Kulttuurin tukijoukot: Kulttuuri kasvattaa kriisinkestävyyttä

Miten kulttuuri näkyy arjessasi?

Kulttuurin osa-alueista koen taiteen itselleni läheisimmäksi. Lähipiirissäni on aina ollut muusikoita, ja olen nuorena itsekin soittanut muun muassa Sinfoniaorkesteri Vivossa ja laulanut yhden kesän Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa. Viihdyn niin kevyen musiikin keikoilla kuin klassisen musiikin konserteissa. Lisäksi nautin museoista, oopperasta ja teatterista.

Olen myös toiminut Martoissa eri luottamustehtävissä vuosien ajan. Kansalaisjärjestön työ hyvän arjen edistämiseksi sopii hyvin yhteen elintarvikealalla tekemäni uran kanssa.

Jos saisit muuttaa yhden asian Suomen kulttuurikeskustelussa, mikä se olisi?

Omaan silmään keskustelu kulttuurista pyörii paljon kustannusten ja säästöjen ympärillä. Se on tässä ajassa tavallaan ymmärrettävääkin, mutta itse toivoisin, että puhuttaisiin myös kulttuurin ja taiteen positiivisista vaikutuksista, joista on paljon tutkimustietoakin. Kulttuuri luo hyvinvointia.

Kulttuuri ei ole mikään harvojen etuoikeus, vaan se kuuluu meille kaikille. Usein kulttuuri ja taide ymmärretään synonyymeiksi, mutta kulttuuri on paljon laajempi käsite. Meillä on esimerkiksi valtavan monipuolinen ruokakulttuuri, joka pitää pitkää perinnettä yllä ja tuo meitä yhteen. Ajatellaan vaikkapa niinkin arkista asiaa kuin leipä, joka on erilaista idässä ja lännessä. Suomalainen saunakulttuuri on sekin vahva ja luo yhteenkuuluvuutta.

Ystäväni, viulisti ja kulttuurivaikuttaja Eriikka Maalismaa korosti eläessään sitä, että kulttuurikeskustelun ei pitäisi olla koskaan joko–tai, vaan sekä–että. Hänen perintöään haluan vaalia. Näkökulmien monimuotoisuus on tärkeää.

Viestintäjohtajana ymmärrät myös kriiseihin varautumisen merkityksen. Miten kulttuuri ylläpitää Suomen kriisinkestävyyttä?

Tämä onkin intohimoaiheeni! Kulttuurihan on mainittu myös virallisessa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Se on osa henkistä kriisinkestävyyttä. Kyseessä ei ole vain se, miten säilytämme arvokkaan kulttuuriperintömme kriisitilanteissa, vaan myös se, miten yhteisönä kestämme kriisejä. Tilanteissa, joissa kansakunnan turvallisuudentunnetta halutaan horjuttaa luomalla kiiloja ja vastakkainasettelua, on tärkeää, että meillä on jotain, mikä meitä yhdistää ja mihin tukeudumme. Sitä on kulttuuri. Se kasvattaa resilienssiämme vaikeissakin tilanteissa.

Taiteen ja kulttuurin yhdistävä vaikutus on kiistatonta. Olin Lontoossa katsomassa Mamma Mia -musikaalia ja koin, kuinka kymmenistä eri kansallisuuksista tulevat ihmiset tunsivat yhteenkuuluvuutta laulaessaan tuttuja musikaalin lauluja.

Myös vierauden kautta voi lähentyä. Taide auttaa meitä näkemään asioita uudella tavalla ja sitä kautta ymmärtämään erilaisia tapoja ajatella.

Miksi kulttuuri on kuntapäättäjän asia?

Mitä kulttuuri merkitsee pienelle kunnalle, entä suurelle kaupungille? Miltä Suomi näyttää eri näkökulmista tarkasteltuna? Millaisia tekoja me tarvitsemme? Kulttuurin kohtalo voidaan ratkaista kunnissa. Mutta kulttuuri voi olla kunnalle myös ratkaisu.

Paneelikeskustelu Svenska Teaternissa Helsingissä 13.3. klo 17–18.

Tilaisuutta voi seurata myös striimattuna. Pääset kuuntelemaan keskustelua alla olevasta linkistä.

Järjestäjät: Suomen Kulttuurirahasto, Säätiöt ja rahastot ry ja Taike.

Tilaisuuden juontaa toimittaja Baba Lybeck ja paneeliin osallistuvat Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen, Kuhmon kamarimusiikin toiminnanjohtaja Sari Rusanen sekä Lappeenrannan kaupungin kulttuurijohtaja Anu Talka .

Huomaattehan, että tilaisuudessa otetaan valokuvia ja se myös striimataan.

Tervetuloa mukaan!

Tilaisuuteen on vapaa pääsy 7.3. mennessä ennakkoon ilmoittautuneille.

Elinvoima & kulttuuri -keskustelut

Suomella on käsissään paljon hyviä kortteja: luovuutta, ajatuksia, ideoita, yrittäjyyttä. Kuinka kaikkea tätä osataan käyttää? Mikä yhdistää suomalaisia yrittäjiä ja kulttuurialan toimijoita? Mitä voimme saada yhdessä aikaiseksi? Mitä elävä kulttuuri merkitsee koko alueen elinvoimalle? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia muun muassa lähestyvien kuntavaalien näkökulmasta.

Keskustelut juontaa toimittaja Baba Lybeck. Keskusteluissa on mukana matkailu- ja kulttuurialan yrittäjiä, kunta-alan asiantuntijoita sekä paikkakuntakohtaisesti myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Mitä, missä, milloin?

Keskustelut järjestetään seuraavilla paikkakunnilla. Katso lisätietoa kustakin tilaisuudesta linkkien takaa.

Tervetuloa!

Ohjelmatiedot täydentyvät, mutta voit ilmoittautua jo nyt mukaan alla olevasta linkistä.

Empatiavaltuusto

Tavoitteena maakunnallisen yhtenäisyyden ja yhteishengen lisääminen

Kymenlaakson liiton mukaan Kymenlaakso on ”Suomen välittävin maakunta”. Voisiko Kymenlaakso olla myös Suomen empaattisin maakunta, missä päätöksenteko rakentuu empatiaan ja yhteistyöhön? Näin kysyy Kymenlaakson rahaston kulttuurihankkeen toteuttaja empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomala. “Empatialla on tieteellisesti todistettu voima auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja toistemme kokemuksia, näkemyksiä, arvoja sekä tarpeita.” Tuomala tähdentää.

Empatiaa tutkivia sekä empatiaa kasvattavia menetelmiä kehittävässä hankkeessa hyödynnetään taiteellisia toimintatapoja. Työskentely on osallistavaa ja muotoutuu hankkeen edetessä. Hankkeen päätavoitteena on lisätä maakunnallista yhtenäisyyttä ja yhteishenkeä. ”Toivomme, että hankkeen myötä maakuntaan jää eri tahoille levitettäväksi menetelmiä, jotka edistävät empaattisia toimintatapoja”, kertoo rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Tiina Kirvesniemi.

Päättäjät kutsutaan Empatiavaltuustoon

Useampivuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2025 kunnallisen päätöksenteon rakenteissa perustamalla Empatiavaltuuston. Empatiavaltuusto kutsuu kaikkien Kymenlaakson kuntien nykyiset ja tulevat päättäjät pohtimaan yhdessä empatian roolia ja tarvetta Kymenlaaksossa, kunnallisessa päätöksenteossa, sekä keskustelu- ja yhteistyö kulttuurissa.

Empatiavaltuusto pyrkii vastaamaan tarpeeseen kehittämällä relevantteja empatiaa ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja ja menetelmiä. Empatiavaltuuston jäseniksi kutsutaan edustajia kaupungin- ja kunnanvaltuutetuista, nuorisovaltuutetuista sekä virkahenkilöistä. He toimivat hankkeen neuvonantajina sekä ensimmäisenä kohderyhmänä.

Kirvesniemi pohtii, ”voisiko päätöksenteko ja sen myötä syntyvät päätökset olla laadukkaampia, aikaa kestävämpiä ja asioita paremmin eteenpäin vieviä, kun ne rakentuvat empatialle ja yhteistyölle. Vastakkainasettelun aika on ohi, sanoi joku poliitikko, mutta pitäisikö politiikan todellisuus muuttua juhlapuheista todellisuudeksi?”

Jatkossa empatiaa edistävä toiminta voi laajentua valtuustoista uusiin kohteisiin ja yhteyksiin ympäri maakuntaa.

Toteuttajana maailman ensimmäinen empatiataiteilija

Hankkeen toteuttaja Enni-Kukka Tuomala on Kotkasta kotoisin, Lontoossa asuva ja kansainvälisesti työskentelevä maailman ensimmäinen empatiataiteilija. Tuomalan monitaiteellinen työskentely keskittyy empatian, vallan, tilan ja järjestelmien välisten suhteiden tutkimiseen. Hän on mm. tutkinut länsimaisen demokratian ja vaalijärjestelmien tilannetta sekä empatian roolia poliittisessa kulttuurissa Vaalitaiteilijana dokumentoiden viimeaikaisia vaaleja Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja työskennellyt taiteilijana Suomen eduskunnassa, missä hän loi sarjan taideteoksia ja kokoelman empatiatyökaluja politiikkaan yhteistyössä kansanedustajien kanssa.

“Nyt jos koskaan meidän pitää löytää uusia keinoja kuunnella ja ymmärtää toisiamme. On suuri ilo ja kunnia toteuttaa Kymenlaakson rahaston hoitokunnan visiota empaattisemmasta Kymenlaaksosta, maakunnassa, josta olen kotoisin. On merkityksellistä, että työmme alkaa tuomalla empatiaa päätöksenteon rakenteisiin. Tarvitsemme yhteistyötä ratkoaksemme yhä suurempia ja monimutkaisempia tulevaisuuden haasteita. Vain empatian avulla voimme yhdessä muuttaa maailman.”

Tavoitteena maailman tutkituin ikäluokka – suurhankkeeseen mukaan yli 200 000 lähivuosina syntyvää vauvaa perheineen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kulttuurirahaston suurhanke Huomisen Suomi käynnistyi vuoden 2025 alussa. Sen myötä Suomeen perustetaan uusi syntymäkohortti, joka mahdollistaa tieteenalojen rajat ylittävän tutkimuksen. Tavoitteena on löytää keinoja ja ratkaisuja, joilla edistetään väestön hyvinvointia ja vahvistetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Syntymäkohortilla tarkoitetaan ryhmää ihmisiä, jotka ovat syntyneet tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi tiettyinä vuosina. Näitä henkilöitä seurataan pitkällä aikavälillä erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi.

Huomisen Suomi -hankkeessa erilaisista valtakunnallisista rekistereistä saatavia tietoja täydennetään perheiltä suoraan kerättävillä tiedoilla. Näin kertyvää monipuolista tietopankkia voidaan tulevina vuosikymmeninä hyödyntää eri tieteenalojen tutkimuksissa.

Rekisteritietojen keruu käynnistyi tämän vuoden alussa. Mukana ovat kaikki Suomessa syntyvät lapset perheineen sekä myöhemmin Suomeen muuttavat perheet, joissa on vuosina 2025–2029 syntynyt lapsi.

Noin joka toinen perheistä kutsutaan vastaamaan kyselyihin. Heiltä pyydetään myös erikseen lupaa hyödyntää tietopankissa raskaus- ja vauva-aikana kerättäviä verinäytteitä. Kun näytteistä tulevaisuudessa tuotettavia tutkimustuloksia yhdistetään kysely- ja rekisteritietoihin, saadaan arvokasta tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden kehityksestä.  

”Huomisen Suomi -syntymäkohortti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, kuinka sikiöaikaiset, varhaislapsuuden ja myöhemmän elämän aikaiset tekijät muovaavat terveyttä ja hyvinvointia koko elinkaaren ajan”, sanoo hankkeen johtaja Annamari Lundqvist THL:stä.

“Tutkimus avartaa ymmärrystämme perinnöllisten ja ympäristötekijöiden sekä yhteiskunnallisten toimien vaikutuksista. Tiedon pohjalta voimme kehittää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, parantaa palveluja ja tukea parempia elinoloja – edistäen näin tulevien sukupolvien hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävää kehitystä”, hän lisää.

Huomisen Suomen toteutuksesta vastaa kattava joukko eri tieteenalojen asiantuntijoita ja syntymäkohortista kertyvä tieto tulee koko suomalaisen tiedeyhteisön käyttöön. Hankkeen toteuttamista koordinoi THL ja sitä rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.

”Huomisen Suomi -hanke on kunnianhimossaan paitsi kansainvälisesti kiinnostava kokonaisuus, myös hyvä muistutus pitkäjänteisen työn ja tutkimustiedon merkityksestä. Haluamme investoida tulevaisuuteen ja tutkittuun tietoon”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Perheitä pyydetään mukaan tutkimukseen jo tänä syksynä

Huomisen Suomen koko maata koskeva rekisteritietojen keräys alkoi tämän vuoden alussa. Myös näyte- ja kyselytietojen keruu perheiltä käynnistyy alueellisesti tänä vuonna ja sen suunnitellaan laajentuvan valtakunnalliseksi lähivuosien kuluessa.

Lisätiedot

Huomisen Suomen avaamia tutkimusmahdollisuuksia esitellään webinaarissa 5.2. klo 13–15. Tapahtumassa kerrotaan myös muista käynnissä olevista syntymäkohorttitutkimuksista meillä ja maailmalla. Englanninkielinen webinaari on suunnattu ensisijaisesti tiedeyhteisön edustajille, mutta on avoin myös muille aiheesta kiinnostuneille.

Kulttuurirahasto ja Frame aloittavat yhteiset nykytaiteen opintomatkat

Frame Contemporary Art Finland ja Suomen Kulttuurirahasto aloittavat yhteisten opintomatkojen järjestämisen suomalaisille ja Suomessa asuville nykytaiteen ammattilaisille. 

Ulkomaille suuntautuvien matkojen tarkoituksena on muodostaa kuva kohdemaiden taidekentästä, vierailla kansainvälisissä nykytaidetapahtumissa, rakentaa verkostoja sekä kartoittaa mahdollisia yhteistyökumppaneita. Nykytaiteen ammattilaiset ovat esimerkiksi kuraattoreita sekä muita taidemuseoiden, taideorganisaatioiden tai vapaan kentän edustajia.

Ensimmäinen opintomatka järjestetään 36. São Paulon biennaaliin ja Rio de Janeiroon syyskuussa 2025. Osallistujat matkalle valitaan avoimen haun kautta,  joka on käynnissä helmikuun loppuun asti. Lisätietoa hausta löydät Framen verkkosivuilta.

São Paulon biennaali on Latinalaisen Amerikan suurin nykytaiteen näyttelytapahtuma. Matkan tarkoituksena on mahdollistaa osallistuminen biennaalin avajaisviikolle ja rakentaa verkostoja kansainvälisiin nykytaidetoimijoihin. Biennaalin lisäksi matkalla vieraillaan paikallisissa taideorganisaatioissa São Paulossa ja Rio de Janeirossa.

“Opintomatkat tarjoavat suomalaisille ammattilaisille mahdollisuuden tutustua keskeisiin nykytaidetapahtumiin ja taidetoimijoihin. Läsnäolo kansainvälisellä taidekentällä on tärkeää  paitsi nykytaiteen ilmiöiden ja keskustelujen seuraamiseksi, myös uusiin kollegoihin ja tekijöihin tutustumiseksi. Matkat voivat tarjota siten sekä inspiraatiota että uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Matkakohteet valitaan harkiten: pyrimme tukemaan pitkäjänteisten verkostojen rakentamista ja huomioimaan myös mahdolliset muut ajankohtaiset hankkeet kohdemaihin liittyen”, sanoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta.

Opintomatkoja on tarkoitus järjestää jatkossa joka toinen vuosi.

6000 nuorta ja 50 000 lukuvarttia – Poikkeuksellinen lukuhaaste innosti lukemaan ja tuotti täysin uudenlaiset lukulistat!

Uudenlaiset suosituslistat tarjoavat  opettajille, kirjastoille ja vanhemmille välineitä tarjota nuorille juuri heidän kiinnostuksen kohteisiinsa osuvaa luettavaa – ja innostavat samalla nuoria itseään lukemisen äärelle. Lastenkirjainstituutin asiantuntijat toimivat listojen kuraattoreina. Nyt suosituslistat ovat kaikkien saatavilla Lukuboostin nettisivuilla sekä Lastenkirjainstituutin Lukemo-palvelussa.

Listoilta löytyy monenlaista ja monen tasoista lukemista

Lukuboost-haasteen aikana syntyi 15 lukusuosituslistaa, joissa vinkit on jaoteltu nuorten kiinnostusten kohteiden, kuten treenaaminen, pelaaminen, muoti, ystävät ja matkailu, mukaan. Tietokirjat, elämäkerrat ja sarjakuvat nousivat nekin esiin nuorten antamissa suosituksissa. Vinkkejä löytyy myös selkokielisistä kirjoista, ja ruotsinkielisille löytyy omat suosituslistansa.

Seikkailuista ja matkailusta kiinnostuneille nuorille vinkataan muun muassa Korppien kehä, Hildur, Skutsi ja Vankina Thaimaassa -kaltaisia seikkailuja, kun taas urheilun ja treenaamisen ystävät löytävät listalta niin cheerleading-maajoukkueen menestyksestä kertovan teoksen kuin Zlatan Ibrahomivicin elämäkerran.

”Lukuinnon isoin este on nuorilla se, että he eivät koe löytävänsä itseään kiinnostavaa luettavaa. Se este on nyt pyritty näillä nuorten itsensä vinkkaamilla listoilla taklaamaan”, toteaa Lukuboostin projektijohtaja, asiantuntija Micaela Karvinen PING Helsingiltä

TOP 10 -lukusuositukset

Uusi tapa johdatella lukemisen ilon äärelle

“Lukuboost-haasteen kautta syntyneet lukusuosituslistat tuovat lukuvinkkejä nuorten ulottuville uudella tavalla, sillä ne pohjautuvat nuorten omiin lukukokemuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tämän toivomme innostavan erityisesti niitä nuoria, jotka eivät ole aiemmin löytäneet lukemisen iloa”, kommentoi lukusuosituslistoja kuratoinut tuottaja-tiedottaja Helmi Kalaja Lastenkirjainstituutista. 

”Vertaisvinkkaus tekee kirjojen löytämisestä helpompaa ja tuo lukemista esiin nuoren vapaa-ajan näkökulmasta. Lukuinnon syttymiselle on tärkeää, että kipinä tulee omasta tahdosta”, Kalaja jatkaa

Vaikuttajat mukana lukemisen­­ ­ilo­sanomassa

Kampanjaan osallistuneet somevaikuttajat, kuten Iha Just Imus, Satu Rämö, Dokke Tas ja Ilari Mettälä, jakoivat kolmen kuukauden aikana omia lukukokemuksiaan ja innoittivat nuoria tarttumaan kirjoihin somekanaviensa kautta. Vaikuttajien suositukset esitellään listoilla erikseen. Vaikuttajia inspiroivat eniten fantasia-, elämäkerta- ja self help -teokset. 

Lukuboost-kampanjan päätyttyä nuorten lukusuosituslistat jäävät elämään osana Lukuboost-sivustoa sekä Lastenkirjainstituutin Lukemo-sivustoa, ja ne ovat vapaasti hyödynnettävissä niin opettajille, kirjastoille, vanhemmille kuin nuorille itselleenkin. Listat esitellään myös Lukuboostin some-kanavilla ja yhteistyökumppanien viestinnässä. Lukusuosituslistojen julkistusta tukee Kordelinin säätiö.

Kuva messuilta, joissa nuoret istuvat lukemassa kirjoja erilaisilla istuinalustoilla.
Nuoret osallistuivat innokkaasti Lukuboost-haasteeseen Studia messuilla.

Lukuboost-haasteessa:

  • 6000 nuorta osallistui lukemiseen ja lukusuositusten antamiseen.
  • Syntyi 15 lukusuosituslistaa – näistä neljä ruotsinkielisiä.
  • Kampanjan aikana nuoret lukivat yli 50 000 lukuvarttia
  • Kampanja tavoitti 13–25-vuotiaita niin Lukuboostin kuin yhteistyövaikuttajien kanavissa, ja kannusti jokaista lukemaan vartin päivässä.
  • Nuorten lukuinnon herättämiseen tähtäävä hanke syntyi vaikuttavuustoimisto PING Helsingin aloitteesta ja lukuisten yhteistyökumppanien tuella.

Varsinais-Suomen rahaston apurahojen haku on alkanut

Varsinais-Suomen rahasto jakaa tänä vuonna apurahoina yhteensä 1 410 000 euroa. Haku käynnistyy maanantaina 20. tammikuuta ja päättyy perjantaina 7. helmikuuta klo 16. Apurahoja voidaan myöntää Varsinais-Suomessa asuville tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen työhön ja muuhun kulttuuritoimintaan.

Varsinais-Suomen rahaston apurahoja myönnetään taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työskentelyyn sekä erilaisten kulttuurihankkeiden kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin kuten kotiseututyöhön sekä maakunnalliseen kärkihankkeeseen. Kaikkien hankkeiden arvioinnissa katsotaan eduksi, jos hanke tieteen tai taiteen keinoin vahvistaa luottamusta tietoon ja edistää hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja nimikkorahastoista kaikille tieteen ja taiteen aloille. Nimikkorahastoista apurahoja myönnetään lahjoittajien määrittelemiin tarkoituksiin, erityisesti lääketieteeseen sekä säveltaiteisiin. Alueellisista nimikkorahastoista voi hakea apurahoja Salon seudun tutkimukseen ja museotoimintaan sekä kulttuurihankkeisiin Loimaan talousalueella.

Tiede tutuksi -apuraha

Tänä vuonna kaikkien maakuntien alueilla on haettavana Tiede tutuksi -apuraha. Apurahan tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Apurahaa voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, kuten yliopistot, tiedekeskukset, tiedetapahtumat sekä tiede- ja kasvatusalan yhdistykset. Apurahan suuruus voi olla 30 000–100 000 euroa.

Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 20.5.2025.

Lisätietoja

Maakuntarahastot järjestävät etänä yhteiset apurahawebinaarit 28.1.2025 suomeksi ja 29.1.2025 englanniksi.

Lisätietoa hausta ja hakuinfo

Timo Vuorisalo

Päällikkö

Varsinais-Suomi

Soita: Timo Vuorisalo 050 385 7616

Anniina Majanlahti-Binaku

Koordinaattori

Uusimaa, Varsinais-Suomi, liikkuvuusapurahat, residenssiohjelma

Soita: Anniina Majanlahti-Binaku 050 528 8826

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat haettavissa 20.1.–7.2.2025 

”Kiitos lahjoittajien, Etelä-Pohjanmaan rahasto tukee hyvin monipuolisesti alueensa taiteilijoita, tutkijoita ja kulttuuritoimijoita. Toivottavasti hakijat huomaavat, että meillä on myös kaksi nimikkorahastoa, joiden lahjoittajille nuoret ja heidän hyväkseen tehtävä työ olivat erityisen tärkeäitä. Nämä Syreniuksen ja Lallin nimikkorahastojen kautta myönnettävät apurahat mahdollistavat nuorten hyvinvoinnin tukemisen kulttuurin keinoin varsin monipuolisesti”, kertoo Etelä-Pohjanmaan rahaston päällikkö Silja Minkkinen-Poikolainen

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahat myönnetään yksityishenkilöille ja työryhmille työskentely- ja kuluapurahoina sekä yhteisöille kuluapurahoina erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Pienin myönnettävä apuraha on 2 000 euroa. 

Tavanomaisten työskentely- ja kuluapurahojen lisäksi haettavana ovat seuraavat erityiskohteet: 

  • Puhu rohkeasti suomea! -kuluapurahaa myönnetään tieteen tai taiteen tekijöille suomen kielen opiskeluun. Apurahan suuruus on 3 000 euroa ja sitä haetaan omana kuluapurahana tai työskentelyapurahan yhteydessä samalla hakemuksella. 
  • Kärkihankkeelle vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Kärkihankkeelta edellytämme tuoretta tai poikkeuksellista näkökulmaa, sisältöä, laatua tai otetta. 
  • Apurahaa voi hakea myös kotiseututyöhön. Apuraha voidaan myöntää esimerkiksi kotiseudun paikalliskulttuuri- ja kulttuuriperintöhankkeisiin. Kotiseututyön apurahat voivat liittyä myös monipaikkaisiin tai paikasta riippumattomiin kotiseutuhankkeisiin, sillä kotiseuduksi voidaan ymmärtää itselle tärkeäksi koettu luonnonympäristö, rakennettu ympäristö, sosiaalinen ja henkinen ympäristö sekä myös virtuaalinen kotiseutu. 

Apurahat jaetaan yleisrahastosta ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista: 

  • Jouko Eskolan rahasto: yleinen 
  • Hellin Hokkasen rahasto: edistää Etelä-Pohjanmaan kirjailijoiden ja kuvaamataiteilijoiden työtä sekä Etelä-Pohjanmaan musiikkitaidetta.
  • Iivari ja Jenny Honkolan rahasto: tukee ensisijaisesti kuvataidetta.
  • Fanni ja Juho Koiviston rahasto: tukee Etelä-Pohjanmaan yksityismetsätalouden edistämistä tarkoittavaa tutkimusta ja muuta siihen liittyvää toimintaa.
  • Oiva Kuusiston rahasto: yleinen 
  • Jalo Lahdensuon rahasto: yleinen 
  • Karl-Johan Lallin rahasto: edistää tiedettä ja nuorison hyväksi tehtävää työtä. 
  • Panttilan sisarten rahasto: yleinen 
  • Liisa Peltosen rahasto: yleinen 
  • Helvi ja Leila Rahkosen rahasto: yleinen 
  • Einar Salmen rahasto: yleinen 
  • Viljo Syreniuksen rahasto: edistää tiedettä ja nuorison hyväksi tehtävää työtä. 

Lisäksi Tammikuun haun yhteydessä voi hakea Tiede tutuksi -apurahaa. Apurahan tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Apuraha on haettavissa kaikkien maakuntien alueilla. Tiede tutuksi -apurahan suuruus voi olla 30 000‒100 000 euroa ja hankkeen kesto 1‒4 vuotta. 

Vuoden 2025 apurahat ovat haettavina 20.1.–7.2.2025 kello 16.00 saakka sähköisessä hakujärjestelmässä. Myös lausunnot tulee jättää hakuajan päättymiseen mennessä lausunnonantajan verkkopalvelun kautta. 

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahawebinaarin tiistaina 28.1.2025 suomeksi ja keskiviikkona 29.1.2025 englanniksi Zoom-alustalla.

Silja Minkkinen-Poikolainen

Päällikkö

Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa

Soita: Silja Minkkinen-Poikolainen 050 385 7610

Laura Ojanperä

Koordinaattori

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi

Soita: Laura Ojanperä 050 374 5345

Keski-Pohjanmaan rahaston apurahat haettavana nyt

”Vuoden 2025 haussa kiinnitämme erityisesti huomiota lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kulttuuritoimintaan, monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä yhteistoimintaan yli kunta-, kieli- ja kulttuurirajojen. Lisäksi rahasto pyrkii monipuolisen tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseen alueella”, päällikkö Mika Virkkala kertoo.

Pienin myönnettävä apuraha on 2 000 euroa. Tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin kärkihankkeisiin myönnetään vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Kärkihankkeelta edellytetään tuoretta tai poikkeuksellista näkökulmaa, sisältöä, laatua tai otetta. Rahasto edistää apurahoin niin ammattimaista työskentelyä kuin harrastajien sekä lasten ja nuorten kulttuurihankkeita. Rahasto kannustaa hakemaan sekä taiteen että tieteen aloilla myös kokovuotisia työskentelyapurahoja.

Tiede tutuksi

Tiede tutuksi -apuraha on haettavissa kaikkien maakuntien alueella. Apurahan tavoitteena on innostaa peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria tieteen pariin sekä mahdollistaa lapsille ja nuorille tiedekasvatusta tasa-arvoisesti asuinpaikasta ja taustasta riippumatta.

Apurahainfo

Maakuntarahastojen yhteinen apurahawebinaari pidetään suomeksi ti 28.1.2025 klo 15.00 ja englanniksi ke 29.1.2025 klo 15.00. Tilaisuudet järjestetään Zoomilla. Lisätietoa infoista täältä.

Mika Virkkala

Maakuntarahastojohtaja

Soita: Mika Virkkala 0400 708 941

Piia Hietanen

Koordinaattori

Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa

Soita: Piia Hietanen 050 327 7455