-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.