Infossa on tarjolla ajankohtaista hakutietoa, vinkkejä ja neuvontaa Kymenlaakson Kulttuurirahaston apurahojen hakemista suunnitteleville. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus esittää hakemuksen tekemistä ja rahoitusta koskevia kysymyksiä maakuntarahaston edustajille. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Paikka: Konst o Deli, Valve, Hallituskatu 7, Oulu
Aika: keskiviikkona 18.1.2017 klo 16.00 alkaen
Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto ja Koneen Säätiö järjestävät yhteisen maksuttoman apurahainfon Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueen taiteentekijöille. Tilaisuudessa kerrotaan hyvän hakemuksen tekemisestä hakijan, arvioijan ja eri apurahoja myöntävien organisaatioiden näkökulmista. Tule kuulemaan ajankohtaista asiaa apurahoista ja avustuksista.
Ohjelma
Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahat ja avustukset
• erityisasiantuntija Tomi Aho
Suomen Kulttuurirahaston (SKR) Pohjois-Pohjanmaan rahaston avustukset ja apurahat
• asiamies Jari Sivonen
Koneen säätiön tuki taiteelle
• yliasiamies Anna Talasniemi (videolinkin kautta)
Miten tehdään hakemus?
• SKR Pohjois-Pohjanmaan rahasto, taideostotoimikunnan puheenjohtaja, hoitokunnan jäsen Antti Tenetz
Apurahansaajan näkökulma
• kirjailija Simo Hiltunen
• kuvanveistäjä Minna Kangasmaa
Ohjelmaan kuuluu kahvitarjoilu.
Tervetuloa !
Lisätietoa: läänintaiteilija Antti Tenetz, antti.tenetz@taike.fi
Orimattilan Heinämaa on Rauman ohella Suomen toinen alue, jolla nypläys on ollut merkittävä ammatti ja myös säilynyt elävänä traditiona. Helena Honka-Hallila yhdessä työryhmän kanssa työstää parhaillaan tietokirjaa Heinämaan pitseistä ja niiden historiasta. Kirja tulee sisältämään Heinämaan pitsin tarinan sekä pitsien malleja 1800-luvulta nykypäivään.
– Heinämaan pitsin tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta säilyneistä vanhoista nypläystyynyistä löytyvien vuosilukujen perusteella voi päätellä että pitsiä on nyplätty kylässä jo ainakin 1800-luvun alkupuolella. Vanhoja pitsejä on säilynyt museoiden kokoelmissa, Honka-Hallila kertoo.
1900-luvun aikana Heinämaalla myös kehitettiin uudenlaista nypläystyyliä. Siellä tehtiin muun muassa suuria pöytäliinoja yhdistämällä leveitä pitsejä. Kokeilevat nyplääjät kuten Varma Ritala tekivät hartiahuiveja, koruja ja pieniä iltalaukkuja.
Kylän naisille nyplääminen oli tapa saada tuloja. Vielä 1936 Heinämaalla oli 200 nyplääjää jotka saivat ainakin osan tuloistaan pitsejään myymällä, ja vuonna 1953 nypläys oli päätulo 30 naiselle.
Heinämaalle oli huonot liikenneyhteydet ja kylä oli pitkälti eristyksissä, mikä auttoi oman tyylin kehittymistä. Toisaalta jotkut heinämaalaiset lähtivät kylästä myymään pitsejä muualle. Esimerkiksi Lahdessa sijainnut Helmi Vuorenmaan liike nypläytti kansallispukuihin tarvittavia pitsejä heinämaalaisilla ja myös jotkut helsinkiläiset liikkeet teettivät töitä Heinämaan nyplääjillä.
– Lasten piti opetella nypläämään ja vanhemmat saattoivat vaatia lapsen nypläämään tietyn määrän ennen kuin he pääsivät ulos leikkimään, Honka-Hallila kertoo.
Nypläysmalleista myös pidettiin hyvä huoli ja taito haluttiin pitää visusti omassa kylässä.
– Jos muutti pois Heinämaalta, piti luopua nypläyksestä, Honka-Hallila kertoo. Pitsien malleja ei myöskään saanut ostaa mistään, vaan ne kulkivat perheissä.
– Mallit olivat arvotavaraa, niitä ei annettu toisille koska niillä tienattiin rahaa.
Vasta nyt pitsimalleja on alettu myydä Heinämaan pitsinkutojien Pitsituvassa.
– Vanhat mallit on tehty tuohen päälle. Niiden mallit ovat selkeitä verrattuna esimerkiksi Rauman pitseihin, Honka-Hallila selittää Heinämaan pitsien erityispiirteitä. Tyypillisiä heinämaalaisia tuotteita ovat myös esimerkiksi pienet liinat, jotka ovat kokonaan pitsiä erotuksena esimerkiksi raumalaisista liinoista, joissa keskellä on kangasta.
Pitsiperinne elää yhä Heinämaalla. Pitsituvassa järjestetään tapahtumia ja näyttelyitä ja nypläystä opetetaan niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisäksi Pitsituvalla myydään yhä paikallisten kutojien töitä, eli nypläys tuo yhä sivutuloja kyläläisille.
Kuvat:
1. Heinämaalainen äiti tyttärineen nyplää.
2. Heinämaan pitsejä Pitsituvalla 2010-luvun alussa.
3. Suomen ensimmäisessä kotiteollisuusnäyttelyssä vuonna 1875 oli esillä heinämaalaisen Henrika Kivistön pitsejä.
4. Orimattilan Villatehtaan johtaja Sven Fahlgren sai vuonna 1965 lahjaksi Varma Ritalan nypläämän ison pellavaliinan.
Maakuntarahastojen apurahat ovat haettavina 10.1.-10.2.2017. Lisätietoa täällä.
Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Pirkanmaan Kulttuurirahaston ja Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan toimipisteen järjestämässä luovien alojen rahoitusseminaarissa 24. tammikuuta 2017 kello 11.45–16 Tampereella.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Apurahaa voivat hakea pirkanmaalaiset tai Pirkanmaan hyväksi työtä tekevät yksityishenkilöt, työryhmät tai yhteisöt, yhteisöt lähinnä erilaisten tiede-, taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Rahasto tukee mielellään oivaltavia ja korkeatasoisia hankkeita, nousevia ja uudistavia kykyjä sekä eri tavoin marginaaliin jääviä aloja ja tapahtumia ja lähikulttuuria.
Yleisrahastosta myönnetään apurahoja kaikille kulttuurielämän aloille, nimikkorahastosta lahjoittajan määrittelemille aloille. Tänä vuonna jakovuorossa ovat Aamulehden 100-vuotisrahasto, Kaisa Ahosen rahasto II, Matti ja Helvi Heikkilän rahasto, Yrjö ja Marjatta Juharin rahasto, Aune ja Kalle Kaiharin rahasto, Aili Luukkosen rahasto, Marjatta Melkas-Rusasen ja Anneli Melkaksen rahasto, Irmeli Näsäsen rahasto, Elli ja Elvi Oksasen rahasto, Pirkanmaan Sydäntutkimusrahasto, Aino Valvaalan rahasto ja Lars Zilliacuksen rahasto.
Lisäksi haettavina ovat Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahat syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen, 30 000 euroa, ja syövän eliminoimiseen johtaviin tutkimuksiin, 30 000 euroa.
Lasten ja nuorten kulttuurille on varattu vähintään 20 000 euroa. Maakunnan kulttuuria edistäviin tai muuten suurta rahoitusta vaativiin Kärkihankkeisiin on varattu vähintään 40 000 euroa.
Apurahaneuvontaa järjestetään avoimin ovin rahaston toimistolla Ylöjärvellä 19.1.2017 kello 13–17.
Rahaston apurahoista päättää hoitokunta, joka edustaa monipuolisesti rahaston toiminta-alueen taiteen, tieteen, yhteiskunnan ja talouselämän asiantuntemusta. Apurahat julkistetaan vuosijuhlassa 12.5.2017.
Lisätiedot ja linkki hakupalveluun Pirkanmaan rahaston sivuilta
Maakuntarahastot tukevat taiteen aloilla työskentelyä ja erilaisia hankkeita, tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Apurahoista päätettäessä etusijalla ovat maakunnassa asuvat tai syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityisen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet.
Jokainen maakuntarahasto myöntää vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana maakunnan kärkihankkeisiin. Lisäksi jokainen rahasto myöntää lasten- ja nuortenkulttuuriin vähintään 20 000 euroa. Pienimmät myönnettävät apurahat ovat 2000 euroa, poikkeuksena opintoapurahat, jotka voivat olla pienempiä. Maakuntarahastoilla on myös omia painopisteitään, esimerkiksi alueen elinvoimaa ja identiteettiä uudistavat hankkeet, yhteisöllisyys sekä lasten- ja nuortenkulttuuri.
Haku päättyy 10.2. klo 16
Apurahojen haku tapahtuu verkossa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakemus tulee jättää järjestelmään perjantaihin 10.2.2017 klo 16.00 mennessä. Myös lausunnot tulee jättää 10.2. klo 16.00 mennessä. Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu maakuntarahastoihin verkkopalvelussa määräaikana.
Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa huhti-toukokuussa.
Lisää tietoa maakuntarahastoista ja niiden apurahoista löydät kunkin maakuntarahaston omalta sivulta: www.skr.fi/fi/rahastot
Tietoa Kulttuurirahaston toiminnasta ja apurahoista myös:
www.facebook.fi/kulttuurirahasto
twitter.com/skr_fi
www.youtube.com/kulttuurirahasto
Tänä vuonna maakuntarahastot jakavat apurahoja yhteensä 12 miljoonan arvosta. Pohjois-Karjalan rahaston osuus tästä on noin 880 000 euroa eli apurahojen euromäärä jää hieman edellisvuotta pienemmäksi. Summa on kuitenkin merkittävä ja mahdollistaa laajan tuen maakunnan tiede- ja taide-elämälle. Apurahoja myönnetään Pohjois-Karjalassa asuville tai maakunnasta kotoisin oleville hakijoille ja maakuntaan kohdistuvaan työhön.
Apurahoja myönnetään erilaisiin tieteen, taiteen ja muun kulttuurielämän hankkeisiin ilman tiukkoja rajoja. Rahasto tukee sekä pieniä että suuria hankkeita ja on ollut vuosittain rahoittamassa lukuisia maakunnan tapahtumia. Työskentelyapurahan voi saada taiteelliseen tai tieteelliseen työhön lyhemmästä jaksosta aina kolmivuotiseen apurahaan saakka. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa rahasto tukee yhteensä vähintään 20 000 eurolla. Tänä vuonna erityistuen kohteena ovat myös erilaiset kansainvälistymistä edistävät hankkeet.
Maakuntarahaston käytössä on myös päärahaston antama 40 000 euron suuruinen määräraha, joka voidaan myöntää yhteen tai kahteen normaalia suurempaa rahoitusta edellyttävään maakunnallisesi merkittävään hankkeeseen. Ellei tällaista maakunnan kärkihanketta tänä vuonna löydy, jää kyseinen summa käyttämättä. Rahaston asiamiehen Tuomo Vatasen mukaan sopivien hankkeiden löytämisessä on ollut joinain vuosina hieman vaikeuksia. Tavoitteena on tukea yksittäisten tapahtumien sijasta hankkeita, joilla on laajempaa vaikutusta maakunnan kulttuurielämään.
– Tarvitaan hyvien ideoiden pohjalta kehitettyjä vakuuttava hankkeita, jotka on myös osattu esitellä hakemuksessa asianmukaisine selvityksineen. On vaikea uskoa, ettei rahalle löytyisi meillä käyttöä, toteaa Vatanen.
Lisää tietoa apurahoista löytyy maakuntarahaston verkkosivulta.
Suurin osa Varsinais-Suomen rahaston apurahoista osoitetaan taiteilijan tai tieteentekijän kokopäiväiseen työskentelyyn. Näiden apurahojen lisäksi rahoitusta myönnetään erilaisten kulttuurihankkeiden kuluihin. Yhdelle maakunnallisesti merkittäväksi katsottavalle kärkihankkeelle myönnetään muita suurempi, noin 40 000 euron rahoitus. Lapsiin ja nuoriin kohdistuviin kulttuurihankkeisiin on varattu vähintään 20 000 euroa.
Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja nimikkorahastoista kaikille tieteen ja taiteen aloille. Osa 16:sta jakovuorossa olevasta nimikkorahastosta jakaa apurahoja vain tiettyihin, lahjoittajien määrittelemiin tarkoituksiin.
Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan rahaston vuosijuhlassa, joka pidetään toukokuussa Naantalissa.
Apurahaa voi hakea vain rahaston verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku, josta myös löytyvät tarkat hakuohjeet.
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Vuonna 2017 maakunnat jakavat apurahoja yhteensä 12 miljoonan arvosta. Keskusrahaston haku on lokakuussa ja maakuntarahastoilla on yhteinen hakuaika tammi-helmikuussa. Samalle hakijalle ei yleensä myönnetä apurahaa kuin yhdestä rahastosta kerrallaan.
Lisätietoja:
asiamies Timo Vuorisalo, etunimi.sukunimi@skr.fi
SeMA NANJIn residenssi Soulissa Etelä-Koreassa on toiminut vuodesta 2006 ja se on osa Soulin taidemuseon SeMAn toimintaa. Residenssi sijaitsee vanhassa tehdasmiljöössä puistomaisessa ympäristössä Soulin keskustan ulkopuolella. Tokyo Wondersite on residenssi taiteilijoille sekä muille luovien alojen työntekijöille. Residenssi sijaitsee Tokion Sumida-alueella.
Myönnetyt apurahat
Valokuvataiteilija Heikki Kaski, SeMA NANJI
Taiteilija-tutkija, koreografi Simo Kellokumpu sekä työparinsa Vincent Roumagnac.
Apurahat sisältävät työskentelyapurahan sekä majoituksen ja täysihoidon residenssissä työskentelyjakson ajan. Niihin kuuluu myös apuraha matkakuluihin.
Työskentelyapurahat taiteilijaresidensseihin olivat haussa 18.8.-16.9.2016. Hôtel Chevillonin ja Espaço do Tempon residensseihin valittiin yhteensä yhdeksän taiteilijaa ja työryhmää jo aiemmin syksyllä.
Vuodeksi 2017 myönnetyt työskentelyapurahat
Lisätietoja:
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi.
Mikä on tila, jossa aivojen endorfiinivasteet ovat suurimmat? No, tietysti juhlaillan jälkeisessä krapulassa, kebabia syödessä.
Vitsinä heitetty idea johti siihen, että asia on nyt tutkittu. Lääketieteen tohtori Jetro Tuularin tutkimusryhmä etsii vastausta siihen, miten ja millainen syöminen vaikuttaa aivojen endorfiinitasoihin.
Syöminen ei ole vain tankkausta. Ravinnontarpeen tyydyttämisen lisäksi syömiseen liittyy herkullisuuden herättämä mielihyvä, jonka välittäjäaineryhmät dopamiini ja endorfiinit tuottavat laajoille aivoalueille keskiaivojen tumakkeista.
Aivotoiminnan muutoksia tutkittiin pizzan voimin. Tutkimukseen osallistui terveitä ja normaalipainoisia 20-30-vuotiaita miehiä. Kuvaukset tehtiin ensin yöpaaston, sitten pizzan ja saman ravinnemäärän sisältävän miedonmakuisen, kauramaitoa muistuttavan ravinneliuoksen nauttimisen jälkeen.
Pizzan vaikutusta seurattiin Turun PET-keskuksen aivokuvantamislaitteilla ja fysiologista tilaa laboratoriokokein. Koehenkilöt arvioivat itse kylläisyyden ja mielihyvän kokemustaan. Ja kyllä, herkullisen ruuan syöminen näkyi koehenkilöiden aivoissa.
Tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Se tuottaa uutta pohjatietoa lihavuuden ja syömishäiriöiden hoitojen suunnitteluun vastaavilla menetelmillä.
Lihavuus laskee aivojen endorfiinireseptoritasoja, joten lihava ei ehkä saa ruuasta normaalia mielihyvää. Hyvä uutinen on se, että normaalipainoon palaaminen palauttaa muutokset.
Jos halutaan vaikuttaa väestön painonkehitykseen nopeasti, Tuularin mukaan ei ole järkevää yrittää löytää yksittäistä ratkaisevaa molekyyliä.
– Lihavuuteen ohjaa osaltaan raha. Mäkkäriateria on kansainvälisesti tarkastellen halpa. Nämä ovat poliittisia päätöksiä. Kun lihan ja sokerin hinta painetaan alas, laskee korkeakalorisen ruuan hinta. Ratkaisevasti oikea päätös lihavuuden ongelman pienentämiseksi on ohjata elintarvikkeiden hintapolitiikkaa toisin.