Vaikuttavaa valittamista!

Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2024 ja kevään 20215 aikana valituskuoro-hankkeen neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Savossa. Valituskuoro on suomalaisten nykytaiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Sen ideana on kerätä ihmisiltä erilaisia valituksen aiheita ja koota niistä teksti, joka sävelletään kuoroteokseksi ja esitetään julkisesti. Huumori on vahvasti läsnä kaikissa kuorototeutuksissa. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja onkin perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. 

Tapahtumakierros käynnistyy Mikkelissä marraskuussa 2024. Silloin kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä mukaan paikallisista ihmisistä koottuun valituskuoroon. Laulutaitoa ei tarvita, ei myöskään aiempaa kokemusta kuorolaulamisesta tai esiintymisestä. Esityksen jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jossa pohditaan Mikkelin ja Etelä-Savon hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta.

Valituskuorohankkeen toteuttaa Volat Oy. Sen verkkosivulla on lomake, johon voi purnata vapaasti ja jossa voi samalla ilmoittautua mukaan valituskuoroon. Mikkelin lisäksi valituskuoroja järjestetään kolmella muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa alkuvuodesta 2025. Paikkakuntia ja tapahtumapaikkoja ei ole vielä valittu, ja Volat toivookin yhteydenottoja tapahtumasta kiinnostuneilta kunnilta ja niiden toimijoilta.

Tukea henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin

Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 32 yksityishenkilölle ja 7 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 16 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. 

Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 11 (tiede 6, taide 5) ja puolivuotisia 6 (tiede 2, taide 4). Tieteen kokovuotisen, 34 000 euroa, sai fil. tohtori Jaanika Edesi Luonnonvarakeskuksessa Savonlinnassa toteutettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan parhaita menetelmiä jalostaa kuusentaimimateriaali juurikääpätautia kestäväksi. Kuusenjuurikääpä on yksi vahingollisimmista kuusen sienipatogeeneistä. Se aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuottaa Suomen koko metsätaloudelle merkittäviä kustannuksia. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan saivat terveystiet. maisteri Suvi Lamberg, kasvatust. maisteri Katri Laukkanen, fil. maisteri Henri Leskinen, psykol. maisteri Tuuli Paajanen ja sairaanhoitaja YAMK Paula Viinikainen.

Taiteen kokovuotisen apurahan saivat M.M. Jenni Hanikka, kuvataiteilija Markku Laamanen, kuvataiteilija Ville Löppönen, kuvataiteilija Sami Makkonen ja fil. maisteri Kaisa Parén. Kansainvälistä uraa tehnyt Jenni Hanikka keskittyy hankkeessaan mm. suomalaista kansanmusiikkia ja itäisiä musiikkiperinteitä yhdistävän soolomateriaalin säveltämiseen ja sovittamiseen, musiikillisten yhteistyökuvioiden aloittamiseen Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä sekä konserttikiertueeseen Pohjoismaissa. 

Kokoaikaisen työskentelyn lisäksi myös osa-aikaista työskentelyä tuettiin 17 eri hankkeessa. Artesaani Rael Jarmas sai tukea kotimaisen keppihevostaiteen kehittämiseen ja uuden malliston suunnitteluun. Jarmas aloitti keppihevosharrastuksen 2006. Ensimmäinen realistisen keppihevosen prototyyppi valmistui 2015 ja jo seuraavan vuoden SM-kilpailussa hän sai alan yhdistyksen myöntämän kunniakirjan ansioistaan keppihevosharrastajana. Siitä lähtien ura on jatkunut menestyksekkäästi keppihevoskulttuurin ja -taiteen edistäjänä Suomessa ja ulkomailla. Rael Jarmas markkinoi keppihevoskäsitöitään Instagramissa nimimerkillä solku_art. Profiililla on huimat 32 500 seuraajaa. 

Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Ristiina-seura ry:lle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kunnostushankkeeseen. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö ja arvokas suojelukohde. Sen läheisyydessä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä kansallisromanttisen ajan rakennustyyliä edustava E. N. Setälän huvilana tunnettu Kallioniemi. Samalla kylällä sijaitsevat myös 1800-luvulla rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat, jotka yhdistävät Saimaan Yöveden ja Louhiveden. 

Taidetta kaikille -apuraha, 20 000 euroa, jaettiin kahden hankkeen kesken. Näyttelijä FIA Risto Kopperi ja musiikkipedagogi Teemu Laasanen vievät 10 000 eurolla kulttuurisäpinää eteläsavolaisille senioreille. Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry puolestaan järjestää samankokoisella summalla innostavaa bänditoimintaa ja erityismusiikkityöpajoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.

Apurahoja haettiin lähes 5,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 14,7 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 70 % ja tieteen 29 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (41 %), yhteiskuntatieteet (18 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (16 %). Tuetuimpia taiteen aloista olivat kuvataiteet (29 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (15 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 20 ja apurahojen keskisuuruus n. 15 500 euroa.

Etelä-Savon rahaston apurahansaajat

Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen laboratoriolle

Vastuullisen puurakentamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistäjälle

Teknologiapuisto Nohevaan valmistuneen teollisen puulaboratorion avajaisia vietettiin tammikuussa 2024. Laboratoriorakennus on kooltaan varsin suuri ja rakentamiseen on käytetty 500 m3 puuta. Testaus- ja pilotointihallin pinta-ala on 900 m2 ja se mahdollistaa suurten rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Laboratorio on myös varustettu testausominaisuuksiltaan laajalla laiteteknologialla ja sen erikoisuutena ovat olosuhteiltaan säädeltävät säähuoneet. Niissä voidaan mm. mallintaa erilaisia sisä- ja ulko-olosuhteita äärimmäisestä kuumuudesta paukkupakkasiin tai kosteudesta UV-säteilyyn. 

”Yritykset ovat tervetulleita tutustumaan laboratorioon. Omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi ostaa tutkimus- ja testauspalvelua tai yritykset voivat osallistua Xamkin kehityshankkeisiin”, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.

Teollisen puurakentamisen laboratorion vaikutus heijastuu paljon laajemmalle kuin ainoastaan mekaanisen puurakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Perustoimintansa rinnalla laboratorio edistää myös puurakentamisen insinöörikoulutusta. Insinööriopiskelijoille on laboratoriossa tarjolla harjoittelupaikkoja tai tutkimusapulaisen tehtäviä eri hankkeissa. Opinnäytetyö tuotekehityshankkeeseen osallistuvalle yritykselle voi avata kaivatun työpaikan puualalla. 

Yhdistämällä tutkimuksen, kehitystyön, yritykset ja alan koulutuksen teollisen puurakentamisen laboratorio luo erinomaiset puitteet Suomen suurimman mekaanisen metsäteollisuuskeskittymän vahvistumiselle myös jatkossa.

Etelä-Savon rahaston vuoden 2022 erityiskohteena jaetun Metsätieteiden suurapurahan, 100 000 euroa, sai erikoistutkija Egbert Beuker ja työryhmä kotimaisten lehtipuiden kasvatuksen lisäämistä Etelä-Savon metsissä käsittelevään tutkimukseen. Metsien hoidossa on suosittu havupuiden kasvatusta havupuuvaltaisina tai puhtaina yhden puulajin metsinä. Yhden puulajin metsät, erityisesti kuusikot, ovat kuitenkin riskialttiita ilmastonmuutoksille. Metsien sopeutumiskykyä voi vahvistaa lisäämällä lehtipuuston määrää ja suosimalla sekametsien kasvatusta. Suurapurahan saaneen hankkeen tavoitteena on tuottaa käytäntöön soveltuvaa tutkimustietoa lehtipuiden kasvatuksen lisäämiseksi.

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa jaettiin kahden hankkeen kesken. Ihmekollektiivi ry sai 20 000 euroa lavatanssi- ja musiikkitapahtumien järjestämiseen Sulkavalla. Lavatanssitapahtuman tavoitteena on elvyttää erityisesti nuorten keskuudessa katoavaa lavatanssiperinnettä. Musiikkitapahtumassa puolestaan tarjotaan punk- ja vaihtoehtomusiikkielämyksiä Saimaan rannalla. Toisen 20 000 euroa sai Savon soitannollinen seura ry Laura Netzel -festivaalin järjestämiseen Rantasalmella. Festivaali keskittyy Rantasalmella 1839 syntyneen ja myöhemmin Tukholmassa ja Pariisissa opiskelleen säveltäjä Laura Nezelin musiikkiin tehden sitä tunnetuksi säveltäjän synnyinmaakunnassa.

Taidetta kaikille -apurahaa oli jaossa 20 000 euroa ja summa jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy ry sai 10 000 euroa hankkeeseen, jossa edistetään kehitysvammaisten vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta näyttämötaiteiden avulla. Pielinen Saimaa Performing Arts ry:lle myönnettiin 10 000 euroa Runoja sellon siivin – vuorovaikutteisiin esityksiin ikäihmisten palveluyksiköissä.

Musiikin alalla apurahaa haettiin ja myönnettiin niin soittimien hankintaan kuin erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Myös kuoroja tuettiin useilla apurahoilla. Juvan Kamarikuoro ry sai 2 000 euroa Reinhard Keiserin Markus-passion nuottien hankintaan, Kerimäen Mieslaulajat ry 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin, Naiskuoro Bel canto ry 4 000 euroa 35-vuotisjuhlavuoden kirkkokonsertin järjestämiseen ja Savonlinna-kuoro 12 000 euroa kuorofestivaalin järjestämiseen.

Lääketieteen eri alojen hankkeisiin myönnettiin lähes 100 000 euroa. Dosentti Jari Heikkinen ja työryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee sairaaloiden magneettikuvauslaitteiden diagnostista suorituskykyä. Terveystiet. tohtori Päivi Räsänen sai 15 000 euroa asuinympäristön yhteyttä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Islannissa kotona asuvien ikääntyvien terveyteen ja hyvinvointiin käsittelevään tutkimukseen, terveystiet. tohtori Hannele Saunders 27 500 euroa sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) kompetensseja Etelä-Savossa käsittelevään tutkimukseen ja luonnont. kand. Miika Suhonen 26 000 fotoakustisen tomografian menetelmäkehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 7, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (11–12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän, kolme tieteeseen ja neljä taiteeseen. Puolivuotisen (6–8 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuudelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (41 %), lääketieteet (30 %) ja luonnontieteet (18 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (35 %), säveltaiteet (27 %) sekä muotoilu ja taidekäsityö (10 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 000 euroa.

Kaikki Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahansaajat 2022 löytyvät täältä.
Lisätietoja tämän vuoden Rantasalmi-palkinnosta löytyy täältä.