Kainuun rahasto sai tänä vuonna yhteensä 165 apurahahakemusta, mikä oli yli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemusten yhteenlaskettu kokonaissumma, 3,1 miljoonaa euroa, kasvoi puolestaan lähes miljoonalla eurolla. 

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 20 000 euroa, sai sotkamolainen Veikko Huovinen-seura ry.  Seura julkaisee teoksen Huovisen kirjallisen perinnön vaikutuksesta suomalaiseen sanankäyttöön. Kirjassa käsitellään aihetta monipuolisesti kirjailijoitten sekä muiden kirjoittamisen ja taiteen ammattilaisten esseiden kautta. Teos julkistetaan 7.5.2027, jolloin Veikko Huovisen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.  

Kainuun rahasto myönsi tänä vuonna yhden kokovuotisen apurahan, 32 000 euroa, kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomille taiteelliseen työskentelyyn, taiteilijaresidenssiin osallistumiseen ja näyttelyn järjestämiseen. Viime vuosina Niiranen on työskennellyt lähiluonnon ja paikalliskulttuurien merkityksien parissa. Hän on käyttänyt teoksissaan luonnosta kerättyjä materiaaleja punomalla sekä siirtämällä luonnon muotoja ja värejä kankaalle muun muassa ecoprintti-tekniikalla.  

Kainuun rahasto painottaa apurahoissaan lasten ja nuorten kulttuuria, jota tuettiin tänä vuonna muun muassa kirjallisuuden kautta. Kuvittaja Ilja Karsikas sai apurahan metsä- ja luontosuhdetta käsittelevän lastenkuvakirjan kuvittamiseen. Kirjan keskeisiä teemoja ovat isovanhemman ja lapsen vuorovaikutus, yhdessä jaetut luontokokemukset ja erityisesti suhde puihin ja metsiin. Kirjailija, näyttelijä Karoliina Niskanen viimeistelee saamallaan apurahalla nuorille suunnatun romaanin käsikirjoituksen ensimmäisen version. Kirja käsittelee nuorten yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja pahoinvointia, mutta tuo esiin ystävyyden, unelmien ja seikkailun merkityksen. 

Paltamolaislähtöinen äänisuunnittelija Saku Kämäräinen käsittelee ajankohtaista teemaa vihreästä siirtymästä tallentamalla muuttuvaa kainuulaista äänimaisemaa ja koostamalla siitä teoksen. Vihreä siirtymä on näkynyt ja kuulunut Kainuussa viime vuosina, kun esimerkiksi tuulivoimaa on alettu rakentaa. Kämäräinen taltioi ja tekee kenttä-äänityksiä alueilla, jotka mahdollisesti muuttuvat lähivuosina. Lopputuloksena on kainuulainen äänimaisemateos.

Kuva: Ilona Suomalainen

Tieteessä tukea saivat muun muassa taloustieteen ja eläinlääketieteen hankkeet. Kauppatieteiden maisteri Anna Smolander keskittyy väitöskirjassaan datakeskuksiin liittyviin investointeihin, tekoälysovelluksiin sekä alueellisten ja kansallisten talousvaikutusten käsittelyyn. Suomessa erityisesti Kajaanin ja Muhoksen alueet ovat houkutelleet merkittäviä investointeja. Tutkimuksen avulla hyödynnetään investointien mukanaan tuomat mahdollisuudet kehittää aluetta optimaalisella tavalla sen elinvoimaisuuden ja talouden vahvistamiseksi.

Kuva: kotialbumi

Eläinlääketieteen tohtori Anri Timonen, filosofian tohtori Elisa Tikkanen ja filosofian tohtori Pekka Kilpeläinen tutkivat luonnon antimikrobisten peptidien käyttöä nautojen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimus toteutetaan Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan yksikössä ja tehdään yhteistyössä kainuulaisten maatilojen kanssa. Mikrobien aiheuttamista tulehdustaudeista syntyy karjatiloille merkittäviä tulonmenetyksiä. Maitotiloilla utaretulehdukset aiheuttavat eniten kustannuksia. Hygieniavaatimukset tiukentuvat, ilmastonmuutos lisää mikrobiongelmia ja antibiooteille vastustuskykyisiä mikrobeja on yhä enemmän. Uusien antimikrobisten yhdisteiden kehittäminen on siksi ajankohtaista ja tärkeää. 

H. G. Porthan -mitali Antti Mäkiselle 

Kainuun rahaston vuosijuhlassa ja apurahojen jakotilaisuudessa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä H. G. Porthan -mitali Antti Mäkiselle kainuulaisen kulttuurin digiaikaistamisesta ja perinteen elävöittämisestä.

Kuva: Minna Hyvönen

Mäkinen on johtanut Kainuun Museota vuodesta 1996 ja omistautunut sen kehittämiselle lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä myönnettävän tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Mäkisen kaudella museon kävijämäärät ovat kasvaneet, ja hän on tuonut useita merkittäviä näyttelyitä museoon. Mäkinen on ollut mukana museon digitalisaatiossa ja vastannut kuva-arkistosta. Hän on myös kasvattanut museon painoarvoa maakunnassa ja tarjonnut palveluita koko Kainuun alueelle.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään 7.5.2025 klo 17 alkaen Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä Kajaanissa. Juhlapuheen pitää näyttelijä, taiteilija, Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen aiheesta Kaikki valo, jonka voimme unelmoida. Musiikista vastaavat säveltäjä Johannes Ruotsalainen yhdessä Heli-Maarit Leppiojan ja Laura Matilaisen kanssa.  

Apurahoista neljä on jatkoapurahoja ja kymmenen kahden vuoden apurahoja. Poolin kevään hakukierrokselle osallistui 150 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 16 prosentille hakijoista.

Pooliin kuuluvat säätiöt jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 miljoona euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen.  Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2025, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2025.

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 31 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 800 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Kulttuurirahastolta post doc -apurahoja tieteeseen ja taiteeseen

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka avulla nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Kulttuurirahaston apurahan sai muun muassa fil. tohtori Jyrki Laatikainen, joka työskentelee Miamin yliopiston fysiikan laitoksella koherenssifotoniikkaan liittyvän tutkimuksen parissa.

Fil. tohtori

Jyrki Laatikainen

”Työni keskittyy erityisesti valon kulmaliikemäärän tutkimukseen matemaattisten mallien ja laskennallisten menetelmien avulla. Valon kulmaliikemäärä on keskeinen aihe optiikan ja fotoniikan tutkimuksessa, ja koherenssi, eli valon satunnaismuotoisuus, tarjoaa uusia mahdollisuuksia pyörteisten valokenttien strukturointiin sekä sovelluksiin esimerkiksi optisen tiedonsiirron ja kuvantamisen alueilla”, Laatikainen kertoo.

Taiteen tohtori Katri Krohn Lassila sai apurahan maiseman posthumanistista toimijuutta arkeologian ja analogisen valokuvan vuorovaikutuksessa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Skotlannissa.

Tait. tohtori

Katri Krohn Lassila

”Aika kiehtoo minua. Me ihmiset mittaamme sitä oman käsityksemme mukaan, mutta meidän tulkintamme ajasta ei ole ainoa mahdollinen. Maailmassa on itse asiassa olemassa valtavasti limittäisiä ja päällekkäisiä aikoja. Perhoselle muutama päivä saattaa olla koko elämän mitta, kun taas maisemassa ilmenee syvä aika, miljoonien vuosien aikajänne. Ihmisen olemassaolo ajassa näyttäytyy havainnollisesti arkeologisissa kohteissa, joiden kautta pääsemme kurkottamaan oman aikamme alkulähteille. Arkeologi Marja Aholan kanssa toteuttamani projektit Suomessa ja Liettuassa ovat avartaneet käsitystäni niistä mahdollisuuksista, joita taiteellisen tutkimuksen ja arkeologian vuorovaikutus tarjoaa. Postdoc-poolin apurahalla sovellan jo kehittelemiäni menetelmiä ja luon aivan uusia yhteistyössä Orkney Collegen tutkijoiden kanssa. Vuoden mittaisen tutkimusjaksoni aikana Orkneylla koostan taidetta ja tiedettä yhdistävän kokonaisuuden, joka perustuu saaren rikkaaseen  arkeologiseen menneisyyteen ja sen ainutlaatuiseen maisemaan. Oma erityisalueeni – analoginen valokuva vaihtelevine tekniikoineen – tarjoaa minulle mahdollisuuden kuvata syventyneesti maisemaa ja arkeologisia kohteita, ja sitä kautta kenties ymmärtää jotakin lisää myös omasta olemassaolostamme.”

Kuva: Natalia Kopkina

Säätiöiden post doc -pooliin kuuluu kaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.

Kulttuurirahaston uusi avaus, lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille tarjoava Mirjam Helin -akatemia käynnistyy elokuussa 2025. Akatemiaan valituille tarjotaan yksilöllinen opintosuunnitelma, joka sisältää muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Suomen Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut.  

Akatemiaan on nyt valittu ensimmäiset opiskelijat: Iris Candelaria, Martin Iivarinen, Emma Karsten, Gabriel Kivivuori Sereno, Johannes Pessi, Tuomas Pääkkönen ja Marjaana Ritanen. 

Lisäksi kaksi vielä koulua käyvää nuorta laulajaa, Faraja Mwamalumbili ja Matvei Palola, valittiin valmentavaan junioriohjelmaan. 

Haku oli auki tammi-helmikuussa 2025. Mahdollisuutta hakea ei haluttu rajata tiukasti esimerkiksi ikärajoin, sillä laulajia toivottiin moninaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta.  

”Nämä ajatukset toteutuivat upealla tavalla. Hakijamäärä ylitti odotukset, ja valitut laulajat tulevat eri puolilta Suomea”, kertoo ohjelmasta vastaava Päivi Loponen-Kyrönseppä Suomen Kulttuurirahastosta. 

Hakemuksia akatemiaan tuli 144, ja Helsingissä Metropolian Arabian kampuksella pidettyihin livekarsintoihin eteni 26 laulajaa. Tuomaristoon kuuluivat Hollannin kansallisoopperan oopperastudion johtaja, sopraano Rosemary Joshua, pianisti ja korrepetiittori Alessandro Misciasci, bassobaritoni Luca Pisaroni sekä ohjaaja Kari Heiskanen.  

Rosemary Joshuan mukaan Mirjam Helin -akatemian ensimmäiselle vuosikurssille saatiin monipuolinen ryhmä hienoja, lupaavia laulajia: ”Onnittelen lauluakatemiaa livekarsintojen korkeasta tasosta ja toivotan menestystä uudelle ohjelmalle.” 

Mirjam Helin -akatemian opettajat rekrytoidaan alan huipulta, ja he ovat oopperalaulajia, kapellimestareita, ohjaajia ja musiikin asiantuntijoita. Opettajiksi on tähän mennessä vahvistettu oopperalaulajat Camilla Nylund, Luca Pisaroni ja Linda Watson, kapellimestari, pianisti Audrey Saint-Gil, psykologi Marjukka Laurola sekä runoilija, yliopistonlehtori Vesa Haapala.  

Kuten Mirjam Helin -laulukilpailu, myös Mirjam Helin -akatemia rahoitetaan Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Sen tarkoituksena on tukea paitsi laulukilpailua, myös laulunopiskelua ja muita säveltaiteita. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti. 

Viikonloppu- ja kesäleirien yhteydessä yleisölle avoimia konsertteja

Mirjam Helin -akatemiassa opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa.  

Ensimmäinen opetusperiodi on 14.–17.8.2025 Turussa, Linnasmäen opistolla. Syksyn muita kohteita ovat Joensuu 12.–14.9.2025 ja Järvenpää 13.–16.11.2025.  

Periodien yhteydessä järjestetään yleisölle avoimia konsertteja, ja Turun-periodin jälkeen laulajat esittäytyvätkin Espan lavalla Helsingissä maanantaina 18.8.2025 klo 15.  

Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo, että tänä vuonna hoitokunta halusi päätöksissään huomioida laajasti koko rahaston toimialueen. Apurahoja myönnettiin paitsi ammattimaiselle tekemiselle, myös moninaiselle kulttuurin harrastamisen kentälle.

“Ilahduttavaa on myös tieteen hakemusmäärän nousu; se tuplaantui edellisvuodesta. Vahva tiede ja taide sekä elinvoimainen ja monimuotoinen kulttuurin kenttä ovat kriittisiä tekijöitä maakuntamme tulevaisuuden kannalta”, Ylinen painottaa.

Palkinto toimittaja Outi Airolalle

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinto, 15 000 euroa, myönnettiin toimittaja Outi Airolalle, kulttuurin vaikuttajalle ja paremman elämän rakentajalle.

Airola on toiminut toimittajana YLE:ssä, Kansan Ääni -lehdessä, Keski-Pohjanmaa-lehdessä ja MTV Uutisissa vuodesta 1989 lähtien. Hän on tehnyt merkittävää vapaaehtoistyötä Ykspihlajan satamakaupunginosassa, jossa on edistänyt sekä kulttuuritoimintaa että työttömien toimintaa. Airola on keskittynyt rakennusperinnön vaalimiseen ja siirtänyt vanhoja hirsitaloja satamasta turvaan vuodesta 2006 alkaen. Rakennukset on pelastettu uuteen käyttöön ja ne ovat päätyneet yksityisasunnoiksi, päiväkodiksi ja majataloksi. 

Outi Airola ajattelee kulttuuria laajasti osana ihmisten hyvinvointia ja historiaa. Hänen mukaansa kulttuuri on muutakin kuin valmiita taide-esityksiä yleisölle. Se on vanhan kulttuuriperinnön suojelua, yhteisen historian muistamista ja siitä ammentamista, tarinoiden kertomista ja kuuntelua sekä toisten kohtaamista yhteisen tekemisen kautta. Airola uskoo, että kulttuuri vahvistaa hyvinvointia silloinkin, kun elämä murjoo. Hän on todistanut hienoja suorituksia teatterin lavalla ja elokuvissa ihmisiltä, jotka ovat kovien kokemusten jälkeen löytäneet harrastusten äärelle. Ykspihlajan Kulttuuriviikko tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja olla mukana laulun ja soiton maailmassa. 

Outi Airola on toiminut Ykspihlajan Asukasyhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta. Hän pyörittää Ykspihlajassa Kahvila Sahaa, jonka pihapiirissä toimii Ykspihlajan kesäteatteri ja yleinen sauna, ja siellä järjestetään myös paljon keikkoja ja konsertteja. Airola on myös kirjoittanut kymmenkunta musiikkinäytelmää, jotka pohjaavat Ykspihlajan historiaan ja nykypäivään. Lisäksi hän on kirjoittanut Ykspihlaja-kirjan, joka kuvaa kaupunginosan historiaa tavallisten ihmisten ja erikoisten tapahtumien kautta.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna kolme: taiteelliseen työskentelyyn Niina Hannulalle ja Joni Virtaselle sekä tohtoriopintoihin Essi Korkeaniemelle. Kahdeksan kuukauden apurahalla työskentelevät Noora Kaunisto ja Esko Järvelä. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin kuusi eri tieteen- ja taiteenaloille. Kuluapurahoja myönnettiin monipuolisesti eri puolille maakuntaa; esimerkiksi teatteriproduktioita tuetaan Kokkolassa, Nivalassa, Vetelissä ja Pietarsaaressa.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 200 (vuonna 2024 yhteensä 198). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli noin 11 000 euroa.

Kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin Pauliina Pesosen ja työryhmän Pohjoismainen taidesiirtola -hankkeeseen, jossa Pohjoismaisessa taidekoulussa opettaneet ja opiskelleet palaavat Kokkolaan näyttelyprojektin myötä kesällä 2025.

Kärkihankeapuraha Pohjoismainen taidesiirtola -hankkeelle

”Se, että kärkihankeapuraha myönnettiin meille on merkittävä tunnustus. Ei pelkästään rahan takia, vaan koska Keski-Pohjanmaan rahasto on kokenut tämän olevan kärkihankkeen arvoinen! Se tuntuu tosi hyvältä. Pohjoismainen taidesiirtola tuo Kokkolaan pohjoismaista nykytaidetta laajasti. Laajuus viittaa paitsi materiaalien ja tekniikoiden kirjoon, myös mahdollisuuten osallistua kuvataiteilijoiden intensiivikursseille Pohjoismaisen taidekoulun hengessä.”

Kuvataiteilijat ja hankkeen kuraattorit Pauliina Pesonen ja Pauliina Turakka Purhonen.

Kuvassa Pauliina Pesonen Oodissa 8.4.2025. Kuva TaideEtsivät

Vuosijuhlaa vietettiin Kokkolassa

Vuosijuhlassa Snellman-salissa ohjelmassa oli Minna-Leena Lahden ja Elias Miettisen sekä Ville Ojanen & co:n musiikkiesitykset. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnolla helmikuussa huomioitu professori Petri Toiviainen otsikolla “Miten musiikki vaikuttaa mieleemme, kehoomme ja aivoihimme?”

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen, rahaston päällikkö Mika Virkkala sekä koordinaattori Piia Hietanen. Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat ovat kokonaisuudessaan erillisessä liitteessä.