Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja, ja vaikka niihin kuolleiden määrä on 1970-luvulta alkaen vähentynyt, ne aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.  

Suomen Kulttuurirahaston koko pääoma on kertynyt yli 80 vuoden aikana saaduista testamenteista ja lahjoituksista. Monet lahjoittajat ovat halunneet tukea lääketiedettä tai erityisesti sydän- ja verisuonitautien tutkimusta.  

”Heidän lahjoitustensa turvin alan tutkimukselle voitiin nyt myöntää kerralla useita suuria apurahoja, joita muuten on Suomessa suhteellisen vähän tarjolla”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen, farmakogenetiikan professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Mikko Niemi.     

Apurahat sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen olivat haettavina Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen hakukierroksella tammikuussa. Apurahaa myönnettiin kuudelle hankkeelle.  

Professori Juhani Knuuti ja KOVERI-tutkimushanke (Turun valtakunnallinen PET-keskus) saivat 264 500 euroa sepelvaltimotautiin liittyvien muutoksien kuvantamista muissa elimissä käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa sydämen ja muiden elinten vuorovaikutuksesta sekä sepelvaltimotaudin aiheuttamista muutoksista muiden elinten verenkiertoon.  

Geeniterapia avaa uusia mahdollisuuksia monien vaikeiden sairauksien hoitoon. Professori Seppo Ylä-Herttualalle ja työryhmälle (Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta) myönnettiin 200 000 euroa uuden geenihoidon kehittämistä sepelvaltimoiden avauksen yhteydessä syntyvän iskemia-reperfuusiovaurion ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa käsittelevään tutkimukseen.  

Dosentti Katariina Öörni ja työryhmä (Wihurin tutkimuslaitos) saivat 180 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee lipoproteiinien laadullisten ominaisuuksien syitä ja vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tutkimushanke voi auttaa parantamaan yksilöllistä riskiarviota ja kohdistamaan hoitoja niille henkilöille, jotka hyötyisivät niistä eniten. 

Professori Katriina Aalto-Setälä ja työryhmä (Tampereen yliopisto, Biomeditech, 168 000 euroa) tutkivat iskemian ja perinnöllisten sydänsairauksien mallintamista kantasoluista iPS-soluteknologian avulla, professori Jussi Hernesniemi ja AFFELECT-tutkimusryhmä (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, 108 000 euroa) satunnaistetulla ja kontrolloidulla tutkimuksella eteisvärinä- ja eteislepatuskohtausten akuuttihoitoa ja professori Marja Hedman työryhmineen (Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, 79 500 euroa) aortan repeämän ennustamista matemaattisen mallintamisen avulla.  

Tiede ei tunne maakuntarajoja 

Suomen Kulttuurirahasto vaikuttaa 17 maakuntarahastonsa kautta Suomen joka kolkassa. Maakuntarahastojen tehtävä on vaalia ja kehittää oman maakuntansa kulttuuria. 

”Miljoona euroa sydän- ja verisuonitaudeille koottiin 14 nimikkorahastosta kymmenen maakuntarahaston alueelta, ja apurahat olivat haettavissa kaikissa maakunnissa. Maakuntarajat ylittävällä erityiskohteella pyrittiin saamaan hakijoiksi suurempia tutkimushankkeita ja saavuttamaan vaikuttavuutta”, kertoo hausta vastannut maakunta-asiamies Antti Niskanen.  

Saaduista sadasta hakemuksesta osa ohjattiin maakuntarahastojen normaaliarviointiin, jossa niillä katsottiin olevan paremmat mahdollisuudet menestyä kuin suuremmille hankkeille tarkoitetussa sydän- ja verisuonitautien haussa.