Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Varsinais-Suomen rahasto jakoi lähes 1,4 miljoonaa

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi tämän kevään jakokierroksella yhteensä lähes 1,4 miljoonaa euroa apurahoina ja opintostipendeinä Varsinais-Suomessa asuville tai syntyneille hakijoille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen, taiteelliseen työhön ja muuhun kulttuuritoimintaan. Apurahat julkistettiin 13.5. Koronapandemian takia perinteistä vuosijuhlaa ei tänä vuonna pidetty.

Apurahoja myönnettiin yhteensä 121 kappaletta yksittäisille hakijoille, työryhmille ja yhdistyksille. Apurahasummasta 55 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille sekä matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Kevään myönnöissä huomioitiin myös koronapandemian takia kärsinyt vapaan taiteen kenttä. Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Lisäraha kohdistettiin lyhyisiin työskentelyapurahoihin erityisesti freelance-taiteilijoille.

Apurahahakemuksia lähetettiin Varsinais-Suomen rahastoon tänä vuonna yhteensä lähes tuhat, yhteissummaltaan yli 20 miljoonaa euroa. Viime vuoteen verrattuna hakemusmäärä nousi hieman. Myönnetyistä apurahoista tieteen osuus oli 45 % ja taiteen osuus 55 %. Suurin osa, 86 kappaletta, myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.

Tieteen apurahoja saivat mm. Ph.D. Mehdi Ghasemi (aiheena Varsinais-Suomessa asuvien maahanmuuttajakirjailijoiden näkyvyys), fil. maisteri Riikka Vainio (ravintoverkkojen huippulajit haitta-aineiden ilmentäjinä Suomen rannikolla) ja fil. maisteri Katri Vaparanta (solun pinnan viestimolekyylien viestintätavat, sydämen liikakasvu ja syöpä).

Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeisiinsaivat rahoitusta kuvataiteilija AMK Mervi Patala Yhä Me -taidetyöpajan toteuttamiseen, musiikkipedagogi AMK Toni Perttulan ja teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Jarmo Humalajärven työryhmä sirkuskiertueen järjestämiseen Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian osastolle sekä Salon Taiteilijaseura ry Taide tulee luo -hankkeen toteuttamiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Kärkihankeapuraha ja Elias Lönnrot -mitali

Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, Varsinais-Suomen rahasto myönsi dosentti Liisa Seppäselle hänen arkeologian alan tutkimushankkeelleen Turun Pyhän Hengen hautausmaan historiasta ja alueelle haudattujen vainajien ajoittamisesta. Nykyisen Turun Vähätorin laidalla sijainneen hautausmaan ja sen yhteydessä toimineiden Pyhän Hengen laitoksen, kirkon ja Pyhän Yrjänän hospitaalin historian selvittäminen lisää tietoa Turun keskiajan ja uuden ajan alun kaupunkikuvasta ja kaupunkilaisten elämästä.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan aloitteesta Elias Lönnrot -mitalit viihdetaiteilijoille Matti ja Teppo Ruohoselle heidän puolivuosisataa kestäneestä ansiokkaasta ja monimuotoisesta työstään viihdemusiikin alalla. Matti ja Teppo ovat suomalaisen musiikkielämän tunnetuin duo. Matti ja Teppo esiintyvät yhdessä, ja juuri erottamattomana kokonaisuutena he ovat tulleet valtakunnallisiksi julkisuuden henkilöiksi. Samalla he ovat turkulaisuuden symboleita: usein viittaus Mattiin ja Teppoon on tavalla tai toisella viittaus turkulaisuuteen. Erityistä Matin ja Tepon uralla on myös pitkäkestoinen tähteys, joka on ulottunut 1960-luvun lopulta tähän päivään. Uraansa lopettelevat laulajat edustavat sodan jälkeen syntyneitä sukupolvia, ja he ovat ikääntyneet yhtä matkaa kuulijoidensa kanssa.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Sen omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Apurahat, palkinnot, opintostipendit ja muu kulttuuritoiminta rahoitetaan yleisrahaston ja lahjoittajien nimikkorahastojen tuotoista niiden ohjesäännöissä mainittujen tarkoitusten mukaiseen toimintaan. Varsinais-Suomen rahastolla on 36 nimikkorahastoa, joista 19 oli tänä vuonna jakovuorossa. Myönnetyistä apurahoista reilu kolmasosa myönnettiin nimikkorahastoista.

H.G. Porthan -mitali 100-vuotiaalle Turun yliopistolle

H. G. Porthan -mitali

Mitali luovutettiin yliopiston rehtori Jukka Kolalle ja hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljaselle 28.2.2020 Akatemiatalossa pidetyssä yliopiston 100-vuotisjuhlan tervehdysten vastaanottotilaisuudessa. Kulttuurirahastoa tilaisuudessa edustivat Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan varapuheenjohtaja professori Jarna Heinonen ja hoitokunnan jäsen näytelmäkirjailija Markku Hoikkala.

Mitali luovutettiin yliopistolle satavuotisesta vapaan akateemisen tutkimuksen edistämisestä. Turun yliopisto perustettiin 28.2.1920 kansalaiskeräyksestä saatujen lahjoitusten avulla. Nykyään Turun yliopisto on Suomen kolmanneksi suurin ja kansainvälisesti arvostettu monialainen yliopisto, jossa on opiskelijoita noin 20 000.

Suomen Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä mitali on nimetty Henrik Gabriel Porthanin mukaan. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian keskeinen ja pitkäaikainen vaikuttaja sekä monioppinut yliopiston kirjastonhoitaja ja professori. Porthan oli myös Turun Suomalaisen Yliopiston perustajien keskeinen esikuva 1920-luvun alussa. Yleisesti ajateltiin, että yliopisto jatkaa Turussa sitä perinnettä, jonka Porthan oli aloittanut. 

Tammikuun haku käynnistyi, jaettavana 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.

Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin

Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.

Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.

Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:

Toivo Salmen muistopalkinto LT, erikoislääkäri Liisa Järvelälle

LT, erikoislääkäri Liisa Järvelän väitöskirjatyössä toteutettiin lapsena leukemian sairastaneille nuorille aikuisille liikuntainterventio, jonka avulla selvitettiin, voidaanko metabolisiin (kardiovaskulaarisiin) riskitekijöihin vaikuttaa. Vaikka lasten leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että lapsena sairastettuun leukemiaan liittyy korkea riski metabolisiin sairauksiin aikuisena. Järvelän väitöskirjatutkimusta pidetään pioneeritutkimuksena, koska se on ensimmäinen hanke, jossa tutkitaan syöpähoitojen myöhäishaittojen ehkäisymahdollisuutta. Turun yliopiston lastentautiprofessori Erika Isolaurin mukaan LT Liisa Järvelän väitöskirjatyö on merkittävä, koska se on johtanut uuden terveysongelman selvittämiseen. Väitöstutkimus herätti tuoreeltaan huomiota alan merkittävässä kongressissa.

Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen lastentautien professorin Toivo Salmen nimeä kantava Toivo Salmen muistopalkinto myönnetään joka 5. vuosi parhaasta Turun yliopistossa valmistuneesta, lapsiin kohdistuneesta väitöskirjatyöstä. Varsinais-Suomen rahaston Lastenrahastosta myönnettävä palkinto valittiin vuosina 2014–2018 valmistuneiden väitöskirjojen joukosta. Palkinnon suuruus on 5 000 €.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa vuosittain yli miljoona euroa tieteen ja taiteen apurahoina. Lääketieteellistä tutkimusta rahasto tukee yli 300 000 eurolla.

Utopiaako? Varsinais-Suomen rahaston hanke käsittelee vaikeita aiheita elämyksellisin keinoin

Hankkeen taustalla on Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnassa herännyt huoli yhteiskunnassa vallitsevasta keskustelukulttuurista, erityisesti vihapuheesta, ja etenkin nuorilla havaittavasta pessimistisestä tulevaisuudenkuvasta. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuskuvien ei kuitenkaan tarvitse polarisoitua utopioiksi ja dystopioiksi, vaan nykyhetken tekomme ja valintamme vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu.

Utopiaako? -hankkeen kokous 22.5.2019. Kuva: Petriina Paturi

Toisen asteen opiskelijat tutustuvat mm. vihapuheeseen ja vaikuttamiseen taidelähtöisin menetelmin. Kuva: Petriina Paturi

Hankkeessa Turun yliopiston tutkijat mm. tulevaisuuden tutkimuksesta, oikeustieteestä, kasvatustieteestä, valtio-opista, psykologiasta, fysiikasta, maantieteestä, filosofiasta ja kulttuurihistoriasta yhdistävät voimansa Turun ammattikorkeakoulun taideaineiden opettajien kanssa. Tavoitteena on käsitellä vaikeita ja monimutkaisia aiheita innostavasti ja elämyksellisesti, jolloin kokemukset ja tunteet auttavat sisäistämään asioita monipuolisemmin ja syvällisemmin.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä koostuu varsinaissuomalaisista toisen asteen – sekä lukioiden että ammatillisten oppilaitosten – toisen vuoden opiskelijoista. Toissijaisena kohderyhmänä ovat yliopiston ja Taideakatemian opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen budjetti on noin 125 000 euroa.

Pääpaikka Tiedekeskus Tuorlassa

Utopiaako? -hankkeen kokous 14.8.2019. Kuva: Petriina Paturi

Utopiaako? -hankkeen kokous 14.8.2019. Kuva: Petriina Paturi

Hankkeen keskeinen toimintamuoto ovat rakentavaan vuorovaikutukseen ja parempaan tulevaisuudenkuvaan pyrkivät noin neljän tunnin kestoiset työpajat Tiedekeskus Tuorlassa.  Kevätlukukaudella 2020 Turun yliopiston ja Taideakatemian yhteistyönä toteutettavat työpajat tarjoavat nuorille mahdollisuuden pohtia ja harjoitella asioita eri näkökulmasta. Tavoitteena on

  • vuorovaikutustaitojen kehittäminen
  • kansalaistaidot: Tiedon hankinta/käyttö sekä kriittinen ajattelu
  • tulevaisuuslukutaidon kehittyminen
  • ymmärryksen ja osallisuuden lisääminen taiteen ja tieteen keinoin
  • taiteen ja tieteen keinojen ymmärtäminen osana itsen ja ympäristön monipuolista hahmottamista
  • Tätä kautta nuoret voivat saada sellaisia tiedollisia taitoja, joiden avulla ahdistusta ja huolta tulevaisuudesta on mahdollista hallita aiempaa paremmin.

Hankkeen lopuksi syksyllä 2020 työpajojen tulokset ovat esillä tapahtumallisessa monitaiteisessa päätöspäivässä Tiedekeskus Tuorlassa. Työpajojen tulokset näkyvät myös Taideakatemian ja Turun Yliopiston esitystiloissa.

Hankkeen etenemistä voi seurata Utopiaako? -blogissa osoitteessa https://blogit.utu.fi/utopiaako/

Lisätiedot

Asiamies Timo Vuorisalo, timo.vuorisalo@skr.fi
Professori Petriina Paturi, petriina.paturi@utu.fi
Projektikoordinaattori Sari Torvinen, sari.torvinen@utu.fi

Musiikin iloa Vakka-Suomessa ja yhteisötaidetta Salossa – Oppi- ja hoivayksiköt yhteistyössä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen alueen hoitolaitoksissa ollaan tietoisia taiteen hyvää tekevistä vaikutuksista, jonka vuoksi taidetoiminta on alueella aktiivista.

Varsinais-Suomen hoitolaitoksissa ollaan tietoisia taiteen hyvää tekevistä vaikutuksista. Kuva: Andréa Vannucchi & Tea Tikka

Varsinais-Suomen alueen hoitolaitoksissa ollaan tietoisia taiteen hyvää tekevistä vaikutuksista, jonka vuoksi taidetoiminta on alueella aktiivista. Taidetoiminta on kuitenkin monesti hankekohtaista, jonka vuoksi toiminta lakkaa valitettavan usein, kun hankerahoitus päättyy. Vaikka kiinnostusta hoitolaitoksissa järjestettävään jatkuvaan taidetoimintaan olisi, saattaa sopivien yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen löytäminen olla haastavaa.

Oppi- ja hoivayksiköiden yhteistyö Varsinais-Suomessa -hankkeen pilottivaiheen tavoitteena oli synnyttää ruohonjuuritason yhteistyön toimintamalleja taideoppilaitosten ja hoitolaitosten välille, jotka jatkuisivat molempien laitosten arjessa myös hankkeen päätyttyä.

Hankkeeseen valittiin kaksi pilottiryhmää Varsinais-Suomen alueelta. Pilottiryhmien tuli edustaa eri taiteenlajeja eri paikkakunnilta. Hoitolaitokset rajautuivat pilottien mukaan vanhainkoteihin sekä palvelutaloihin. Taideoppilaitokset valikoituivat sen mukaan, mitkä oppilaitokset osoittivat kiinnostusta hankkeeseen osallistumiseen. Pilottiryhmiksi valikoituivat Salon kansalaisopisto sekä Vakka-Suomen musiikkiopisto. Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto tuki pilotteja maksaen muun muassa matka- ja kokouskustannuksia.

Oheisesta raportista voit lukea hankkeen pilottivaiheen onnistumisista ja haasteista.

Varsinais-Suomen rahasto jakoi yli 1,2 miljoonaa – Suurin apuraha TEHDAS Teatterille

Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto myönsi TEHDAS Teatteri yhdistys ry:lle immersiivisen Huoneiden Kirja -suurteoksen toteuttamiseen.

Tiistaina 14.5. Uudenkaupungin Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 105:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi maakuntarahasto ojensi Elias Lönnrot -mitalin turkulaiselle dramaturgille Satu Rasilalle. Mitali myönnetään erityisen huomattavista ansioista maakunnan kulttuurielämässä.

Kilpailu apurahoista oli kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 939 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 15 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 11 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 15 kappaletta ja 611 kuukauden työskentelyapurahoja 26 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.

Palkinto ansiokkaasta dramaturgin ja näytelmäkirjailijan työstä

Suomen Kulttuurirahaston hallitus palkitsi teatteritaiteen maisteri Satu Rasilan Elias Lönnrot -mitalilla. Rasila on Varsinais-Suomessa erittäin näkyvä kulttuurihenkilö ja on toiminut mm. Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana. Turun kaupunginteatterin dramaturgina hän on toiminut vuosina 1998 – 1999 ja uudelleen vuodesta 2012 alkaen. Vuosien 2015 – 2016 näytäntökaudella Rasila oli joko yksin tai yhdessä muiden kanssa kirjoittamillaan näytelmillä kirjoittajakohtaisen katsojatilaston kärkinimi Suomessa.

Vuosijuhlan teemana rakentava vuorovaikutus

Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlan teemaksi oli tänä vuonna valittu ajankohtainen teema, rakentava vuorovaikutus. Teema oli esillä myös Elias Lönnrot -mitalilla palkitun dramaturgi Satu Rasilan juhlapuheessa. Sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov esittivät juhlassa teoksen ”Spiritism Amusante”. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasi Artsoppa ry Franz Schubertin teoksella ”Auf dem Strom D943” sopraanolle, käyrätorvelle ja pianolle. Tilaisuus päättyi perinteiseen tapaan Varsinaissuomalaisten lauluun.

Ennen niitettiin mitä kylvettiin – nyt saa mitä tilaa

– On mielenkiintoista, että Raamatun sananlaskut – kuten ”mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” – ovat edelleen käytössä arkipuheessa. Kenties ne ovat asettuneet arkikieleen niin itsestäänselvyyksinä, että harva edes tiedostaa käyttävänsä Raamatusta peräisin olevia ilmauksia, pohtii Liisa Granbom-Herranen, joka tutki väitöskirjassaan suomalaisten sananlaskujen nykykäyttöä. Kävi ilmi, että sananlaskuilla on edelleen paikkansa arkikielisessä keskustelussa, mutta niiden tulkinnat muuttuvat.

Granbom-Herrasen tutkimusaineistona olivat Salon Seudun Sanomiin julkaistavaksi tarkoitettuina mielipidekirjoituksina lähetetyt tekstiviestit. Viiden vuoden aikana lähetettyjä viestejä oli noin 70 000. Ne sisälsivät yli 7 000 sananlaskua tai viittausta sananlaskuun.

”Sananlaskun käyttö tai viittaus sananlaskuun mielipiteenilmauksissa sisältää oletuksen, että lukijat tunnistavat sen. Salon Seudun Sanomiin lähetettyjen tekstiviestien sisältämät sananlaskut kertovatkin sananlaskujen aktiivisesta roolista mielipiteen idean vahvistajina. Sananlaskuilla on edelleen varteenotettava osansa vakuuttavassa kielenkäytössä”, Granbom-Herranen toteaa.

Liisa Granbom-Herranen tarkasteli sananlaskuja niiden käyttöyhteyden näkökulmasta. Selvisi, että sananlaskun käyttö on harkittua, ja käyttö palvelee yleensä yhtä tai useampaa tarkoitusperää.

”Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut”.

”Sananlaskujen, kuten muunkin suullisen perinteen käytön ja tulkinnan, perusta on aina ollut arkielämässä. Niiden käyttöyhteys liittyy tavalla tai toisella käyttäjän omaan elämään.

Tekstiviestien sisältämien sananlaskujen käyttöyhteyden tarkastelussa selvisi, että perinteiset sananlaskut esiintyvät yhdessä modernien sananlaskujen kanssa. ”Vanhat tunnetut sananlaskut tunnistuvat luotettavammin kuin modernit sananlaskut tai mahdollisesti sananlaskuiksi kehittyvät ilmaisut”, Granbom-Herranen toteaa.

Granbom-Herranen havaitsi, että nykykäyttäjä saattaa lyhentää sananlaskuja tai yhdistää niitä toisiin sanalaskuihin. Aina sananlaskuja ei edes haluta käyttää kokonaisina, vaan käyttäjälle saattaa riittää pelkkä viittaus niihin: ”Mikäs se olikaan se ahneen loppu”.

Nykyaikana sananlaskuja käytetään varsin mielenkiintoisissakin yhteyksissä, jos ajatellaan niiden oletettua perusmerkitystä. Sananlaskut ovat lyhentyneet, niistä voidaan jättää loppu pois kuten usein käy esimerkiksi ”Oma maa mansikka” tai ”Moni kakku päältä kaunis” sananlaskuille, Liisa Granbom-Herranen kertoo.

Väitöstutkimuksen mukaan nykypäivän sananlasku voi olla yhdistelmä useammasta eri aikakauden sananlaskusta tai vaikkapa sananlaskusta ja fraasista. Traditionaaliset sananlaskut samoin kuin Raamatusta peräisin olevat sananlaskut muuttavat muotoaan.

”Sananlaskun asettuessa uuteen kulttuuriseen käyttöyhteyteen sen muoto ja tarkoite usein muuttuvat. Tutkimus osoitti, että sananlaskut ovat varsin muuttumattomia ilmauksia ja traditionaalisiin sananlaskuihin sisältyy edelleen agraaritalouden termejä, mutta sananlaskuja käytetään uusissa ympäristöissä ja niiden tulkinnat muuttuvat”, Granbom-Herranen toteaa. ”Sananlaskut saavat uusia tulkintoja – ja mielestäni niiden tuleekin saada. Onhan koko elinympäristömme muuttunut.”

Teksti: Turun yliopisto
Kuva: Robert Seger

Borrelioositutkija uskaltaa yhä kulkea niityillä

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Robert Seger

Vuosi vuodelta punkkeja eli puutiaisia on Suomessa yhä enemmän ja pohjoisempana. Samoin borrelioositartuntoja tilastoidaan alati enemmän. ”Ilmasto lämpenee, joten puutiaiset selviytyvät paremmin. Samoin punkkien isäntäeläimet peurat ovat lisääntyneet”, kertoo Turun yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Annukka Pietikäinen. Hän tutkii Turun laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla. Tutkimuskohde ei silti ole säikäyttänyt häntä pitäytymään vapaa-aikana poissa kallioilta ja niityiltä.

Borrelia Burgdorferi -bakteereja

Borrelia Burgdorferi -bakteereja mikroskoopin läpi nähtyinä.

”Tieto ei ole lisännyt tuskaa, vaan terve realismi on lisääntynyt. Jokainen punkki ei kanna borrelioosia, ja vaikka infektoitunut punkki purisi, tauti ei välttämättä silti siirry ihmiseen.”

Jos tauti kuitenkin tarttuu, borrelioosin tunnistaa punkin puremakohdan ympärille muodostuvasta punaisesta, laajenevasta renkaasta. Mikäli borrelioosin alkuvaihe jää huomaamatta, tauti voi kehittyä keskushermostoa lamauttavaksi neuroborrelioosiksi tai kivistäväksi nivelborrelioosiksi. Tauti on hoidettavissa antibioottikuurilla.

Siilinjärveläinen lääketieteen alan yritys Reagena on kehittänyt neuroborrelioosiin pikatestin, jossa selkäydinnesteestä voidaan havaita neuroborrelioositartunnasta kertova merkkiaine jo ennen kuin vereen on ehtinyt muodostua vasta-aineita.

”Selkäydinnäyte on voimakas toimenpide. Testi tehdään, jos punkin pureman rengasihottuman lisäksi potilaalla on neurologisia oireita, kuten kovia hermokipuja tai kasvohermohalvaus”, Pietikäinen sanoo.

Hän oli mukana tarkastamassa, että Reagenan pikatestillä saatiin todettua neuroborrelioosi yhtä varmasti kuin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytetyllä raskaammallla ja kalliimmalla todennusmenetelmällä.

Tutkija Annukka Pietikäinen tutkii laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla.

Tutkija Annukka Pietikäinen tutkii laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla.

Pietikäisen väitöstyön ydintä on tutkia molekyylitasolla, miksi borreliabakteeri kiinnittyy ihmiseen ja juuri tiettyihin paikkoihin.

Bakteerit tarttuvat ihmiseen soluseiniensä proteiinien avulla. Bakteerin pinnalle jokin proteiini on sen muotoinen, että se loksahtaa kuin palapelin pala johonkin tiettyyn ihmisen kudostyyppiin.

”Borreliabakteerissa on monia alalajeja, jotka tarttuvat eri paikkoihin ihmisen elimistössä. Toisaalta myös eri ihmisillä kudokset ovat hieman erilaisia, mikä voi vaikuttaa bakteerin leviämiseen.”

Eniten Pietikäinen on tutkinut sellaista borreliabakteerin pintaproteiinia, joka kiinnittyy ihmiskehon dekoriiniin. Dekoriini on sidekudosväliaineen proteiini, jota esiintyy paljon nivelissä ja ihossa.

Mitä hyötyä tällaisesta tiedosta on?

”Pitkän aikavälin tavoite on kehittää lääkkeitä, jotka blokkaavat borreliabakteeria sitoutumasta ihmisen elimistöön.”

Tällainen lääke jäljittelisi bakteerin pintarakenteen avainkohtaa ja sitoutuisi näin tähän bakteerin rakenteeseen ennen kuin bakteeri ehtii sitoutua ihmiskudoksen herkkiin pisteisiin.

”Ongelma on toki se, että bakteerin pinnalla on monia tarttumakykyisiä kohtia. Kun yhden blokkaa pois, bakteeri voi käyttää toisia.”

Pietikäinen tekee väitöskirjaa jo kuudetta vuotta, sillä pienen pojan syntymä toi uusia haasteita väitöskirjan tekoon. Tutkija väittelee luultavasti joskus ensi vuoden alussa.

Poika on nyt puolentoista vuoden ikäinen ja alkaa tänä kesänä koluta heinikoita.

”Hän saa tehdä niin, kunhan käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Ja illalla täytyy tehdä tarkka punkkisyyni.”

Annukka Pietikäinen sai 14 000 euron apurahan Varsinais-Suomen rahastolta keväällä 2018 Lymen borrelioosia käsittelevän väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen.