Kymenlaakson rahasto myöntää apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan toimintaan. Hakea voi työskentely- tai kuluapurahaa tai molempia. Hakijana voi olla yksityinen henkilö, työryhmä tai rekisteröity yhteisö.
Yksi haun erityiskohteista on kotiseututyö. Apurahaa voi hakea paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeisiin. Lisäksi voi hakea muita apurahoja suurempaa kärkihankeapurahaa hankkeeseen, jolta edellytetään tuoretta tai poikkeuksellista näkökulma, sisältöä, laatua tai otetta.
Apurahoja jaetaan sekä yleisrahastosta että nimikkorahastoista. Tänä vuonna apurahoja myönnetään kuudesta nimikkorahastosta. Nimikkorahastoista tieteelle, muun muassa lääketieteelle, on jaossa 100 000 euroa. Haminasta kotoisin olevilla alle 35-vuotiailla on mahdollisuus saada apurahaa Toivo Huuhtasen nimikkorahastosta. Apuraha on tarkoitettu tukemaan nuorten opintoja sekä tieteellistä tai taiteellista toimintaa.
Valtakunnallinen Tiede tutuksi -apuraha
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot jakavat yhdessä miljoona euroa Tiede tutuksi -apurahaa. Tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Apuraha on haettavissa kaikkien maakuntien alueilla ja toimintaa voi olla eri maakuntien alueella. Hakijan tulee olla yhteisö.
Apurahalla pyritään siihen, että eri puolille Suomea saadaan hankkeita, jotka esittelevät lapsille ja nuorille yleistajuisesti eri tieteenaloja. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata tutkijoita, tutustua tieteen tekemiseen ja käsitellä tieteellistä tietoa oman kehitystason mukaisesti. Tärkeänä pidetään lasten ja nuorten toiveiden huomioon ottamista hankkeen eri toteutusvaiheissa.
Haettavan apurahan suuruus voi olla 30 000‒100 000 euroa ja hankkeen kesto voi olla 1‒4 vuotta. Apurahaa voi hakea lapsille ja nuorille suunnattujen, perusopetusta tukevien tiedekasvatushankkeiden, kuten esimerkiksi tiedetapahtumien, työpajojen tai etäopetuskokonaisuuksien toteuttamiseen.
Keski-Suomen rahastosta on haettavissa apurahoja kaikille tieteen ja taiteen aloille. Apurahoja myönnetään tänä vuonna 776 000 euroa. Summaan sisältyy tavanomaisten työskentely- ja kuluapurahojen lisäksi muun muassa 70 000 euroa Kärkihankkeeseen tai -hankkeisiin sekä varaus Tiede tutuksi –hankkeisiin, jotka arvioidaan valtakunnallisesti. Apurahapäätökset julkistetaan toukokuussa järjestettävässä vuosijuhlassa.
“Keski-Suomen rahaston hakemusmäärä on asettunut vuosittaisen vaihtelun rajoissa n. 600 hakemuksen tasolle, josta noin puolet kohdentuu taiteeseen ja puolet tieteeseen. Odotamme määrän pysyvän vähintäänkin samalla tasolla, ellei jopa hieman kasvavan”, päällikkö Antti Niskanen kertoo.
“Hakemusta kirjoitettaessa tärkeintä on, että hakija tutustuu ensin huolellisesti verkkosivuilta löytyviin hakuohjeisiin ja laatii työ- tai hankesuunnitelman johdonmukaisesti ja selkeästi siten, että toiminnan tai työskentelyn ideaan pääsee ymmärrettävästi kiinni”, Niskanen ohjeistaa.
Tammikuun haun yhteydessä voi hakea myös kaikkien maakuntien yhteistä Tiede tutuksi -apurahaa, johon on valtakunnallisesti kohdennettu yhteensä miljoona euroa. Tiede tutuksi on haettavissa kaikkien maakuntien alueilla ja hakemukset arvioidaan valtakunnallisesti. Apurahan tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Yksittäisen apurahan suuruus voi olla 30 000‒100 000 euroa ja hankkeen kesto 1‒4 vuotta.
Apurahat myönnetään yleisrahastosta ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Niistä tuetaan useiden muiden tarkoitusten lisäksi muun muassa taloudellista ja teollista kulttuuria, viestinnän ja journalistiikan tutkimusta, Pihtiputaan hyväksi tehtävää tutkimus- ja kulttuurityötä, kirjallisuutta, kotiseutukulttuurin vaalimista sekä ortopedisen hoidon edistämistä.
Lisätietoja
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahawebinaarin tiistaina 28.1.2025 suomeksi ja keskiviikkona 29.1.2025 englanniksi Zoom-alustalla. Lisätietoja infoista täällä.
Tammikuun haussa apurahanhakijoita avustavat myös Tekoälybotti vuorokauden ympäri sekä live-chatti 29.1.–7.2.25 arkisin klo 12–15.
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston Tammikuun haku on auki 20. tammikuuta – 7. helmikuuta 2025 klo 16 asti. Jaossa on yhteensä 836 000 euroa apurahoja, joita voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille. Apurahoja myönnetään maakunnassa syntyneille tai asuville, Etelä-Savossa suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen ja taiteelliseen työhön sekä maakunnallisesti merkittäviin kulttuurihankkeisiin.
Suurapuraha metsätieteisiin
Etelä-Savon rahaston Tammikuun haun erityiskohteena on 100 000 euron suurapuraha metsätieteisiin. Apuraha on tarkoitettu tutkimushankkeisiin, jotka voivat käsitellä metsätieteitä eri näkökulmista, esim. metsien ekologiaa, varautumista ilmastonmuutokseen, metsä- ja puuteknologiaa tai metsävarojen monitavoitteista ja kestävää käyttöä. Apurahaa voivat hakea työryhmät ja yhteisöt.
Tiedettä tutuksi miljoonalla eurolla
Tammikuun hakukierroksella jaetaan myös kaikkien maakuntarahastojen yhteinen miljoona euroa lasten ja nuorten tiedekasvatukseen tarkoitettuja Tiede tutuksi -apurahoja. Apurahan tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Tiede tutuksi -apurahan suuruus voi olla 30 000‒100 000 euroa. Sitä voi hakea lapsille ja nuorille suunnattujen, perusopetusta tukevien tiedekasvatushankkeiden, kuten esimerkiksi tiedetapahtumien, työpajojen tai etäopetuskokonaisuuksien toteuttamiseen. Hankkeessa kannustetaan ylimaakunnalliseen yhteistyöhön erityisesti sellaisten alueiden kanssa, jossa ei ole omaa yliopistoa, korkeakoulua, yliopistokeskusta tai muuta vastaavaa tiedetoimijaa.
Tiede tutuksi -apurahaa voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt. Apuraha on haettavissa kaikkien maakuntien alueilla.
Lisätietoja
Päivikki Eskelinen-Rönkä
Päällikkö, erityisasiantuntija
Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Tammikuun haku: Tiede tutuksi -apuraha
Suomen Kulttuurirahaston vuosittainen Tammikuun haku on auki 20. tammikuuta – 7. helmikuuta 2025. Etelä-Karjalan rahasto jakaa tänä vuonna 578 000 euroa apurahoina kaikille tieteen ja taiteen aloille. Etusijalla ovat maakunnassa asuvat hakijat sekä apurahat maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin. Rahoitusta kannustetaan hakemaan myös maakuntarajat ylittäville yhteistyöhankkeille, jotka edistävät itäisen Suomen kulttuurista, taloudellista ja yhteisöllistä kehitystä.
Miljoona euroa Tiede tutuksi -hankkeisiin
Tammikuun hakukierroksella jaetaan myös kaikkien maakuntarahastojen yhteinen miljoona euroa lasten ja nuorten tiedekasvatukseen tarkoitettuja Tiede tutuksi -apurahoja. Apurahan tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Tiede tutuksi -apurahan suuruus voi olla 30 000‒100 000 euroa. Sitä voi hakea lapsille ja nuorille suunnattujen, perusopetusta tukevien tiedekasvatushankkeiden, kuten esimerkiksi tiedetapahtumien, työpajojen tai etäopetuskokonaisuuksien toteuttamiseen. Hankkeessa kannustetaan ylimaakunnalliseen yhteistyöhön erityisesti sellaisten alueiden kanssa, jossa ei ole omaa yliopistoa, korkeakoulua, yliopistokeskusta tai muuta vastaavaa tiedetoimijaa.
Tiede tutuksi -apurahaa voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt. Apuraha on haettavissa kaikkien maakuntien alueilla.
Antti ja Kerttu Sunisen rahasto
Etelä-Karjalan rahaston uusi nimikkorahasto perustuu merkonomi Eevi Sunisen testamenttiin ja on nimetty hänen vanhempiensa, liikemies Antti Sunisen ja liikkeenharjoittaja Kerttu Sunisen mukaan. Rahasto tukee Lappeenrannassa ja sen ympäristössä asuvia alle 30-vuotiaita eri taiteenalojen edustajia. Tieto siitä, milloin Antti ja Kerttu Sunisen nimikkorahasto jakaa ensimmäisen kerran apurahoja, ilmoitetaan myöhemmin.
Lisätietoja
Päivikki Eskelinen-Rönkä
Päällikkö, erityisasiantuntija
Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Tammikuun haku: Tiede tutuksi -apuraha
Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa seitsemäntoista maakuntarahastonsa kautta. Tammikuun haussa Päijät-Hämeen maakuntarahasto myöntää apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille, maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin. Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista.
Tammikuun haussa 2025 myönnetään miljoona euroa Tiede tutuksi -apurahoina, jotka ovat aiemmin olleet haettavissa Kulttuurirahaston lokakuun hakukierroksella. Tiede tutuksi -tukimuodon tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Apurahaa voivat hakea yhteisöhakijat kaikkien maakuntarahastojen alueilla.
Haun muita erityiskohteita ovat kotiseututyö ja kärkihankeapurahat, joita myönnetään vuosittain tavallista suurempiin hankkeisiin.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden verkossa suomeksi tiistaina 28.1.2025 klo 15–16. Englanninkielinen tilaisuus pidetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 15–16. Pääset osallistumaan tilaisuuksiin alla olevista linkeistä.
Sydänkeskiajalla katolinen kirkko kiristi otettaan kristikunnasta ja pyrki enenevissä määrin kontrolloimaan maallikoiden uskonharjoitusta. 1200-luvulta eteenpäin paavin nimittämät harhaoppi-inkvisiittorit edustivat näiden kontrollipyrkimysten terävintä kärkeä. Inkvisiittorit järjestivät oikeudenkäyntejä, joiden tarkoituksena oli kuulustella harhaoppisuudesta epäiltyjä ja saattaa syyllisiksi todetut tuomiolle. Inkvisitiotoiminnan tehokkuus perustui siihen, että kuulusteluista laadittiin yksityiskohtaisia pöytäkirjoja, joita viranomaiset hyödynsivät oikeusprosessin aikana. Näitä dokumentteja on säilynyt varsin paljon. Tutkijoita ne kiinnostavat siksi, että niistä piirtyy esiin kuva menneisyyden elämänmenosta tavalla, jolla se on harvoin tavoitettavissa muista keskiaikaisista lähteistä.
Etelä-Ranskan Languedocia pidettiin harhaoppien turmelemana ja se oli siksi eräs inkvisitiotoiminnan varhaisista painopistealueista. Languedocilaiset inkvisiittorit olivat hyvin kiinnostuneita harhaoppisuudesta syytettyjen kommunikaatioverkostoista. Niitä kartoittamalla inkvisiittorit pyrkivät löytämän lisää epäiltyjä ja laittamaan kapuloita harhaoppiseksi mielletyn toiminnan rattaisiin. Siksi languedocilaisista inkvisitiolähteistä on löydettävissä paljon informaatiokäyttäytymiseen, eli informaation hankkimiseen, välittämiseen ja käyttöön liittyvää todistusaineistoa.
Augustins – L’Agitateur du Languedoc – Jean-Paul Laurens RO 699
Vaikka languedocilaista inkvisitioaineistoa on tutkittu pitkään, kommunikaatioon tai muuhun informaatiokäyttäytymiseen ei ole kattavasti perehdytty aiemmassa tutkimuksessa. Lähdemateriaalin perusteella käy ilmi, että informaatio oli tärkeä resurssi niille, jotka osallistuivat harhaoppiseksi leimattuun uskonelämään. Salaisten tapaamisten käytännön järjestelyt riippuivat informaation hankkimisesta, välittämisestä ja kontrolloimisesta. Samoin vaihtoehtoinen, kirkon näkökulmasta harhaoppinen hengellinen informaatio levisi paikallisyhteisöissä suullisesti saarnojen ja keskustelujen välityksellä. Inkvisitioaineiston kautta piirtyvät esiin harhaoppisuudesta syytettyjen maallikoiden sosiaalisen ja uskonnollisen informaatiokäyttäytymisen moninaiset muodot ja merkitykset.
Paljon jää kuitenkin hämärän peittoon. Inkvisitioaineiston sisällöllisestä rikkaudesta huolimatta sen luonne sorron arkistona ja siitä seuraavat lähdekriittiset ongelmat asettavat selvät rajansa sille, mitä menneisyydestä voidaan tietää. Informaatiokäyttäytymiseen keskittyneen temaattisen analyysin rinnalla väitöstutkimuksessa pureuduttiin myös menetelmällisiin kysymyksiin teoretisoimalla inkvisitioaineiston muodostumista informaation näkökulmasta. Ymmärtämällä mitä informaatio on ja millaisen prosessin kautta se on kulkeutunut menneisyydestä säilyneisiin lähteisiin, menneisyyttä koskevan tiedon mahdollisuudet ja rajat voidaan määrittää aiempaa tarkemmin.
Filosofian tohtori Saku Pihko väitteli joulukuussa 2023 Tampereen yliopistosta historian väitöskirjalla Information and Lived Religion in Inquisition Records from Medieval Languedoc. Hän Pirkanmaan rahastolta apurahan väitöskirjatyöhön vuosina 2017, 2022 ja 2023.
Kulttuurirahasto käynnistää syksyllä 2025 Mirjam Helin -akatemian, joka tarjoaa lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille ja tukee heitä oman taiteilijuutensa löytämisessä.
Hakijoilta odotetaan paitsi erinomaista lauluääntä ja musikaalisuutta, myös vahvaa motivaatiota ja tavoitteellista opiskeluotetta.
Akatemiaan valituille tarjotaan yksilöllinen opintosuunnitelma, joka sisältää muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Suomen Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut. Opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa. Opettajat rekrytoidaan alan huipulta.
Katosta roikkuu suunnattoman suuri mobile – kuin lapsen kehdon ylle ripustettu, ilmavirrassa pyörivä lelu. Tämän mobilen alle voisi kuvitella jättiläisen jälkikasvua, taaperon, joka hamuaisi lelua valtavilla kourillaan ja kikattaisi sitten onnellisena.
Emme kuitenkaan ole sadussa, vaan ukrainalaislähtöisen taiteilijan Georgi Eremenkon ateljeessa Helsingin Suomenlinnassa. Eremenko voitti Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston kutsukilpailun, jonka tarkoituksena oli lahjoittaa taideteos Nilonkankaan kouluun Kuusamoon.
Kilpailu on osa rahaston jo vuonna 1974 alkanutta perinnettä, jossa rahasto on lahjoittanut taidetta Pohjois-Pohjanmaan kuntiin. Vuoden 2024 lahjansaajakuntana oli Kuusamo.
”Paikkakunta on tuttu, sillä muutin yläasteikäisenä Ukrainasta Kuusamoon. Kuusamon koulumaailma oli ensikosketukseni Suomeen, ja sen vuoksi tämä tehtävä tuntui itselleni läheiseltä ja tärkeältä”, Eremenko sanoo.
Georgi Eremenko mietti teosta valmistellessaan paljon valon ja värien keskinäistä suhdetta.
Värien iloa vaneripinnoilla
Eremenkon teos koostuu sadoista ilmavirran mukana liikkuvista palasista. Ne on leikattu vanerista ja maalattu kirkkain värein. Palaset roikkuvat kiinni toisissaan vaijerilla. Kas, tuossa on selvästi herkkutatti, tuossa taas tyylitelty koiranpää. Välissä on suunnikkaalta vaikuttava geometrinen kuvio.
On helppo nähdä valmis taideteos koulun katossa, jossa vertikaalisesti jäsentyvät sarjat liikehtivät ilmeikkäästi. Mistä idea tähän teokseen?
”Halusin pohtia, miten taidetta voi kokea koulussa ja mikä on taiteen merkitys lapsille yleensä. Samalla tuntui tärkeältä lähestyä teosta tavalla, jolla lapsille syntyisi aito suhde tekeillä olevaan teokseen. Ja niin heille syntyikin – he nimittäin ovat olleet alusta saakka luomassa tätä kokonaisuutta”, Eremenko huomauttaa.
Luovuus lentoon työpajassa
Keväällä 2024 Eremenko vietti viikon Nilonkankaan koulussa vetämässä taidetyöpajaa koulun jokaisella luokka-asteella.
”Oppilaat tekivät ohjauksessani paperikollaasitöitä leikaten ja liimaten. Aihemaailma oli alkujaan kouluelämä, mutta kuten luovassa työssä usein käy, oppilaiden ideat lähtivät lentoon ja he tuottivat paperista mitä moninaisempia kuvioita ja muodostelmia.”
Eremenkon taideteos toisin sanoen mukailee oppilaiden kollaasitöitä. Taiteilija painottaakin, että käytännössä se on tehty yhteistyönä.
”Valmis teos on täyttynyt oppilaiden ideoista ja ajatuksista.”
Eremenko halusi työpajaa vetäessään kannustaa oppilaita rohkeaan kokeiluun ja yllättävään muotokieleen. ”Teoksen osissa voi nähdä kouluelämästä nousevia teemoja, kuten yhteisöllisyyttä ja kaveruutta – mutta ennen kaikkea käsillä tekemisen iloa. Vaneripaloissa näkyy myös omat muistoni Kuusamosta ja sen luonnosta.”
Valo viimeistelee teoksen
Georgi Eremenkolle on ollut teosta valmistellessaan tärkeää miettiä valon ja värien keskinäistä suhdetta. Kun teos on kiinnitetty Nilonkankaan koulun kattoon, se alkaa elää omaa elämäänsä vuodenkierron ehdoilla.
”Valon kanssa vuorovaikuttaessaan teoksesta syntyy värikkäitä heijastumia. Keskitalvella, kun valoa on vähän ja enin valo tulee sisävalaistuksesta, ikkunoiden läheisyyteen sijoitetut mobilet heijastavat värin ja valon ulospäin. Kesällä, kun valon suunta vaihtuu, valo saa leikkiä teoksen värikkäillä pinnoilla.”
Myös materiaalin valinta oli Eremenkolle huolellisen pohdiskelun tulos. Hän valitsi vanerin sen ekologisuuden ja uusiutuvuuden takia.
”Lisäksi vaneri sopii mielestäni erinomaisesti Nilonkankaan koulun henkeen, koska itse rakennuskin on tehty puusta. Puu on myös monille tuttu aines esimerkiksi koulun puutyötunneilta.”
Taide avaa Eremenkon mukaan uusia tapoja nähdä ja kokea maailmaa.
Leikin ei tarvitse lopahtaa
Taide avaa Eremenkon mukaan uusia tapoja nähdä ja kokea maailmaa. Omia lapsia katsellessaan Eremenko on monesti ihaillut heidän tapaansa leikkiä ja viedä leikkiä eteenpäin yllättävillä tavoilla.
”Olen miettinyt lasteni kautta omaa luovuuttani – miten voisin ruokkia ja varjella sitä? Miten kukin meistä voisi pitää luovuuttaan yllä? Miksi niin monet lopettavat piirtämisen ja leikkimisen aikuistuttuaan?”
Taide voi Eremenkon mielestä kannustaa kouluikäistä ajattelemaan luovasti, kyseenalaistamaan ja löytämään omia vastauksia. Hän toivookin, että valmis taideteos olisi Nilonkankaan koulun oppilaille jatkuva ilon ja inspiraation lähde. ”Heidän kädenjälkensä näkyy teoksessa, ja he ovat olleet mukana luomassa kouluyhteisöstään hauskemman ja monipuolisemman. Toivon heidän kokevan teoksen esimerkkinä mahdollisuuksista ja mielikuvituksen voimasta ja siitä, että heillä olisi jatkossakin rohkeutta luottaa omiin kykyihinsä.”
Pohjois-Pohjanmaan rahasto tukee alueensa kulttuuria paitsi apurahoin myös lahjoittamalla visuaalista taidetta. Lahjoitustoiminta on ollut käynnissä jo vuodesta 1974 asti.
Suomen Kulttuurirahasto tukee tiedettä ja taidetta kaikkialla Suomessa seitsemäntoista maakuntarahastonsa kautta. Tammikuun haussa maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille, maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja erilaisiin kulttuurihankkeisiin.
Uudenmaan rahasto ei ole mukana haussa. Se myöntää apurahoja kahden vuoden välein, seuraavan kerran tammikuun 2026 haussa.
Tammikuun haussa 2025 myönnetään miljoona euroa Tiede tutuksi -apurahoina, jotka ovat aiemmin olleet haettavissa Kulttuurirahaston lokakuun hakukierroksella. Tiede tutuksi -tukimuodon tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Apurahaa voi hakea kaikkien maakuntarahastojen alueilla, myös Uudellamaalla.
Haun muita erityiskohteita ovat kotiseututyö ja kärkihankeapurahat, joita myönnetään vuosittain tavallista suurempiin hankkeisiin. Maakunnilla on myös omia erityiskohteita.
Tammikuun haussa yksityishenkilöt ja työryhmät voivat hakea apurahaa ainoastaan yhdestä maakuntarahastosta.
Lokakuun apurahakierroksen päätökset ilmoitetaan hakijoille muutamaa päivää ennen Tammikuun haun päättymistä.
Myös SKR-botti neuvoo hakijan verkkopalvelussa haun ajan 24/7. Verkkopalveluiden käyttöön liittyvät tekniset kysymykset voit lähettää osoitteeseen tekninentuki@skr.fi.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden verkossa suomeksi tiistaina 28.1.2025 klo 15–16. Englanninkielinen tilaisuus pidetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 15–16. Voit osallistua tilaisuuksiin alla olevista linkeistä. Linkit on lähetetty myös apurahauutiskirjeemme tilaajille. Voit tilata uutiskirjeen tästä.
Kulttuurirahaston residenssiohjelmalla halutaan varmistaa, että taiteilijoilla on mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen ja verkostojen rakentamiseen. Apurahoja myönnetään työskentelyyn kymmenessä ulkomaisessa residenssissä, jotka sijaitsevat kahdeksassa eri maassa.
Elokuun haussa residensseihin tuli ennätykselliset 476 hakemusta. Hakemusten suuri määrä johtui osittain apurahojen hakuprosessin uudistuksesta. Aiemmin yhdellä hakemuksella saattoi hakea useampaan kohteeseen, mutta nyt vain yhteen. Hakijat saivat jättää enintään kaksi hakemusta, ja moni hakikin kahteen eri kohteeseen.
Lofootit suosituin kohde
Vuoden 2024 Elokuun haussa uutena kohteena oli Maaretta Jaukkuri Foundationin residenssitalo Lofoottien saaristossa Norjanmeren pohjoisrannikolla. Kohde oli myös haun suosituin, siihen osoitettiin yli sata hakemusta. Lofooteille myönnettiin kolme kuukauden mittaista työskentelyjaksoa.
Syyskuuksi 2025 Norjanmeren rannalle lähtee valokuvaaja, opettaja Timo Kelaranta. Kelarannan työt ovat vuosikymmenten saatossa irtautuneet perinteisestä valokuvauksesta lähemmäs grafiikkaa.
Valokuvaaja, opettaja Timo Kelaranta tuottaa residenssimatkallaan valokuvasarjan Lofoottien maisemista.
”Kuvat, joita nykyisin teen, ovat oikeastaan perinteisiä asetelmia. Työhön käydessäni tarvitsen paperia ja sakset sekä kameran ja tietokoneen. Odotan vuoden 2025 syyskuulle sijoittuvaa Lofooteille lähtöä malttamattomana jo nyt, sillä mielikuvissani palaan siellä puhdasveriseksi valokuvaajaksi, ellen kukka-asetelmien kuvaajaksi. Lofooteilla on varmaan valoa ja väljyyttä ja tuulta, tilaa tuoreille ajatuksille”, Kelaranta kertoo.
Kelarannan suunnitelmana on tuottaa matkaltaan valokuvasarja Lofoottien maisemista. Matkalle lähtee myös Kelarannan puoliso, kirjailija Auli Leskinen. He aikovat myöhemmin jakaa kokemuksiaan Lofooteilta taideopiskelijoille sekä peruskoululaisille.
Timo Kelarannan teos Numeritos-sarjasta (2024).
Arjesta irti Argentiinassa
Aivan toiselle puolelle maailmaa, Buenos Airesiin, suuntaa puolestaan saamallaan apurahalla kirjailija Anja Portin. Buenos Airesin residenssiohjelmaa isännöi Filba-säätiö, kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kirjojen ja kirjallisuuden leviämistä erilaisten yleisöjen parissa Etelä-Amerikassa.
”Residenssiä hoitavan paikallisen järjestön avulla on mahdollisuus tutustua kirjallisuuden parissa työskenteleviin ihmisiin ja osallistua Buenos Airesin kirjallisuuselämään. Tämä tekee residenssiajasta ehdottomasti kiinnostavampaa verrattuna siihen, että työskentelisin vieraassa kaupungissa täysin omissa oloissani”, Portin sanoo.
Anja Portin odottaa residenssiltä uudenlaisia näkökulmia ja mahdollisuutta keskittyä täysin omaan työskentelyyn. Kuva: Marko Karo
Portin työstää residenssissä uutta romaaniaan. Hän aikoo osallistua myös lastenkirjafestivaaliin, jossa saattaa tavata espanjaksi käännetyn kirjansa, Radio Popovin, lukijoita.
”Muutaman kuukauden irtautuminen omasta arjesta antaa tilaisuuden altistaa mieli uudenlaisille näkökulmille ja keskittyä täysin omaan työskentelyyn. Vieras kaupunki, kieli ja kulttuuri voivat herkistää havainnoimaan ympäristöä tarkemmin – tai ainakin eri tavoin – kuin omat kotikulmani Helsingissä.”
Verkostoitumista Kööpenhaminassa
Kuvataiteilija Eeva-Riitta Eerola lähtee Kööpenhaminan Fabrikkeniin työstämään uutta maalaussarjaansa, keräämään materiaalia ja verkostoitumaan. Kaupunki on hänelle hieman tuttu entuudestaan, ja hänen töitään on ollut esillä kaupungin gallerioissa.
Eeva-Riitta Eerolan teos Act I, 2022. Kuva: Jussi Tiainen
Residenssijaksoltaan Eerola odottaa etenkin verkostoitumista paikallisten taiteen alan toimijoiden kanssa.
”Minua kiinnosti hakea Fabrikkenin kaltaiseen residenssiohjelmaan, joka aktiivisesti pyrkii mahdollistamaan taiteilijoiden verkostoitumista paikallisen taidekentän kanssa. Tulevalta residenssijaksolta odotankin erityisesti sen tarjoamaa mahdollisuutta tutustua kaupunkiin perusteellisemmin ja luoda niin uusia kuin syventää vanhoja kontakteja”, hän kertoo.
Kuvataiteilija Eeva-Riitta Eerola lähtee Kööpenhaminan Fabrikkeniin työstämään uutta maalaussarjaansa. Kuva: Ilkka Saastamoinen
Fabrikken tarjoaa paitsi työtiloja myös ammattilaisvertaistukea. Residenssitaiteilija yhdistetään henkilökohtaisesti valitun paikallisen vertaisen tai mentorin sekä kuraattorin kanssa vahvojen yhteistyöverkostojen synnyttämisen helpottamiseksi.
Vuonna 2024 residenssiapurahan saaneet taiteilijat:
