Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Opastuksella Taidekoti Kirpilässä

Helsingin Töölössä sijaitsevan Taidekoti Kirpilän vuoden kävijämäärä nousi ensimmäistä kertaa yli kymmeneen tuhanteen. Moni kävijöistä osallistui opastetulle kierrokselle, joita vuoden aikana järjestettiin lähes 400. Mikä opastuksilla kiinnostaa?

Pitkän linjan museo-opas Antti Solin on opastanut Taidekoti Kirpilässä vuoden verran. Hän kertoo, että monet ovat kiinnostuneita taiteen keräilijä Juhani Kirpilän persoonasta ja elämäntarinasta.

Taidekotiin tullaan myös tiettyjen taiteilijoiden perässä. Åke Mattas kiinnostaa monia, samoin Olavi Martikainen ja hänen poikkeuksellinen elämäntarinansa – Martikainen ajautui yhteiskunnan ulkopuolelle ja teki viimeiset vuotensa taidetta Mankkaan kaatopaikalla. 1900-luvun taitteen taiteilijanaiset, kuten Maria Wiik ja Ellen Thesleff, vetävät myös väkeä.

Ulkomaalaiset kävijät haluavat usein perehtyä suomalaiseen taidekenttään ja taidemaailmaan yleisesti.

”Kirpilässä voi saada erinomaisen johdatuksen 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten suomalaiseen taiteeseen. Sitä on innostavaa esitellä”, Solin sanoo.

Taidekoti Kirpilässä järjestetään myös teemaopastuksia, joiden aiheena voivat olla vaikkapa Taidekodin itämaiset matot. Vuodesta 2017 alkaen on pidetty queer-opastuksia, joiden konseptin loi yksi Kirpilän oppaista, Karoliina Arola.

Ideana on kuljettaa yleisöä kokoelman halki kiinnittäen huomiota kaikkeen sellaiseen, joka kulkee oman aikansa ”vastakarvaan”.

”Opastuksilla etsitään sitä, miten taiteessa on haastettu normeja ja totuttuja kertomuksia. Kokoelmissa on teoksia, jotka eivät asetu kiltisti binäärin jompaankumpaan päätyyn”, Solin kuvailee.

Queer-kierroksilla teoksia käsitellään muustakin kuin sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmasta. Voidaan esimerkiksi paneutua valkoisuuteen tai etsiä muita kuin ihmiskeskeisiä näkökulmia.

Solin nauttii vuorovaikutuksesta ja keskusteluista, ja hän toivoo, että yleisökin uskaltaisi opastuksilla olla äänessä.

”Yritän oikein lietsoa keskustelua, enkä ole yhtään pahoillani, jos minut keskeytetään. Puhuvana päänä toimiminen ei ole antoisaa”, hän sanoo.

Solinilla on taustallaan akateemiset opinnot taide- ja kulttuurihistoriassa, mutta se ei hänelle riitä. Näkemyksen laajentamiseen ja ahaa-elämyksiin tarvitaan muita ihmisiä.

”Voin olla varma siitä, että tänäänkin opastaessa saan kuulla yleisöltä jotakin, joka yllättää ja saa oivaltamaan jotain uutta.”

Taidekoti Kirpilä
Pohjoinen Hesperiankatu 7., 6. krs
Avoinna ke klo 14–18 ja su klo 12–16, ryhmille sopimuksen mukaan

Yleisöopastukset ke klo 14.30 ja su klo 12.30
taidekotikirpila.fi

Taidekoti Kirpilä juhlii 30-vuotista taivaltaan – juhlanäyttely avautuu 3.6.

Taidekoti Kirpilän 30-vuotisjuhlanäyttely: Vuodet, jotka toistavat päivänsä

Nykytaiteeseen keskittyvän näyttelyn on kuratoinut Mariliis Rebane. Näyttely esittelee uusia teoksia Freja Bäckmanilta, Shia Conlonilta, August Joensalolta, Minjee Hwang Kimiltä, Iona Roisinilta, Emmi Vennalta ja Bogna Luiza Wiśniewskalta.

Näyttelyn paikkasidonnaiset teokset – joista osa naamioituu arkipäiväisiksi esineiksi – asettuvat eri tekniikoin läheiseen vuoropuheluun museon kodinomaisen tilan kanssa. Taidekoti Kirpilän ympäristö muodostuu näin perustaksi ajan lineaarisuuden kyseenalaistamiselle. Näyttely haastaa tiukat rajat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Yhtä lailla kyseenalaiseksi asettuu elämänkaaren suoraviivainen kehitys riippuvaisesta lapsuudesta itsenäiseen aikuisuuteen, jonka olennainen osa on lisääntyminen.

Lähtökohtana on ajatus queer-ajasta. Näyttelyn nautintoon keskittyvät teokset viittaavat olemassaolon tahtiin, joka näyttäytyy pikemminkin vahvana sykkeenä kuin kellon tasaisena tikityksenä.

“Juhani Kirpilä hankki teoksia, joiden keskellä tahtoi elää. Hänen kokoelmassaan on erityisen paljon muoto- ja ihmiskuvia. Näissä näkyy ihmisyyden koko kirjo. Taidekodissa vuoropuhelu menneen ja nykyisen välillä on käsinkosketeltavaa, ja tätä juhlanäyttely korostaa entisestään”, sanoo vt. museonjohtaja Olli Vallinheimo.

Taidekoti Kirpilässä esillä olevien teosten lisäksi näyttelyyn sisältyy August Joensalon videoteos, joka julkaistaan myöhemmin verkossa. Osa näyttelyä ovat myös Freja Bäckmanin vinyylilevyn kuuntelutapahtumat ja Emmi Vennan koreografioimat esitykset.

Taidekoti Kirpilä on avoinna yleisölle keskiviikkoisin kello 14–18 ja sunnuntaisin kello 12–16 sekä tilausryhmille sopimuksen mukaan. Näyttelyn ensimmäisellä viikolla museo on poikkeuksellisesti avoinna myös perjantaina 3.6. klo 14–20 ja lauantaina 4.6. klo 12–16.

Pienet taidemuseot tarjoavat suuria elämyksiä

Marraskuun alussa lanseerattu Small Art Museums in Helsinki -sivusto (smallartmuseumshelsinki.fi) esittelee viisi taidemuseota, jotka toimivat taiteenkerääjien tai taiteilijoiden entisissä kodeissa: Didrichsenin taidemuseo ja Villa Gyllenberg Kuusisaaressa, Reitzin säätiön kokoelmat ja Taidekoti Kirpilä Töölössä sekä Gallen-Kallelan Museo Tarvaspäässä Espoossa.

Henry Moore (1898–1986), The Archer (Three Way Piece), 1967. Kuva: Jussi Pakkala

Henry Moore (1898–1986), The Archer (Three Way Piece), 1967. Kuva: Jussi Pakkala

Meren äärellä Kuusisaaressa sijaitsee Didrichsenin taidemuseo, arkkitehti Viljo Revellin Marie-Louise (1913–1988) ja Gunnar (1903–1992) Didrichsenille suunnittelemassa rakennuksessa, jota ympäröi julkinen veistospuisto. Museossa on tammikuun 2021 loppuun asti esillä Suomessa ainutlaatuinen ”Vincent van Gogh – tie taiteilijaksi” -näyttely.

– Van Gogh -näyttelymme on ollut erittäin suosittu ja kahden kuukauden aikana kävijöitä on ollut jo 30 000, Didrichsenin taidemuseon johtaja Maria Didrichsen iloitsee. 

Villa Gyllenbergin salonki. Kuva: Jussi Tiainen

Villa Gyllenbergin salonki. Kuva: Jussi Tiainen

Kuusisaaressa sijaitsee myös taide- ja kotimuseo Villa Gyllenberg, joka koostuu pankkiirina menestyneen Ane Gyllenbergin (1891–1977) ja hänen vaimonsa Signen (1895–1977) entisestä kodista ja sen yhteyteen myöhemmin rakennetusta galleriaosasta. Villa Gyllenberg on suljettu peruskorjauksen vuoksi tammikuuhun 2022 asti.

Reitzin säätiön kokoelmat ovat esillä rakennuttaja ja keräilijä Lauri Reitzin (1893–1959) kodissa Töölössä. Museo toimii Reitzin rakennuttaman ja omistaman, vuonna 1938 valmistuneen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Sen kokoelmat kattavat paitsi korkeatasoista kuvataidetta, myös mm. ainutlaatuiset hopea- ja asekokoelmat.

– Kotiympäristössä toimiminen tarjoaa taiteen nauttimiselle erityisen intiimin tunnelman. Kokoelmaamme kartutetaan jatkuvasti, viimeisimpiä hankintojamme ovat Helene Schjerfbeckin ja Elin Danielson-Gambogin omakuvat, Reitzin säätiön kokoelmien museonjohtaja Jaana Cawén kertoo.

Taidekoti Kirpilän Mattas-huone. Keskellä Raimo Saarisen (s. 1984) teos Neosgaia. Kuva: Riitta Supperi

Taidekoti Kirpilän Mattas-huone. Keskellä Raimo Saarisen (s. 1984) teos Neosgaia. Kuva: Riitta Supperi

Hesperian esplanadin toisella laidalla sijaitseva Taidekoti Kirpilä on lääketieteen lisensiaatti, reumalääkäri ja taidekeräilijä Juhani Kirpilän (1931–1988) ja tämän puolison Karl Rosenqvistin entinen koti, jossa esitellään Kirpilän keräämää suomalaisen taiteen kokoelmaa sekä vaihtuvia näyttelyitä.

Gallen-Kallelan Museo sijaitsee taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) itselleen suunnittelemassa ateljeelinnassa meren äärellä Espoon Laajalahdessa. Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä ja toimii Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskuksena.

– Monet SAM-verkoston museot sijaitsevat kauniissa luonnonympäristöissä. Kulttuuriympäristön ja luonnon vaaliminen on meidän toiminnassamme keskeistä, Gallen-Kallelan hengessä tapahtuvaa toimintaa, kertoo Gallen-Kallelan museonjohtaja Tuija Wahlroos.

– Museoihimme viitataan usein kätkettyinä helminä, ja helmiä ne kyllä ovatkin, mutta eivät suinkaan kätkettyjä! Uuden sivuston avulla on helppo navigoida monipuolinen taideseikkailu museoiden upeisiin kokoelmiin, monipuolisiin näyttelyihin ja kutsuviin tiloihin, kuvailee museonjohtaja Johanna Ruohonen Taidekoti Kirpilästä.

Gallen-Kallelan Museo, Tarvaspää, 1911-1913. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Gallen-Kallelan Museo, Tarvaspää, 1911-1913. Kuva: Gallen-Kallelan Museo

Turvalliseen vierailuun kiinnitetään tällä hetkellä museoissa erityistä huomiota.

– Kävijämäärissä näkyy, että ihmiset ovat koronan vuoksi varovaisia, mikä on tietysti hyvä asia. Turvalliseen museokäyntiin kuitenkin panostetaan paljon, ja moniin kohteisiin voi tilata vaikkapa yksityisen vierailun pelkästään omalle ryhmälleen, Ruohonen kutsuu.

– Pidennetyn aukiolon ansiosta olemme vastaanottaneet kävijöitä hyvin tasaiseen tahtiin ja voineet rajata sisällä olevien määrää niin, että museovierailu on ollut turvallinen ja miellyttävä kokemus, kertoo Maria Didrichsen.

Small Art Museums in Helsinki –sivuston ja sen visuaalisen ilmeen on toteuttanut Aki Ala-Kokko, jonka käsialaa on myös Taidekoti Kirpilän verkkosivu-uudistus vuodelta 2018.

Lisätietoja:

smallartmuseumshelsinki.fi

Didrichsenin taidemuseo, avoinna ti & pe–su 10–18, ke–to 10–20, 16e/14e/0e, Museokortti.
Gallen-Kallelan museo, avoinna talvikaudella 1.9.–14.5. ti–la 11–16, su 11–17, 10e/7e/5e/0e, Museokortti.
Reitzin säätiön kokoelmat, avoinna ke 15–17 ja su 15–17, maksuton sisäänpääsy.
Taidekoti Kirpilä, avoinna ke 14–18 ja su 12–16, maksuton sisäänpääsy.
Villa Gyllenberg, suljettu remontin vuoksi tammikuuhun 2022 asti.

Small Art Museums Helsinki logo

Kätketyt puutarhat Taidekoti Kirpilässä – nykytaidenäyttely avautuu

Näyttelyn taiteilijat

Ana Gutieszca, Anna Ting Möller, Alejandro Montero Bravo, Polat Ghasemloo sekä Nayab Ikram ja Ramina Habibollah

Uutuusnäyttelyssä nykytaide nivoutuu osaksi Kirpilän kokoelmaa sekä sen lämmintä, kodinomaista tunnelmaa. Näyttelyyn kutsutut poh­joismaiset taiteilijat Ana Gutieszca, Anna Ting Möller, Alejandro Montero Bravo ja Polat Ghasemloo rakenta­vat teoksillaan uudelleen kotia tunteiden ja muistojen kautta. Välineinä ovat sekä ääni, video, veistokset, installaatiot että maalaukset.

Nayab Ikram (s. 1992, Maarianhamina) ja Ramina Habibollah (s. 1992, Teheran) muodostavat suomalais-aasialaisen kuraattorikaksikon, joka pyrkii luomaan vuoropuhelua suomalaisen ja pohjoismaisen taidekentän välille työskentelemällä erityisesti PoC-taiteilijoiden (people of colour) kanssa.

”Lähtökohtamme on intersektionaalinen feminismi, mistä käsin haastamme suomalaisen kulttuuripolitiikan normeja ja pyrimme kohti yhdenvertaisuutta ja edustavuutta. Käytännössä tämä tapahtuu järjestämällä näyttelyitä, joissa PoC-taiteilijat ovat sekä näyttelyn keskiössä että vastuussa sen toteu­tuksesta”, Ikram ja Habibollah toteavat.

Vuonna 2017 Ikram ja Habibollah kuratoivat FemF Art -näyttelyn osana Feministisen Foorumin vuosittaista ohjelmaa ja he jatkavat FemF Art -näyttelyn parissa yhteistyössä Titanik-gallerian kanssa Turussa syksyllä 2019. Heidän kuratoimansa The Winds of -näyttely on parhaillaan nähtävänä osana Poliittisen valokuvan festivaalia Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä.

Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) testamenttilahjoituksesta syntynyt Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä taidemuseo, jossa on pysyvästi esillä lahjoittajan keräämä suomalaisen taiteen kokoelma. Nykytaidenäyttelyiden järjestä­minen aloitettiin Taidekoti Kirpilässä vuonna 2017, jolloin Taidekodissa nähtiin Jenna Sutelan kuratoima, kansain­välisen taiteilijajoukon toteuttama Kohtauksia pöydillä -näyttely.

”Kodinomainen esityspaikka mah­dollistaa intiimit kohtaamiset taiteen kanssa, ja nykytaiteen tuominen Kirpilän hienon kokoelman rinnalle tar­joaa kävijöille uusia, ilahduttavia ja hät­kähdyttäviäkin elämyksiä”, museonjoh­taja Johanna Ruohonen kuvailee.

”Runollisesti nimetty ‘Odottamassa kätkettyjen puutarhojen kutsuvan meitä – lähemmäs’ tukee pyrkimyk­siämme olla kaikille avoin ja yhdenver­taisuutta tuottava taiteen tila”, Ruoho­nen iloitsee.

‘Waiting for the hidden gardens to draw us – closer’ Taidekoti Kirpilässä 7.4.−21.8.2019. Näyttely on avoinna keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntai­sin klo 12−16 sekä ryhmille tilauksesta. Näyttelyn aikana järjestetään maksut­tomia yleisöopastuksia suomeksi, ruot­siksi ja englanniksi.

Polat Ghasemloon taideteokset ja Kirpilän teokset sulassa sovussa uudessa näyttelyssä. Kuva: Nayab Ikram

Polat Ghasemloon uudet työt ja Kirpilän omat teokset sulassa sovussa uudessa näyttelyssä. Kuva: Nayab Ikram

Lisätiedot:

Museonjohtaja Johanna Ruohonen, puh. 040 516 3475

www.taidekotikirpila.fi

Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931−1988) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitseva taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntaisin 12−16. Ryhmille järjestetään maksullisia kierroksia myös muina aikoina. Opastuksia voi tilata osoitteesta taidekoti(at)skr.fi tai puhelinnumerosta 09 494 436 ma–ke klo 9–15.30.

Fysiikan lakeja uhmaavaa musiikkia Taidekoti Kirpilässä

Teksti: Anna Bui
Kuva: Juho Aittokallio

Konserttien taiteellisena johtajana toimii Harri Kuusijärvi, Helsingissä vaikuttava lappilainen harmonikkataiteilija. Oman Koutus-yhtyeensä lisäksi hän on vaikuttanut muun muassa Kansallisteatterin, Helsingin kaupunginteatterin sekä YLE Radioteatterin produktioissa.

”Kuusijärvi palkattiin tehtävään, kun taidekodin ohjelmistoa haluttiin laajentaa siten, ettei se määrittyisi vahvasti minkään genren kautta”, kertoo museonjohtaja Johanna Ruohonen.

Kuusijärvelle musiikillisten rajojen rikkominen onkin ominaista. ”Toimin itse muusikkona ja säveltäjänä uuden musiikin parissa hyvin vaihtelevissa ympäristöissä. Musiikillinen kotikenttäni on jossain nykymusiikin, kansanmusiikin, jazzin ja improvisoidun musiikin rajapinnoilla”, taiteilija toteaa. ”Konserttisarjan taidemusiikki ei tunne genrerajoja, vaan luvassa on ennakkoluulottomia, rohkeita ja oivaltavia esityksiä niin klassisen musiikin, jazzin kuin maailmanmusiikin taitajilta. Keikoille on saatu osaajia eri puolilta suomalaisen musiikin hiekkalaatikkoa.”

Uuden taidemusiikin ja sen tekijöiden kirjo on Suomessa valtava. Kuusijärven tavoitteena on, että konserttisarja toisi tätä monimuotoisuutta esiin mahdollisimman laajasti. ”Olisi ihanaa, jos sarja pystyisi avaamaan kuulijoille ovia sellaisiin musiikillisiin maailmoihin, joista he eivät ole aiemmin olleet tietoisia”, Kuusijärvi toteaa toiveikkaana.

Syksyn konserttisarjassa kuullaan mm. fysiikan lakeja uhmaavia sovituksia 1900-luvun alun orkesterimusiikista, sekä runoudesta inspiraationsa saanutta sanatonta laulua ja improvisaatiota.

”Vaikka ohjelmistoa on haluttu vahvasti uudistaa, myös pitkään jatkunut lied-konserttisarjamme jatkuu hieman pienimuotoisempana uuden ohjelmiston sisällä”, lohduttaa Ruohonen perinteisten lied-konserttien ystäviä.

”Syksyn ohjelma on vasta pieni raapaisu suomalaisen musiikin monimuotoisuuteen. Mielenkiintoisia projekteja ja tekijöitä on niin valtavasti, että pulaa hienoista esityksistä ei varmasti ole tulevaisuudessakaan”, lupaa Kuusijärvi selvästi jo uudet kuviot mielessään.

Koko syksyn konsertti- ja muu ohjelmisto löytyy osoitteesta: taidekotikirpila.fi/tapahtumat/ Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931-1988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma.

Taidekoti Kirpilän kesänäyttely paljastaa teosten taakse kätkeytyvät kuvat

”Kätketyt kuvat – Taidekoti Kirpilän kaksipuoliset kankaat” asettaa näkyville yleisön harvoin näkemiä maalauskankaiden toisille puolille tehtyjä maalauksia, jotka on unohdettu tai hylätty jostakin syystä. Miksi taustapuoli on hylätty, sitä voimme jälkikäteen vain arvailla.

Taustapuoli teoksesta ”Poika” (William Lönnberg, 1910-luku). Taidekoti Kirpilä. Kuva: Harri Tahvanainen.

– Todennäköisin syy lienee yksinkertaisesti taiteilijan tyytymättömyys lopputulokseen, museonjohtaja Johanna Ruohonen pohtii.

1900-luvun alkupuoliskolla taiteilijat käyttivät kankaista usein kummatkin puolet, koska materiaalit olivat kalliita ja vaikeasti saatavissa. Jo työstettyä kangasta ei kannattanut heittää hukkaan, jos toinen puoli vain oli edelleen käyttökunnossa.

Kaikkiaan Kirpilän kokoelmassa on parikymmentä kaksipuolista teosta. Keräilijä Juhani Kirpilän (1931–1988) suosima ajanjakso näkyy myös hänen hankkimiensa kaksipuolisten teosten määrässä.

– Ripustuksemme näyttää museokävijöille maalauksia, joita taiteilija ei ollut lopullisiksi teoksiksi ja siten katsottavaksi tarkoittanut. Toivomme ripustuksen kulttuurihistoriallisen kiinnostavuuden kuitenkin hyvittävän tämän taiteilijoita kohtaan kenties epäreilun valintamme, Ruohonen kuvailee.

Taustapuoli teoksesta ”Makaava alaston nainen (Kaarina)” (Yrjö Saarinen, 1948). Taidekoti Kirpilä. Kuva: Harri Tahvanainen.

Näyttelyssä esitellään väärinpäin ripustettuna kahdeksan teosta, jotka on tehty vuosina 1909–1948. Ilmari Aallon maiseman takana on toinen maisema. William Lönnbergin anonyymin muotokuvan ja Yrjö Saarisen alastonmallin toisella puolella on alastontutkielma. Frans Hiivanaisen omakuvan takaa löytyy asetelma. Kosti Meriläisen ja Janne Muusarin omakuvien takapuolella on muotokuva. Alexander Paischeffin omakuvan takaa paljastuu hevosia, ja Emil Leinon omakuvan takaa tuntematon maisema. Kankaiden oikeisiin puoliin voi tutustua näyttelytiloissa kuvien ja amanuenssi Pia Hyttisen kirjoittamien teosesittelyiden avulla.

Näyttelyyn voi tutustua 23.5.–29.8.2018 museon tavanomaisina aukioloaikoina keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntaisin 12−16.

Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931−1988) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitseva taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntaisin 12−16. Ryhmille järjestetään maksullisia kierroksia myös muina aikoina.

Uutuuskirja merkittävästä taiteen keräilijästä ja taiteenkeräilystä

Helsinkiläinen lääkäri Juhani Kirpilä (1931–1988) keräsi laajan ja monipuolisen kokoelman suomalaista taidetta 1850-luvulta aina oman aikansa nykytaiteeseen. Tämän kokoelman, samoin kuin muun omaisuutensa, Kirpilä lahjoitti testamentissaan Suomen Kulttuurirahastolle, joka ylläpitää keräilijän entisessä kodissa Pohjoisella Hesperiankadulla Taidekoti Kirpilää.

Uutuuskirja Taiteen koti: Juhani Kirpilän taidekokoelma (Taidekoti Kirpilä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS) on visuaalisesti inspiroiva, uuteen tutkimukseen perustuva artikkelikokoelma, jossa arvostetut taidehistorian tutkijat avaavat kokoelman teoksiin uusia tarkastelukulmia. Artikkelikokoelmassa esitellään monipuolisesti keräilijän henkilöhistoriaa sekä taiteenkeräilyn sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Teoksessa avataan myös museon luomisen kiinnostava tarina: millä tavalla säätiö, jonka toimintaan museotoiminta ei aiemmin kuulunut, tulkitsi lahjoittajan tahtoa ja käynnisti museon toiminnan vuonna 1992.

Yli viisisataa teosta käsittävän suomalaisen taiteen kokoelman ytimessä on maalaustaide, jossa Juhani Kirpilää viehättivät erityisesti vahvat värit, muotokuvat, maisemat ja alastonaiheet. Taiteen koti –teoksessa kerrotaan, että Juhani Kirpilä ei rakentanut kokoelmaansa taidehistoriallinen kattavuus mielessään, vaan keräsi taidetta, jonka ympäröimänä itse halusi elää. Hän ei monesta taiteenkeräilijästä poiketen juurikaan liikkunut taidepiireissä eikä käyttänyt taidekokoelmaansa arvostuksen hankkimiseksi taiteen kentällä. Kirpilän kokoelma muodostaa näkemyksellisen läpileikkauksen suomalaisesta maalaustaiteesta yli sadan vuoden ajalta, Magnus von Wrightistä ja Helene Schjerfbeckistä Åke Mattakseen ja Ilmari Nylundiin.

Antologian on toimittanut Taidekoti Kirpilän johtaja, FT Johanna Ruohonen, ja siihen ovat kirjoittaneet artikkeleita FT, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff, FM, amanuenssi Pia Hyttinen, professori Hanna Johansson, dosentti Kristina Linnovaara, professori Ville Lukkarinen, professori Tutta Palin sekä dosentti Juha-Heikki Tihinen.

Taidekoti Kirpilä on avoinna yleisölle maksutta kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, ja siellä järjestetään mm. konsertteja ja lastentapahtumia. Maksullisia kiertokäyntejä järjestetään myös muina aikoina tilauksesta.
 

Lisätiedot:

Museonjohtaja Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

 

 

Taidekoti Kirpilä suuntaa vinon katseen kokoelmaansa

Taidekoti Kirpilä aloittaa queer-opastusten tarjoamisen keväällä 2017. Queer-opastuksilla Kirpilän taidekokoelman teoksia tarkastellaan uusista, heteronormatiivisia perinteitä rikkovista näkökulmista. Sateenkaaren väriseen luentaan opastuksilla johdattelee Taidekoti Kirpilän opas, FM Karoliina Arola.

”Taidekoti Kirpilän teoksista aukeaa monia tulkintamahdollisuuksia, joiden avulla voi löytää epänormatiivisia ja monipuolisia identiteettipositioita ja -pohdintoja. Kokoelma on moniääninen ja rikas erilaisten minuuksien ja niiden representaatioiden suhteen”, kuvailee taidehistorian dosentti Juha-Heikki Tihinen, joka on kouluttanut Taidekodin henkilökuntaa queer-teemoihin. Tihinen on yksi keskeisistä queer-tutkimuksen edistäjistä Suomessa ja aiemmin opastanut museoyleisöjä suuntaamaan katsetta vinolla tavalla tuttuihin teoksiin esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa.

Taidekoti osallistuu uusilla opastuksilla Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hankkeeseen, jota koordinoivat Seta ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu. Hankkeen tarkoituksena on tehdä näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa osana itsenäisen Suomen historiaa.

Reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) ja hänen elämänkumppaninsa Karl Rosenqvistin koti osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 7 avattiin Taidekoti Kirpilänä yleisölle kesäkuussa 1992. Juhani Kirpilä oli lahjoittanut testamentillaan kotinsa ja yli viidensadan teoksen taidekokoelmansa Suomen Kulttuurirahastolle. Kirpilän kokoelmaa esitellään yleisölle Taidekodin aukioloaikoina keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12–16 sekä sopimuksen mukaan tilatuilla opastuksilla.

Sateenkaaren väreissä -hankkeeseen osallistuminen on osa Taidekoti Kirpilä 25-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa, ja queer-opastusten lisäksi Taidekodin juhlavuoden tarjontaa ovat taidehistorialliset yleisöluennot, konsertit, koko perheen Lastensunnuntait sekä nykytaiteen ”Kastanjankukkajuhlat”-juhlanäyttely.

Maksuttomia queer-opastuksia järjestetään sunnuntaisin 19.2., 19.3. ja 2.4. Opastukset alkavat klo 14.30 ja kestävät noin tunnin. Lisäksi teemaopastuksia voi maksusta tilata ryhmille muina ajankohtina.

Lämpimästi tervetuloa Taidekoti Kirpilän juhlavuoteen sekä queer-opastuksille!

Lisätietoja amanuenssi Pia Hyttinen ja museonjohtaja Johanna Ruohonen, sähköposti: etunimi.sukunimi@skr.fi.
 

www.taidekotikirpila.fi

Taidekoti Kirpilä kutsuu maahanmuuttajat kylään

Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä Taidekoti Kirpilä aloittaa suomen kielen opiskelijoille tarkoitettujen selkokielisten opastusten järjestämisen. Opastukset ovat maksuttomia työvoimapoliittisten suomen kielen kurssien ja kotoutumiskoulutusten opiskelijaryhmille, jotka saapuvat taidekotiin yhdessä opettajansa kanssa. Käynti Kirpilässä sopii kotoutumiskoulutuksen loppuvaiheisiin tai ryhmille joilla on vastaava kielitaito.

Opastetulla kierroksella tutustutaan taidekodin kokoelmaan, ja sen kautta Suomen historiaan ja taidehistoriaan sekä 1900-luvun ylelliseen helsinkiläiseen kotimiljööseen, jota on taidekodissa säilytetty huonekalujen ja muun sisustuksen osalta. Kierroksen kesto on noin 45 minuuttia.

Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931−1988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma, yhteensä yli 500 teosta kultakauden mestariteoksista 1970-luvulle. Taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntaisin 12−16. Ilmainen yleisöopastus keskiviikkoisin klo 14.30 ja sunnuntaisin klo 12.30.

Opastuksia voi tilata osoitteesta taidekoti(at)skr.fi tai puhelinnumerosta 09 494 436 ma–ke klo 9–15.30.

Lisätietoja antavat museonjohtaja Johanna Ruohonen, jr(at)skr.fi ja amanuenssi Pia Hyttinen, taidekoti(at)skr.fi.

Taidekoti Kirpilä
Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs
00260 HELSINKI
www.taidekotikirpila.fi