Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston 54. vuosijuhlaa vietettiin tiistaina 17.5.2016 Mikkelissä.

Apurahojen hakukierroksella Rahasto vastaanotti 359 määräaikaan mennessä tullutta hakemusta. Apurahoja myönnettiin yhteensä 57 ja palkintoja kaksi. Lisäksi maakuntarahasto varasi neljään myöhemmin jaettavaan Rantasalmi-opintostipendiin yhteensä 3 500 euroa. Etelä-Savon Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto luovutettiin toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkalalle. Vuoden 2016 Rantasalmi-palkinto, arvoltaan 20 000 euroa, luovutettiin puolestaan Kontiotuote Oy:lle. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin kasvatust. tohtori Liisa Karlssonille ja työryhmälle. Vuoden 2016 jakokierroksen kokonaissumma kohosi 678 000 euroon.

Taiteen osuus apurahoista oli 51 % ja tieteen 48 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (36 %), valo- ja elokuvataide (14 %) ja kirjallisuus (12 %). Tieteen apurahoja jaettiin eniten kasvatustieteelle ja opetusalalle (44 %), maatalous- ja metsätieteisiin (22 %) sekä yhteiskuntatieteisiin (13 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 70 %. Kilpailu apurahoista oli tällä kierroksella kovempi kuin aiempina vuosina. Viime vuonna apurahan sain noin 23 % hakijoista, nyt vain noin 15 %.

Apurahojen keskisuuruus oli tänä vuonna 11 000 euroaeli yli 5 000 euroa vuoden 2015 keskijakoa suurempi.

Taidekoto – taide- ja kulttuuritoiminta kotouttamisen tukena  

Etelä-Savon rahasto julkisti vuosijuhlassaan kevään aikana käynnistetyn TaideKoto-hankkeensa. Hanke on suunnattu Pertunmaalla, Savonlinnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä sijaitseviin vastaanottokeskuksiin ja sen tavoitteena on tutustuttaa keskusten asukkaat taide- ja kulttuuritoiminnan avulla suomalaiseen kulttuuriin ja eteläsavolaiseen elämänmenoon. Asukkaille on tarjolla mm. käsitöitä, tanssia, improvisaatio- ja nukketeatteria, musiikkia sekä kuvataiteita. Toiminta räätälöidään hankkeeseen osallistuvien keskusten asukaskuntien mukaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Taide- ja kulttuuritoiminnan käytännön toteutuksesta vastaavat eteläsavolaiset eri alojen ammattitaiteilijat.  Mukana ovat:
–    näyttelijä Risto Kopperi ja työryhmä Leevi Heinonen ja Tuuli Anikari (teatteri),
–    tanssitaiteilija Carmen Rodergas ja Tanssikoulu La Carmencita (tanssitaide, monitaide)
–    Studio Wäkewä ja kuvataiteilijat Anna Siiriäinen ja Kirsimaria Törönen-Ripatti
–    Nukketeatteri Reaktori ja Aapo Repo
–    Matti Makkonen ja työryhmä
–    Taito Itä-Suomen käsityökoulut

Hanke toteutetaan vuoden 2016 aikana ja sitä koordinoi Kirsimaria Törönen-Ripatti Studio Wäkevästä.
 
Kärkihankkeena kotoutuminen taidolla ja taiteella

Etelä-Savon rahaston Kärkihanke-apuraha, 40 000 euroa, myönnettiin kasvatust. tohtori Liisa Karlssonille ja työryhmälle Kotoutuminen taidolla ja taiteella –hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toteuttamisaika on 2016-2017. Tiedettä ja taidetta yhdistävän hankkeen tavoitteena on suunnitella, kehittää ja tarjota uudenlaisiaja monimuotoisia kielen oppimista ja osallisuutta tukevia opiskelumahdollisuuksia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Taiteen ja taitojen lisäksi toiminnassa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian (tvt) sekä leikin keinoja. Työpajatyöskentelyä ja kerhotoimintaa pyritään kehittämään sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää vapaaehtoistoiminnassa jatkossa.

Työpaja- ja kerhotoiminnan suunnittelevat ja toteuttavat Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lastentarhanopettajiksi, luokanopettajiksi ja aineenopettajiksi opiskelevat yhdessä yliopiston opettajien ja professorien kanssa. Lisäksi kampuksen opinnäytetyöntekijät (kandidaattityö, pro gradu -työ) tekevät tutkimusta siitä, miten toiminta soveltuu tarkoitukseensa.

Hankkeen kehittämis- ja tutkimustoiminnasta kootaan nettisuvut ja valmistetaan myös julkaisu. Niissä esitellään erilaisia työpaja- ja kerhotoimintamalleja, joita voi hyödyntää kolmannella sektorilla sekä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa että aikuiskoulutuksessa. Lisäksi kurssitetut turvapaikanhakijat saavat aineistoa, jonka avulla he voivat opettaa oppimaansa niille, jotka eivät osallistuneet pajatyöskentelyyn. Hankkeen tuloksista tehdään kiertävä näyttely.
Kokovuotisia apurahoja seitsemän, puolivuotisia yksitoista

Kokovuotisia henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin viidelle jatko-opiskelijalle väitöskirjatyötä varten. Apurahan saivat kasvatust. maisteri Pekka Hytinkoski, valtiot. maisteri Anne-Maria Hytönen, kasvatust. maisteri Erja Kilpeläinen, fil. maisteri Saara Nissinen sekä fil. lis. Jukka Selin. Taiteen kokovuotiset menivät nukketeatteritaiteilija Katja Kähköselle sekä tanssitait. maisteri Kira Riikoselle.

Vähintään kuuden kuukauden työskentelyapurahat jakautuivat melko tasaisesti tieteen ja taiteen kesken. Taiteen kaikki kuusi apurahaa menivät kuvataiteisiin tieteen puolivuotisten jakautuessa kasvatustieteen, maa-, metsä- ja ympäristötieteiden sekä lääketieteen kesken.

Lisätietoja
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Etelä-Savon apurahat 2016

Kulttuuripalkinto: toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala

Rantasalmi-palkinto: Kontiotuote Oy

Elokuussa käynnistyvälle kulttuurijournalismin mestarikurssille haki 209 toimittajaa, joista hakemusten, työnäytteiden ja haastattelujen perusteella valittiin 15 osallistujaa. Valituista valtaosa työskentelee vapaina toimittajina.

”Hakijat olivat tälläkin kertaa ilahduttavan korkeatasoisia. Joukossa oli hyviä yleistoimittajia, jotka haluavat erikoistua kulttuuriin, ja kulttuuritoimittajia, jotka pyrkivät syventämään osaamistaan”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

”Kurssilaiset odottavat saavansa lisää kulttuurista yleissivistystä ja pääsevänsä keskustelemaan kulttuurijournalismin tehtävistä. Juuri siihen me pyrimme”, Arjava kertoo.

Kurssi järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013, jolloin osallistujia oli 20. Ensimmäisen kurssin kokemusten pohjalta uuden kurssin osallistujamäärä on vähän pienempi ja kurssin vetäjäksi on valittu journalistisesta sisällöstä vastaava rehtori, toimittaja Jaakko Lyytinen. Mentoreina toimivat kokeneet toimittajat Minna Joenniemi ja Veera Luoma-aho. Journalistisessa opetuksessa ovat mukana myös muun muassa Heimo Hatakka ja Ilkka Malmberg.

”On tosi mielenkiintoista suunnitella kurssia yhdessä mentoreiden ja eri taiteenalojen vastuuopettajien kanssa. Kurssilaiset pääsevät harjoittelemaan yleisöyhteistyötä, datajournalismia, prosessinhallintaa ja sisällöntuotantoa itselleen vieraammissa kanavissa. Toki he saavat kirjoittaa erilaisia tekstejä, mutta sen ohella työskennellään paljon ryhmissä ja työpajoissa”, Lyytinen kuvaa.

Kurssille valitut saavat syksyn ajaksi 10 000 euron apurahan. Kurssin kesto on viisi kuukautta.

Mestarikurssin 2016 osallistujat:
Airola, Laura
Areva, Mari
Hirvonen, Iida Sofia
Kaartamo, Outi
Kanerva, Arla
Karila, Juhani
Kuvaja, Sini
Mykkänen, Erkka
Pennanen, Tiiamari
Pikkanen, Antti
Puumala, Anne
Saarikoski, Sonja
Sundqvist, Janne
Vaarala, Noora
Vanha-Majamaa, Anton

Lisätietoa:

Viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast, etunimi.sukunimi@skr.fi
Kurssikoordinaattori Maija Karasvaara, etunimi.sukunimi@skr.fi, p. 050 4343 464
 

Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi 57. vuosijuhlassaan ja apurahojen jakotilaisuudessa Vaasassa 15.5.2016 yhteensä 1 089 500 euroa 126 apurahansaajalle sekä 10 000 euron suuruisen kulttuuripalkinnon tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimolle ”elämäntyöstä tekstiilitaiteen ilmaisun omaperäisenä kehittäjänä ja rikkaana värimaailman tulkkina”.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 590 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 47 ,% lastenkulttuurin 22 % sekä tieteen 22 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko pysyi 8 000 eurossa.

Kärkihanke-apuraha Kalevalaan ja Kantelettareen perustuvan teokseen ja teatteriesityksiin Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi kärkihankkeinaan 20 000 euron apurahat säveltaiteeseen Jalasjärven musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:lle Kalevalaan ja Kantelettareen perustuvan teoksen toteuttamiseen ja lastenkulttuuriin Kulttuuriyhdistys KoHo ry:lle Törnävän Kulttuurikuu -tapahtuman teatteriesitysten toteuttamiseen.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 27 apurahaa, 119 000 euroa. Niilo Karri ja työryhmä sai 2 000 euroa Smash Bones Skate Jam -musiikki- ja skeittitapahtuman järjestämiseen, Rock Camp ry:lle myönnettiin 6 000 euroa musiikkileirien järjestämiseen nuorille ja Luoma-ahon kyläyhdistys ry:lle 3 000 euroa taideleirin ja lastentapahtumien järjestämiseen.

Kotiseututyölle myönnettiin yhteensä 62 500 euroa, 11 hankkeeseen. 10 000 euron suuruiset apurahat saivat Töysä-Seura ry Töysäläisen kotiseutu ajallisessa kehyksessä -hankkeen toteuttamiseen ja Ähtäri-Seura ry Suomenselän tarinoita
1. Tutkimuksia menneiltä ajoilta -kirjan kirjoittamiseen. Lisäksi Jukolan Rakentajat-Jukolas Byggare ry saivat 7 000 euron apurahan Vaasan Asevelikylän alueen historiikin kirjoittamiseen. Nuorisosihteeri Jorma Arolle myönnettiin 6 500
euron apuraha eteläpohjalaisten Spelien historiikin kirjoittamiseen. Myös filosofian maisteri Markku Honkolalle myönnettiin 6 500 euron apuraha kuortanelaisia talonpoikaisrakennuksia käsittelevään negatiiviarkiston ja digitaalisen kuvaarkiston
toteuttamiseen.

Tieteissä kokovuotisia 24 000 euron apurahoja saivat muiden muassa filosofian maisteri Matti Mäkelä pohjalaistaloja käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Harri Salovaara miespuolisten seikkailu-urheilijoiden luontosuhdetta
käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Anu Heino suomalaisten kirjallisuuden kääntäjien ammattiidentiteettiä ja –toimijuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kauppatieteiden maisteri Johanna Aalto optimointia
käsittelevään väitöskirjatyöhön. Tieteiden apurahoja myönnettiin kaikkiaan 28 kappaletta, yhteensä 411 500 euroa.

Vuosijuhlassa ghanalaisia rytmejä ja improvisaatioteatteria

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Vaasan Kaupungintalon juhlasalissa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Kpanlogo Yede ry aloitti juhlan esittämällä Kpanlogo Dance – Ghanalainen tanssi -esityksen.
Minna Vainionkulma soitti pianolla Sergei Rahmaninovin Melodie Op. 3 No 3 -teoksen ja Improvisaatioteatteri Intopiukeet esitti kaksi improvisaatioteatteriesitystä. Vaasan kaupungin tervehdyksen esitti Vaasan kaupunginjohtaja Tomas
Häyry. Juhlapuhujana toimi Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki puhuen maakuntien voimasta.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Tarja Aurell. Lisäksi vuosijuhlassa jaettiin perinteisesti myös Oiva Kuusisto
Säätiön apurahat, jotka ojensi hallituksen puheenjohtaja Mikael Jern.

Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston
asiamies Mika Virkkala, etunimi.sukunimi@skr.fi
sihteeri Tarja Aurell, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat 2016

Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto Kaarina Heikinheimolle

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 47. vuosijuhlansa Rovaniemellä Lappia -talossa 14.5.2016. Juhlassa jaettiin apurahoja tieteelle ja taiteelle yhteensä 477 000 euroa 53 hakijalle.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina kymmenentuhannen euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna palkinto myönnettiin pohjoisen taiteen tutkijalle Tuija Hautala-Hirviojalle. Vuosijuhlapuheen piti Arktisen keskuksen tutkimusprofessori, johtaja Timo Koivurova aiheesta Miten tutkia nopeasti muuttuvaa arktista aluetta?

Apurahoja enemmän taiteelle kuin tieteelle

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 444 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli 5,9 miljoonaa euroa, joka oli 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin 32 apurahaa ja tieteelle 15. Tieteen apurahan keskiarvo oli 14 000 euroa ja taiteen 8 270 euroa.

Palkinto pohjoisen taiteen tutkijalle

Lapin rahaston palkinto (10 000 euroa) myönnettiin filosofian tohtori ja taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirviojalle. Hän on työskennellyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa eri tehtävissä vuodesta 1992 lähtien ja nimitetty taidehistorian professoriksi vuonna 2004. Hautala-Hirvioja on ansioitunut pohjoisen taiteen tutkija ja opettaja, joka on tehnyt tunnetuksi Lappi-aiheista taidetta ja Lapin taiteilijoita ensiarvoisella tavalla.

Valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta Hautala-Hirvioja muutti Lappiin ja alkoi aktiivisesti tutkia Lapin kuvataidetta. Lisensiaattityön tutkimusaiheena oli Lapin ensimmäisiin ammattitaiteilijoihin kuuluva Juho Kyyhkynen. Kirja julkaistiin Ars Nordica -sarjassa vuonna 1993. Väitöskirja Lappi-kuvan muotoutuminen Suomen taiteessa ennen toista maailmansotaa hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa toukokuussa 1999.

Lapin yliopiston opettajana ja professorina Hautala-Hirvioja on ollut mukana lähes kaikissa Lapin taidetta koskevissa tutkimushankkeissa. Omaa ja opiskelijoidensa kanssa tehtyä tutkimusta on julkaistu yliopiston ohella yhteistyössä Lapin taidemuseoiden kanssa ja näihin on liittynyt usein myös taidenäyttelyitä. Tällä hetkellä Hautala-Hirviojan tutkimuskohteena on Lapin jälleenrakennusajan kuvataide, jonka pohjalta kootaan näyttely Rovaniemen taidemuseoon liittyen Suomi 100 -ohjelmaan. Aktiivisen tutkijan ansiosta pohjoinen taidehistoria, nykytaide sekä saamelaistaide ovat tulleet laajempaan tietoisuuteen ja niiden merkitys on ilmeinen myös laajemmin lappilaisen elämänmuodon ja kulttuurin ymmärtämisessä.

A.E. Nordenskiöld –stipendi Pohjoisen jäämeren tutkimukseen

Meri Korhoselle myönnettiin 24 000 euroa Pohjoisen jäämeren lämpötilojen ja suolaisuuden muutoksia viimeisten 25 vuoden aikana käsittelevään väitöskirjatyöhön A. E. Nordenskiöld -stipendinä.

Korhosen väitöskirjatutkimus pyrkii kartoittamaan meriveden lämpötilan ja suolaisuuden muutoksia ja niihin vaikuttavia prosesseja. Pohjoinen jäämeri oli vielä 30 vuotta sitten suurimmaksi osaksi tutkimaton meri, jota pidettiin jääpeitteen alapuolella muuttumattomana. Kun meriveden lämpötilan ja suolaisuuden kattavammat havainnot alkoivat 1990-luvulla, paljastuikin alati muuttuva meri. Etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana Pohjoisen jäämeren jääpeitteen hupeneminen on vaikuttanut myös meren lämpötilaan, suolaisuuteen ja virtauksiin.

Näiden muutosten takana olevien fysikaalisten prosessien tunteminen on välttämätöntä, kun halutaan ennustaa, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on, ei pelkästään Pohjoiselle jäämerelle, vaan koko arktiselle alueelle ja lopulta myös globaalille valtamerten kiertoliikkeelle. Lämpötilan ja suolaisuuden muutosten tarkasteleminen yhdessä auttaa esimerkiksi selvittämään häviääkö merivirtojen pohjoiseen kuljettama lämpö ilmakehään vai kuluuko lämpö jään sulattamiseen.

Tukea taiteen tutkimukseen kolmelle väitöskirjatyön tekijälle

Taiteen tutkimukseen ja kritiikkiin myönnettiin yhteensä 36 000 euroa, kolmena apurahana. Filosofian maisteri Korinna Korsström-Maggan väitöskirja tutkii Pohjois-Lapin poronhoitajien arkea ja nykypäivää. Filosofian maisteri Leena Koposelle myönnettiin apuraha grafiikan opetuksen perinnettä Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Taiteen maisteri Helka Mäkisen apuraha myönnettiin metodologian kehittämistä vaatetussuunnittelijalähtöisessä tutkimuksessa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Visuaalisen taiteen apuraha Pirkko Mäkelä-Haapalinnalle

Taiteen tukemiseen tarkoitettu, visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (24 000 euroa), myönnettiin kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnalle taiteelliseen työskentelyyn. Pirkko Mäkelä-Haapalinna (s. 1960) on kemijärveläinen paluumuuttaja ja kuvataiteilija. Mäkelä-Haapalinnan taide on yhtä aikaa sekä paikallisuuteen juurtunutta että kansainvälistä. Kansainvälisestikin palkittujen pastellimaalausten lisäksi hänen taiteensa käsittää myös installaatioita ja akryylimaalauksia.

Mäkelä-Haapalinna on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut kansainvälisiin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin. Hän tutkii taiteessaan paikallisen identiteetin ydintä miljöön ja elinympäristön avainkokemusten kautta. Voimaannuttavat kokemukset ja asiat, joihin ihmisillä on yli sanojen menevä suhde, innoittavat hänen työskentelyään. Tekemisen prosessin sytyttää myös se, kun jokin asia saa metaforan lailla uuden merkityksen ja mittasuhteen, tai kun arkitodellisuuden syvempi merkitys tulee ilmeiseksi.  

Mäkelä-Haapalinna on laajentanut Kemijärvellä myös paikallisten ihmisten ja kuvataiteen kohtaamispintoja erilaisten projektien sekä Taideillallisen ja Taidemaistiaisten muodossa. Hän on lisäksi työstänyt kemijärveläisten nuorten kanssa kirjan järvikokemuksesta.

Maakunnan kärkihankkeille yhteensä 40 000 euroa

Sodankylän elokuvafestivaaleille myönnettiin 20 000 euroa, Tähtiä, elokuvia ja elokuvatähtiä -ohjelmiston järjestämiseen. Erikoisohjelmisto käynnistetään Sodankylän elokuvajuhlien Tähtiä, Elokuvia ja elokuvatähtiä seminaarilla 14.6.2016 ja sen jälkeen elokuvajuhlien ohjelmistossa esitettävällä elokuvasarjalla.

Tähtiä, elokuvia ja elokuvatähtiä -ohjelmiston keskeisenä tavoitteena on kansantajuistaa ja nostaa esille tiedettä ja siihen liittyvää tutkimusta niin seminaarin, luentojen kuin elokuvien avulla. Samalla tuodaan ainutlaatuisesti esille avaruustutkimukseen ja ilmastoon liittyviä ilmiöitä sekä erilaisia uhkakuvia, jotka liittyvät mm. ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin koko ihmiskunnassa, sekä esitellään erilaisia tieteen antamia ratkaisumalleja ongelmien selvittämiseksi. Samalla korostetaan elokuvan merkittävyyttä sekä taiteenmuotona että tiedon välittäjänä.

Luosto Classic ry:lle 20 000 euroa festivaalin järjestämiseen

LuostoClassicin synnyn tausta on poikkeuksellinen. Luonto loi jo ammoin Luostotunturin kupeeseen konserttisalin, johon Kalevi Aho paljon myöhemmin näki hyväksi säveltää sinfonian. Nykyaikaiseen suomalaiseen institutionalisoituneeseen musiikin esillepanokäytäntöön kuuluu poikkeuksetta päinvastainen menettely, jossa jo olemassa olevalle musiikille tehdään saleja ja taloja.

LuostoClassic on arvostettu, rajoja rikkova klassisen musiikin tapahtuma, jonka maine on levinnyt laajalti yli Suomen rajojen. Jo 14. LuostoClassic järjestetään tänä vuonna Pyhä-Luostolla ja Sodankylässä 11.–14. elokuuta. LuostoClassic ry:lle myönnettiin 20 000 euroa festivaalin järjestämiseen. LuostoClassicin orkesterivieras on tänä vuonna Lapin kamariorkesteri kapellimestari John Storgårdsin johdolla. Festivaalin vuoden säveltäjävieraaksi saapuu latvialainen Pēteris Vasks.

Nuorten LuostoClassic -musiikkileiri järjestetään 7.–14.8.2016 jo kolmatta kertaa. Musiikkileiriläisten taidot pääsevät esiin festivaalin ohjelmistoon kuuluvalla musiikillisella luontopolulla sekä leirin päätöskonsertissa Sodankylän kirkossa.

Lastenkulttuurille yhteensä 23 000 euroa

Lastenkulttuurille myönnettiin 23 000 euroa yhteensä kolmelle eri hankkeelle. Apurahaa myönnettiin koltan- ja inarinsaamenkieliseen -lastenlevyn tekemiseen, sarjakuva- ja mangaopetuksen järjestämiseen sekä paikallista historiaa ja kulttuuriperinnettä esittelevien taidetapahtumien järjestämiseen.

Valokuvataiteen taidelahjoitus Rovaniemen taidemuseolle

Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti tänä vuonna Rovaniemen taidemuseolle Minna Rainion & Mark Robertsin teokset How Everything Turns Away ja The Factory of the World.

How Everything Turns Away (2014) on kolmikanavainen liikkuvan kuvan installaatio. Teos ympäröi katsojansa panoraamisilla merimaisemilla, jotka on kuvattu Suomessa, Pohjois-Norjassa ja Välimerellä. Merimaisemat vaikuttavat ensi silmäyksellä kauniilta ja rauhoittavilta, mutta teos paljastaa pian toisenlaisen totuuden. Meri ei olekaan pelkkä viaton maisema vaan poliittisten, kulttuuristen ja historiallisten muutosten ja prosessien risteyskohta ja merkitsijä. Teos osoittaa ilmastonmuutoksen dramaattisen vaikutuksen maailman meriin ja niiden ekosysteemeihin. Toisaalta se esittää meren paikkana, joka tekee globaalin eriarvoisuuden näkyväksi kun tuhannet pakolaiset yrittävät ylittää Välimeren päästäkseen Eurooppaan. Teoksen musiikki korostaa yleisön roolia katsojina, jotka tarkastelevat ja todistavat ympäröiviä tapahtumia verkkaisesti, miltei sivullisina – osallisina mutta silti ulkopuolisina.

The Factory of the World (2014) koostuu staattisista videokuvista, jotka kuvaavat suljettua pohjois-suomalaista elektroniikkatehdasta. Tehdas suljettiin, kun sen koko tuotanto siirrettiin Kiinaan. Kuvien rinnalla kertojaääni kuvailee työskentelyolosuhteita kiinalaisissa tehtaissa. Elokuvassa suomalaisen elektroniikkatehtaan ja kiinalaisten tehdastyöläisten kohtalot kietoutuvat toisiinsa globaalissa markkinataloudessa.

Rainio ja Roberts ovat molemmat opiskelleet valokuvataidetta Englannissa. Roberts on opiskellut myös elokuvakäsikirjoittamista Salfordin yliopistossa. Rainio väitteli taiteen tohtoriksi keväällä 2015 Lapin yliopistossa. Vuosina 2009-2011 Rainio toimi valokuvataiteen vierailevana professorina Minnesotan yliopistossa Yhdysvalloissa. Rainion ja Robertsin teokset ovat olleet esillä laajasti yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikassa ja heidän lyhytelokuviaan on esitetty lukuisilla elokuvafestivaaleilla.

Lisätietoja:
Marjut Kuusisto, Lapin Kulttuurirahaston asiamies, etunimi.sukunimi@skr.fi

Keskusrahastosta vuonna 2016 nuorimpana henkilönä apurahan saanut, 9-vuotias Toivo Tervaskanto soitti Lapin rahaston vuosijuhlassa harpulla teokset Olipa kerran ja Aallot. Kuva: Kaisa Siren

Lapin rahaston apurahat 2016

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston 57. vuosijuhlassa perjantaina 13.5. jaetaan rahaston vuoden 2016 apurahat.

Hakemuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä yhteensä 550, joiden yhteissumma oli n. 8,6 miljoonaa euroa. Hakijoiden joukosta työskentely- tai kuluapurahan sai 40 hakijaa tai hakijayhteisöä. Lisäksi hakemuksetta myönnettiin Schildtin palkinto sekä 14 opintostipendiä Oy Wilh. Schauman Ab:n rahastosta. Juhlassa esiintyivät Vox Aurea -kuoro sekä tanssija Anne-Maarit Kinnunen.

Schildtin palkinto, 15 000 €, jaetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna se myönnettiin professori Taina Rantaselle ansioistaan kansanterveyden ja gerontologian alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittäjänä. Vuosijuhlassa professori Rantanen piti juhlaesitelmän otsikolla Aktiivisena vanheneminen – muutakin kuin liikuntaa.

Kärkihankkeita nimettiin kaksi, joille molemmille myönnettiin apurahana 30 000 euroa. Keski-Suomen rahaston Kärkihankkeet ovat Ari Hyyryläinen ja Ba -työryhmän Tarinateatterilla tiedonmuodostukseen maahanmuuttajatyöstä -hanke sekä Äänekoski Jazz ry:n Keitelejazz-festivaali 2016.

Vuosijuhlassa myönnettiin kaikkiaan 11 kokovuotista työskentelyapurahaa. Niistä tieteen alueille jaettiin kahdeksan ja taiteen alueille kolme apurahaa. Väitöskirjatyöhön kokovuotisen apurahan (24 000 euroa) saivat Janne Fagerlund, Piia Jäntti, Veera Koskinen, Tiina Piilola, Sanni Pöysä ja Ilmo Räisänen. Lisäksi jaettiin kokovuotiset työskentelyapurahat väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (28 000 euroa) Tuomas Laine-Frigrenille ja Petra Vaskolle. Taiteelliseen työskentelyyn kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) saivat Jouni Salo, Henrik Sandås ja Kristian Venäläinen.

Edellisten lisäksi Keski-Suomen rahasto jakoi viisi puolivuotista apurahaa (12 000 euroa) taiteelliseen työskentelyyn. Apurahan saivat Maija Hakala, Johanna Ketola, Elli Pulkkinen, Olli-Pekka Tennilä ja Aaro Vuotila.

Apurahat ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 273 500 euroa ja jakovuorossa olevista 14 nimikkorahastosta yhteensä 277 500 euroa. Suurimmat nimikkorahastojen osuudet maksettiin Elsa ja Frans Marpion rahastosta (36 000 euroa), Päiviö Hetemäen rahastosta (32 000 euroa) ja Keskisuomalaisen rahastosta (30 500 euroa).

Vuonna 1958 perustettu Keski-Suomen rahasto on vanhin Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista. Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon.

Lisätiedot
Asiamies Antti Niskanen, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Keski-Suomen rahaston apurahat 2016

Schildtin palkinto professori Taina Rantaselle

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 13.5.2016 vuosijuhlassaan Tampere-talossa palkinnon ja 82 apurahaa, yhteensä 1 127 000 euroa.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin lavastaja Marjatta Kuivastolle tilojen taituruudesta, todentuntuisista illuusioista. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Tänä vuonna jaettiin kaksi 30 000 euron suuruista Kärkihanke-apurahaa. Toinen myönnettiin Pirkanmaan musiikkiopistolle maakunnallisen nuoriso-orkesterin toiminnan vakiinnuttamiseen ja koulutusyhteistyöhön.  Pirkanmaan Nuoret Sinfonikot koostuu noin sadasta pirkanmaalaisten musiikkioppilaitosten opiskelijasta, jotka ovat iältään 12–20-vuotiaita. Toisen sai Tampereen Taiteilijaseura pirkanmaalaisen taiteen esittelyyn Helsingin Taidehallissa vuonna 2017. Edellisen kerran ammattikuvataiteilijoista koostuva Tampereen Taiteilijaseura on esittäytynyt pääkaupungissa vuonna 1948.

Tieteilijöille myönnettiin 38 apurahaa ja tehtiin yksi 8 000 euron varaus (yhteensä 663 500 euroa), taiteen aloille 37 apurahaa ja yksi palkinto (434 500 euroa) ja perusopiskelijoille 6 apurahaa (29 000 euroa). Annikki ja Erkka Lehtolan rahaston apurahat nuorille kulttuuritoimittajille jatko-opintoihin Euroopan maissa tulevat uudelleen haettaviksi.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja erityisesti lääketieteeseen. Tämänvuotisilla tieteen apurahoilla tutkitaan esimerkiksi uutta kivenporaamisteknologiaa, antiikin Rooman keisarillisten naisten historiaa, lääketieteen auktoriteetin murenemista Pohjoismaissa, kotoutumispalvelujen kehittämistä sekä musiikkia ja sen koneoppimista muun muassa matematiikan ja laskennallisen fysiikan menetelmin.

Taiteen alan kokovuotisen työskentelyapurahan saivat kirjailija Siiri Enoranta ja kuvataiteilija AMK Sanni Seppä. Taiteen apurahoilla valmistetaan myös katutaidetta esittelevä näyttely ja dokumenttielokuva, kunnostetaan lasiuuni, toteutetaan sarjakuvanovelliteos ja järjestetään musiikki- ja kirjallisuustapahtumia eri puolilla Pirkanmaata.

Lasten ja nuorten kulttuuria tuettiin merkittävästi sekä lasten ja nuorten kulttuurin alan apurahoin (41 000 euroa) että lisäksi tukemalla lahjakkaita nuoria mm. säveltaiteiden ja tanssin aloilla. Irmeli Näsäsen rahastosta tuettiin nuorten musiikinopiskelijoiden opintoja ja soitinhankintoja. Nuorin tämänvuotisista apurahansaajista on 14-vuotias Sofia Stasevska, joka sai 24 000 euroa flyygelin hankintaan.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitetuista Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoista jaettiin tänä vuonna 13 000 euroa Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:lle nuorten syöpäpotilaiden osallistamiseen Taysin uuden lasten ja nuorten hematologisen yksikön suunnitteluun, 10 000 euroa Syli ry:lle syöpää sairastavien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä yhteisen kesämatkan järjestämiseen, lisäksi terveystiet. kand. Janne Räsänen sai rahoitusta opinnäytetyöhönsä, joka käsittelee syöpälasten vanhempien yöpymistä hoidon aikana ja perheiden tarpeita, kokemuksia ja vaikutusta jaksamiseen.

Dipl.ins. Teemu Tiainen sai ensimmäistä kertaa jaossa olleen Rauni ja Magnus Malmbergin rahaston apurahan kehämäisten kantavien rakenteiden optimointia käsittelevään väitöskirjatyöhönsä. Myös Leena Lindfors-Sarasteen nimikkorahasto jakoi ensimmäiset apurahansa.

Kokovuotisia, vähintään yhdeksän kuukauden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin 23 ja vähintään puolivuotisia 12 kappaletta.

Pirkanmaan Kulttuurirahastoon saapui tänä vuonna 946 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 15 033 263. Viime vuonna hakemusmäärä oli 954 kappaletta ja hakusumma 14 807 739 euroa.

Kuvassa Pirkanmaan rahaston apurahansaajat. Kuva: Antero Tenhunen.

Talvipuutarhassa Terhi Asumaniemen näyttely

Vuosijuhlan yhteydessä avattiin Tampere-talon Talvipuutarhassa valokuvataiteilija Terhi Asumaniemen näyttely. Näyttelyn avasi taiteen tohtori Juha Suonpää, ja se on avoinna yleisölle 14.–21.5. ja 26.–29.5.2016.
Asumaniemi sai Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahan vuonna 2015.

Katariina Mustakallion juhlapuhe

Tampereen yliopiston vararehtori Katariina Mustakallio pohti vuosijuhlapuheessaan ajan suhteellisuuden haasteita otsikolla Menneisyyttä luomassa. Antiikintutkija Katariina Mustakallion puhe käsittelee muistin ja historian kulttuurisia merkityksiä. ’Jotta voitaisiin ymmärtää sitä prosessia, mikä muuttaa tapahtuneen historialliseksi muistoksi, on syytä ensin pohtia muistamisen, unohtamisen, muistin ja historian välisiä suhteita.’

Lisätietoja:
asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Katkelma Sorokoskan nykykansantanssiteoksesta
Tuolla puolen. Kuva: Antero Tenhunen.

Pirkanmaan rahaston apurahat 2016

Palkinto lavastaja Marjatta Kuivastolle

Esa Halmeen puhe

Katariina Mustakallion juhlapuhe

Juha Suonpään avauspuhe: Terhi Asumaniemen näyttely Paikkojen maailmat

Olli Löytty: apurahansaajan kiitospuhe

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto jakoi apurahoina 917 000 euroa vuosijuhlassaan Suomenlinnassa 12.5.2016. Koomikko Ali Jahangirille myönnettiin 10 000 euron palkinto.

Kärkihankkeena tuettiin katu- ja muraalitaiteen edistämistä 40 000 eurolla. Yhteismaa ry:n ja katutaideryhmä G-REXin yhteistyönä toteutettava katutaideprojekti Lisää katutaidetta Helsinkiin elävöittää kaupunkikuvaa ja rikastuttaa suomalaista taidekenttää yhteisölähtöisillä katutaideteoksilla. Hanke lisää asuinalueiden omaehtoista ja yhteisöllistä tekemistä ja tuo kaupunkiaktivismin osaksi yhteisö- ja julkista taidetta. Teokset toimivat keskustelun avauksina julkisesta tilasta ja yhteiskunnallisista teemoista.

Ajankohtaisiin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen, maahanmuuttajiin, kaupunkiaktivismiin ja syrjäytymiseen liittyviin taidehankkeisiin myönnettiin useita suurempia apurahoja. Esimerkiksi Anu Koskinen ja Tältä Planeetalta -työryhmä saivat 26 000 euroa ilmastonmuutosta ja ekologista kriisiä käsittelevän teatteriesityksen valmistamiseen ja taiteen maisteri Anssi Keränen puolivuotisen työskentelyapurahan ekologiaa käsittelevän kuvakirjan tekemiseen lapsille. Valtiotieteen tohtori Pasi Mäenpää sai Heikki von Hertzenin nimikkorahastosta 16 500 euroa tietoteoksen kirjoittamiseen kaupunkiaktivismin ja jakamistalouden vaikutuksista kaupunkisuunnitteluun ja -hallintoon. Annika Fuhrman ja Varjo Ensemble-työryhmä toteuttavat apurahallaan uuden Maailmantappaja-monologioopperan. Ooppera kuvaa yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneen ihmisen syöksymistä häpeän, itseinhon ja masennuksen umpikujaan, josta ainoana ulospääsytienä näyttäytyy äärimmäinen väkivallanteko, joukkomurha. Päivi Karppi ja Hääppöset -työryhmä saivat apurahan musiikillisten improvisaatiotyöpajojen järjestämiseen maahanmuuttajataustaisille nuorille vastaanottokeskuksissa ja ammattikouluissa.

Yksivuotisia työskentelyapurahoja, määrältään 24 000 euroa, jaettiin neljälle taiteilijalle. Puolivuotisen tai seitsemän kuukauden työskentelyapurahan sai 15 taiteilijaa.

Uudenmaan Kulttuurirahasto tukee uusmaalaista taidetta, kulttuuria ja kotiseututyötä. Apurahan sai 119 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli 1 872; hakemusten yhteissumma oli yli 24 miljoonaa euroa. Hakemusten läpimenoprosentti oli 6, 3 % (edellisvuonna 7, 4%). Apurahojen keskisuuruus kasvoi 6 000 eurosta 7 600 euroon. Apurahansaajista 29 % edusti kuvataiteita, 21 % säveltaiteita ja 13 % näyttämötaiteita. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 2-9 % apurahansaajista.

Lisätiedot:
Asiamies Leena Tammivuori, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Uudenmaan rahaston apurahat 2016

Koomikko Ali Jahangirille 10 000 euron palkinto

Jaakko Tapanisen puhe

Heikki Aittokosken puhe

Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa Oulun taidemuseon kokoelmaan Suomen tasavallan presidenttinä pitkään toimineen Urho Kekkosen (1900–1986) muotokuvan.

Oululaissyntyisen kuvanveistäjän Essi Renvallin (1911–1979) tekemä kipsinen veistos esittää valtiovarainministeriön virastovaltuutettuna ja Paasikiven hallituksen oikeusministerinä marraskuusta lähtien työskennellyttä poliittisen uransa alkuvaiheessa ollutta valtiomiestä vuonna 1944. Suomen Kulttuurirahaston kokoelmaan teos on tullut osana toimittaja Maija-Liisa Heinin (1917–1988) testamenttilahjoitusta.

Suomen Kulttuurirahasto ja Oulun taidemuseo konservoivat yhteisrahoituksella ajan saatossa patinoituneen kipsiveistoksen.

– Herkälle kipsiteokselle on eduksi päästä pysyvästi museo-olosuhteisiin. Lisäksi Oulun taidemuseon kokoelmassa veistos on paremmin yleisön saavutettavissa, perustelee erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta lahjoitusta.

Lahjoitus yhteistyöhankkeineen liittyy retrospektiiviseen Muottiin taipumaton – kuvanveistäjä Essi Renvall -näyttelyyn, joka on esillä Oulun taidemuseossa 18.6.–4.9.2016. Essi Renvallin tuotantoa esitellään koko hänen elämänsä ja uransa, kuudenkymmenen vuoden ajalta. Näyttelyssä on esillä eri tekniikoilla ja materiaaleilla toteutettuja veistoksia, mutta myös hänen vähemmän tunnettuja luonnoksiaan, piirustuksiaan ja maalauksiaan. Varhaisin piirustussarja on vuodelta 1919, jolloin talojen työkseen piirtämisestä haaveillut pikkutyttö vasta aloitti koulutiensä Kirkkotorin pienten lasten koulussa Oulussa. Viimeisimmät muotokuvaveistokset ajoittuvat kuvanveistäjän kuolinvuoteen 1979.     

Urho Kekkosen muotokuvan konservoinnin etenemistä voi seurata museo- ja tiedekeskus Luupin sosiaalisen median kanavilla:

Facebook: https://www.facebook.com/luuppi/  
Twitter: https://twitter.com/oulunluuppi/  
Instagram: https://www.instagram.com/oulunluuppi/
 

Lisätietoja:
amanuenssi Tarja Kekäläinen, etunimi.sukunimi@ouka.fi
erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi