Etelä-Savoon 870 000 eurolla elinvoimaa, Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen laboratoriolle

Vaikuttavaa valittamista!

Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2024 ja kevään 20215 aikana valituskuoro-hankkeen neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Savossa. Valituskuoro on suomalaisten nykytaiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Sen ideana on kerätä ihmisiltä erilaisia valituksen aiheita ja koota niistä teksti, joka sävelletään kuoroteokseksi ja esitetään julkisesti. Huumori on vahvasti läsnä kaikissa kuorototeutuksissa. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja onkin perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200. 

Ihmisiä valkoisella taustalla erilaisissa poseerauksissa.

Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen

Tapahtumakierros käynnistyy Mikkelissä marraskuussa 2024. Silloin kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä mukaan paikallisista ihmisistä koottuun valituskuoroon. Laulutaitoa ei tarvita, ei myöskään aiempaa kokemusta kuorolaulamisesta tai esiintymisestä. Esityksen jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jossa pohditaan Mikkelin ja Etelä-Savon hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta.

Valituskuorohankkeen toteuttaa Volat Oy. Sen verkkosivulla on lomake, johon voi purnata vapaasti ja jossa voi samalla ilmoittautua mukaan valituskuoroon. Mikkelin lisäksi valituskuoroja järjestetään kolmella muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa alkuvuodesta 2025. Paikkakuntia ja tapahtumapaikkoja ei ole vielä valittu, ja Volat toivookin yhteydenottoja tapahtumasta kiinnostuneilta kunnilta ja niiden toimijoilta.

Tukea henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin

Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 32 yksityishenkilölle ja 7 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 16 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. 

Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 11 (tiede 6, taide 5) ja puolivuotisia 6 (tiede 2, taide 4). Tieteen kokovuotisen, 34 000 euroa, sai fil. tohtori Jaanika Edesi Luonnonvarakeskuksessa Savonlinnassa toteutettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan parhaita menetelmiä jalostaa kuusentaimimateriaali juurikääpätautia kestäväksi. Kuusenjuurikääpä on yksi vahingollisimmista kuusen sienipatogeeneistä. Se aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuottaa Suomen koko metsätaloudelle merkittäviä kustannuksia. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan saivat terveystiet. maisteri Suvi Lamberg, kasvatust. maisteri Katri Laukkanen, fil. maisteri Henri Leskinen, psykol. maisteri Tuuli Paajanen ja sairaanhoitaja YAMK Paula Viinikainen.

Taiteen kokovuotisen apurahan saivat M.M. Jenni Hanikka, kuvataiteilija Markku Laamanen, kuvataiteilija Ville Löppönen, kuvataiteilija Sami Makkonen ja fil. maisteri Kaisa Parén. Kansainvälistä uraa tehnyt Jenni Hanikka keskittyy hankkeessaan mm. suomalaista kansanmusiikkia ja itäisiä musiikkiperinteitä yhdistävän soolomateriaalin säveltämiseen ja sovittamiseen, musiikillisten yhteistyökuvioiden aloittamiseen Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä sekä konserttikiertueeseen Pohjoismaissa. 

Kokoaikaisen työskentelyn lisäksi myös osa-aikaista työskentelyä tuettiin 17 eri hankkeessa. Artesaani Rael Jarmas sai tukea kotimaisen keppihevostaiteen kehittämiseen ja uuden malliston suunnitteluun. Jarmas aloitti keppihevosharrastuksen 2006. Ensimmäinen realistisen keppihevosen prototyyppi valmistui 2015 ja jo seuraavan vuoden SM-kilpailussa hän sai alan yhdistyksen myöntämän kunniakirjan ansioistaan keppihevosharrastajana. Siitä lähtien ura on jatkunut menestyksekkäästi keppihevoskulttuurin ja -taiteen edistäjänä Suomessa ja ulkomailla. Rael Jarmas markkinoi keppihevoskäsitöitään Instagramissa nimimerkillä solku_art. Profiililla on huimat 32 500 seuraajaa. 

Vanha ruskea puinen lato

Pien-Toijolan talomuseon päärakennus, jonka katto korjataan kunnostamisen yhteydessä.

Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Ristiina-seura ry:lle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kunnostushankkeeseen. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö ja arvokas suojelukohde. Sen läheisyydessä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä kansallisromanttisen ajan rakennustyyliä edustava E. N. Setälän huvilana tunnettu Kallioniemi. Samalla kylällä sijaitsevat myös 1800-luvulla rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat, jotka yhdistävät Saimaan Yöveden ja Louhiveden. 

Taidetta kaikille -apuraha, 20 000 euroa, jaettiin kahden hankkeen kesken. Näyttelijä FIA Risto Kopperi ja musiikkipedagogi Teemu Laasanen vievät 10 000 eurolla kulttuurisäpinää eteläsavolaisille senioreille. Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry puolestaan järjestää samankokoisella summalla innostavaa bänditoimintaa ja erityismusiikkityöpajoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.

Apurahoja haettiin lähes 5,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 14,7 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 70 % ja tieteen 29 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (41 %), yhteiskuntatieteet (18 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (16 %). Tuetuimpia taiteen aloista olivat kuvataiteet (29 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (15 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 20 ja apurahojen keskisuuruus n. 15 500 euroa.

Etelä-Savon rahaston apurahansaajat

Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen laboratoriolle

Vastuullisen puurakentamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistäjälle

Mies tummassa puvussa seisoo ulkona nurmikolla.

Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen. Kuva: Sami Funke

Teknologiapuisto Nohevaan valmistuneen teollisen puulaboratorion avajaisia vietettiin tammikuussa 2024. Laboratoriorakennus on kooltaan varsin suuri ja rakentamiseen on käytetty 500 m3 puuta. Testaus- ja pilotointihallin pinta-ala on 900 m2 ja se mahdollistaa suurten rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Laboratorio on myös varustettu testausominaisuuksiltaan laajalla laiteteknologialla ja sen erikoisuutena ovat olosuhteiltaan säädeltävät säähuoneet. Niissä voidaan mm. mallintaa erilaisia sisä- ja ulko-olosuhteita äärimmäisestä kuumuudesta paukkupakkasiin tai kosteudesta UV-säteilyyn. 

”Yritykset ovat tervetulleita tutustumaan laboratorioon. Omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi ostaa tutkimus- ja testauspalvelua tai yritykset voivat osallistua Xamkin kehityshankkeisiin”, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.

Teollisen puurakentamisen laboratorion vaikutus heijastuu paljon laajemmalle kuin ainoastaan mekaanisen puurakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Perustoimintansa rinnalla laboratorio edistää myös puurakentamisen insinöörikoulutusta. Insinööriopiskelijoille on laboratoriossa tarjolla harjoittelupaikkoja tai tutkimusapulaisen tehtäviä eri hankkeissa. Opinnäytetyö tuotekehityshankkeeseen osallistuvalle yritykselle voi avata kaivatun työpaikan puualalla. 

Yhdistämällä tutkimuksen, kehitystyön, yritykset ja alan koulutuksen teollisen puurakentamisen laboratorio luo erinomaiset puitteet Suomen suurimman mekaanisen metsäteollisuuskeskittymän vahvistumiselle myös jatkossa.

Etelä-Savon rahastolta apurahoina 780 000 euroa, Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen tutkijakoululle

Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke

Erikoistutkija Egbert Beuger. Kuva: Eija Matikainen, Luke

Etelä-Savon rahaston vuoden 2022 erityiskohteena jaetun Metsätieteiden suurapurahan, 100 000 euroa, sai erikoistutkija Egbert Beuker ja työryhmä kotimaisten lehtipuiden kasvatuksen lisäämistä Etelä-Savon metsissä käsittelevään tutkimukseen. Metsien hoidossa on suosittu havupuiden kasvatusta havupuuvaltaisina tai puhtaina yhden puulajin metsinä. Yhden puulajin metsät, erityisesti kuusikot, ovat kuitenkin riskialttiita ilmastonmuutoksille. Metsien sopeutumiskykyä voi vahvistaa lisäämällä lehtipuuston määrää ja suosimalla sekametsien kasvatusta. Suurapurahan saaneen hankkeen tavoitteena on tuottaa käytäntöön soveltuvaa tutkimustietoa lehtipuiden kasvatuksen lisäämiseksi.

Harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen

Savon Soitannollisen Seuran harpisti Katilyne Roels. Kuva: Petteri Nieminen

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa jaettiin kahden hankkeen kesken. Ihmekollektiivi ry sai 20 000 euroa lavatanssi- ja musiikkitapahtumien järjestämiseen Sulkavalla. Lavatanssitapahtuman tavoitteena on elvyttää erityisesti nuorten keskuudessa katoavaa lavatanssiperinnettä. Musiikkitapahtumassa puolestaan tarjotaan punk- ja vaihtoehtomusiikkielämyksiä Saimaan rannalla. Toisen 20 000 euroa sai Savon soitannollinen seura ry Laura Netzel -festivaalin järjestämiseen Rantasalmella. Festivaali keskittyy Rantasalmella 1839 syntyneen ja myöhemmin Tukholmassa ja Pariisissa opiskelleen säveltäjä Laura Nezelin musiikkiin tehden sitä tunnetuksi säveltäjän synnyinmaakunnassa.

Taidetta kaikille -apurahaa oli jaossa 20 000 euroa ja summa jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy ry sai 10 000 euroa hankkeeseen, jossa edistetään kehitysvammaisten vuorovaikutustaitoja ja osallisuutta näyttämötaiteiden avulla. Pielinen Saimaa Performing Arts ry:lle myönnettiin 10 000 euroa Runoja sellon siivin – vuorovaikutteisiin esityksiin ikäihmisten palveluyksiköissä.

Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen

Kerimäen Mieslaulajat ry sai 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin. Kuva: Kimmo Makkonen

Musiikin alalla apurahaa haettiin ja myönnettiin niin soittimien hankintaan kuin erilaisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Myös kuoroja tuettiin useilla apurahoilla. Juvan Kamarikuoro ry sai 2 000 euroa Reinhard Keiserin Markus-passion nuottien hankintaan, Kerimäen Mieslaulajat ry 3 000 euroa 75-vuotisjuhlakonsertin solistikuluihin, Naiskuoro Bel canto ry 4 000 euroa 35-vuotisjuhlavuoden kirkkokonsertin järjestämiseen ja Savonlinna-kuoro 12 000 euroa kuorofestivaalin järjestämiseen.

Lääketieteen eri alojen hankkeisiin myönnettiin lähes 100 000 euroa. Dosentti Jari Heikkinen ja työryhmä sai 30 000 euroa tutkimukseen, joka käsittelee sairaaloiden magneettikuvauslaitteiden diagnostista suorituskykyä. Terveystiet. tohtori Päivi Räsänen sai 15 000 euroa asuinympäristön yhteyttä Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Islannissa kotona asuvien ikääntyvien terveyteen ja hyvinvointiin käsittelevään tutkimukseen, terveystiet. tohtori Hannele Saunders 27 500 euroa sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) kompetensseja Etelä-Savossa käsittelevään tutkimukseen ja luonnont. kand. Miika Suhonen 26 000 fotoakustisen tomografian menetelmäkehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 7, puolivuotisia 15

Kokovuotisia (11–12 kk) kokoaikaisia työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän, kolme tieteeseen ja neljä taiteeseen. Puolivuotisen (6–8 kk) työskentelyapurahan sai viisitoista hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettujen pitkien apurahojen lisäksi apurahaa myönnettiin osa-aikaiseen tai lyhytkestoiseen työskentelyyn (1–4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. Kuudelletoista yhteisölle myönnettiin kuluapurahaa erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 31 % ja taiteen 69 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (41 %), lääketieteet (30 %) ja luonnontieteet (18 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (35 %), säveltaiteet (27 %) sekä muotoilu ja taidekäsityö (10 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 61 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahojen keskisuuruus noin 13 000 euroa.

Kaikki Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahansaajat 2022 löytyvät täältä.
Lisätietoja tämän vuoden Rantasalmi-palkinnosta löytyy täältä.

Rantasalmi-palkinto teollisen puurakentamisen tutkijakoululle

Professorit Markku Karjalainen ja Sami Pajunen saivat Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinnon vuonna 2022. Kuva: Sami Funke

Professorit Markku Karjalainen ja Sami Pajunen. Kuva: Sami Funke

Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu on Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan käynnistämä hanke, joka vastaa alalla tunnistettuun koulutus- ja asiantuntijavajeeseen. Tutkijakoulun ytimessä ovat väitöstutkimukset sekä näitä tukevat opinnäytetyöt, joita teetetään eri yhteistyöoppilaitoksissa. Hankkeessa tuotettu aineisto (opinnäytetyöt, julkaisut, raportit) on alan toimijoiden vapaasti käytettävissä. Tutkijakoulun vetäjinä toimivat professori Sami Pajunen ja professori Markku Karjalainen.

Tammikuussa 2021 käynnistyneeseen tutkijakouluun haki 40 väitöskirjatutkijaa, joista valittiin kuusi. Sittemmin väitöskirjan tekijöiden määrä on noussut jo yhdeksään. Tutkimushankkeissa puurakentamista lähestytään eri näkökulmista ja aiheina ovat mm. kantavien puurakenteiden itsesammuminen, puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskenta, puurakentamisen kilpailukyvyn osatekijät asuntorakentamisessa sekä puukerrostalorakentaminen kiertotalouden näkökulmasta.

Tutkijakoulu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään väitöskirjojen tuottamiseen, tutkimusaiheita tarjotaan myös kandi- ja diplomitöihin sekä AMK-lopputöihin.

Koska tutkijajoukko koostuu rakennetekniikan, arkkitehtuurin sekä rakentamistalouden tutkijoista, tämä tutkijakoulu luo ainutlaatuisen mahdollisuuden tuottaa tutkimustuloksia, jotka hyödyttävät koko puurakentamista eivätkä vain osaoptimoi jotakin osa-aluetta muiden kustannuksella, toteavat professorit Sami Pajunen ja Markku Karjalainen.

Korkeatasoisen ja monipuolisen tutkimuksen lisäksi tutkijakoulun tavoitteena on lähentää tutkimuslaitoksia ja rakentamisen teollisuutta. Tutkimuksen käytännönläheisyyttä ja tulosten hyödynnettävyyttä edistää myös tutkijakoulussa käytössä oleva työelämän ja tutkimuksen yhdistävä malli. Se mahdollistaa työajan jakamisen yliopiston ja jonkin rakennusalan yrityksen kanssa.

Tutkijakoulun rahoitus on varmistettu vuoden 2024 loppuun, mutta tavoitteena on jatkaa siitä eteenpäin. Tutkijakoulun tuottama osaaminen on tärkeää kotimaisen puurakentamisen kehitykselle. Tutkimusta ja osaajia tarvitaan kehittämään teollisen puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja kilpailukykyä. Tutkijakoulusta valmistuvat ovat jo opintojensa aikana integroituneet työelämään ja jatkavat toimialoillaan oman alansa kehitystyötä.

Lisätietoja

prof. Sami Pajunen, sami.pajunen@tuni.fi  040 849 0571
prof. Markku Karjalainen, markku.karjalainen@tuni.fi 0405832127

Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinto Punkaharjun Puutaito Oy:lle

Punkaharjun Puutaito Oy

Juhani Tirronen perusti Punkaharjun Puutaito Oy:n vuonna 1989. Yritys ryhtyi valmistamaan vanerista rullanpäätulppia sekä erikoismitoitettuja kuorma- ja arkkilavoja teollisuuden käyttöön. 1990-luvun lamavuodet eivät kaataneet perheyhtiötä vaan Puutaito menestyi ja pystyi edelleen investoimaan ja kasvattamaan toimintaansa. Juhani Tirrosen aikaansaama vahva ja luottamusta herättävä ilmapiiri niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin kesken kantoivat yrityksen lamavuosien läpi.

Perheyrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002, jolloin Janne ja Tero Tirronen siirtyivät yhtiön johtoon. Yritys on kasvanut heidän aikanaan noin viisikymmentä henkilöä työllistäväksi teollisuuslaitokseksi, jonka tuotevalikoimaa on kasvatettu innovatiivisesti. Prosessiteollisuuden tarvitsemien pakkaustarvikkeiden lisäksi yhtiö valmistaa nykyisin taloteollisuuteen seinä-, välipohja- ja kattoelementtejä. Tuotepäällikkönä toimivan puuseppä Tero Tirrosen kehittämä Punkalive valmistaa erilaisia sisustuselementtejä sekä julkisiin tiloihin että olohuoneisiin. Punkaliven tuotteita on nähty niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin tapahtumissa, mm. Tero Tirrosen ideoima mitalitarjotin hiihdon MM-kisojen palkinnonjakotilaisuuksissa Seefelfdissä 2019.

Tuotantoteknologioiden suunnittelussa puuraaka-aineen käytön ekologisuus ja ekonomisuus ovat olleet johtoajatuksina yhtiön koko kolmikymmenvuotisen toiminnan ajan. Tuotannossa pyritään aktiivisesti mahdollisimman pieneen materiaalihukkaan ja puuhake hyödynnetään lämpöenergiana. Perheyhtiön jatkuva kehittyminen ja kehittäminen sekä asiakastarpeiden kuunteleminen ovat olleet sen vahvuus, samoin yrityksen sijainti Etelä-Savossa Punkaharjulla ja Kerimäellä. Metsien ja järvien ympäröimä seutu on edesauttanut asiakkaiden investointihalukkuutta seudulle. Samalla se on inspiroinut yhtiötä luomaan vahvan siteen ja verkostoitumaan partnereiden kanssa pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja myös kasvamaan heidän mukanaan.

Etelä-Savon rahastolta lähes 700 000 euroa apurahoina ja palkintoina

Etelä-Savon rahaston apurahat ja palkinnot jaettiin maakuntarahaston 56. vuosijuhlassa Pieksämäellä 15.5.2018.


Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Sami Funke

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 326 hakemusta, joista 60 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi aiempien vuosien tapaan 3 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin kirjailija Mari Mörölle. 20 000 euron arvoisen Rantasalmi-palkinnon sai puolestaan Senkki Oy. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle. Vuoden 2018 jako oli yhteensä 681 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 43 % ja taiteen 57 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat humanistiset tieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (29 %) ja lääketieteet (22 %). Taiteen aloista eniten saivat säveltaiteet (32 %), muotoilu ja taidekäsityö (17 %) sekä kuvataiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 56 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 11 000 euroa.

Kärkihankeapuraha Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi nostettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n kulttuuritilahanke. Yhdistyksen tavoitteena on perustaa uusi matalan kynnyksen kulttuuritila Savonlinnaan. Tarkoitukseen soveltuvaksi tilaksi kunnostetaan alun perin elokuvateatteriksi rakennettu ja sittemmin monikäyttötilana toiminut tila Savonlinnan keskustasta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Paikka kunnostetaan ja varustetaan käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan osin talkoovoimin.

Tilan muutostöiden valmistuttua ja toiminnan käynnistyttyä Kulttuurikellariksi nimitettyä tilaa voivat käyttää savonlinnalaiset kulttuuriyhdistykset, kulttuurialan oppilaitokset, seurakunnat sekä tahot, joilla ei muutoin olisi varaa lunastaa tiloja kulttuurisen toimintansa toteuttamiseksi. Matalan kynnyksen kulttuuritilan toivotaan mahdollistavan kokonaan uuden yhteisöllisen kulttuurialan toimintamallin synnyttämisen Savonlinnaan sekä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten laajan verkostoitumisen. Parhaimmillaan yhteistyö avaa mahdollisuuden tuottaa myös sisällöltään aivan uudenlaista kulttuuritoimintaa.

Yhdeksän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Rahasto myönsi kuusi kokovuotista työskentelyapurahaa väitöskirjatyötä varten. Kokovuotisen saivat kauppatiet. maisteri Toni Juuti, M.Sc. Anu Kinnunen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, terveystiet. maisteri Sanna Luokkamäki, dipl.ins. Aleksandr Soroka, tait. maisteri Tytti Vuorikari. Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen myönnettiin kaksi apurahaa. Ne menivät Ph.D. Ere Nokkalalle ja liikuntat. tohtori Arto Pesolalle. Taiteen kokovuotisen apurahan sai dokumentaristi Juha Taskinen. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Runsaasti tukea nuorille

Lahjakkaiden nuorten harrastustoimintaa tuettiin eri tavoin. Instrumenttien hankintaa varten apurahaa saivat Vilja Haajanen (viulu), Elsa-Vilja Heikkilä (sello ja jousi), Viljami Kemppinen (viulu ja jousi), Sini Korhonen (baritonitorvi) sekä Selina Lauha (klarinetti). Kalevi Hämäläinen sai puolestaan apurahan musiikkialbumin tekemiseen, Essi Kettunen musiikkileirille osallistumiseen, Iida Kokkonen Suomen Kansallisoopperan ja –baletin balettioppilaitoksen erikoiskoulutukseen osallistumiseen ja Mikkelin Tyttöteatteri näytelmäproduktion tekemiseen.

Kulttuuripalkinto sanataituruudesta, avarasta ajattelusta kirjailija Mari Mörölle

Kuva: Sami Funke.

Mikkelissä syntynyt (s. 1963) ja Savonlinnan taidelukiosta kirjoittanut Mari Mörö tunnetaan nopeatempoisena, energisenä ja tuotteliaana kirjailijana. Mörön tuotanto on monipuolinen kattaen eri tyylilajit mm. romaanit, novellit, näytelmät, pakinat, sketsit ja runot. Lisäksi hän kirjoittaa radioon kuunnelmia sekä tekee elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia. Organisoituun arkeen mahtuvat myös harrastelijakirjoittajien ohjaaminen eri oppilaitoksissa ja arvostelupalveluiden kautta, luennointi, runo- ja novelliantologioiden toimittaminen sekä kolumnien kirjoittaminen puutarhalehtiin – saippuanvalmistusta ja ahkeraa hiihtoharrastusta unohtamatta.

Mörön kirjailijan ura ei käynnistynyt yliopisto-opintojen kautta. Kirjoittamiseen viitoitti tietä lapsuuden aikana sairauden vuoksi vietetyt pitkät hoitojaksot sairaalassa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat tuolloin lähes ainoa tapa saada päivien pitkät tunnit kulumaan. Lukioikäisenä kirjoittaminen jatkui mm. lehtikirjoittelun merkeissä. Taidelukion jälkeen Mörö suoritti kirjoittamisen, kirjallisuuden, kuvataiteen ja puutarha-alan opintoja eri oppilaitoksissa. WSOY:n esikoiskirjailijakoulutukseen Oriveden opistoon hän hakeutui vuonna 1991. Varsinainen kirjailijaura sai alkunsa vuonna 1992, jolloin WSOY julkaisi kurssilla valmistuneen novellikokoelman Siivet. Urallaan Mörö on saanut lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia. 

Mari Mörön kirjatuotanto jatkuu edelleen hengästyttävällä kahden kirjan vuosivauhdilla. Aiheet teksteihinsä Mörö saa arjesta ja ympäristön tarkasta havainnoinnista. Viimeisimpänä innostuksenkohteena on puutarha asukkeineen sekä ns. garden writing. Se on tyylilaji, jossa lukijat viedään tarinoiden kautta puutarhanhoidon saloihin ja hassuihin sattumuksiin. Puutarhoja Mari Möröllä on tätä nykyä kaksi, toinen Mikkelissä Mörönperällä ja toinen Kanadassa Vancouverinsaarella. Kun Mikkelin Mörönperän puutarha talvehtii, jatkuu puutarhurin vapaaehtoistyö yliopiston omistamassa puutarhassa Tyynenmeren rannalla. Mörön Kukkasuutariksi ristimä sivupersoona saa elää omaa elämäänsä puutarhojen iloista nauttien.

Rantasalmi-palkinto puumuotoilun osaajalle, kestävän kehityksen puolustajalle Senkki Oy:lle

Pasi ja Pertti Mäenpää, Senkki Oy. Kuva: Sami FunkeKuvassa Pasi ja Pertti Mäenpää, kuva: Sami Funke.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Jurva on tunnettu puumuotoiluosaamisestaan ja huonekaluteollisuudestaan. 1800-luvulta käynnistyneen teollisuudenalan perinteitä jatkaa vuonna 1977 perustettu, nyt jo kolmannessa sukupolvessa toimiva perheyritys Senkki Oy. Veljensä Jussi Mäenpään kanssa yrityksen toiminnasta vastaavan Pasi Mäenpään mukaan Jurva on Senkille luonteva paikka.

– Vahvan puualan osaamisen takia Jurva on Senkille luonteva kotipaikka, ja meillä on myös sukujuuria täällä.

Senkki Oy:n erityisosaamista ovat huonekalujen ja komponenttien valmistus. Yritys valmistaa noin 2000 erilaista komponenttia sekä kokoaa ja viimeistelee huonekaluja mm. Iskulle, Artekille, Martelalle, Nikarille ja useille muille kumppaneille. Mäenpään mukaan yrityksen luonnehtiminen pelkäksi alihankkijaksi antaa siitä kapean kuvan, sillä yritys toimittaa kumppaneille kaikkea pelkistä komponenteista aina valmiisiin huippudesigntuotteisiin saakka.

Puun käyttö sisustusmateriaalina on lisääntynyt viime vuosina. Tämä trendi on huomattu myös Senkki Oy:ssä.

– Materiaalina puu on palannut vahvasti sisustamisen trendeihin. Uusiutuvuutensa ja kestävyytensä lisäksi puu luo sisustukseen lämpöä. Erityisen vahvasti puutrendi näkyy julkisessa kalustamisessa, puun terveysvaikutukset otetaan huomioon aiempaa useammin.

Suomalaisen puun jatkojalostuksen edistämisen ja korkean laatutason ylläpitämisen ohella Senkki Oy haluaa myös olla eturintamassa edistämässä kestävää kehitystä. Asiakasverkostonsa kannustamana yhtiö sertifioi puun alkuperän seurannan. Kestävän kehityksen edistämisen lisäksi sertifiointi nähdään myös kilpailuetuna: PEFC-sertifikaatti kertoo yhteistyökumppaneille yrityksen vastuullisuudesta.

– Kestävyyden merkitys on alalla kasvava trendi. Ne toimijat, joilta ei vielä löydy sertifikaattia, joutuvat pohtimaan näitä asioita tulevaisuudessa. Esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden kanssa tekemisissä oltaessa sertifikaattia pyydetään aina.

MuT Aija Puurtinen piti juhlapuheen Etelä-Savon rahaston vuosijuhlassa 15.5.2018. Kuva: Sami Funke