Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina ennätyssumman, lähes 1,1 miljoonaa euroa

”Tavoitteenamme on lisätä apurahojemme vaikuttavuutta painottamalla kokovuotisia apurahoja pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi haluamme tukea eri puolilla maakuntaa järjestettäviä tapahtumia ja paikallista elinvoimaa vahvistavaa toimintaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.

Apurahansaajia on 49, ja rahasta 56 % kohdistuu tieteeseen ja 44 % taiteeseen. Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 25 (18 tieteeseen ja seitsemän taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja kuusi. Kaksivuotisen apurahan sai FM Nina Kumpulainen karujen soiden kasvillisuuden monimuotoisuuden ennallistamista käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Tieteiden yhteishanke soiden ilmastovaikutusten tutkimukseen

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, myönnettiin dosentti Anna Laine-Petäjäkankaan työryhmälle karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusta tutkivaan hankkeeseen.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston ennallistamisekologian yliopistotutkija dos. Anna Laine-Petäjäkangas Metsätieteiden osastolta Joensuusta ja professori Marja Maljanen ympäristö ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta.

Soiden ennallistaminen nähdään maailmanlaajuisesti tehokkaana luontaisena keinona torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ennallistettujen soiden pinta-alan oletetaan kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus ja sen takana olevat biologiset prosessit tunnetaan kuitenkin vielä varsin huonosti. Tiedetään, että vedenpinnan nosto vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja lisää metaanipäästöjä. 

Tutkimushanke selvittää ennallistetun suon kasvihuonekaasunvaihdon ja siihen vaikuttavien prosessien kehitystä ennallistamista seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Mitkä tekijät ja olosuhteet ennallistetulla suolla vaikuttavat näihin prosesseihin? Tutkimus keskittyy vajaatuottoisiin, pääosin ravinneköyhiin, metsäojitettuihin soihin. Koska tällaisten kohteiden ennallistaminen on yleisesti hyväksyttyä, niitä on hyvin saatavilla ennallistusta varten myös yksityisiltä omistajilta.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat

Palkinto pianovirtuoosi Kemal Achourbekoville

Mies istuu flyygelin takana ja nojaa leukaa käteensä.

Pohjois-Karjalan rahaston palkinto myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento

Pohjois-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville, sävelten tulkitsijalle, kulttuurien yhdistäjälle. Achourbekov on monipuolinen ja suosittu esiintyjä, opettaja ja Rajaton Taide -festivaalin taiteellinen johtaja. 

AzerbaidžaninAzerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa syntynyt Achourbekov opiskeli pianonsoittoa Bakun musiikkikoulussa, Saratovin musiikkiopistossa ja Moskovan valtiollisessa konservatoriossa (1983−1991).

Rakkauden perässä Joensuuhun muuttanut Kemal aloitti ravintolapianistina kulttuuriravintola Jokelassa vuonna 1994 ja hänen soittoilloistaan on tullut käsite joensuulaisessa kulttuurielämässä. Jokelan lakkauttamisen jälkeen Kemalin soittoillat ovat jatkuneet keskiviikkoisin Sointulassa. Hän on viihdyttänyt nyt joensuulaisia taidokkailla esiintymisillään kolmen vuosikymmenen ajan.

Kemal Achourbekov on monipuolinen ja pidetty esiintyjä, joka hallitsee laaja-alaisesti musiikin kirjon klassisesta musiikista jazziin ja kansanmusiikista suomalaiseen iskelmään. Kemal on esiintynyt ahkerasti eri kokoonpanoissa Suomessa ja kansainvälisissä musiikkitapahtumissa.

Vuonna 2018 Kemal Achourbekov perusti yhdessä sellotaiteilija Seppo Kimasen kanssa Rajaton Taide -festivaalin Joensuuhun. Festivaalin tavoitteena on koota yhteen ulkomailta Suomeen muuttaneita muusikoita ja tarjota esiintymistilaisuuksia ja mestarikursseja nuorille lahjakkuuksille. Kulttuurien kohtaaminen ja innostavan ilmapiirin luominen on ollut festivaalin taiteellisen johtajan Achourbekovin tavoitteena tapahtuman alusta saakka. 

Kemal tunnetaan ystävällisenä ja rentona henkilönä, joka nauttii esiintymisistä niin pienemmille kuin suuremmillekin yleisöille. Kapellimestari Atso Almilan sanoin ”Kemalin sydämellinen persoona ja erinomainen soittotaito sekä tyylitaju tekevät hänestä hyvän yhteistyökumppanin kaikissa olosuhteissa”.

Lakan Betoni Oy:n 50 000 euron lahjoitus nimikkorahastoonsa

Pohjois-Karjalan rahastossa on yleisrahaston lisäksi 38 nimikkorahastoa, joista jaetaan apurahoja lahjoittajien toiveiden mukaan.

Lakan Betoni Oy lahjoitti 50 000 euroa yhtiön perustajien Irja ja Ahti Lakan nimikkorahastoon. Samalla yhtiö toivoo, että jatkossa rahaston tuottoja ohjataan myös ympäristöasioiden edistämiseen.

Lakan rahastosta saa tänä vuonna apurahan kuvataiteilija Leila Tanskanen taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen.

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina 938 000 euroa – kärkihankkeena lastenooppera

Myönnettyjä apurahoja on jakovaraa vähemmän, koska kolmeen nimikkorahastoon ei löytynyt rahastojen ohjesäännön mukaisia hakijoita. “Apurahojen myöntöpäätöksiä tehtäessä kunnioitetaan aina nimikkorahastojen lahjoittajien lahjakirjoissa esittämää tahtoa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen. ”Joidenkin vuosikymmeniä sitten perustettujen nimikkorahastojen lahjakirjojen ohjesääntöjä tulisikin tarkistaa muuttuneeseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen soveltuviksi, jottei apurahoja jäisi jakamatta”, hän jatkaa.

Apurahoista 52 % kohdentuu taiteeseen ja 47 % tieteeseen. Pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.

Saapasjalkakissaksi pukeutunut nainen kurkistaa puun takaa kesäisenä päivänä.

Emma Mustaniemi Saapasjalkakissana Joensuun Oopperayhdistyksen tulevassa esityksessä. Kuva: Tomi Kervinen

Kärkihankeapuraha lastenoopperan toteuttamiseen

Suurimman apurahan, 40 000 euroa, sai Joensuun Oopperayhdistys ry Saapasjalkakissa-lastenoopperan suomenkielisen version toteuttamiseen. Kulttuurirahaston apurahan turvin syyskuussa 2023 Joensuussa nähdään ja kuullaan César Cuin vuonna 1913 säveltämä lastenooppera, joka pohjautuu samannimiseen kansainväliseen klassikkosatuun. Uuden suomenkielisen sovituksen takana on laulaja, tuottaja Talvi-Maaria Turunen.

“Lapsen tasolle ei laskeuduta, sinne noustaan. Tähän ajatukseen kiteytyy tuleva oopperatuotantomme Saapasjalkakissa. Joensuun Oopperayhdistys yhteistyökumppaneineen rehkii ilolla ja palolla, jotta ensi-illan koittaessa 16.9.23 Carelia-salissa olisi lapsille ja perheille tarjolla parasta mahdollista”, Turunen toteaa.

”Koko tuotantotiimi on yhtä mieltä siitä, että tämän ajan kovien yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä niin lapset kuin aikuiset tarvitsevat kulttuuria – tarvitsevat satua. Pohjoiskarjalaiset huippusolistit sekä Kissan ikioma orkesteri kapellimestari Huba Hollokoin johdolla avaavat tämän musiikillisen aarrearkun. Luvassa onkin täyttä satua alusta loppuun: huima seikkailu, jossa hypätään kaulaa myöten veteen, muututaan tarunhohtoiseksi markiisiksi ja peitotaan kaamea ihmissyöjähirviö. Oopperan ohjaa teatteri Traktorista tuttu Tomi Kervinen. Oopperan visuaalinen ilme puvuista lavastukseen on myös Traktorin tiimin käsialaa, ammattioppilaitos Riverian toteuttamana. Tässä sadussa niin hyvikset kuin pahikset laulavat ja puhuvat suomea.

Esitys toteutetaan nyt ensimmäisen kerran suomen kielellä. Tämä täysin uusi sovitus on samalla maailman ensi-ilta. Teos on Oopperayhdistyksen ensimmäinen koko perheelle suunnattu tuotanto.

Veikkolaisen rahasto jakoi apurahoja ensimmäisen kerran

Pohjois-Karjalan rahaston testamenttilahjoituksena saama Eini ja Jorma Veikkolaisen nimikkorahasto, jonka oma pääoma on 2,7 miljoonaa euroa, jakoi apurahoja ensimmäisen kerran.

Rahastosta saivat vuoden työskentelyapurahan kasvatust. maisteri Jenni Bäckman matemaattis-luonnontieteellisten koulutusohjelmien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja fil. maisteri Joonatan Tola romaanin kirjoittamiseen.

Veikkolaisen rahasto tukee Pohjois-Karjalan kulttuurielämää myöntämällä apurahoja nuorille lupaaville taiteilijoille sekä seudun elinkeinoelämän kehittämiseen ja maakunnan kokonaiskehitykseen tähtäävää tutkimustyötä tekeville nuorille tutkijoille. Rahasto tukee myös mahdollisuuksien mukaan Joensuun Taidemuseo Onnia.

Pohjois-Karjalan rahastossa on nyt 38 nimikkorahastoa, jotka perustuvat yksityisten henkilöiden, yhdistysten ja yritysten tekemiin lahjoituksiin.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat 2023 löydät täältä.

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina 969 000 euroa – mitali professori Timo Pukkalalle

Apurahansaajia on 63 (53 % rahasta tieteeseen ja 47 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (13 tieteeseen ja 9 taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 10.

– Pohjois-Karjalan rahasto vastaanotti kevään haussa 491 apurahahakemusta, mikä kertoo kovasta hakupaineesta niin tieteen kuin taiteen suunnilta. Ilahduttavaa on, että maakuntarahasto on pystynyt tasaisesti kasvattamaan myönnettyjen apurahojen kokonaismäärää, joka lähestyy miljoonan euron rajapyykkiä, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.

Tieteen yhteishanke kielitieteen tutkimukseen

Lotta Aarikka, Hanna Lappalainen ja Sanna Aaltonen.

Väitöskirjatutkija Lotta Aarikka, suomen kielen professori Hanna Lappalainen ja sosiologian dosentti Sanna Aaltonen.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin sadan tuhannen euron apuraha professori Hanna Lappalaisen johtamalle tutkimushankkeelle, joka kohdistuu itäsuomalaisten kielellistä variaatiota sekä yhteiskuntaluokkaan ja eriarvoisuuteen liittyviin kokemuksiin.

”Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” on yhteiskuntatieteilijöiden ja kielentutkijoiden yhteishanke.

− Siinä tutkitaan pohjoiskarjalaisten ja pohjoissavolaisten kokemuksia ja havaintoja eriarvoisuudesta erityisesti kielenkäytön ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, kertoo Hanna Lappalainen.

– Tavoitteena on tarkastella yhteiskuntaluokkaan, sosiaaliseen liikkuvuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä kokemuksia sekä sitä, miten ihmiset ilmentävät kielenkäytöllään omaa taustaansa, taustoittaan Lappalainen tutkimushanketta. Näitä teemoja tutkitaan sosiolingvistiikan ja sosiologian menetelmin. Aihe on tärkeä, sillä Suomessa kielen ja luokan suhde ei ole yhtä ilmeinen kuin monessa muussa maassa eikä siitä toistaiseksi ole juuri tietoa.

Aineistonkeruu toteutetaan kahdessa kaupungissa, Joensuussa ja Kuopiossa, ja kahdella maaseutupaikkakunnalla, Lapinlahdella ja Liperissä. Maaseutupaikkakuntien osalta tutkimus kytkeytyy aiemmin aloitettuun murteenseuruuhankkeeseen. Aineistonkeruussa keskeinen rooli on opiskelijoilla. Tutkimusryhmään kuuluvat sosiologian dosentti Sanna Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta (Kuopion kampus), väitöskirjatutkija Lotta Aarikka (Turun yliopisto, siirtyy post doc -tutkijaksi Itä-Suomen yliopistoon) ja hankkeen johtaja, suomen kielen professori Hanna Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta (Joensuun kampus).

Suomen Kulttuurirahaston J.V. Snellman -mitali professori Timo Pukkalalle

Timo Pukkala

Timo Pukkala (s. 1954 Joensuussa) valmistui Helsingin yliopistosta ensin metsänhoitajaksi ja vuonna 1982 maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi. Hän väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Pukkalan englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli mäntyjen alueellisen jakauman vaikutusta puun paksuuskasvuun.

Työurallaan Pukkala on toiminut Joensuun (Itä-Suomen) yliopistossa assistenttina, yliassistenttina ja Suomen Akatemian tutkijana ennen nimitystään metsätalouden suunnittelun professoriksi vuonna 1992. Lisäksi hän toiminut asiantuntijana kehitysyhteistyöhankkeissa Nepalissa ja Laosissa.

Pukkalan tieteellinen tuotanto metsätalouden suunnittelun ja metsänhoitotieteen alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän oli vuonna 2020 Scopus-julkaisutietokannan pohjalta tehdyssä vertailussa maailman viitatuimpia metsäntutkijoita. Pukkala on osallistunut asiantuntijana aktiivisesti keskusteluun metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hän on ollut tiedotusvälineissä näkyvästi esillä metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhujana. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän nuoremmat puut saavat kasvaa rauhassa varttuneen puuston suojassa, eikä metsää hakata paljaaksi. 

Hiljattain emerituksen rooliin siirtynyt Timo Pukkala on ollut pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja metsätieteiden osastossa. Hänen klassikoiksi muodostuneista oppikirjoistaan Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007) metsätieteiden opiskelijat ovat ammentaneet keskeisiä alan perustietoja.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat löytyvät täältä.

Pohjois-Karjalan rahasto jakaa apurahoina 964 000 euroa

Apurahansaajia on 60 (49 % rahasta tieteeseen ja 51 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnetään 22 ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.

Taiteen työskentelyapurahoja on edellisvuotta enemmän, koska niihin oli Pohjois-Karjalassa käytettävissä Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä 80 000 lisätuki taiteen hakemusten lisääntymisen takia, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.

Maakuntarahaston vuosijuhlaa ei tänä vuonna järjestetä koronatilanteen takia. Maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on 26.5. klo 18. Lisätietoja juhlasta löydät osoitteesta skr.fi/matkallasuomessa

Fil. tohtori Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Fil. tohtori Jani Karhu sai ensimmäisen Janne ja Katri Nuutisen rahastosta myönnetyn apurahan.

Kärkihanke Heinäveden Musiikkipäiville, kotiseutuapuraha Puruveden nuottauksen tutkimiseen

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnetään tänä vuonna Heinäveden Musiikkipäivien järjestämiseen. Musiikkipäivät huomioi ohjelmistossaan Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlaa esittämällä Sibeliuksen Karelia-musiikkia.

− Maakuntarahasto pyrkii vuosittain myöntämään 1−2 apurahaa myös kotiseutuhankkeisiin, kertoo asiamies Asko Saarelainen.

− Tänä vuonna tämä apuraha suuntautuu yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustoselle, joka tutkii Puruveden nuottauksen roolia historiallisesti ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan Puruveden kalastajien paikallista tietoa osana järven muutosprosesseja.

Merkittävä osa myönnetyistä apurahoista pohjautuu joko yksityisten henkilöiden tai yritysten perustamiin nimikkorahastoihin. Pohjois-Karjalan historiantutkimusta tukeva Janne ja Katri Nuutisen rahasto jakaa apurahoja ensimmäisen kerran. Nimikkorahaston apurahan saa FT Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Draamaa ja musiikkia hoitolaitoksiin

Kulttuurirahasto edistää Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoilla kulttuurista yhdenvertaisuutta ja pyrkii lisäämään erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Näitä apurahoja myönnetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa kaksi.

Näyttelijä Kai Paavilainen ja muusikko Laura Vuorjoki-Elo saavat apurahan hankkeeseen Matti ja Liisa matkalla, jossa osallistavia draamallisia esityksiä toteutetaan muistisairaitten vanhusten palveluyksiköissä ja terveyskeskusten osastoilla. Ville Karttunen puolestaan konsertoi Siun Soten kehitysvammaisten yksiköissä.

Tunnustuspalkinto Pirkko Kurikalle – taiteen intohimoiselle tekijälle, kirjoittamisen innostavalle ohjaajalle

Pirkko Kurikka sai Pohjois-Karjalan rahaston palkinnon vuonna 2021. Kuva: Harri Mäenpää.

Kuva: Harri Mäenpää.

Pohjois-Karjalan rahasto myöntää 10 000 euron tunnustuspalkinnon näytelmäkirjailija Pirkko Kurikalle. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Pirkko Kurikan monipuolinen ja tuottelias teatteriura on jatkunut 50 vuotta ja jatkuu luomisvoimaisena edelleen. Kurikka on kirjoittanut ja ohjannut lukemattomia näytelmiä sekä draamakäsikirjoituksia radio- ja tv-tuotantoihin. Lisäksi hän on tehnyt näytelmäsovituksia, suomennoksia ja toiminut käsikirjoituksen opettajana.

Kurikan käsikirjoittamaa näyttämörunoelmaa ”Kullervo” esitettiin KOM-teatterissa useita vuosia 1970-luvun puolivälissä ja näytelmän työryhmä sai Tampereen Teatterikesän erityispalkinnon 1976. Kurikan käsikirjoittamalle ja Kalle Pursiaisen ohjaamalle tv-elokuvalle ”Uppotukki” myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1985.

Valtakunnallisten estradien ohella Kurikka on piirtänyt vahvan jäljen pohjoiskarjalaiseen teatterikenttään. Hän on Joensuun Vapaan Teatterin (1982) perustajajäsen ja Joensuun seudun kansalaisopiston näyttämötaiteen ryhmän ”Fiaskon” aktiivinen toimija. Teatterin vapaan kentän ammattituotantojen tekeminen maakunnassa useiden vuosikymmenten ajan on vaatinut paljon taiteen intohimoa ja uskoa kulttuurin voimaan.

Innostava ohjaaja

Oman taiteellisen tuotantonsa ohessa Pirkko Kurikka on innostanut ja tukenut esimerkillisellä tavalla Pohjois-Karjalan taide- ja kulttuurikentän toimijoita. Hän on toiminut käsikirjoituksen lehtorina Karelia Ammattikorkeakoulun media-alan koulutusohjelmassa vuosina 2003−2016 innostaen, ohjaten ja luoden mahdollisuuksia nuorille kirjoittajille ja esittävän taiteen tekijöille.

Pirkko Kurikka on toiminut Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan puheenjohtajana (2007−2009) sekä Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmän jäsenenä. Kurikalla on aina ollut aikaa ja tahtoa tukea maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoita henkilökohtaisissa keskusteluissa. Hänet tunnetaan myös pitkäaikaisesta työstään lasten ja nuorten teatteritoiminnan parissa.

Kirjoittajana ja pedagogina Pirkko Kurikka on tinkimätön ja innostava – syvästi elämää näkyväksi tekevä taiteilija.

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoja 895 300 euroa – kärkihanke metsän- ja ympäristöntutkimukseen

Kärkiapuraha metsä- ja ympäristötieteen yliopistoyhteistyöhön

Kärkiapuraha 100 000 € myönnettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen tieteidenväliseen yhteistyöhankkeeseen. Apurahan sai MMT, yliopistotutkija Antti Kilpeläinen metsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä käsittelevään tutkimukseen. Apurahasta Pohjois-Karjalan osuus on 50 000 € ja Pohjois-Savon 50 000 €.

Hankkeessa selvitetään, miten metsäbiomassaan pohjautuva biotalous muuttaisi kasvihuone- ja aerosolipäästöjä ilmakehään. Metsäbiomassan käytön aerosolipäästöjä ei ole laajemmin huomioitu biotalouteen siirtymisessä, vaikka niillä on merkitystä sekä ilmaston että ympäristöterveyden kannalta. Koska aerosolihiukkasilla on sekä ilmakehää viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia, eri tuotantoprosesseissa vapautuvien hiukkasten määrien elinkaaritarkastelut ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää käynnissä olevan tuotantosysteemin muutoksen vaikutuksia ilmastoon sekä laajemmin ympäristöön.

Hankkeessa muodostetaan laaja tietokanta aerosolihiukkasten ja niitä muodostavien kaasujen päästökertoimille metsä- ja fossiilispohjaisten tuotteiden valmistus- ja käyttöprosesseissa. Tulokset yhdistetään osaksi metsätuotannon elinkaaritarkastelua, joka mahdollistaa entistä tarkemmat arvioinnit metsäbiomassasta valmistettujen tuotteiden ja energian korvausvaikutuksista. Hanke on kestoltaan kaksivuotinen.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion yhteishankkeena.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha äänitaiteen näyttelyyn

Merja Pennanen työryhminen sai apurahan Veistos soi! -äänitaiteen näyttelyyn palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana

Veistos soi!-työryhmä. Työryhmässä ja kuvassa Jaap Klevering, Merja Pennanen ja Tuomas Ollikainen. Kuva: Alma Enters

Suurimman Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan 20 000 € sai yhteisötaiteilija Merja Pennasen työryhmä Veistos Soi! -äänitaiteen näyttelyyn palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Apurahan turvin tehdään kiertävä ja toiminnallinen äänitaiteen näyttely, jonka teokset ovat toiminnallisia ja interaktiivisia. Kuulijoiden toiminta, kuten kosketus ja liike saavat aikaan tiettyjä äänimaisemia ja vaihteluja teosten sisällä.

Kaikki Pohjois-Karjalan apurahan saajat vuodelta 2020 löytyvät täältä.

Saasteet voivat viedä muistin

Kaupunkien ilmansaasteet lisäävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Itä-Suomen yliopiston laajassa tutkimushankkeessa ponnistellaan nyt sen eteen, että tilastollisen yhteyden lisäksi voitaisiin ymmärtää vaikutusmekanismeja solutasolla.

– Soluviljelykokeissa hiiren soluilla olemme havainneet, että eri aivosolutyypit reagoivat ilmansaasteisiin eri tavoin, kertoo neurobiologian apulaisprofessori Katja Kanninen.

Aivoissa on hermosolujen lisäksi gliasoluja eli hermostoa tukevia soluja. Mikroglia- eli puolustussolut poistavat vaurioituneita hermosoluja ja ulkopuolisia mikrobeja. Astrosyytit pitävät aivojen rakennetta kasassa ja ylläpitävät hermoston tasapainoa.

Kokeissa hiukkasille altistetut gliasolut tuottavat enemmän hapetusvaurioita torjuvia antioksidantteja kuin hermosolut. Etenkin mikrogliasolut reagoivat hyvinkin pieniin muutoksiin.

– Aiemmin Alzheimerin tautia tutkittiin lähinnä hermosolujen kannalta, mutta viime vuosina gliasolujen merkitys on korostunut. Muutokset gliasoluissa vaikuttavat suoraan hermosolujen toimintaan.

Monitieteisessä, neljä tutkimusryhmää yhdistävässä hankkeessa lähestytään ilmansaasteiden ja Alzheimerin taudin yhteyttä monesta suunnasta.

Kokeissa on altistettu eläviä hiiriä hengitysteitse ilmansaasteille. Tällöin hapetusvauriot ja tulehdusvasteet ovat olleet erilaisia terveiden hiirten ja Alzheimerin tautia mallintavien hiirten aivoissa.

Sekin on havaittu, että saasteille altistetuissa soluissa mitokondriot vähentävät energian tuotantoa. Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka valmistavat hiilihydraateista hapen avulla adenosiinitrifosfaattia, josta solu saa energiansa.

Vaikutusmekanismia selvitetään tässäkin: Vaurioittavatko ilmansaasteet ensisijaisesti mitokondrioiden DNA:ta vai vaikkapa hengitysketjun osia? Onko mitokondrioiden vaurioituminen syy solun tulehdustilan kasvuun vai vain yksi saastekuorman oire?

Kulttuurirahaston tukema kärkihanke on laajentunut Euroopan laajuiseksi tutkimuskonsortioksi. Itä-Suomen yliopiston tutkijat Kanninen, professori Tarja Malm ja apulaisprofessori Pasi Jalava onnistuivat saamaan tutkimusrahoitusta EU:n Horisontti 2020-ohjelmasta.

Hankkeessa on mukana monia tutkimusryhmiä ja teollisuuskumppaneita ympäri Eurooppaa. Sitä koordinoi Jalava. Tarkoitus on selvittää laajemmin päästöjen vaikutusta aivoihin ja tuottaa uusia ideoita lääkekehittelyyn.

– Hankkeessa tutkitaan myös ihmisen aivosoluja. Haasteita riittää, mutta kantasoluista voidaan tuottaa ihmisen aivosoluja solumalliksi. Näin pääsemme lähemmäs oikeaa tilannetta ja näemme, ovatko ilmansaasteiden vaikutukset samoja kuin hiirillä, Kanninen sanoo.

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Petri Jauhiainen

Tammikuun haku käynnistyi, jaettavana 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiinapurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.

Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin

Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.

Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.

Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 896 000 euroa – Kärkihankkeena Jazzkerho -76 Joensuun ”Laulumailta valtakunnalliseksi Jazzkeskukseksi”

Hakemuksia maakuntarahasto sai tänä vuonna muutaman edellisvuotta enemmän (462 kpl), yhteismäärältään 7,4 miljoonaa euroa. Tiedehakemusten määrä väheni ja taidehakemusten määrä kasvoi.

Kärkiapuraha Joensuun Jazzkerholle

Suurimman apurahan, 40 000 euroa, sai Joensuu Jazzkerho ”Laulumailta valtakunnalliseksi Jazzkeskukseksi” -hankkeeseen. Ideana on tuoda taiteellisesti korkeatasoinen improvisoitu musiikki laajasti pohjoiskarjalaisen yleisön kuultavaksi.

‒ Kolmivuotiseen hankkeeseen sisältyy noin sata konserttia Joensuussa ja maakunnassa, Koli Jazzin kehittäminen ja ”Jazzia Ilosaaressa” -tapahtuman nostaminen valtakunnallisesti kiinnostavaksi tapahtumaksi, lupaa Jazzkerhon puheenjohtaja Jari Hytti.

‒ Apurahan kolmivuotinen käyttö mahdollistaa tapahtumien pitkäjänteisen taiteellisen suunnittelun, Hytti jatkaa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha innosti hakijoita

Maakuntarahastoissa ensimmäistä kertaa haettavana olleet Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat kiinnostivat kulttuurin tekijöitä. Kirjailija Vuokko Sajaniemi sai vuoden työskentelyapurahan  sekä kotona että hoitolaitoksessa asuville ikäihmisille suunnattuun sanataidehankkeeseen Juuan ja Polvijärven alueilla. Ääni- ja esitystaiteilija Jaap Klevering sai puolivuotisen työskentelyapurahan äänitaiteen hankkeisiin hoitolaitoksissa. Muita tämän ryhmän apurahansaajia olivat Joensuun Puhallinorkesteriyhdistys ja Runon Ystävät.

Alangon nimikkoapuraha Janne Sivoselle

Voitto ja Anna-Liisa Alangon nimikkoapuraha (10 000 €) myönnettiin Janne Sivoselle sävellys- ja sanoitustyöhön. Hailuoto-kollektiiville sanoituksia ja sävellyksiä tekevä Sivonen yhdistelee tyylillisiä elementtejä perinteisestä folkmusiikista, laulaja-lauluntekijä -genrestä sekä modernista rapista ja rhytm and bluesista.

Kunnioitusta, antirasismia ja yhdenvertaisuutta vaihtoehtolajien parissa

Tutkija Anni Rannikko kiinnostui skeittauksesta, scoottauksesta ja roller derbystä, kun hän työskenteli aihetta koskevassa tutkimushankkeessa.

“Esimerkiksi skeittaus kiehtoi minua, koska siinä on vahva arvomaailma. Skeittaajat karsastavat kilpailua ja autoritäärisyyttä. He vastustavat rasismia jopa siinä määrin, että skeittaajien ja uusnatsien välillä oli 90-luvulla konflikteja”, Rannikko kertoo.

Tutkija Anni Rannikko

Tutkija Anni Rannikko

Myös skeittaajilta itseltään voi kuulla saman tyyppistä palautetta: “Monen skeittaajan mielestä perinteiset kilpaurheilun piirteet eivät kuulu skeittaamiseen. Jopa ammattilaistasolla ilmapiiri on lähes päinvastainen, kuin jonkun toisen yksilöurheilulajin huipputasolla. Taitavaksi skeittaajaksi tuleminen ei myöskään edellytä kilpailemista. Koska skeittauksessa ei ole sääntöjä tai rajoitteita, sen arvosteleminen ja pisteytys on joidenkin mielestä ongelmallista, tai jopa turhaa”, eräs skeittari toteaa.

Rannikko on tehnyt tutkimusta etnografisesti havainnoimalla ja haastattelemalla lajin harrastajia. 15-29 -vuotiaat harrastajat suhtautuivat tutkijaan avoimen suopeasti, koska tutkimus lisää lajien legitimiteettiä. Katulajit ovat perinteisesti esimerkiksi kaupunkisuunnittelun kannalta altavastaajan asemassa.

“Akateeminen kiinnostus tuo lajeille uskottavuutta ja edesauttaa esimerkiksi uusien liikuntapaikkojen rakennuttamista.”

Yhdenvertaisista periaatteista huolimatta harrastajien välillä vallitsee hierarkioita. Roller derbyä lukuunottamatta Rannikon tutkimat lajit ovat miesvaltaisia ja harrastajien keskuudessa vallitsee hetero-oletus. Kaatuvaa skeittaria saatetaan yhä haukkua homoksi.

“Kun kysyin haastateltavilta, miten he suhtautuisivat skeittaavaan homoon, moni sanoi, että homous ei olisi tietenkään ongelma. Kukaan ei kuitenkaan sanonut tuntevansa yhtään skeittaavaa homoa.”

Naisharrastajien homoseksuaalisuutta ei koettu yhtä uhkaavana, pikemminkin “lesbous” yhdistettiin urheilulliseen kyvykkyyteen. Toisaalta sateenkaarevuus ja queer ovat oleellinen osa roller derby -kulttuuria.

Tytöt skeittaavat

“Naisskeittarit kertoivat, että ‘skeittityttöystävän’ roolista voi päästä irti vain silloin, jos on taitava. Monilla naisilla on skeittipaikalla niin kovia suorituspaineita, että he menevät harjoittelemaan aikoina, jolloin siellä on mahdollisimman tyhjää. Tämä johtuu siitä, että naisskeittarit kokevat, että heitä arvioidaan koko sukupuolensa edustajana. Kun naisskeittari on taitava, häneen saatetaan yhä suhtautua niin, että vitsi, että olet hyvä…tytöksi.”

Skeittarit ajattelevat, että skeittaus kuuluu kaikille. Ideaali, oletusarvoinen skeittari on kuitenkin edelleen hyvässä fyysisessä kunnossa oleva nuori mies. Yleisesti ottaen tämän kaltaiset henkilöt saavat määrittää sen, mitä skeittaus on ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia liikuntapaikkoja rakennetaan.

Määrittelyvalta on alakulttuurien hierarkkisuuden ytimessä. Se, kuka saa ja uskaltaa kertoa, mitä skeittaus on, “hallitsee” lajia.

Katulajeissa tehdään tilapolitiikkaa. Scoottaajat eli potkulautailijat ovat tyypillisesti skeittaajia nuorempia, joten he ottavat tilan haltuunsa menemällä paikalle isolla porukalla. Tällainen tilapolitiikka ei ole kuitenkaan yhtä arvostettua kun rauhallinen argumentointi.

Vaihtoehtolajien harrastajat pyrkivät siihen, että kaikki ovat tervetulleita mukaan yhteisöihin. Aina he eivät tasavertaisten rakenteiden muodostamisessa kuitenkaan onnistu.

Harrastajat viljelevät sanoja ‘kunnioitus’ ja ‘yhdenvertaisuus’. Lajit halutaan pitää tyypillisestä kilpailusta vapaina alueina.

“Kertoo jotain uusliberalistisesta ajastamme, jos kunnioitusta ja yhdenvertaisuutta pitää erikseen vaalia alakulttuureissa. Käytäntöjä voidaan muuttaa vasta sitten kun ne tunnetaan. Joku viisas sanoi jossain, että utopia ei ole ‘tila’, johon voitaisiin päästä vaan prosessi,” Rannikko sanoo.

Teksti: Iida Sofia Hirvonen
Kuvat: Heikki Tuuli
Kuvien skeittarit eivät liity tutkimukseen.

Anni Rannikko sai 22 000 euron apurahan Pohjois-Karjalan rahastosta vuonna 2014 vaihtoehtoisia liikuntalajeja ja niiden sisällä muotoutuvia moraalisia järjestyksiä käsittelevään väitöskirjatyöhön.