Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämistä Taidetta yhdessä -apurahalla
Uudenmaan rahasto haluaa edistää kulttuurin yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta Taidetta yhdessä -apurahalla. Apurahalla tuetaan toimintaa, joka lisää vähemmistöjen, erityistä tukea tarvitsevien tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Taiteen ja sosiaalisen alan ammattilaisten yhteistyönä toteutettavissa hankkeissa keskeistä on osallistujien äänen kuuluminen.
Kassandra ry sai Taidetta yhdessä -apurahan itä-helsinkiläisille, erilaisista taustoista tuleville 13–17-vuotiaille koululaisille suunnattuun Tekemisen Meininkiä! -hankkeeseen.
Taidetta yhdessä -apurahoja myönnettiin yhdeksälle taiteen tekijälle, ryhmälle tai yhteisölle yhteensä noin 140 000 euroa. Sirkusta, tanssia, teatteria, videotaidetta ja tarinoita tehdään muun muassa näkövammaisten, sateenkaarisenioreiden, kodittomien, saattohoitopotilaiden ja opioidikorvaushoidon asiakkaiden kanssa.
Maakunnallinen 40 000 euron kärkihankeapuraha myönnettiin Suomen Kansallisteatterin Lähettiläät | Ambassadors -hankkeeseen, joka toteutetaan Suomeen alaikäisinä ilman vanhempia tulleiden pakolaistaustaisten nuorten kanssa. Hanke tehdään yhteistyössä Maahanmuuttoviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä alaikäisten ryhmä- ja perheryhmäkotien kanssa. Apurahalla palkataan taiteen ammattilaisia työpajojen vetäjiksi sekä suunnittelemaan nuorten kanssa esityksiä, jotka toteutetaan Kansallisteatterin näyttämöillä 2025 ja 2026.
Kulttuuripalkinto klovnerian pioneerille ja edistäjälle
Apurahojen lisäksi Uudenmaan rahasto jakoi 20 000 euron palkinnon. Sen sai näyttämötaiteen alalla merkittävää työtä tehnyt Taina Mäki-Iso herkkyydestä, hauskuudesta ja klovneriataiteen edistämisestä. Mäki-Iso on sinnikkäällä työllään edistänyt suomalaisen klovneriataiteen tunnettuutta ja kehitystä sekä lastenkulttuurin että aikuisyleisöjen parissa. Hän on arvostettu opettaja ja taiteilija niin teatterin, tanssin, sirkuksen kuin musiikinkin alalla.
Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja joka toinen vuosi
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Uudenmaan rahasto vastaanotti 2 596 hakemusta.
”Määrä ei ollut suurempi kuin aikaisempina vuosina, vaikka rahasto ei jakanutkaan apurahoja vuonna 2023”, kertoo rahaston päällikkö Päivi Venäläinen ja jatkaa: ”Uudellamaalla kilpailu apurahoista on kovaa. Jos jaettava summa on hakijoiden määrään nähden pieni, tekevät niin hakijat kuin apurahoista päättävät asiantuntijatkin paljon tuloksetonta työtä ja moni hyvä hakija ja hanke jää ilman apurahaa. On mielekkäämpää jakaa harvemmin enemmän ja suurempia apurahoja.”
Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja seuraavan kerran keväällä 2026.
Kärkihanke, Schildtin palkinto ja Taidetta kaikille -apuraha
Kärkihankkeena rahoitetaan Viitasaaren nykymusiikki-instituutin konseptointia ja käynnistämistä. Apuraha on suuruudeltaan 70 000 euroa. “Uskomme, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin maakuntaan, mikä osaltaan profiloi Keski-Suomea kulttuurimaakuntana sekä kansallisella että valtakunnallisella tasolla. Lisäksi se vahvistaa pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Raija Hämäläinen.
Schildtin palkinnonsaaja professori Minna-Riitta Luukka on kiistatta yksi aikamme tärkeimmistä suomen kielen kehittäjistä. Hänen tutkimusalueitaan ovat kielenkäytön, tekstien ja diskurssien sekä äidinkielen opetukseen ja oppimiseen liittyvä tutkimus. Professori Luukka on tuonut tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään poikkeuksellisen laajasti yhteiskunnan käyttöön toimien mm. Opetushallituksen opetussuunnitelmien kehittämistyössä, Ylioppilastutkintolautakunnassa sekä Suomen kielen lautakunnassa, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 2009–2015. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se osoitettiin “suomen kielen puolustajalle ja kehittäjälle”.
Teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka ja fil. maisteri Julia Petäjä toteuttavat Taidetta kaikille -apurahalla 38 osallistavaa improvisaatioteatteriesitystä ikäihmisten asumisyksiköissä Keski-Suomessa.
Taidetta kaikille -apurahan (20 000 euroa) sai työryhmä Pilvi Honka ja Julia Petäjä osallistavien improvisaatioesitysten toteuttamiseen seniorien asumisyksiköissä.
Apurahoista on kova kilpailu
Keski-Suomen rahastoon osoitettiin 584 hakemusta, joista 333 kohdentui taiteen ja 251 tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 38 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 25 kpl (464 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 13 kpl (325 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta Schildtin palkinto (15 000 euroa) sekä 12 opintostipendiä (6 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta. Työskentelyapurahoja myönnettiin sekä kokopäivätoimiseen että osa-aikaiseen työskentelyyn ja niiden lisäksi rahoitettiin työskentelystä aiheutuvia kuluja.
”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Pystymme vastaamaan tarpeeseen vain pieneltä osin, ja siksi kilpailu Keski-Suomen rahaston apurahoista on todella kova valtakunnallisestikin katsottuna. Läpimenoprosentti liikkuu 5 % paikkeilla. Joka tapauksessa suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajillemme”, päällikkö Antti Niskanen kertoo.
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen kulttuuria ja tiedettä tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston ja 17 maakuntarahastonsa kautta koko Suomessa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 40 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa,joista myönnetään apurahoja niiden ohjesääntöjen määrittelemiin tarkoituksiin.
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Rahasto juhlistaa merkkivuotta tukemalla näyttävästi yhtä maakunnan valovoimaisimmista kulttuurikohteista, Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaa Paimion parantolaa. 40 000 euron kärkihankeapuraha mukaan lukien Paimion parantola -säätiötä tuetaan toimintavuonna yhteensä 100 000 eurolla.
Paimion parantola on yksi Varsinais-Suomen maakunnan tunnetuimmista kulttuurikohteista.
”Maakuntarahaston myöntämä kärkiapuraha on tärkeä osoitus Paimion parantolan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Alvar ja Aino Aallon radikaali näkemys arkkitehtuurin, tieteen, muotoilun ja kulttuurin yhteydestä ansaitsee tulla tulkituksi tässä ajassa ja uudelleen tunnetuksi yleisöille. Sitä työtä tällä rahoituksella tehdään mahdolliseksi”, kertoo Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.
Palkinto kulttuuri-ilmiöiden rakentajalle
Palkinnon saanut Umlaut osk on vuonna 2013 perustettu kulttuuriosuuskunta, joka on järjestänyt H2Ö-festivaalin (2014–2016) Ruissalon vanhalla telakalla sekä ILMIÖ-festivaalin (2017–2019) Uittamon kansanpuiston tanssilavan ympäristössä. Umlaut osuuskunnan tapahtumat ovat tulleet maanlaajuisesti tunnetuiksi yllättävästä ja monipuolisesta ohjelmatarjonnastaan ja vuosittain tapahtumaan saapuu esiintyjiä ja yleisöä myös kotimaan rajojen ulkopuolelta.
Nykyisen tapahtuman, ILMIÖ-festivaalin, kantava ajatus on tarjota yleisölle laadukas ja mielenkiintoinen kattaus nykymusiikkia-, taidetta ja ajankohtaisia kulttuuri-ilmiöitä helposti saavutettavassa muodossa. Tavoitteena on myös edistää marginaalissa toimivien taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden sekä paikallisten toimijoiden esille pääsyä ja työllistymistä.
Apuraha sadalle tieteen- tai taiteentekijälle
Apurahoina ja opintostipendeinä Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä vuonna yhteensä 1 430 000 euroa. Tämän vuoden haussa Varsinais-Suomen rahastoon lähetettiin 1 119 hakemusta, joiden yhteissumma oli 25 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä sata.
Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 15 ja puolivuotisia 7. Osa-aikaisten työskentelyapurahojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Suuri osa apurahoista myönnettiin maakuntarahaston 39 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin.
Apurahasummasta 82 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.
Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Turussa Ruissalon telakan Lindblom-salissa 21.5.2024. Juhlapuheen piti professori Hannu Salmi otsikolla ”Turun palo 1827 – kohtaloita suuronnettomuuden keskellä”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat Kasvienluettelo-installaatio(työryhmä Cecile Orblin, Lotta Petronella ja Kristina Vahvaselkä), musiikin opiskelija Vilma Huldén (huilu) ja pianisti Iina Husu.
”Tavoitteenamme on lisätä apurahojemme vaikuttavuutta painottamalla kokovuotisia apurahoja pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi haluamme tukea eri puolilla maakuntaa järjestettäviä tapahtumia ja paikallista elinvoimaa vahvistavaa toimintaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.
Apurahansaajia on 49, ja rahasta 56 % kohdistuu tieteeseen ja 44 % taiteeseen. Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 25 (18 tieteeseen ja seitsemän taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja kuusi. Kaksivuotisen apurahan sai FM Nina Kumpulainen karujen soiden kasvillisuuden monimuotoisuuden ennallistamista käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, myönnettiin dosentti Anna Laine-Petäjäkankaan työryhmälle karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusta tutkivaan hankkeeseen.
Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston ennallistamisekologian yliopistotutkija dos. Anna Laine-Petäjäkangas Metsätieteiden osastolta Joensuusta ja professori Marja Maljanen ympäristö ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta.
Soiden ennallistaminen nähdään maailmanlaajuisesti tehokkaana luontaisena keinona torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ennallistettujen soiden pinta-alan oletetaan kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus ja sen takana olevat biologiset prosessit tunnetaan kuitenkin vielä varsin huonosti. Tiedetään, että vedenpinnan nosto vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja lisää metaanipäästöjä.
Tutkimushanke selvittää ennallistetun suon kasvihuonekaasunvaihdon ja siihen vaikuttavien prosessien kehitystä ennallistamista seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Mitkä tekijät ja olosuhteet ennallistetulla suolla vaikuttavat näihin prosesseihin? Tutkimus keskittyy vajaatuottoisiin, pääosin ravinneköyhiin, metsäojitettuihin soihin. Koska tällaisten kohteiden ennallistaminen on yleisesti hyväksyttyä, niitä on hyvin saatavilla ennallistusta varten myös yksityisiltä omistajilta.
Pohjois-Karjalan rahaston palkinto myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento
Pohjois-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville, sävelten tulkitsijalle, kulttuurien yhdistäjälle. Achourbekov on monipuolinen ja suosittu esiintyjä, opettaja ja Rajaton Taide -festivaalin taiteellinen johtaja.
AzerbaidžaninAzerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa syntynyt Achourbekov opiskeli pianonsoittoa Bakun musiikkikoulussa, Saratovin musiikkiopistossa ja Moskovan valtiollisessa konservatoriossa (1983−1991).
Rakkauden perässä Joensuuhun muuttanut Kemal aloitti ravintolapianistina kulttuuriravintola Jokelassa vuonna 1994 ja hänen soittoilloistaan on tullut käsite joensuulaisessa kulttuurielämässä. Jokelan lakkauttamisen jälkeen Kemalin soittoillat ovat jatkuneet keskiviikkoisin Sointulassa. Hän on viihdyttänyt nyt joensuulaisia taidokkailla esiintymisillään kolmen vuosikymmenen ajan.
Kemal Achourbekov on monipuolinen ja pidetty esiintyjä, joka hallitsee laaja-alaisesti musiikin kirjon klassisesta musiikista jazziin ja kansanmusiikista suomalaiseen iskelmään. Kemal on esiintynyt ahkerasti eri kokoonpanoissa Suomessa ja kansainvälisissä musiikkitapahtumissa.
Vuonna 2018 Kemal Achourbekov perusti yhdessä sellotaiteilija Seppo Kimasen kanssa Rajaton Taide -festivaalin Joensuuhun. Festivaalin tavoitteena on koota yhteen ulkomailta Suomeen muuttaneita muusikoita ja tarjota esiintymistilaisuuksia ja mestarikursseja nuorille lahjakkuuksille. Kulttuurien kohtaaminen ja innostavan ilmapiirin luominen on ollut festivaalin taiteellisen johtajan Achourbekovin tavoitteena tapahtuman alusta saakka.
Kemal tunnetaan ystävällisenä ja rentona henkilönä, joka nauttii esiintymisistä niin pienemmille kuin suuremmillekin yleisöille. Kapellimestari Atso Almilan sanoin ”Kemalin sydämellinen persoona ja erinomainen soittotaito sekä tyylitaju tekevät hänestä hyvän yhteistyökumppanin kaikissa olosuhteissa”.
Lakan Betoni Oy:n 50 000 euron lahjoitus nimikkorahastoonsa
Pohjois-Karjalan rahastossa on yleisrahaston lisäksi 38 nimikkorahastoa, joista jaetaan apurahoja lahjoittajien toiveiden mukaan.
Lakan Betoni Oy lahjoitti 50 000 euroa yhtiön perustajien Irja ja Ahti Lakan nimikkorahastoon. Samalla yhtiö toivoo, että jatkossa rahaston tuottoja ohjataan myös ympäristöasioiden edistämiseen.
Lakan rahastosta saa tänä vuonna apurahan kuvataiteilija Leila Tanskanen taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen.
Jouko Tötterström. Kuva: valokuvaajamestari Reijo Koirikivi
Musiikin tohtori Jouko Tötterströmille myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi. Tötterström on tuottelias säveltäjä ja arvostettu musiikin opettaja. Hän on uransa aikana toiminut muun muassa Oulun konservatorion pianonsoiton ja Oulun ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman yliopettajana. Hän on myös valtakunnallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun idean isä.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Kärkihankeapurahan saaneet Liisa Louhela ja Jenni Räinä. Kuva: Teija Soini
Rahasto vastaanotti 638 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 46 hakijalle. Maakunnallisena kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa filosofian maisteri Jenni Räinälle ja kirjailija Liisa Louhelalle ympäristökonflikteista kertovan romaanitrilogian ensimmäisen osan kirjoittamiseen sekä tv-sarjan käsikirjoittamiseen. Taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat muun muassa kuvataiteilija Heidi Kesti ja sirkustaiteilija Hanna Moisala. Tieteen puolella vuoden/kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa Master of Arts Kristina Vitekille lapsuuden salaisia paikkoja käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kauppatieteiden maisteri Emmi Wilénilletemperamenttia, mielenterveyttä ja työmarkkinanäkymiä käsittelevään väitöstutkimukseen.
Kotiseututyön apurahana 30 000 euroa saivat filosofian maisteri Anne-Maria Haapala ja kasvatustieteen maisteri Auli Sipola suomalaista perinneneuletta, tikkuröijyä, käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin kaksi. Kuvataiteilija Anni Arffman ja hänen työryhmänsä saivat 25 000 euroa julkisen taideteoskokonaisuuden toteuttamiseen nuorisopsykiatrian poliklinikalle yhteistyössä Veeran Verstaan kanssa. Taiteilija Mari Rautio ja muusikko Timo Rautiosaivat 15 000 euron apurahankehitysvammaisten ja ikäihmisten vuorovaikutteisten ja osallistavien musiikkihetkien toteuttamiseen.
Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 273 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,9 miljoonaa euroa.
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti tait. maisteri Salla Talvikki Niemisen ja tanssitaiteilija Tanja Kunnarin kirjoittamattoman historian kulttuurikävelyn Hämeenlinnassa, jonka toteuttamista rahasto tuki 40 000 eurolla.
Taidetta kaikille -apurahan (18 500 euroa) kohteeksivalittiin kuvatait. maisteri Anne Tammisen ja Jazzrosvojen ikäihmisten palvelutaloihin suunnatun konserttisarjan järjestäminen.
Kokovuotisia (30 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna yhdeksän. Niistä 6 myönnettiin taiteeseen ja 3 tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. kirjailija Maritta Lintuselle kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvatait. maisteri Antti Oikariselle taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. kasvatustiet. maisteri Hillevi Vyyryläinen, jonka väitöskirja käsittelee kriittisesti nepsy-käsitettä suomalaisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Post doc -apurahan (34 000 euroa) sai luonnontiet. tohtori Áron Lukács väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee levien biologista monimuotoisuutta lisäävien tehokkaiden makrofyyttien poistokäsittelyä.
Myönnetyistä apurahoista 70 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 30 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 15 500 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.
Palkinto myönnetään tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden edistämisestä.
Kasvatustiet. tohtori, professori Juhani Honka. Kuva: Vilja Tamminen
Kasvatustiet. tohtori, professori Juhani Honka saa Hämeen Kulttuurirahaston vuoden 2024 palkinnon, jonka arvo on 15 000 euroa.
Hämeenlinnassa asuva Juhani Honka on tehnyt ansiokkaan elämäntyön yhteisöllisyyden ja elinikäisen oppimisen puolesta. Hän on kaikkeen ehtivä renessanssi-ihminen, jolla on poikkeuksellisen laajat tiedot useista taiteen- ja tieteenaloista. Positiivinen, innostunut ja kaikesta kiinnostunut elämänasenne hehkuu hänen ympärillään ja kannustaa muita.
Hänen oma toimintansa on erinomainen esimerkki. Diplomi-insinöörinä Juhani Honka kiinnostui kasvatustieteellisestä tutkimuksesta lisensiaatintyötä ja väitöskirjaa myöten. Hän on toiminut Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston rehtorina ja jäi eläkkeelle vuonna 2013 Hämeen liiton maakuntajohtajan paikalta. Tämän jälkeen Honka on toiminut monissa maakunnissa koulutuksen asiantuntijana.
Missä Juhani, siellä tapahtuu. Hän on Ukrainan tukikonserttien järjestäjä ja aktiivinen Kulttuurikaari ry:ssä. Omien esiintymisten myötä myös lapsuuden toiveammatti tangolaulaja on toteutunut. Hän on pannut alulle Vanajavesi-säätiön, Päijänne-säätiössä hän on vetänyt taimenen pelastusohjelmaa. Hän on vuoden rapukuningas, hän on… lista voisi jatkua vielä pitkään.
Juhani Honka on puhunut ja toiminut laajasti elinikäisen oppimisen puolesta. Hänen mukaansa nuoria ja lahjakkaita pitää tukea, mutta luukkua ei pidä lyödä kiinni myöskään varttuneempien osalta. Osa tiedoista ja kokemuksista voi tulla vain työ- ja elämänkokemuksen kautta. Koska ammatilliset urat voivat nykyisin olla pitkiä ja muuttuvia, henkisellä ja fyysisellä kunnolla on yhä suurempi merkitys. Tässäkin Juhani Honka on ollut sanojensa mittainen.
Juhani Hongan suhde Hämeen rahastoon on ollut monivaiheinen: hän on itse hakenut ja saanutapurahoja, varttuneena tutkijana evästänyt nuoria hakemusmaailmaan, asiantuntijana arvioinut hakemuksia ja viimein toiminut hoitokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2020–2023.
Juhani Honka on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Yli rajojen -hanke tarjoaa kouvolalaisille nuorille mahdollisuuden osallistua koulun lukuvuoden kestävään projektiin. Kuvassa Kouvolan kaupungin nuoriso-ohjaaja Antti Leminen ja Kouvolan Yhteislyseon musiikinopettaja Anna Kuurne. Kuva: Nana Cihangir
Kymenlaakson rahasto jakoi 500 000 euroa 35 taiteen ja tieteen yhteisölle, työryhmälle ja yksittäiselle tekijälle.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, saa moniammatillinen Yli Rajojen -työryhmä. Työryhmään kuuluvat Kouvolan nuorisopalvelut ja kirjasto, Kouvolan Yhteislyseo, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kouvolan Teatteri, Studio Dance Pit sekä XAMK. Apuraha auttaa toteuttamaan Kouvolan teatterin näyttämölle nuorten kanssa tehtävän musikaalin toukokuussa 2025.
”Musiikin ja teatterin lisäksi nuorten on mahdollista löytää kiinnostuksen kohteita kaikista projektin osa-alueista. Työpajojen ja biisinkirjoituskilpailun myötä toiminta laajenee koko Kymenlaakson alueelle. Apurahan turvin hankkeeseen saadaan tuottaja ja ohjaaja, jotka pitävät käytännön asiat ja taiteellisen kokonaisuuden käsissään”, kertoo apurahahakemuksen laatinut Kouvolan Yhteislyseon musiikin lehtori Anna Kuurne.
Apurahaa myönnettiin myös nuorten musikaaliin Haminan lukion 130-vuotisjuhlaan, lasten ja nuorten kanssa toteuttavaan näytelmään Kouvolassa ja Kotkassa sekä lasten ja nuorten työpajoihin maakunnan alueella. Kokovuotisen työskentelyapurahan väitöskirjaan sai muun muassa Kitta Ripatti, joka tutkii vakavasti käytösoireilevien nuorten resilienssiä.
Kymenlaakson rahaston 15 000 euron palkinnon saa Kouvolassa toimiva Monikulttuurikeskus Saaga ry. Keskuksen taustalla oleva yhdistys on edistänyt monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista vuodesta 1995 lähtien. Keskus on kaikille avoin ja maksuton kohtaamispaikka, jossa eritaustaiset ihmiset löytävät tekemistä ja uusia kavereita. Yhdistys palkitaan kynnysten madaltamisesta ja yhteisen tarinan rakentamisesta.
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Kymenlaakson rahasto vastaanotti 249 hakemusta. Myönnetystä puolesta miljoonasta eurosta noin kaksi kolmasosaa meni taiteelle (26 apurahaa) ja reilu kolmasosa tieteelle (9 apurahaa). Tieteen apurahoista jaettiin 70 000 euroa lääketieteelliseen tutkimukseen Olavi ja Alli Pietikäisen rahastosta. Tänä vuonna jaettiin apurahoja myös Toivo Huuhtasen rahastosta Haminasta kotoisin oleville nuorille taiteen ja tieteen tekijöille, Elli Kuuselan rahastosta musiikin edistämiseen sekä Uuno Klamin ja Elsa Parosen rahastoista yleisesti taiteen ja tieteen edistämiseen.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen 100 000 euron tiedeapurahan sai dosentti Anna Laine-Petäjäkangas työryhmineen karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusten pitkäaikaiskehityksen tutkimiseen. Tutkimusta tarvitaan, sillä metsäojitettujen soiden ennallistamisen ilmastovaikutukset tunnetaan heikosti ja tällä hetkellä ennallistamisen ilmastovaikutuslaskelmat ja mallinnukset nojaavat luonnontilaisten soiden päästöarvoihin. Vanhin tutkimuksen kohteena oleva suo on vuodelta 1994 ja uusin vuodelta 2024. Hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasujen dynamiikkaa ja prosesseja sekä maasto- että laboratoriomittauksin.
”Hakemusten määrä joka toinen vuosi jaettavaan tieteiden yhteisapurahaan kasvoi hieman. Ilmastovaikutuksien tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä kohde. Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna yhteensä 70 apurahaa, yhteissummaltaan 1 270 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 19. Hakemuksia saapui tänä vuonna 554 kappaletta ja haettu kokonaissumma oli lähes 13,5miljoonaa euroa. Hakemusten määrä ja taso olivat tänä vuonna hyvät”, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Kai Kaarniranta.
Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna myös kaksi kaksivuotista työskentelyapurahaa, yhden sekä taiteisiin että tieteisiin. Suonenjokelainen kuvataiteilija Mari Arvinen saa kaksivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arvisen työsuunnitelmaan sisältyy mm. ryhmänäyttelyt Varkaudessa ja Venetsiassa sekä yksityisnäyttely Kuopiossa.
Tieteiden kaksivuotisen apurahan saa fil. maisteri Minttu Kärkkäinen, joka tutkii väitöskirjatyössään eturauhassyöpäsolujen lääkeainevasteita. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpätyyppi. Hoidon ongelmana on syövän kehittyminen hoidoille resistentiksi sekä vaihtelevat lääkeainevasteet potilaiden välillä.
Taiteen puolella suurimman apurahan, 40 000 euroa, saaPohjois-Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät ry:n Sanataidekoulu Aapeli Taidetta kaikille -apurahana. Apurahalla kehitetään musiikkiteknologiaa ja sanataidetta yhdistävää monitaiteista ja kielirajat ylittävää Kielikuutio -kokonaisuutta. Hanke toteutetaan päivätoiminnassa olevien kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten parissa Tuusniemellä, Kaavilla ja Juankoskella.
Toinen Taidetta kaikille -apurahansaaja on Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed ry, joka toteuttaa 12 000 eurolla toiminnallisia valokuva-, video- ja animaatiotyöpajoja lastensuojeluyksikössä, palvelukeskuksissa, sairaalakoulussa ja vastaanottokeskuksessa Kuopiossa. Työpajojen tulokset kootaan näyttelyksi ensin toteutuspaikkaan ja sen jälkeen Kuopion kirjastoon.
J. V. Snellman -mitali kirjailija Marja-Leena Tiaiselle
Kirjailija Marja-Leena Tiainen. Kuva: Marko Koivistoinen
Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan esityksestä kirjailija Marja-Leena Tiaiselle myönnettiin J. V. Snellman -mitali lasten ja nuorten tarinoista, maailmankuvien luomisesta.
”Marja-Leena Tiainen on tehnyt pitkän, merkittävän uran ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjallisuuden parissa. Hänen työnsä kattaa myös selkokirjoja sekä aikuisille suunnattuja romaaneja”, kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen.
”Suomen Kulttuurirahasto on tukenut lasten ja nuorten lukutaidon kehittämistä usean vuoden ajan eri hankkeiden kautta, viimeisimmäksi myös selkokirjallisuutta. Arvostamme Marja-Leena Tiaisen tärkeää työtä kirjallisuuden alalla.”
Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto KarmaRockille, karman verran paremmalle festivaalille
Satakunnan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinto myönnettiin Harjavallassa vuodesta 1992 järjestetyn festivaalin taustaorganisaatiolle KarmaRock-yhdistys ry:lle. KarmaRock-festivaali on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista, ja se on tuonut Satakuntaan monipuolista festivaaliohjelmaa ja tarjonnut esiintymismahdollisuuksia lukuisille artisteille ja yhtyeille.
KarmaRock on osoitus alueen kulttuuritoimijoiden innovatiivisuudesta ja rohkeudesta. Ohjelmisto on uskallettu laatia musiikki edellä sen sijaan, että olisi turvauduttu pelkästään kaikkien tuntemiin yleisömagneetteihin. Festivaalin ohjelmisto on aina ollut taiteellisesti kunnianhimoinen. Satakunnan Kulttuurirahasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että festivaalilla on ollut merkittävä rooli alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä. Suurella sydämellä järjestetyssä festivaalissa merkittävää on ollut lämminhenkinen ja kotoisa ilmapiiri, sekä tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden talkoolaisten vahva sitoutuminen tapahtuman järjestämiseen vuodesta toiseen. KarmaRock-festivaali on tärkeä osa Satakunnan kulttuurikenttää ja se on merkittävä tekijä alueen kulttuurisen identiteetin ja elinvoiman ylläpitämisessä.
Kuvataide ja säveltaiteet saivat eniten rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä nousi viime vuoteen nähden +11%, jonka mahdollisti edellistä vuotta suurempi jakosumma. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (114 000€), säveltaiteisiin (101 500€), luonnontieteisiin (90 000€) ja humanistisiin tieteisiin (87 000€). Nuorin apurahan saaja on 17-vuotias, hänelle myönnettiin apuraha sellon jousen hankintaan. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (20 kpl), Helsinkiin (8 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (4 kpl).
Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kolmelle toimijalle yhteensä 80 000 euroa
Pori Jazz -festivaalin historiaa ja kulttuuriperintöä tutkivat väitöskirjatutkija Anna Peltomäki (vas.), DI Jere Grönman, väitöskirjatutkija Tommi Iivonen sekä yliopistonlehtori sekä hankkeen johtaja Petri Saarikoski (oik.). Kuva: Henri Kari
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. Petri Saarikosken työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Pori Jazz -festivaalia koskevaan monitieteiseen tutkimushakkeeseen. Satasirkus ry:lle myönnettiin 20 000 euroa Sirkumpro-festivaalin toteuttamiseen ja Sensommar Film Festival ry:lle 20 000 euroa kärkihankkeena elokuvafestivaalin tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin kolmelle hakijalle: Anu Sukaselle valokuvaprojisointiin ja tapahtumien järjestämiseen ikäihmisten hoitolaitoksissa 13 000 euroa, Heli Vehkaperälle ja Minä olen taide -hankkeelle kehitysvammaisten toimintakeskuksessa 20 000 euroa ja Satasoittoyhdistys ry:lle Monikulttuurisia kohtaamisia musiikin kielellä -konserttisarjan järjestämiseen 10 000 euroa.
Keskimääräisen apurahan summa 14 800 euroa
Tänä vuonna taiteelle myönnettiin apurahaeuroista 51% ja tieteelle 49%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 32 apurahaa ja tiede 18 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto on apurahoja myöntäessään pitänyt tärkeänä erityisesti sitä, että apurahoilla kyetään mahdollistamaan ja edistämään lahjakkaiden tieteen- ja taiteenharjoittajien työskentelymahdollisuuksia Satakunnassa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 270 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 032 897 euroa. Satakunnan rahasto jakoi tänä vuonna aiempia vuosia enemmän apurahoja Satakunnassa järjestettäville tapahtumille ja festivaaleille.
Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto on perustettu 65 vuotta sitten, neljäntenä Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Maakuntarahastoa perustettaessa sen tehtäväksi asetettiin maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Rahasto on täyttänyt sille asetetun tehtävän jakamalla apurahoja ja palkintoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille, sekä tukemalla laajoja kulttuurihankkeita ja osallistumalla kulttuuripoliittiseen toimintaan maakunnassa.
Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2024 ja kevään 20215 aikana valituskuoro-hankkeen neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Savossa. Valituskuoro on suomalaisten nykytaiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Sen ideana on kerätä ihmisiltä erilaisia valituksen aiheita ja koota niistä teksti, joka sävelletään kuoroteokseksi ja esitetään julkisesti. Huumori on vahvasti läsnä kaikissa kuorototeutuksissa. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja onkin perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200.
Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen
Tapahtumakierros käynnistyy Mikkelissä marraskuussa 2024. Silloin kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä mukaan paikallisista ihmisistä koottuun valituskuoroon. Laulutaitoa ei tarvita, ei myöskään aiempaa kokemusta kuorolaulamisesta tai esiintymisestä. Esityksen jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jossa pohditaan Mikkelin ja Etelä-Savon hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta.
Valituskuorohankkeen toteuttaa Volat Oy. Sen verkkosivulla on lomake, johon voi purnata vapaasti ja jossa voi samalla ilmoittautua mukaan valituskuoroon. Mikkelin lisäksi valituskuoroja järjestetään kolmella muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa alkuvuodesta 2025. Paikkakuntia ja tapahtumapaikkoja ei ole vielä valittu, ja Volat toivookin yhteydenottoja tapahtumasta kiinnostuneilta kunnilta ja niiden toimijoilta.
Tukea henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 32 yksityishenkilölle ja 7 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 16 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 11 (tiede 6, taide 5) ja puolivuotisia 6 (tiede 2, taide 4). Tieteen kokovuotisen, 34 000 euroa, sai fil. tohtori Jaanika Edesi Luonnonvarakeskuksessa Savonlinnassa toteutettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan parhaita menetelmiä jalostaa kuusentaimimateriaali juurikääpätautia kestäväksi. Kuusenjuurikääpä on yksi vahingollisimmista kuusen sienipatogeeneistä. Se aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuottaa Suomen koko metsätaloudelle merkittäviä kustannuksia. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan saivat terveystiet. maisteri Suvi Lamberg, kasvatust. maisteri Katri Laukkanen, fil. maisteri Henri Leskinen, psykol. maisteri Tuuli Paajanen ja sairaanhoitaja YAMK Paula Viinikainen.
Taiteen kokovuotisen apurahan saivat M.M. Jenni Hanikka, kuvataiteilija Markku Laamanen, kuvataiteilija Ville Löppönen, kuvataiteilija Sami Makkonen ja fil. maisteri Kaisa Parén. Kansainvälistä uraa tehnyt Jenni Hanikka keskittyy hankkeessaan mm. suomalaista kansanmusiikkia ja itäisiä musiikkiperinteitä yhdistävän soolomateriaalin säveltämiseen ja sovittamiseen, musiikillisten yhteistyökuvioiden aloittamiseen Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä sekä konserttikiertueeseen Pohjoismaissa.
Kokoaikaisen työskentelyn lisäksi myös osa-aikaista työskentelyä tuettiin 17 eri hankkeessa. Artesaani Rael Jarmas sai tukea kotimaisen keppihevostaiteen kehittämiseen ja uuden malliston suunnitteluun. Jarmas aloitti keppihevosharrastuksen 2006. Ensimmäinen realistisen keppihevosen prototyyppi valmistui 2015 ja jo seuraavan vuoden SM-kilpailussa hän sai alan yhdistyksen myöntämän kunniakirjan ansioistaan keppihevosharrastajana. Siitä lähtien ura on jatkunut menestyksekkäästi keppihevoskulttuurin ja -taiteen edistäjänä Suomessa ja ulkomailla. Rael Jarmas markkinoi keppihevoskäsitöitään Instagramissa nimimerkillä solku_art. Profiililla on huimat 32 500 seuraajaa.
Pien-Toijolan talomuseon päärakennus, jonka katto korjataan kunnostamisen yhteydessä.
Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Ristiina-seura ry:lle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kunnostushankkeeseen. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö ja arvokas suojelukohde. Sen läheisyydessä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä kansallisromanttisen ajan rakennustyyliä edustava E. N. Setälän huvilana tunnettu Kallioniemi. Samalla kylällä sijaitsevat myös 1800-luvulla rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat, jotka yhdistävät Saimaan Yöveden ja Louhiveden.
Taidetta kaikille -apuraha, 20 000 euroa, jaettiin kahden hankkeen kesken. Näyttelijä FIA Risto Kopperi ja musiikkipedagogi Teemu Laasanen vievät 10 000 eurolla kulttuurisäpinää eteläsavolaisille senioreille. Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry puolestaan järjestää samankokoisella summalla innostavaa bänditoimintaa ja erityismusiikkityöpajoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.
Apurahoja haettiin lähes 5,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 14,7 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 70 % ja tieteen 29 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (41 %), yhteiskuntatieteet (18 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (16 %). Tuetuimpia taiteen aloista olivat kuvataiteet (29 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (15 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 20 ja apurahojen keskisuuruus n. 15 500 euroa.
Vastuullisen puurakentamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistäjälle
Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen. Kuva: Sami Funke
Teknologiapuisto Nohevaan valmistuneen teollisen puulaboratorion avajaisia vietettiin tammikuussa 2024. Laboratoriorakennus on kooltaan varsin suuri ja rakentamiseen on käytetty 500 m3 puuta. Testaus- ja pilotointihallin pinta-ala on 900 m2 ja se mahdollistaa suurten rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Laboratorio on myös varustettu testausominaisuuksiltaan laajalla laiteteknologialla ja sen erikoisuutena ovat olosuhteiltaan säädeltävät säähuoneet. Niissä voidaan mm. mallintaa erilaisia sisä- ja ulko-olosuhteita äärimmäisestä kuumuudesta paukkupakkasiin tai kosteudesta UV-säteilyyn.
”Yritykset ovat tervetulleita tutustumaan laboratorioon. Omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi ostaa tutkimus- ja testauspalvelua tai yritykset voivat osallistua Xamkin kehityshankkeisiin”, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.
Teollisen puurakentamisen laboratorion vaikutus heijastuu paljon laajemmalle kuin ainoastaan mekaanisen puurakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Perustoimintansa rinnalla laboratorio edistää myös puurakentamisen insinöörikoulutusta. Insinööriopiskelijoille on laboratoriossa tarjolla harjoittelupaikkoja tai tutkimusapulaisen tehtäviä eri hankkeissa. Opinnäytetyö tuotekehityshankkeeseen osallistuvalle yritykselle voi avata kaivatun työpaikan puualalla.
Yhdistämällä tutkimuksen, kehitystyön, yritykset ja alan koulutuksen teollisen puurakentamisen laboratorio luo erinomaiset puitteet Suomen suurimman mekaanisen metsäteollisuuskeskittymän vahvistumiselle myös jatkossa.
