Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastoilta haettavana viulu

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastoilla on haettavana viulu Charles Francois Gand n. 1810, ”Papa Gand”.

Viulu on tarkoitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunta-rahastojen alueilla toimiville ammattimuusikoille tai ammattiopiskelijoille. Soittimen laina-aika on 1.1.2016-31.12.2017.

Viulua voi hakea 30.10.2015 mennessä. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.

Hakemukset lähetetään 30.10.2015 mennessä osoitteella

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto
Kauppapuistikko 15, 2. krs
65100 Vaasa
tai etela-pohjanmaa@skr.fi

Lisätietoja antaa asiamies Mika Virkkala 0400 708 941 tai mika.virkkala@skr.fi
www.skr.fi/ep www.skr.fi/kp

Lainaviulu on kuin oma lapsi

– Nyt vasta tuntuu, että alan tuntea viulun kunnolla, Anna-Liisa Bezrodny kertoo Kulttuurirahaston Amati-viulusta, joka on ollut hänellä lainassa pian kolme vuotta. Amati saa kuitenkin Bezrodnyltä ylistävät kehut.
– Se on loistosoitin, elävä ja hengittävä viulu, joka on opettanut minulle valtavasti.

Anna-Liisa Bezrodny

Anna-Liisa Bezrodny

Bezrodny kehuu viulun antaneen hänelle uutta ymmärrystä musiikista ja opettaneen uudenlaista äänimaailmaa. Kun soitinta vähitellen oppii käsittelemään, sen koko kapasiteetti paljastuu.

Amatia varten Bezrodny on joutunut muun muassa hankkimaan uuden jousen ja asunnossakin on oltava kosteudenpoistajat, jotta soitin pysyisi kunnossa. Hän ei kuitenkaan koe soitintaan vaivalloiseksi.
– Sehän on palkitsevaa ja kunnia saada edes kokeilla tällaista soitinta!

Amati-viulun arvo on rahassa mitattuna huima, mutta Bezrodnylle nimellinen arvo on toissijainen seikka.
– Ei se viulun nimi ole niin tärkeä, vaan se, millainen soitin on käytännössä. Soittimen oma sielu ja sen laadukkuus ovat ainutlaatuisia.

Matkassa mukana

Bezrodny kiertää paljon maailmaa ja matkustamisessa herkän soittimen kanssa on omat haasteensa. Hän sanoo suhtautuvansa soittimeensa hyvin suojelevasti.
– Lentokentillä minusta tulee tiikeri, Bezrodny nauraa.

Matkustaminen ja vaihtelevat kohteet vaikuttavat soittimen sointiin. Esimerkiksi Chilen matkalla Bezrodny huomasi viulun saaneen shokin. Kun soitin reagoi olosuhteiden muutokseen, viulistilta vaaditaan erityistä huolenpitoa.
– Viulu on kuin oma lapsi, joten teen kaikkeni, jotta sillä olisi hyvä olo.

Tietoa apurahoista infotilaisuudessa 14.10.

Suomen Kulttuurirahasto järjestää infotilaisuuden keskusrahaston apurahoista keskiviikkona 14.10.2015 klo 15.30 Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki ).

Apurahainfossa kerrotaan Kulttuurirahastosta, haettavista apurahoista ja hakemisesta. Kulttuurirahaston asiantuntijat käyvät läpi hyvän hakemuksen kriteereitä ja vastaavat kysymyksiin hakuun ja apurahoihin liittyen. Tilaisuuden lopulla on myös aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan.

Tilaisuus päättyy viimeistään klo 17. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahojen haku on alkanut 1.10. ja päättyy 30.10.2015. Apurahoja on jaossa noin 25 miljoonaa euroa. Hakuohjeet ja -lomakkeet ovat verkossa osoitteessa www.skr.fi/apurahat
 

Soitinkokoelmasta haettavana lainaan jousisoittimia

Soitinkokoelman jousisoittimia voi hakea lainaan 1.-23.10.2015. Soittimet lainataan viideksi tai kolmeksi vuodeksi.

Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelma koostuu neljästäkymmenestäkuudesta jousisoittimesta. Kokoelma on lajissaan maamme arvokkain. Soittimet on tarkoitettu lainattavaksi muusikkojen käyttöön määräajaksi. Stradivarin, Amatin ja Guarnerin kaltaisten huippusoitinten lisäksi kokoelmassa on myös tasoltaan ammattiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia soittimia.

Soittimia haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakuaika on 1.-23.10.2015.

1.-23.10.2015 haettavat soittimet

Laina-aika noin viisi vuotta joulukuusta 2015 alkaen:

Viulut

Giovanni Battista Guadagnini, Parma 1760

Patrick Robin, Paris 1991

Tuntematon, “Antonio Stradivari 1699”

Gand-Bernardel, Paris 1888
Ensisijaisesti eteläkarjalaiselle, kymenlaaksolaiselle tai päijäthämäläiselle

Pierre & Hippolyte Silvestre, Lyon 1838
Ensisijaisesti satakuntalaiselle

Pierre & Hippolyte Silvestre, Lyon 1840
Ensisijaisesti pohjoiskarjalaiselle

Joseph Hel, Lille 1889
Ensisijaisesti varsinaissuomalaiselle

Alttoviulu

Eero Haahti, Helsinki 2009

Sellot

Justin Derazey, Mirecourt n. 1860
Ensisijaisesti pohjoiskarjalaiselle

Charles Jacquot, Paris 1856
Ensisijaisesti varsinaissuomalaiselle

Kolmeksi vuodeksi lainataan barokkisoittimet:

Viulu
Gianbattista Rogeri, Brescia 1691

Alttoviulu
Tuntematon, ranskalainen n. 1750

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.

Hakemuksessa on myös syytä mainita, mitä soitinta hakemus koskee sekä mahdolliset toissijaiset vaihtoehdot. Soittimia on mahdollista kokeilla hakuaikana.

Hakemukset lähetetään osoitteella:
Suomen Kulttuurirahasto, Soitinkokoelma,
PL 203, 00121 Helsinki.

Lisätietoja osoitteessa:
www.skr.fi/soitinlainat
 

Tukea turvapaikanhakijoiden ja paikallisten yhteiselle tekemiselle taiteen keinoin

Suomen Kulttuurirahasto myöntää 130 000 euron apurahan Encounters – Kohtaamisia -hankkeelle, joka pyrkii lisäämään eri puolilla Suomea paikallisten ihmisten ja vastaanottokeskusten asukkaiden hyvää kanssakäymistä taiteen keinoin. Hankkeen toteuttaa pirkanmaalainen Kulttuuriosuuskunta Uulu vuoden 2016 aikana. Uulun toiminta on valtakunnallista, ja tämä hanke järjestetään yhteistyössä Maailman musiikin keskuksen kanssa.

− Vastaanottokeskusten täyttyessä halusimme auttaa luomaan yhteyksiä turvapaikanhakijoiden ja paikallisten ihmisten välille niillä tavoilla, jotka ovat meille mahdollisia. Siksi pyysimme useammalta taholta ehdotuksia, miten parempaa kanssakäymistä voisi edistää taiteen keinoin, kertoo asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

− Uululla on jo aiempaa kokemusta esimerkiksi maahanmuuttajalasten ja suomalaislasten yhteisistä musiikkityöpajoista. Lapsilla on ollut niissä upea yhteisen tekemisen meininki. 

Kulttuuriosuuskunta Uulu vierailee vuoden 2016 aikana vähintään 15 kunnassa, jossa on vastaanottokeskus. Niillä alakouluilla, joissa on valmistava luokka, järjestetään musiikkityöpajoja, joissa koululaiset pääsevät tutustumaan eri maiden soittimiin. Perhemuskareissa taas perheet voivat kokoontua yhteen kuulemaan eri kulttuurien lastenlauluja. Kaikille avoimissa iltamissa paikkakunnan nuorisobändit pääsevät esiintymään samalla, kun paikallisilla asukkailla ja vastaanottokeskusten ihmisillä on tilaisuus keskinäiseen tutustumiseen. Hanke tavoittaa laajasti eri ikäryhmät, ja sen tuloksena saadaan aikaan myös tutkimusraportti ja metodiopas, jossa eritellään taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksia vastaanottokeskustyössä.

– Toivotamme hankkeen todella tervetulleeksi, koska juuri nyt vastaanottokeskuksissa aika menee ihmisten majoittamiseen ja virallisten asioiden hoitoon. On hyvä, että hankkeen kautta saadaan yhteistä tekemistä vastaanottokeskusten ulkopuolelle, sanoo SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila.

Kulttuurirahaston tuella käynnistyvän hankkeen toivotaan juurruttavan pysyvämpiä toimintamalleja hyvän keskinäisen kanssakäymisen toteutumiseksi vastaanottokeskuksen alueelle.

− Pyrkimys siltojen rakentamiseen kulttuurin ja taiteen kautta on luontevaa Kulttuurirahastolle, toteaa Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

Suomen Kulttuurirahasto on aiemmin tukenut maahanmuuttajien kotouttamista mm. Osallisena Suomessa -hankkeen kautta vuosina 2011−2013, Luetaan yhdessä -hankkeessa vuosina 2011-2014 sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoin ja myös maakuntarahastojen kautta. Pirkanmaan Kulttuurirahasto on rahoittanut Kulttuuriosuuskunta Uulun työtä vastaanottokeskuksissa Mänttä-Vilppulassa ja Punkalaitumella sekä Pohjaslahden koulussa vuosina 2012-2014

Apurahoja jaossa yli 25 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahat ovat haettavana 1.-30.10.2015. Taiteen aloilla tuetaan työskentelyä ja erilaisia hankkeita, tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kulttuurirahaston hallitus on lisännyt apurahojen jakovaraa sekä keskusrahastossa että maakuntarahastoissa. Tällä hakukierroksella keskusrahaston jako nousee kaksi miljoonaa eli 25 miljoonaan euroon, ja maakuntarahastojen miljoonan eli 11,5 miljoonaan.
Eminentia ja Tieteen työpajat -erityisapurahat ovat haettavina edellisvuosien tapaan samoin kuin viime vuonna ensimmäistä kertaa myönnetyt Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat. Tieteen aloilla voi yhdistää palkallisen työsuhteen apurahaan hakemalla Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus -apurahaa.

Merkittävin muutos viime vuoteen on Katapultti-erityisapurahan lakkauttaminen. Sen tilalle kehitetään parhaillaan uutta tukimuotoa, jonka hakuajasta ilmoitetaan myöhemmin.  

Apurahojen haku tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.skr.fi/apurahanhakija, mutta hakemukset tulee lähettää myös allekirjoitettuna tulosteena perjantaihin 30.10. mennessä.

Kulttuurirahasto on mukana torstaina 1.10. järjestettävässä Säätiöpäivän päätapahtumassa Kansallismuseossa, jonne hakijat ovat tervetulleita apurahaklinikkaan klo 14-17.

Kaikille avoin Kulttuurirahaston apurahainfo pidetään Kansallismuseon auditoriossa keskiviikkona 14.10. klo 15.30 alkaen.

Lisätiedot:
www.skr.fi/apurahat
twitter.com/skr_fi
www.saatiopaiva.fi
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Juhana Lassila, puh. 6128 1230, jla@skr.fi
 

Pirkanmaa viettää säätiöpäivää 4.10.2015

Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaalla toimivien säätiöiden työhön  sunnuntaina 4.10.2015 Klo 12-16 Tampereen teatterin ala-aulaan

Pirkanmaan ensimmäistä maakunnallista Säätiöpäivää vietetään lokakuun alussa Tampereella. Yleisölle säätiöt esittäytyvät sunnuntaina  4.10.2015 Tampereen Teatterin ala-aulassa klo 12-16 (Keskustori 2).

Suomessa on suuri määrä säätiöitä, näin on myös Pirkanmaalla. Osa niistä jakaa apurahoja maakunnan tieteen ja taiteen edistämiseksi, osa muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen; osa ylläpitää toimintaa, esimerkiksi taidemuseota.

Säätiöpäivä on tilaisuus kertoa säätiöiden työstä suurelle yleisölle, tutuille ja tuntemattomille, toisille säätiöille, kenelle tahansa!

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston infopisteessä voit kysyä Suomen Kulttuurirahaston apurahoista (hakuaika lokakuu) ja Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahoista (hakuaika 10.1.-10.2.2016).

Säätiöpäivän tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä ovat olleet mukana Eino Salmelaisen Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö, Majaoja-säätiö, Pro Musica Säätiö, Suomen kirjainstituutin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Tampereen oopperatoimintasäätiö ja Tampereen Yliopiston Tukisäätiö.

Tule kysymään säätiöiden toiminnasta, apurahoista ja muusta työstä. Saatat yllättyä siitä, miten monin eri tavoin säätiöt tekevät hyvää!

Oulun ensimmäinen säätiöpäivä 1.10.2015

Oulun ensimmäistä säätiöpäivää vietetään Valveen Konst o delissä 1.10.2015

Säätiöpäivää vietetään lokakuun ensimmäisenä päivänä yli 20. Euroopan maassa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Oulussa.

Mitä säätiöt tekevät? Kenelle avustuksia jaetaan? Miten kirjoitan hyvän hakemuksen? Kuka säätiössä vaikuttaa? Tule keskustelemaan ja kyselemään kahvitarjoilun merkeissä, paikalla Eija ja Veikko Lesosen säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto. Koko perhettä viihdyttämässä Soiva Siili!

Suomessa on lähes 3000 säätiötä, jotka ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa juuri itselleen tärkeisiin asioihin. Säätiöpäivä on osa Dafne-yhdistyksen (Donors and Foundations Network in Europe) toimintaa, jolla pyritään kehittämään säätiöiden toimintaa ja toimintaedellytyksiä Euroopanlaajuisesti. Suomessa Säätiöpäivän organisoijana on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Suomen ainoa säätiöalan kattojärjestö.

Yhteiseksi hyväksi toimivat säätiöt ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa juuri itselleen tärkeisiin asioihin.

Säätiöpäivä Kulttuuritalo Valveen Konst O Delissä torstaina 1.10. kello 14-17. Paikalla Eija ja Veikko Lesosen säätiön sekä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan edustajat kertomassa säätiöiden toiminnasta. Kahvitarjoilu, kello 16 lavalla lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili!

Eija ja Veikko Lesosen säätiö – tukea ruohonjuuritason vapaaehtoistyölle. Säätiö perustetiin vuonna 2001, perustamisajatuksena oli halu tukea erityisesti Pohjois-Suomen lasten ja nuorten hyvinvointia. Säätiön kautta avustusten jakamisesta voitiin tehdä säännönmukaista ja kohdentaa avustukset sinne, missä niitä aidosti tarvitaan – tekijöille.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto toteuttaa tarkoitustaan, maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä, myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä muutakin kulttuuritoimintaa toimialueensa 29 kunnan alueella.
Säätiöt kaikkien, kaikki säätiöiden puolesta!

Lisätietoja:

Raisa Saarela, hallituksen puheenjohtaja, Eija ja Veikko Lesosen säätiö raisa.saarela(at)headteam.com
www.lesosensaatio.fi

Kristiina Havas, asiamies, Pohjois-Pohjanmaan rahasto kristiina.havas(at)skr.fi
www.skr.fi

www.saatiopaiva.fi
 

Satakunnan säätiöpäivä 2.10.2015

Satakunnan säätiöpäivä kysyy: Mikä ihmeen säätiö?

Yhteiseksi hyväksi toimivat säätiöt ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa juuri itselleen tärkeisiin asioihin.

Myös Satakunnassa on lukuisia säätiöitä. Osa niistä jakaa apurahoja maakunnan tieteen ja taiteen edistämiseksi, osa muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen, osa ylläpitää toimintaa, vaikkapa taidemuseota.

Porissa järjestetään 2. lokakuuta 2015 maakunnallinen säätiöpäivä, jossa osa tämän alueen hyväksi toimivista säätiöistä esittäytyy. Voit kuunnella keskusteluja, kysyä apurahoista niitä jakavilta säätiöiltä tai tutustua apurahan avulla tehdyn työn tuloksiin.

Säätiöt esittäytyvät Porin uudessa kauppakeskuksessa, Puuvillan yleisölavalla, 2.10.2015 klo 13-15.

Tule kuuntelemaan, saatat yllättyä miten monessa paikassa säätiöt tekevät hyvää!

Ohjelma:
klo 13.00 – 13.10 Tervetuloa!
Professori Hannu Jaakkola, Satakunnan Kulttuurirahasto
klo 13.10 – 13.30 Mikä ihmeen säätiö?
Panelisteina Sampsa Kataja, Jenny Nybom, Tuuli Penttinen-Lampisuo sekä Hannu Vartiainen. Puhetta johdattelee Hannu Jaakkola.
klo 13.30 – 13.40 Sampo Kuusisto, marimba
klo 13.40 – 14.00 Satakuntalaisuus puheessa
fil. maisteri, tohtorikoulutettava Katri Priiki
klo 14.00 – 14.15 Kulttuurituotteiden uusversiointi – esimerkkinä lautapeli Kimble
fil. maisteri, tohtorikoulutettava Lilli Sihvonen
klo 14.15 – 14.25 Klustermus esittäytyy
klo 14.25 – 14.40 Miten satakuntalaiset lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat hyötyneet säätiöiden tuesta
toiminnanjohtaja Tia Kemppainen, MLL Satakunta
klo 14.40 – 14.55 In uomini, in soldati Una donna a quindici anni
Mozartin oopperasta Cosi Fan Tutte
Sopraano Milja Lötjönen säestäjänään Karla Suvanto, piano
sekä Turku International Puppetry Connection
Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ja Porin Ooppera / nukketeatterioopperaprojekti
Tuottajat Tuuli Penttinen-Lampisuo ja Heli Latvala kertovat nukketeatterioopperaprojektista.

klo 14.55 – 15.00 Päivän päätteeksi
professori Hannu Jaakkola

Yhteisöllinen arkkitehtuuri vaatii vielä opettelua

Arkkitehti Emmi Keskisarja

Arkkitehti Emmi Keskisarja haluaa arkkitehtuurista ja suunnittelusta entistä osallistavampaa.

Arkkitehti Emmi Keskisarja haluaa arkkitehtuurista ja suunnittelusta entistä osallistavampaa. Keskisarja tutkii arkkitehtuurin osallistavia prosesseja, eli sitä, miten ympäristöä voidaan suunnitella yhdessä.

– Arkkitehti ja arkkitehtuuri on tavattu esittää tekijän ja objektin suhteena. Suunnitteluprosessista ei ole paljon tavattu puhua, vaan se on enemmänkin haluttu mystifioida: että on joku salaperäinen maestro joka synnyttää ideoita.

Keskisarja haluaa painottaa yhdessä suunnittelua erotuksena perinteisestä mallista, jossa kansalaisten vaikutusreittinä on mahdollisuus valittaa kaavasta.

– Osallistaminen on tärkeää, koska sen avulla kerätään niin sanottua pehmeää dataa. Se lisää ymmärrystä paikallisuudesta, tuo suunnittelijoiden tietoon käytännön kokemusta, kaupunkilaisten arjen näkökulmaa ja todellisia tarpeita.

Yhdessä ideoinnista yhdessä suunnitteluun

Keskisarja on kokeillut erilaisia yhdessä suunnittelun tapoja työpajoissa ja opiskelijoiden kanssa tekemissään projekteissa.

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupunkilaiset kutsuttiin työpajaan, jossa he saivat ideoida ja pohtia, mitä uuteen paikkaan siirtyvältä kauppatorilta pitäisi löytyä, ja mikä toisi paikkaan erityisen jyväskyläläisen tunnelman.

– Tällainen ei kuitenkaan vielä riitä, sillä tämä on yhdessä ideointia, ei suunnittelua, Keskisarja huomauttaa. Hänen mielestään arkkitehdit eivät ole pystyneet kunnolla määrittelemään, mitä aivan ideoinnin alkuvaiheessa tehdään. Prosessin rakenne pitäisi hahmottaa, jotta siihen voitaisiin ottaa muitakin mukaan.

Arkkitehdin on joka tapauksessa huomioitava työssään monia tahoja, kuten museovirasto ja kaavoituksesta vastaavat.

-Jos luovaa prosessia ei strukturoida, on vaarana, että se jää eri ihmisten välisen koordinaation, lausumisen ja muun työn jalkoihin. Sille ei ole määritelty koko suunnittelun prosessissa omaa paikkaa. Juuri tämän määrittely on väitöskirjani tehtävä.

Kun mietitään miten yhdessä kaupunkilaisten kanssa voisi ideoida, täytyy pohtia myös, kenen ideoita kuullaan. Hyviä ideoita voi tulla keneltä tahansa, mutta pitää olla jotkut arviointikriteerit joilla hyvät ideat otetaan mukaan ja huonot karsitaan, Keskisarja muistuttaa.

Kuva 1: Uusi Kaupunki Studia Generalia: Inari Virkkala
Kuva 2: Uusi Jyväskylä jatkuu -työpaja: Jussi Vuori

Lisää Keskisarjan työstä: www.emmikeskisarja.com