Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Ainutlaatuista tutkimusta sydämen asioista

Sydäninfarktipotilas saa Suomessa hyvää hoitoa. Hän pääsee nopeasti sairaalaan, tukkeutunut sepelvaltimosuoni avataan ja potilas saa tarvitsemansa lääkkeet sekä huolellisen jatkoseurannan. Kun toipilas jaksaa vielä petrata elintapojaan, on kaikki kunnossa – eikö vain?

Ei välttämättä. Niin elintärkeä ja henkeä säästävä toimenpide kuin sepelsuonen avaus onkin, se voi aiheuttaa myös haittaa. Katetrilla tehtävä liuotushoito, laajentava toimenpide sekä avatun suonen sisään asetettava, suonta auki pitävä metalliverkko voivat vaurioittaa sepelvaltimoa.

”Hoitotoimien yhteydessä käynnistyy voimakas valkosolujen välittämä tulehdusreaktio, joka pahentaa entisestään suonitukoksen aiheuttamaa sydänlihasvauriota. Pahimmassa tapauksessa tukoksen avaaminen voi johtaa sydämen vajaatoimintaan”, kertoo professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Geeniterapia tulossa sydänsairauksien hoitoon

Hymyilevä silmälasipäinen mies seisoo käytävällä, taustalla ikkunoista tehty seinä.
Professori Seppo Ylä-Herttuala. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Ylä-Herttualan tutkimusryhmä sai tänä keväänä Suomen Kulttuurirahastolta 200 000 euron apurahan sepelvaltimoiden avauksen yhteydessä syntyvän iskemia-reperfuusiovaurion ja sydämen vajaatoiminnan uudenlaista geeniterapiaa käsittävään tutkimukseen.

Kaikkiaan sydän- ja verisuonitautien tutkimusta tuettiin keväällä 2023 Suomen Kulttuurirahaston eri maakuntarahastoista miljoonalla eurolla, ja apurahaa sai kuusi hanketta.

Sydänsairauksissa geeniterapia avaa näköaloja myös sepelvaltimotaudin hoidosta syntyvien komplikaatioiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

”Sepelvaltimotauti ja siitä aiheutuvat infarktit koskettavat valtavan suurta potilasjoukkoa. Sydäninfarktin saa vuodessa noin 25 000 suomalaista, ja pallolaajennuksia tehdään meillä vähintään saman verran.”

Suonen avauksesta aiheutuvat haitat vaikuttavat laajalti potilaiden elämään.

”Etenkin sydämen vajaatoiminta on sairaus, joka tapaa vähitellen vaikeutua, ja silloin potilaan elämänlaatu kärsii ja hänen ennusteensa huononee merkittävästi.”

Jo yksi hoitokerta voisi riittää

Ylä-Herttualan tutkimusryhmä kehittää parhaillaan geeniterapiaa, jota voitaisiin antaa jo tukkeutuneen sepelsuonen avauksen yhteydessä. Varteenotettavia geeniehdokkaita on tällä hetkellä kaksi. Geenit kuljetettaisiin valtimosuoneen joko muokatun adenoviruksen tai tietynlaisten nanopartikkelien avulla.

”Geeninsiirrolla voitaisiin saada toivottu hoitovaste jo yhdellä hoitokerralla. Geeniterapia tervehdyttäisi suonen seinämän tulehdusreaktiota jopa parin viikon ajan – se riittäisi hyvin kudosvaurion estoon.”

”Perinteisellä lääkkeillä ei nykyisin päästä samanlaiseen lopputulokseen.”

Aivotkin reagoivat sydämen sairastumiseen

Harmaahiuksinen mies valkoisessa lääkärintakissa. Tausta on valkoinen
Professori Juhani Knuuti. Kuva: Suvi Harvisalo / Turun yliopisto

Suomen Kulttuurirahaston jakamasta miljoonan euron kokonaispotista suurimman apurahan, 264 500 euroa, sai professori Juhani Knuutin tutkimusryhmä.

KOVERI- eli ”Kokokehon verenvirtaus rintakipupotilaalla” -hanke Turun yliopiston PET-keskuksessa selvittää sepelvaltimotautiin liittyvien valtimomuutosten kuvantamista muissa elimissä ja tuottaa aiheesta ainutlaatuista tietoa.

Knuutin mukaan tällaista tutkimusta ei ole tehty vielä missään muualla.

”Hankkeessamme haetaan vastauksia muun muassa siihen, miten sepelvaltimotauti vaikuttaa esimerkiksi aivojen, munuaisten, maksan ja haiman valtimoverenkiertoon.”

Sepelvaltimotauti vaikuttaa koko kehossa

Sydämen sepelvaltimoita ahtauttava sairaus ei ole vain sydäntä vaurioittava tauti, vaan kokonaisvaltainen valtimotauti, Knuuti muistuttaa.

”Sepelvaltimotautia sairastavalla ihmisellä saattaa esimerkiksi olla aivoissaan merkkejä huomaamattomana podetusta aivoinfarktista. Aivovaltimoiden tukokset voivat siten olla rintakipua aiheuttavan valtimotaudin seurauksia”, hän huomauttaa.

Lääketieteellä ei ole ollut tähän mennessä helppoa tapaa tutkia, miten sydämen valtimosairaus vaikuttaa kehon muissa elimissä.

”Hankkeessa aivan uutta on se, että käytämme tämän asian selvittämiseen koko kehon samanaikaiseen kuvantamiseen kykenevää PET/TT-kameraa. Voimme koko kehoa kuvantamalla todeta mahdolliset valtimomuutokset kaikissa elimissä jo ennen oireiden ilmaantumista.”

Knuuti toivoo, että KOVERI-hanke auttaisi kehittämään valtimotaudin nykyhoitoa.

”Parhaassa tapauksessa valtimotauti kyetään löytämään tarpeeksi ajoissa – ennen kuin se ehtii aiheuttaa infarktin ja sairastuttaa myös muita elimiä.”

Sydän- ja verisuonitautien tutkimus sai miljoonan euron tuen

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja, ja vaikka niihin kuolleiden määrä on 1970-luvulta alkaen vähentynyt, ne aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.  

Suomen Kulttuurirahaston koko pääoma on kertynyt yli 80 vuoden aikana saaduista testamenteista ja lahjoituksista. Monet lahjoittajat ovat halunneet tukea lääketiedettä tai erityisesti sydän- ja verisuonitautien tutkimusta.  

”Heidän lahjoitustensa turvin alan tutkimukselle voitiin nyt myöntää kerralla useita suuria apurahoja, joita muuten on Suomessa suhteellisen vähän tarjolla”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen, farmakogenetiikan professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Mikko Niemi.     

Hymyilevä silmälasipäinen mies seisoo käytävällä, taustalla ikkunoista tehty seinä.

Professori Seppo Ylä-Herttualalle ja työryhmälle myönnettiin 200 000 euroa uuden geenihoidon kehittämistä varten. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Apurahat sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen olivat haettavina Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen hakukierroksella tammikuussa. Apurahaa myönnettiin kuudelle hankkeelle.  

Professori Juhani Knuuti ja KOVERI-tutkimushanke (Turun valtakunnallinen PET-keskus) saivat 264 500 euroa sepelvaltimotautiin liittyvien muutoksien kuvantamista muissa elimissä käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa sydämen ja muiden elinten vuorovaikutuksesta sekä sepelvaltimotaudin aiheuttamista muutoksista muiden elinten verenkiertoon.  

Geeniterapia avaa uusia mahdollisuuksia monien vaikeiden sairauksien hoitoon. Professori Seppo Ylä-Herttualalle ja työryhmälle (Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta) myönnettiin 200 000 euroa uuden geenihoidon kehittämistä sepelvaltimoiden avauksen yhteydessä syntyvän iskemia-reperfuusiovaurion ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa käsittelevään tutkimukseen.  

Dosentti Katariina Öörni ja työryhmä (Wihurin tutkimuslaitos) saivat 180 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee lipoproteiinien laadullisten ominaisuuksien syitä ja vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tutkimushanke voi auttaa parantamaan yksilöllistä riskiarviota ja kohdistamaan hoitoja niille henkilöille, jotka hyötyisivät niistä eniten. 

Professori Katriina Aalto-Setälä ja työryhmä (Tampereen yliopisto, Biomeditech, 168 000 euroa) tutkivat iskemian ja perinnöllisten sydänsairauksien mallintamista kantasoluista iPS-soluteknologian avulla, professori Jussi Hernesniemi ja AFFELECT-tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, 108 000 euroa) satunnaistetulla ja kontrolloidulla tutkimuksella eteisvärinä- ja eteislepatuskohtausten akuuttihoitoa ja professori Marja Hedman työryhmineen (Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, 79 500 euroa) aortan repeämän ennustamista matemaattisen mallintamisen avulla.  

Tiede ei tunne maakuntarajoja 

Suomen Kulttuurirahasto vaikuttaa 17 maakuntarahastonsa kautta Suomen joka kolkassa. Maakuntarahastojen tehtävä on vaalia ja kehittää oman maakuntansa kulttuuria. 

”Miljoona euroa sydän- ja verisuonitaudeille koottiin 14 nimikkorahastosta kymmenen maakuntarahaston alueelta, ja apurahat olivat haettavissa kaikissa maakunnissa. Maakuntarajat ylittävällä erityiskohteella pyrittiin saamaan hakijoiksi suurempia tutkimushankkeita ja saavuttamaan vaikuttavuutta”, kertoo hausta vastannut maakunta-asiamies Antti Niskanen.  

Saaduista sadasta hakemuksesta osa ohjattiin maakuntarahastojen normaaliarviointiin, jossa niillä katsottiin olevan paremmat mahdollisuudet menestyä kuin suuremmille hankkeille tarkoitetussa sydän- ja verisuonitautien haussa.  

Miten tukea sepelvaltimotautipotilaiden elintapamuutosta?

Good results from counselling patients with coronary artery disease

Hymyilevä nainen mustassa asussa seisoo messualueella vihko kädessään.
Pramila Gaudel

Coronary artery disease (CAD) is the leading cause of death and disability worldwide. Unhealthy lifestyle habits are fundamental risk factors of CAD that require more emphasis and focus. Incidence of cardiovascular events among CAD patients can be reduced with positive lifestyle changes. Improving patients’ health by increasing their adherence to healthy habits is a major challenge that requires significant effort. Effective interventions to modify unhealthy lifestyle and improve patients’ health must be identified and implemented, especially for patients with limited access to a healthcare facility.

The research conducted by Pramila Gaudel at Tampere university as a doctoral candidate aimed to gain insight into the prevalence of modifiable risk factors and to investigate the effect of a nurse-led lifestyle modification intervention among CAD patients.

Seven modifiable lifestyle-related risk factors were studied simultaneously among 224 CAD patients in Nepal. The studied modifiable risk factors were unhealthy diet, physical inactivity, overweight or obesity, perceived stress, non-adherence to medication, smoking, and alcohol consumption.

Nurse-led lifestyle counselling intervention was developed and implemented in this study with the help of audio-visual aids. Counselling was supplemented with informative pictorial pamphlets on the modification of habits causing health risks. Of the 224 total study participants, 112 patients in the intervention group received structured intervention plus the usual care provided by a hospital. A total of 112 patients in the usual care group received short verbal information plus the hospital’s usual care.

Six different standard instruments were used to collect data on studied lifestyle variables. The same instruments were used to collect data at baseline, one-month, and six-month follow-ups.

The findings of the study, based on self-reported data, showed a high prevalence of multiple lifestyle-related risk factors among the studied patients, with stress being the most prevalent and current alcohol consumption the least. Male patients and patients with a high income had higher odds of being in the medium- and high-risk groups respectively. A general linear model repeated measure analysis showed a greater improvement in lifestyle-related risk factor habits in the intervention group compared with the usual care group. The effects were statistically significant for dietary habits, physical activity, medication adherence, and perceived stress at one-month and six-month follow-ups. More cardiac events were reported in the usual care group than in the intervention group at the follow-ups. Compared to the baseline, a greater change in lifestyle habits was found after one month than after six months of the intervention.

The results of this study added insights on effectiveness of nurse led counselling intervention on reducing health risk behaviour of patients with CAD in low–and middle–income countries settings.

More extensive and longer-term experimental research among a larger population is receommended to generalise the effectiveness of the intervention for healthy lifestyle modification.

In 2022 Pirkanmaa Regional Fund awarded M.Sc. Pramila Gaudel a grant for evaluating the effect of lifestyle modification intervention on CAD patient’s adherence to lifestyle changes in Nepal.