palkinto Arkistot - Page 5 of 5 - Suomen Kulttuurirahasto

Keski-Suomen rahasto jakoi mukavan summan apurahoja, tieteelle ja taiteelle yli 600 000 euroa

16.5.2019

Jatkossa joka toinen vuosi hakemuksetta myönnettävä palkinto kohdennettiin erityisesti nuorisoteatteritoimintaan ja myönnettiin vuosikausien sinnikkäästä työstä Kulttuuriyhdistys Väristys ry.:lle, kulttuurisen nuorisotyön uurastajille, nuorten teatteriharrastuksen tukijoukoille.

Tanssija Saga Elgland esiintyi Keski-Suomen rahaston vuosijuhlassa 2019. Kuva: Jaakko Manninen

Apurahan sai 45 hakijaa tai hakijayhteisöä. Haettujen apurahojen lisäksi jaettiin 12 opintostipendiä hakemuksetta Oy Wilh. Schauman Ab:n rahastosta ohjesäännön mukaisesti Jyväskylän Lyseon abiturienteille. Juhlassa esiintyivät tämänvuotiset apurahansaajat, musiikinopiskelijat Kaapo Kangas ja Aino Lappalainen sekä tanssija Saga Elgland. Vuosijuhlaesitelmän piti Kulttuuriyhdistys Väristyksen kulttuurituottaja Tiina Ahtonen otsikolla Nuorten luovuus on ehtymätön luonnonvara.

Keski-Suomen rahasto jakoi apurahoja, palkintoja ja stipendejä tänä vuonna yhteensä 616 000 euroa. Määräaikaan mennessä lähetettyjä työskentely- tai kuluapurahahakemuksia oli 538 kpl. Kaikkiaan hakemusten yhteissumma oli 9,7 miljoonaa euroa, josta haetun summan mukaan tieteen osuus oli 56 % (5,5 M€) ja taiteen 44 % (4,2 M€). Hakemusten määrän mukaan 56 % hakemuksista kohdentui taiteen aloille, 44 % tieteen alojen hakemuksiin.

Myönnetyistä apurahoista ja palkinnoista lukumääräisesti tiede saa 16 apurahaa, joka vastaa myönnettyjen summien mukaan 53 % (329 000 €) apurahoista. Taiteeseen apurahoja kohdistuu määrällisesti enemmän, 30 kpl, joka on myönnetyistä apurahoista 46 % (281 000 €). Lisäksi myönnettiin 12 kpl opintostipendejä korkeakouluopintoihin, joka on n. 1 % (6 000 €) tämän vuoden jakovarasta.

Kaksi rahoitettavaa Kärkihanketta

Tänä vuonna myönnettiin kaksi Kärkihankeapurahaa, joista toinen Luovan valokuvauksen keskuksen, Materia ry:n ja Jyväskylän Taiteilijaseuran yhteisen tuottajatoimintamallin kehittämiseen ja pilotointiin. Toinen Kärkihankeapuraha myönnettiin työryhmä Ossi Valpio & Pyry Jaalalle RäppiÄppi -mobiilipelin pilotointiin. Pelit olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa omana hakualanaan.

Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan 12 kokovuotista työskentelyapurahaa, jotka ovat suuruudeltaan 24 000 euroa. Väitöskirjatyöhön sen saivat FM Heini Hyvärinen, PsM Suvi Karjalainen, FM Jarkko Keränen, YTM Virpi Mesiäisaho, KM Jenni Ruotsalainen, KM Ville Ruutiainen, FM Margareta Salonen ja KTM Milla Sarja. Taiteen kokovuotiset apurahat myönnettiin tanssija Saga Elglandille ja TaM Maija Ojaselle. Lisäksi väitöksen jälkeiseen tutkimukseen kokovuotiset myönnettiin Ph.D Monika Wolfmayrille ja FT Sofia Kotilaiselle molemmille 30 000 euroa.

Edellisten lisäksi jaettiin 13 vähintään puolivuotista apurahaa. Apurahan saivat kirjailija Kristian Blomberg, TaM Marjo Hallila, FT Sanna Lensu, runoilija Ville Luoma-aho, FL Minna Mäkinen, YTM Lari Nerg, M.Sc. Manja Nikolovska, FT Tiina Piilola, tanssitaiteilija Helena Ratinen, musiikkipedagogi AMK Krista Saarikoski, TtM Pipsa Tuominen, kirjailija Jyri Vartiainen ja TeM Aaro Vuotila.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Apurahat, palkinnot ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 368 000 euroa ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista yhteensä 248 000 euroa. Suurimmat nimikkorahastojen osuudet maksettiin Elsa ja Frans Marpion rahastosta, Päiviö Hetemäen rahastosta ja Keskisuomalaisen rahastosta.

Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon. Keski-Suomen rahasto on Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto. Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958.

Kymenlaakson rahastolta 48 apurahaa ja kulttuuripalkinto Kymijoen Taidepato ry:lle

16.5.2019

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 58. vuosijuhlassa Kotkassa torstaina 16.5.2019. Määräaikaan mennessä maakuntarahasto vastaanotti 238 hakemusta hakusumman ollessa lähes 3 milj. euroa. Apuraha myönnettiin 48 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron arvoinen kulttuuripalkinto luovutettiin Kymijoen Taidepato ry:lle. Maakunnallisen Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai PRO Kaakon kirjamessut ry. Vuoden 2019 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 470 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 27 % ja taiteen 73 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (29 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kirjallisuuteen (31 %), kuvataiteisiin (30 %) ja säveltaiteisiin (20 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 57 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.

Kymenlaakson apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Johannes Wiehn

Runsaasti tukea kirjallisuudelle

Tänä vuonna kirjallisuuden alan eri hankkeita tuettiin apurahoin yhteensä 106 000 eurolla (22,5 % koko jakovarasta). Kärkihankeapurahan lisäksi tukea myönnettiin tutusti henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä pienempien kohdennettujen hankkeiden ja tilaisuuksien toteuttamiseen.

Kymenlaakson rahaston hoitokunnan valinta vuoden 2019 Kärkihankkeeksi on KYMI LIBRI -kirjamessut, jonka järjestämiseen PRO Kaakon kirjamessut ry:lle myönnettiin Kärkihankeapuraha 40 000 euroa. Neljäpäiväiseksi suunnitellun heinäkuisen messutapahtuman päätapahtumapaikka on Myllykoskella sijaitseva Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa. Pääpaikan lisäksi ohjelmaa järjestetään 10-15 kohteessa eri puolilla Kymenlaaksoa mm. kirjailijaristeilyillä Myllykoskelta Korialle sekä VR:n paikallisjunassa, runojunassa, reitillä Kouvola-Kotka. Messujen eri taidetapahtumissa esiintyy kaikkiaan 40-50 kirjailijaa ja artistia.

Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha kiinnosti!

Ensimmäistä kertaa maakunnissa jaossa olevaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin innokkaasti. Maakuntarahasto vastaanotti 24 hakemusta hakusumman ollessa 256 432 euroa. Apurahaa myönnettiin kolmeen hankkeeseen yhteensä 24 000 euroa (läpimenoprosentti 12,5). Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys ry sai 4 000 euroa konserttien järjestämiseen mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneille, valtiot. maisteri Leena-Kaisa Laakso ja kasvatust. maisteri Päivi Eskola 16 000 euroa monitaiteellisten ja luontohoivaan perustuvien työpajojen järjestämiseen Kymenlaakson palvelutaloissa sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja Annika Niskanen ja lähihoitaja Eveliina Mäkelä 4 000 euroa infektioriskistä kärsivien lasten perheille tarkoitetun ARTE MOBILE -pilotointihankkeen toteuttamiseen.

Uudelle Pelit-hakualalle kohdistettiin 4 hakemusta hakusumman ollessa 58 850 euroa. Apuraha, 5 000 euroa, myönnettiin datanomiopiskelija Veeti Sundqvistille The Lovebirds -videopelin valmistamiseen.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja neljä, puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen eri aloille myönnettiin neljä ja niiden saajina olivat teol. maisteri Antti Heikkonen, kuvanveistäjä Irma Laukkanen, tait. maisteri Hanna Peräkylä ja psykol. maisteri Jaakko Tammilehto. Puolivuotisia myönnettiin viisi ja ne menivät kuvanveistäjä Olli Mantereelle, lääket. lis. Tuuli Mustoselle, kuvatait. maisteri Heini Niemiselle, kasvatust. tohtori Antti Saarelle ja kirjailija Henriikka Taville.

Kymenlaakson rahaston kulttuuripalkinto Kymijoen Taidepato ry:lle

– mahdollisuuksien avaamisesta, yhteisöllisyyden rakentamisesta

Kymijoen Taidepato ry perustettiin v. 2014 edistämään kuvataiteiden harrastusta yhdistyksen kotipaikkakunnalla Kouvolassa. Yhdistyksen muodostavat kolme varsinaista jäsentä: Vesa Parvinen pj., Amanda Hyökki vpj. ja Janne Harjula, sihteeri. Sen toimintaa tukee vuosittain noin kolmenkymmenen kannatusjäsenen joukko. Tapahtumien organisoinnissa on usein mukana myös ahkeria ja innokkaita talkoolaisia.

Yhdistys kokoaa taiteen ammattilaisia ja harrastajia yhteiseen toimintaan ja tarjoaa heille myös näyttelymahdollisuuksia. Suurimmat näyttelyponnistukset yhdistykselle ovat olleet Pato Klubin galleriassa järjestetyt kesänäyttelyt kesä-heinäkuun aikana. Näyttelyiden aiheina ovat olleet Aarnikotkan historia (UPM-Kymmene), Työnumero 105 (teollisuuden työntekijöiden luvalliset ja ”luvattomat” puhdetyöt) ja kotiseutumme Kymijoki. Tulevana kesänä toteutetaan iso näyttely yhteistyönä Kotkan Repin-Instituutin kanssa. Näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia.

Kymijoen Taidepato ry osallistuu aktiivisesti myös lasten ja nuorten taidekasvatukseen tarjoamalla lähinnä peruskoulujen ryhmille/luokille ympäri vuoden mahdollisuuden ilmaisiin, pienimuotoisiin näyttelyihin Kuusankosken Taideruukin 2. kerroksen aulatilassa. Yhdistys myös muistaa vuosittain pienellä taidestipendillä Pilkanmaan koulun aktiivista, taide- ja kulttuurimyönteistä peruskoululaista.

Kymijoen Taidepato ry:n yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteistyötä tehdään Kuulas – Lasten teatteriteatteritapahtuman kanssa ja yhdistys on ollut mukana julkaisemassa Sampsa Sarparannan taidekuvajulkaisua, taidepostikortteja sekä paikallisten runoilijoiden runojulkaisua. Aina mahdollisuuksien mukaan yhdistys on järjestänyt retkiä kiinnostaviin taidekohteisiin, esim. elämysmatkat Riihimäelle lasinpuhalluksen pariin.

Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta keskittyy suurelta osalta Pato Klubin ja Areenan tiloissa järjestettäviin konsertti- ja musiikkitapahtumiin, joista tunnetuin lienee sunnuntaisin järjestettävä Sunnuntaiklubi. Ajankohdallisesti omintakeinen, ikärajaton sunnuntai-iltana klo 18.00 toteutettava tapahtuma on sekoitus klubi- ja konserttitapahtumaa. Sunnuntaiklubin artistikattaus on tarjonnut elämyksiä Suomen musiikkimaailman huipulta Samuli Edelmannista jazziin ja RSO:n/ Avantin klassisen musiikin konsertteihin.

Viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistys on järjestänyt noin 150 kulttuuritapahtumaa ja vuoden 2018 aikana näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili lähes 33 000 kävijää.

Uusmaalaiselle kulttuurille 1 240 000 euroa

15.5.2019

Uudenmaan rahaston palkinnonsaaja 2019, Bruno Erat. — Uudenmaan rahaston palkinnonsaaja 2019, arkkitehti Bruno Erat. Kuva: Pablo Erat

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi uusmaalaisille taiteilijoille ja paikalliskulttuurin hankkeille 1 240 000 euroa vuosijuhlassaan Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä 15.5.2019. Arkkitehti Bruno Eratille myönnettiin 15 000 euron palkinto hänen elämäntyöstään ekologisen rakentamisen pioneerina.

Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai Itä-Uudenmaan Teatteri ry osallistavan Tulilintu-hankkeen toteuttamiseen. Monitaiteisissa työpajoissa käytetään soveltavia teatterin, tanssin, musiikin, kuvallisen ilmaisun, tarinankerronnan ja luovan kirjoittamisen taidemenetelmiä. Hanke toteutetaan lasten- ja nuortenkodeissa Porvoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Sen aikana kehitetään voimaannuttavan teatterin menetelmää ja materiaalia sekä tehdään menetelmäopas käytettäväksi hankkeen jälkeenkin.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahalla taiteen maisteri Viivi Rintanen toteuttaa Syömishäiriö sarjakuvaksi -työpajoja syömishäiriöpotilaille ja musiikin maisteri Mia Heikkinen työryhmineen järjestää osallistavia improvisoituja pienoisoopperaesityksiä eri hoitolaitoksissa.

Ilmastonmuutos oli tänä vuonna myös taiteilijoiden huolenaiheena. Kirjailija Elina Pitkäkangas sai 12 000 euron apurahan yhteiskunnallisen nuorille suunnatun, ilmastonmuutosta käsittelevän Ekoscifi-romaanin kirjoittamiseen. Jazzpianisti Kari Ikonen sai apurahan hiilineutraalisti järjestettävään sooloalbuminsa julkaisukiertueeseen. Valokuvaaja Ville Rinne kuvaa saamallaan apurahalla ilmastonmuutokseen liittyvää, kansainvälisesti arvostetun suomalaisen huippututkimuksen eri vaiheita yliopistoissa ja tutkimusasemilla eri vuodenaikoina.

Uudenmaan rahaston apurahalla toteutetaan useita tapahtumia, mm. Helsinki Klezmer Festival, Karis Suomen Paris -tapahtuma Raaseporissa, Kerava Jazz -festivaali, Pellingin klassisen musiikin kesäfestivaali ja monikielinen kirjallisuustapahtuma Kontulassa. Lilla Villanin ystävät ry sai 35 000 euroa sukupuolta ja erilaisuutta käsittelevän immersiivisen lastennäytelmän toteuttamiseen. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö toteuttaa 10 000 euron apurahan avulla seikkailureitin Tarvaspäässä. Euphoria film Oy sai 20 000 euroa Alvar ja Aino Aallon elämästä ja teoksista kertovan dokumenttielokuvan kuvauksiin New Yorkissa.

Suurin osa apurahoista kuvataiteille

Kaikkiaan apurahan sai 130 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli ennätykselliset 2 035, yhteissummaltaan 32 miljoonaa euroa. Myönnettyjen apurahojen keskisuuruus oli 9 500 euroa. Apurahoista 25 % myönnettiin kuvataiteille, 20 % säveltaiteille ja 14 % näyttämötaiteille. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 1-9 % apurahansaajista.

Puolivuotisen (12 000 €) tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 32 henkilöä. Vuosiapurahan 24 000 euroa sai kuusi taiteilijaa: kuvataiteilija Inga Meldere ja kuvatait. maisteri Nikki Jääskeläinen taiteelliseen työskentelyyn, kirjailija Suvi Ratinen romaanin kirjoittamiseen, teatterit. maisteri Tuire Tuomisto Post Corpse eli kraa kraa -esityksen valmistamiseen, tait. maisteri Antti-Heikki Pesonen elokuvien suunnitteluun ja käsikirjoittamiseen ja tait. maisteri Anna Reivilä taiteelliseen työskentelyyn.

Uudenmaan rahaston palkinto arkkitehti Bruno Eratille

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on myöntänyt 15 000 euron palkinnon arkkitehti Bruno Eratille, arkkitehdintyön suunnannäyttäjälle, ekorakentamisen esikuvalle.

Arkkitehti Bruno Erat (s. 1939) muutti kotimaastaan Sveitsistä Suomeen vuonna 1965 suomalaisen arkkitehtuurin ja urheilun innostamana. Hän työskenteli mm. Alvar Aallon ja Arne Ervin toimistoissa. Hän toimi vierailevana professorina 1968-1970 Yhdysvalloissa, jossa hän kiinnostui maailman ekologisesta tilasta ja ympäristökysymyksistä. Vuonna 1977 hän perusti oman toimiston yhdessä vaimonsa, sisustusarkkitehti Eva Eratin kanssa ja omistautui ekologisen, kestävän ja terveellisen arkkitehtuurin asialle.

Suomen arkkitehtiyhteisössä Bruno Erat on ollut pioneeri ja pitkään lajinsa lähes ainoa edustaja. Eratin perheelleen ja naapurilleen vuonna 1978 suunnittelema Villa Solbranten Espoossa on Suomen ensimmäisiä ekotaloja. Se on monella tapaa ollut aikaansa edellä oleva suunnannäyttäjä ja siitä on muodostunut ekologisen rakentamisen ikoni Suomessa.

Bruno Erat on käsitteeksi muodostunut sanansaattaja, esikuva ja kannustaja, jonka vaikutus näkyy kasvavasti uusien arkkitehtisukupolvien asenteissa ja työssä. Hän on myös kansainvälisesti tunnettu ekologisen rakentamisen opettaja, luennoitsija ja kirjoittaja. Hän on toiminut vierailevana professorina Yhdysvalloissa ja opettanut myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtiosastolla. Erat on julkaissut useita kestävän kehityksen ekorakentamista käsitteleviä kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hänen käsityksensä ekologisesta rakentamisesta on kokonaisvaltaista. Se ei liity pelkästään energian säästämiseen, vaan rakennukseen kestävänä ja terveenä, myös asukkaiden ja planeettamme terveyttä edistävänä organismina. Ilmaston lämmetessä Bruno Eratin ajatusmallin arvo korostuu.

Etelä-Savon rahastolta yli 700 000 euroa apurahoina ja palkintona – Tiedepolku edistämään lasten ja nuorten tiedekasvatusta

14.5.2019

Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Sami Funke

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 290 hakemusta hakusumman ollessa lähes 4,5 milj. euroa. Hakijoista 59 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi 23 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-palkintoa ja -stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin taiteen maisteri Riitta Moisanderille. Maakunnallinen Kärkihakeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Pieksämäen Seudun Liikunta ry:lle. Vuoden 2019 jako oli yhteensä 705 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat yhteiskuntatieteet (33 %) luonnontieteet (24 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (19 %). Taiteen aloista eniten saivat kuvataiteet (39 %), näyttämötaiteet (21 %) ja säveltaiteet (14 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 58 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli 20 ja apurahojen keskisuuruus lähes 12 000 euroa.

Koululaiset tiedepoluille!

Etelä-Savon rahasto käynnistää omana hankkeenaan koululaisten Tiedepolku-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tiedekasvatusta kokeilukulttuurin ja ilmiöoppimisen avulla. Mikkelissä toteutettavan kokeiluhankkeen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen, LUTin, Mikkelin kesäyliopiston, Mikkelin kaupungin opetustoimen, sekä koulujen ja opettajien kanssa. Tiedepolku-hankkeen toteutusmallia testataan kolmessa koulussa ja kolmella eri luokka-asteella (2.-, 5.– ja 8.-luokka) lasten ja nuorten ikään ja kehitysasteeseen sopivilla teemoilla. Tarkoituksena on kartoittaa toimivia malleja tiedeopetuksen toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen kouluissa. Myöhemmin syksyllä suunnitelmissa on vielä järjestää lapsille ja nuorille suunnattu tiedetapahtuma Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tapahtumien aikataulusta ja ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Etelä-Savon rahasto haluaa edistää myös apurahoin nuorten tiedekasvatusta eri puolilla maakuntaa. Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry sai apurahan Lukiolaisten Akatemia –tapahtuman toteuttamiseen Mikkelissä. Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry sai puolestaan tukea MielenTietäjä2019 ja MetsänTietäjä2019 kesäleirien järjestämisen Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Mikkelin Ursa ry:lle rahaston tuella hankittavan tähtikaukoputken toivotaan innostavan nuoria tähtitaivaan tutkimukseen ja havainnointiin.

Kärkihankeapuraha Pieksämäen Liikunta ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi valittiin Pieksämäen Liikunta ry:n ympäristötaidetta ja liikuntaa yhdistävä kulttuurihanke. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia ympäristötaideteoksia noin 80 km pitkän VedenJakaja-luontoreitistön eri taukopaikoille. Reiteille suunniteltavat teokset ovat pääosin luonnon materiaaleista valmistettuja, luontoon hyvin sopivaa ja sitä kunnioittavia. Teosmääräksi on arvioitu noin 15, joista hieman isompia on 5 ja pienempiä 10. Hankkeen taiteilijat haetaan kaikille avoimen haussa. Osana toteutusta käynnistetään yhteistyö paikallisen erityistaidetoiminnan kanssa, huomioiden taiteilijoiden tasa-arvoisuus ja osallistumismahdollisuudet ympäristötaide-hankkeeseen.

Seitsemän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Etelä-Savon rahaston myönsi seitsemän kokovuotista työskentelyapurahaa. Tieteen kokovuotisen saivat valtiot. maisteri Anne Hytönen, M. Sc. Anu Kinnunen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen ja fil. maisteri Paula Thitz. Taiteen kokovuotiset menivät kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle, taidegraafikko Ritva-Liisa Virtaselle, ja kirjailija Helena Warikselle. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahaa viiteen hankkeeseen

Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin –apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Kohdennettua apurahaa oli varattu noin 20 000 euroa ja sitä tavoitteli yhteensä 17 laadukasta korkeatasoista hanketta. Apurahaa myönnettiin alustavaa varausta enemmän, yhteensä 24 000 euroa, viiteen eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen. Apurahan saivat Linnalan Setlementti ry yhteislaulutilaisuuksien järjestämiseen, sairaanhoitaja Mia Mattila ja lähihoitaja Anna-Maija Koivisto Vuolingonhovin värit –kuvataidehankkeen toteuttamiseen, tait. maisteri Kaisla Pirkkalainen ja musiikkipedagogi Laura Vartio teatteriesityksiin ja taidetuntien järjestämiseen, Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry lyhytelokuva-hankkeen toteuttamiseen sekä Vaalijalan kuntayhtymä Taidepesulan näyttelyn järjestämiseen.

Tällä kierroksella oli myös ensimmäistä kertaa omana hakualanaan Pelit. Pelien taiteelliseen suunnitteluun tai toteuttamiseen tarkoitettua apurahaa haki kolme hakijaa. Apurahaa, 4 000 euroa, myönnettiin medianomi Elmeri Härköselle Aaron – Musta Peto –virtuaalipelin käsikirjoittamiseen.

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto 2019 tait. maisteri Riitta Moisanderille. Kuva: Sami Funke — Tait. maisteri Riitta Moisander sai Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinnon vuonna 2019. Kuva: Sami Funke

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto tait. maisteri Riitta Moisanderille

Taiteen puolustajalle, väkevälle visionäärille

Kanta-Hämeen Tammelassa, Letkun kylässä syntyi 1949 tyttö, joka sai kasteessa nimeksi Riitta Marjatta Seppälä. Nuoremman sisarensa Reginan kanssa Riitta kävi opintietä kylän kansakoulusta Someron keskikouluun ja lukioon. Someron lukion humanistisen linjan opiskelijana Riitta opiskeli mm. taidehistoriaa ja kuvataiteita. Olipa lukujärjestyksessä myös kerran viikossa perehtymistä kalligrafiaankin. Koulun kerhotoiminta oli vilkasta ja taiteisiin painottuvaa, koulussa oli tekemisen henki. Opiskelun lomassa käytiin teatterissa, tehtiin omia näytelmiä ja tanssittiin luokkakaverin Rauli Badding Somerjoen ja veljensä Karilla bändin tahtiin. Lapsuudenkodin ja koulun merkityksestä oman elämänsä valinnoille Riitalla on selvä näkemys

”Tieni taiteiden pariin sai kannustavan alun kodista ja kouluista, käsityöläisyyden ja hyvän kädenjäljen kunnioittaminen ovat lapsuuden peruja.”

Kuvat ja niiden tekeminen olivat tulleet Riitalle tutuiksi lapsena. Niinpä lukion jälkeen matka vei Helsinkiin, työhön ja opiskelemaan silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen, nykyiseen Aalto yliopistoon. Samassa rakennuksessa kuvaamataidonopetuksen laitoksen kanssa toimi myös osa taideakatemian laitoksista ja Ateneumin taidemuseo. Yhteiset opettajat ja äärellä sijaitseva taidemuseo loivat toimivan monitaiteisen oppimisalustan. Lukion lehtoraatin kelpoisuusvaatimusten mukaiset kasvatustieteen ja taidehistorian tai kansatieteen approbaturit opiskeltiin Helsingin yliopistossa. Kuvaamataidon opettajaksi Riitta valmistui 1974 ja tuli valituksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen didaktiikan lehtorin Jouko Lapintien sijaiseksi tämän sapattivapaan ajaksi. Savonlinnaan saapuminen on piirtynyt Riitan muistiin. Yöjunalta matka jatkui taksilla suoraan Heikinpohjan opettajankoulutustaitokselle pitämään pääsykoetta opiskelijoiksi pyrkiville. Laitoksen edessä kukkivat keltaiset ruusut ja Olavinlinna näkyi työhuoneeni ikkunasta.

Vuoden sijaisuus muuttui elämänmittaiseksi matkaksi, jonka tukikohtana on ollut Savonlinna. Työsarkaa on riittänyt lukuisissa tehtävissä ja rooleissa mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella, Taidelukiossa, Taiteen keskustoimikunnassa, Etelä-Savon taidetoimikunnassa, Artemiassa jne. Työtehtävät ovat vieneet Riitan myös ulkomaille kansainvälisiin projekteihin, kursseille sekä opettamaan yliopistoihin mm. Kööpenhaminaan, Glasgowhun ja Kasseliin. Tuttavaverkosto muodostui laajaksi ja kansainväliseksi ja matkoilta kerättyjä vaikutteita ja oppeja Riitta myös sovelsi aktiivisesti työhönsä.

Vaikka työrytmi oli ripeä, niin arjen ytimessä olivat vahvasti läsnä lapset ja puoliso Kari, jonka kanssa yhteistä taivalta ehdittiin kulkea karvaa vaille viisikymmentä vuotta. Työsarka taiteen puolesta jatkuu myös eläkepäivillä mm. sote-alan eri hankkeiden taidekoordinaattorin tehtävissä Etelä-Savossa.

Pirkanmaan rahasto palkitsi kuorokapellimestari Heikki Liimolan ja jakoi apurahoja 93:lle

10.5.2019

Pirkanmaan rahaston palkinto myönnettiin ”kuorosoinnin kauneudesta, vahvoista elämyksistä” kuorokapellimestari Heikki Liimolalle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Pirkanmaan rahaston hoitokunta palkitsi Heikki Liimolan hänen ansioistaan yhtenä Pirkanmaan ja koko Suomen merkittävimpänä kuoromusiikin kannattelijana. Liimola tunnetaan työskentelytavoiltaan tarkkana ja taiteellisesti tinkimättömänä johtajana. Hänessä on ominaisuuksia, joiden avulla hän rohkaisee laulajista esiin heidän parhaan osaamisensa.

Liimolan työn jälki kuuluu useissa kuoroissa. Hänen kuoronjohtajan uransa alkoi 1977 Harjun Nuorten Kuorosta (nykyisin Harjun Kamarikuoro), jonka johtaja hän edelleen on. Hänen valmentamansa Tampereen Oopperan kuoro vakuuttaa kriitikot ja hurmaa katsojat esitys toisensa jälkeen. Korkeasta taiteellisesta tasostaan tunnetaan myös Klemetti-Opiston Kamarikuoro ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoro.

Liimola toimii Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoronjohdon lehtorina sekä lukuisissa työryhmissä, joissa hänen vahva pedagoginen osaamisensa palvelee kuoromusiikin kehittämistä.

Apurahat

10-vuotias Samuel Ahonen sai Pirkanmaan rahaston apurahan vuonna 2019. Kuva: Harri Hinkka — 10-vuotias Samuel Ahonen oli Pirkanmaan rahaston nuorin apurahansaaja vuonna 2019. Kuva: Harri Hinkka

Suurin yksittäinen apuraha, 100 000 euroa, myönnettiin tekniikan tohtori Marika Kokon ja työryhmän monitieteiselle hankkeelle, jossa tutkitaan mikromuovien pääsyä yhdyskuntavedestä maaperään.

Tänä vuonna myönnettiin kaksi 30 000 euron Kärkihankeapurahaa. Suomen UNM ry sai apurahan Ung Nordisk Musik -nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen Tampereella ja Teatteri Telakka ry vapaiden ja itsenäisten ryhmien ja taiteilijoiden kansainvälisen ESTival-teatterifestivaalin järjestämiseen Tampereella.

Kaikki Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot jakoivat nyt ensimmäistä kertaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja. Pirkanmaan rahaston tuella taidetta viedään neljälle erilaiselle ryhmälle: ikäihmisille, lastenkodissa asuville lapsille, turvapaikanhakijoille ja syöpä- ja veritauteja sairastaville lapsille.

Nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteeseen. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi Interrail-matkailua ja selkokielen saavutettavuutta käsittelevää tutkimusta.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kuusi kokovuotista apurahaa. Ne saivat kuvataiteilija Liisa Hietanen, kirjailija Heikki Kovalainen, kuvataiteilija J-P Köykkä, teatteriohjaaja Mohammed Mustafa, näyttelijä-tutkija Riikka Papunen ja näyttelijä Karoliina Raitolehto. Paitsi taiteelliseen työskentelyyn apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi musiikki- ja tanssiopintoihin, instrumenttien hankintaan, taiteilijoiden elämäkertojen sekä erilaisten tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen ja syöpätutkimukseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 60 000 euroa.

Toini ja Erkki Koskisen rahastosta jaettiin nyt ensimmäiset apurahat. Rahasto perustuu teollisuusvirkailija Toini Koskisen (1921–2005) ja teollisuusvirkailija Erkki Johannes Koskisen (1928– 2014) testamenttilahjoitukseen. Rahasto tukee pirkanmaalaista lääketieteen tutkimusta, ja siitä jaettiin 34 000 euroa.

Apurahoista tilastojen valossa

Tieteen aloille myönnettiin 35 apurahaa (yhteensä 700 000 euroa), taiteen aloille 54 apurahaa (573 000 euroa) ja opintoihin 5 apurahaa (16 000 euroa). Pirkanmaan rahaston tämänvuotinen tuki takaa kokovuotisen toimeentulon 21:lle, vähintään puolivuotisen 11:lle ja kaksivuotisen 2 apurahansaajalle.

Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 15 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 986 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 17 198 857 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 008 kappaletta ja hakusumma 20 708 056 euroa.

MOSAIIKKI Taidetta Talvipuutarhassa 20 vuotta -näyttely

Sanni Sepän teos Pirkanmaan rahaston MOSAIIKKI-näyttelyssä. Kuva: Antero Tenhunen — Yksityiskohta Sanni Sepän teoksesta Sanni ja Maija: koulumatka. Kuva: Antero Tenhunen

Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Talvipuutarhassa avattiin 21 taiteilijan yhteisnäyttely, kokonaisuus, joka näyttää miten rikas pirkanmaalainen kuvataiteen kenttä on. Taiteilijoista kukin on saanut Pirkanmaan rahaston apurahan vuosina 1997–2018. Näyttelyn on koonnut Veikko Halmetoja, joka myös avasi sen.

Näyttely on avoinna yleisölle 11.–26.5. Tampere-talon aukioloaikoina. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Vuosijuhlassa esiintyivät aiemmat apurahasaajat

Vuosijuhlan aloitti cembalotaiteilija Ilpo Laspas soittamalla Pirkanmaan rahaston vuodenvaihteessa hankkimaa arvocembaloa. Viimevuotisista apurahansaajista juhlassa esiintyivät nukketeatteritaiteilija Katja Kähkönen sekä sopraano Linda Urbanski, jota säesti pianisti Maila Böhm. Juhlapuheen vuosijuhlassa piti professori Frans Mäyrä otsikolla Pelillinen, leikillinen kulttuuri.

Kyösti Kallio -mitali toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistölle

10.4.2019

Toimittaja Helena Petäistö sai Kyösti Kallio -mitalin kiitoksena ansioistaan Kyösti Kallion elämäntyön sekä maaseudun kulttuuriperinnön vaalimisesta. Kuva: Otava — Toimittaja Helena Petäistö sai Kyösti Kallio -mitalin kiitoksena ansioistaan Kyösti Kallion elämäntyön vaalimisesta. Kuva: Otava

– Mitali luovutetaan Teille kiitoksena ansioistanne Kyösti Kallion elämäntyön sekä maaseudun kulttuuriperinnön vaalimisesta. Urallanne olette pystynyt yhdistämään kansainvälisen ja paikallisen. Olette aina kunnioittanut juurianne ja useissa yhteyksissä tuonut esiin suomalaista kulttuuria ja perinnettä, unohtamatta Kalajokilaaksoa. Olette viime vuosien aikana erityisesti nostanut esiin vanhaa rakennusperinnettä ja edistänyt näin Kallion hengen mukaisesti maaseudun elinvoimaisuutta, totesi vuosijuhlassa Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Tanja Risikko.

Kansainvälisen politiikan toimittaja sekä ranskan kielen ja kulttuurin asiantuntija Helena Petäistö on tunnettu kulttuurivaikuttaja. Hänen ensimmäinen kirjansa ”Ranskalaiset korot” ilmestyi vuonna 1995. Vuonna 1999 julkaistu ”Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa” aloitti kirjasarjan Euroopan kaupungeista. Hänen vuonna 2010 ilmestynyt kirjansa ”Tee teematka” palkittiin Lauri Jäntin säätiön palkinnolla. Petäistön uusin kaupunkikirjasarja sisältää kaksi osaa Ranskan kaupungeistä ”À la Helena Petäistö”. Viimeisin kirja ”Ranska, Macron ja minä” julkaistiin 2017. Helena Petäistön ympäri Suomea toteuttama Kuohuva Eurooppa -luentosarja on ollut yleisömenestys. Petäistö on saanut sekä Ranskan ansioritarikunnan Kunnialegioonan upseeriluokan kunniamerkin että Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkin. Vuonna 2010 hänet palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla.

Helena Petäistö on maailmalla uraa tehdessään aina kunnioittanut juuriaan ja useissa kirjoituksissaan tuonut esiin suomalaista kulttuuria ja perinnettä. Petäistö on luennoinut rakennusperinteestä laajalla näkökulmalla Suomesta Ranskaan tuoden esimerkkejä esim. presidentti Macronin kampanjasta vanhojen talojen säilyttämiseksi. Petäistön ideoima suosittu kesätapahtuma, jossa hän on kahdeksan vuoden ajan puhunut tärkeäksi näkemästään asiasta, tunnetaan nimellä ”Teetä ja wanhoja taloja”. Se on nostanut esiin vanhaa rakennusperinnettä ja edistänyt näin Kallion hengen mukaisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Kalajoella odottaakin hänen yksi tärkeistä työkohteistaan: Kalajoen vanhan apteekin kunnostaminen Rautioon. Helena Petäistö halusi pelastaa hienon, mutta huonoon kuntoon päästetyn suojelukohteen, Suomen toiseksi vanhimman maalaisapteekin talon.

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston Kyösti Kallio -mitalin luovuttivat toimittaja, tietokirjailija Helena Petäistölle rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Tanja Risikko ja hoitokunnan jäsen Tuula Puoskari. Kyösti Kallio -mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909–1969).

Suomen Kulttuurirahastolta neljä suurpalkintoa

27.2.2019

Professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen

Liisa Keltikangas-Järvinen väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1977 ja on toiminut vuodesta 1992 lähtien Helsingin yliopistossa psykologian professorina. Keltikangas-Järvisen tutkimusryhmä on tutkinut synnynnäisiä temperamenttieroja monitieteisen, vuosikymmeniä kattavan pitkittäistutkimusaineiston avulla ja yhdistänyt saatuja tuloksia mm. varhaiskasvatukseen ja koulupedagogiikkaan.

Psykologisiin tutkimuksiin pohjaten Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut yli 20 tietokirjaa itsetunnosta, sosiaalisuudesta ja temperamentista ja näiden vaikutuksista muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Teokset ovat olleet tärkeitä keskustelunavauksia esimerkiksi pienen lapsen sosiaalisesta kehityksestä ja laadukkaan päivähoidon reunaehdoista, temperamenttierojen vaikutuksista kouluarviointiin sekä ujojen ja introverttien vahvuuksista työelämässä.

Keltikangas-Järvisen työn tavoitteena on ollut lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, erilaisuuden ymmärtäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Hän on tuonut lohtua monille osoittamalla että ujous ei ole poikkeavuus ja että myös huonon itsetunnon kanssa voi tulla toimeen. Toisaalta Keltikangas-Järvisen teokset osoittavat, että omien juurien ja oman kulttuurin tunteminen on avain oman itsensä ymmärtämiseen ja sitä kautta valintoihin, jotka johtavat myös parempaan elämänhallintaan.

Keltikangas-Järvinen on saanut työstään ja tietokirjoistaan useita tunnustuksia. Professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi vuonna 2008.

Katso Liisa Keltikangas-Järvisen palkintovideo

Palkinto myönnetään vanhojen totuuksien tuulettamisesta, ujojen rohkeasta puolustamisesta

Kuvataiteilija, kirjailija Mauri Kunnas

Mauri Kunnas syntyi ja kävi koulunsa Vammalassa. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistui graafikoksi vuonna 1975. Hän työskenteli lyhyen aikaa mainostoimistossa, vuosina 1976–83 Turun Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä ja sen jälkeen vuoden verran Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä, kunnes totesi, ettei aika riitä sekä lastenkirjojen tekemiseen että pilapiirtäjän työhön.

Kirjailijana ja kuvittajana Mauri Kunnas on näyttänyt jo useille sukupolville, millainen Suomi oli ennen meidän aikaamme. Koiramäki-kirjoillaan Kunnas on tuonut maamme historiaa lasten eteen tavalla, josta se on helppo omaksua ja sisäistää, ahmia. Kunnaksen humoristisia yksityiskohtia pursuava tyyli antaa uutta oivallettavaa luku- ja katselukerrasta toiseen. Hän on Suomen vastine Hieronymus Boschille. Mauri Kunnas paitsi tuo historian lähelle myös herättää elävää kiinnostusta sitä kohtaan.

Mauri Kunnas on uudelleenkirjoittanut kirjallisuuden klassikoita. Kunnaksen käsittelyyn ovat päässeet Kuningas Arthurin ritarit, Kalevala ja Robin Hood sekä vampyyrit, viikingit ja kotimaiset kansantarinat näkistä ja kummituksista. Alakouluissa Seitsemän koiraveljestä on tunnetumpi teos kuin Aleksis Kiven samasta aiheesta kirjoittama romaani.

Esikoiskuvakirjastaan Suomalainen tonttukirja (1979) alkaen Mauri Kunnas on hurmannut kotimaiset lukijat sukupolvi toisensa perään ja vaikuttanut myös kansainvälisen yleisön käsitykseen Joulupukista ja muista Korvatunturin asukkaista. Kunnaksen kirjoja on ilmestynyt lähes 40 kielellä.

Katso Mauri Kunnaksen palkintovideo

Palkinto myönnetään klassikoiden koirantajalle, kuvan ja tarinan mestarille

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta

Helena Ranta syntyi Kajaanissa ja opiskeli hammaslääketiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on kertonut valinneensa hammaslääkärin opinnot, koska ajatteli sen olevan helppo ammatti, jossa on lyhyet työpäivät. Väiteltyään hammaslääketieteen tohtoriksi vuonna 1978 Ranta työskenteli tutkijana mm. Helsingin yliopistossa ja Oslossa sekä Vankeinhoitolaitoksen ylihammaslääkärinä. Vuonna 1989 hän siirtyi oikeusministeriön ylihammaslääkäriksi ja siitä Suomen ensimmäiseksi oikeushammaslääkäriksi.

Vuonna 1994 hän osallistui Estonian laivaturman uhrien tunnistamiseen, mikä antoi pohjan myöhemmälle työlle kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien jäsenenä, johtajana ja kouluttajana. Hän on ollut näissä tehtävissä mm. Balkanilla, Irakissa, Tšetšeniassa ja Kaakkois-Aasian hyökyaalto-onnettomuuden selvittelyissä. Ranta on työskennellyt lähes kaikilla mantereilla ja nähnyt omien sanojensa mukaan yli kymmenentuhatta ruumista: onnettomuuksien, rikosten ja sotien uhreja.

1990-luvun lopulla Helena Ranta johti tutkimusryhmää, joka selvitti EU:n toimeksiannosta Kosovon Racakista löytyneiden ruumiiden kuolinsyytä. Tutkimustulokset olivat todistusaineistona Jugoslavian entisen presidentin vastaisessa oikeudenkäynnissä.

Edelleen Helena Rantaa pyydetään asiantuntijaksi kansainvälisen politiikan ja oikeuden ajankohtaisiin, vaikeisiin kysymyksiin. Hänellä on myös ollut lukuisia luottamustehtäviä esimerkiksi Plan Suomi Säätiössä, Naisjärjestöjen keskusliitossa sekä Suomen Akateemisten Naisten Liitossa, jonka kautta hän on edistänyt maahanmuuttajanaisten kielikoulutusta ja kotouttamista.

Katso Helena Rannan palkintovideo

Palkinto myönnetään totuuden selvittäjälle, kärsimyksen todistajalle

Kuoronjohtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki

Marjukka Riihimäki syntyi Heinolaan asettuneeseen Karjalan evakkoperheeseen, joka muutti varhain isän työn perässä Helsinkiin. Perheen musikaalisista tyttäristä vanhempi lähti opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan ja pikkusisarenkin unelmaksi tuli musiikinopettajan ammatti. Ylioppilaaksi päästyään hän aloitti musiikkikasvatuksen opinnot Sibelius-Akatemiassa ja rahoitti opiskelujaan muun muassa keikkailemalla kaupunginteatterissa, liittymällä Radion sinfoniakuoroon ja laulamalla taustoja iskelmätähtien levyille. Jotkin Irwinin, Katri-Helenan, Dannyn ja Markku Aron hitit menevät edelleen ulkoa.

Valmistumisen jälkeen opettajan työt veivät Rekolan ja Töölön yhteiskoulujen kautta Sibelius-lukioon vuonna 1982. Siellä Marjukka Riihimäki opetti yli 30 vuotta. Rekolan koulun Tiernapoikien ravintolakeikkojen ohjauksesta lähti liikkeelle huikeaksi kasvanut ura lauluyhtyeiden ja kuorojen parissa, eikä työlle ole näkyvissä loppua vieläkään.

Vuonna 1984 perustettiin naiskuoro Philomela ja pari vuotta myöhemmin Marjukka Riihimäki sai johdettavakseen Klemetti-opiston naiskuoron. Sibelius-lukion kamarikuoro irtosi opinahjosta Grex Musicus -kuoroksi 1992. Samanaikaisesti Marjukka Riihimäki ohjasi ja kannusti oppilaitaan yhtyetoimintaan ja johti koulun kuoroja. Mm. lauluyhtye Rajattoman juuret ovat Sibelius-lukiossa ja Grex Musicuksessa ja sen kantavat voimat ovatkin todenneet Marjukka Riihimäen ohjauksen ja kannustuksen olleen käänteentekevää koko laulajauralleen. Musiikinopettajan työstä eläkkeelle jäätyään Marjukka Riihimäki on jatkanut kuorojensa johtamista ja laajentanut työkenttäänsä asumispalvelukeskus Wilhelmiinan Muistaakseni laulan ja Laulusta Voimaa! -kuoroihin ja ohjannut myös Wilhelmiinan muistisairaiden yksikön laulutoimintaa.

Marjukka Riihimäen kuorot ovat niittäneet mainetta lukemattomissa kilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on ainoa kuoronjohtaja, joka on voittanut kansainvälisen Tampereen Sävel -kuorokatselmuksen Grand Prix -palkinnon kaksi kertaa, vuonna 2001 Philomelan ja vuonna 2005 Grex Musicuksen kanssa. Hän on alati innostava opettaja, suosittu luennoitsija myös kansainvälisillä kuorofestivaaleilla, sekä kysytty kuoro- ja sävellyskilpailujen tuomari.

Tasavallan presidentti myönsi Marjukka Riihimäelle musiikkineuvoksen arvon vuonna 2009. Hänet valittiin Vuoden kuoronjohtajaksi vuonna 2006, minkä lisäksi hänelle on myönnetty mm. Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinto (2005) sekä Klemetti-palkinto.

Katso Marjukka Riihimäen palkintovideo

Palkinto myönnetään kuorokulttuurin uudistamisesta, aikuisten ja lasten laulattamisesta

Oopperalaulaja Juha Uusitalo palkittiin kansainvälisestä urastaan

5.12.2018

Lea Piltti palkinto 2018, kuvassa Matti Salminen, Raili Viljakainen ja Juha Uusitalo — Uusitalon palkintoa juhlistamassa edelliset palkinnonsaajat Matti Salminen ja Raili Viljakainen. Kuva: Heikki Tuuli

Suomen Kulttuurirahaston Lea Piltti -palkinto on myönnetty oopperalauluja, bassobaritoni Juha Uusitalolle. Joka viides vuosi jaettava 20 000 euron palkinto jaetaan esiintyvälle taiteilijalle menestyksekkäästä kansainvälisestä taiteilijanurasta. Aiemmin Lea Piltti -palkinnon ovat saaneet Kim Borg (1992), Anita Välkki (2002), Jorma Hynninen (2004), Matti Salminen (2009) ja Raili Viljakainen (2014).

Juha Uusitalo, 54, on valmistunut alun perin Sibelius-Akatemiasta diplomihuilistiksi. Laulajana hän esiintyi ensimmäisen kerran Suomen Kansallisoopperassa 1997, ja oli kiinnitettynä talon solistikuntaan vuosina 2000–08. Uusitalon kansainvälinen ura käynnistyi 1999 Wagnerin Siegfriedin Vaeltajan roolista Tirolin festivaalilla, jota seurasi kiinnitys Baijerin valtionoopperan Ring-produktioon Zubin Mehtan johdolla ja Wienin valtionoopperaan Franz Welser-Möstin johdolla.

Wagner-rooleista tunnetun Uusitalon eniten esittämä rooli on Lentävä hollantilainen, jota hän on laulanut kaikissa merkittävissä kansainvälisissä oopperataloissa New Yorkin Metropolitanista Milanon La Scalaan.

Palkinnon perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Juha Uusitalon poikkeuksellisen muhkea, pakottomasti soiva bassobaritoni ja valtava lavakarisma ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen niin yleisöön kuin muihin laulajiin ja muusikoihin kaikkialla, missä hän on esiintynyt. Juha Uusitalo on näyttämöllä poikkeuksellisen karismaattinen niin äänellisesti kuin fyysisesti. Hänen siviilielämässä nallekarhumainen ja iloinen olemuksensa taipuu lavalla ilkeäksi sadistiksi (Scarpia, Jago), mystisiksi epäolennoiksi (Hollantilainen, Vaeltaja), hartaan vakaviksi auktoriteeteiksi (Amfortas) ja koomisiksi hahmoiksi (Tuhkimon Don Magnifico, Falstaff).”

Uusitalo joutui jättämään kansainväliset näyttämöt vuonna 2015 sairauden vuoksi, vaikka hänellä oli kiinnityksiä vuosiksi eteenpäin. Nykyisin Tampereella asuva Uusitalo konsertoi edelleen ja toimii Siuntion lauluakatemian taiteellisena johtajana.

Lea Piltti -palkinnon lisäksi Suomen Kulttuurirahaston Piltti-Killisen rahastosta myönnettiin Lahden ja Turun konservatorioille kummallekin 14 000 euroa jaettavaksi lahjakkaille laulunopiskelijoille apurahoina, sekä Kuopion konservatorioille 28 000 euroa jousisoitinten hankintaan. Rahasto perustuu valtionoopperalaulaja, professori Lea Piltti-Killisen ja johtaja Olavi Killisen lahjoitukseen vuonna 1979.

Haastattelupyynnöt:

Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto Ruamjai-kuorolle

8.5.2018

Keski-Suomen rahaston 60-vuotisjuhlavuoden Kulttuuripalkinto myönnettiin 8.5.2018 Ruamjai-kuorolle ”suurella yhteisellä sydämellä lauletuista lauluista ja taitavista tulkinnoista.”

Palkintokirjan luovuttivat hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen ja asiamies Antti Niskanen. Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto on juhlavuoden kunniaksi suuruudeltaan 15 000 €.

– Kuoron kehittyminen on ollut huimaa ja pitkäjänteinen työ näkyy ja kuuluu kuoron soinnissa ja esiintymisessä, mistä kertoo kuoron menestys sekä kansainvälisessä In… Canto Sul Garda -kuorokilpailussa Italiassa että Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa, hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen kertoo.

Ruamjai on perustettu vuonna 2000 lapsikuoro Vox Aureasta uloskasvaneiden nuorten laulajien tahdosta jatkaa kuorolaulun parissa. Kuoronjohtajina ovat toimineet Sanna Salminen ja Iina Karjalainen. Nykyisin neljänkymmenen laulajan yhteisöä johtaa Kirsi Kaunismäki-Suhonen. Nuorisosekakuoro on ajan saatossa varttunut nuorten aikuisten sekakuoroksi, jonka musiikillinen linja on nojannut niin kansanlauluperinteeseen, keskiaikaiseen musiikkiin kuin taidemusiikkiin. Yleisö tuntee kuoron erityisesti elävästä esiintymisestä ja tulkinnallisesta taituruudesta.

Keski-Suomen rahasto juhlii tasavuosia

Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958 maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin viljelemiseksi. Samalla se on Suomen Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto, sillä aiemmin perustettu Pohjois-Suomen rahasto on myöhemmin jakautunut useammaksi erilliseksi maakuntarahastoksi.

Ruamjai esiintyi palkintojenjakotilaisuudessa 8.5.2018 kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhosen vetämänä. Kuva: Pekka Seppänen

Rahaston perustamisvaiheessa aktiivinen toimija Suomen Kulttuurirahaston lisäksi oli Keski-Suomen maakuntaliitto. Perustamisen taustalta löytyy maakuntaliiton toiminta Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen osakunnan aloitteesta perustetussa keskisuomalaisten opintomahdollisuuksien parantamiseen tähtäävässä Keski-Suomi Rahasto -säätiössä, jonka idea oli hyvä, mutta jonka toiminta ei kuitenkaan noussut siivilleen. Niin ikään pontimena Keski-Suomen rahaston perustamiselle oli Kulttuurirahaston tahto tukea maakuntien kulttuurielämää ”saattamalla kaikkiin Suomen osiin tällaisia maakuntarahastoja”, kuten L.A. Puntila Kulttuurirahaston tavoitetta kuvasi. Keski-Suomen rahaston perustajalahjoittajat olivat keskisuomalaisia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Rahaston toiminta perustuu edelleen lahjoituksiin ja testamentteihin, jotka sijoitetaan tuottavasti, jotta tuottoja voidaan jakaa monipuolisesti keskisuomalaisen tieteen, taiteen kotiseututyön sekä lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseksi.

Rahasto jakaa vuosittain apurahoja, palkintoja ja stipendejä yleisrahastosta ja lahjoittajien nimikkorahastoista ohjesääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi järjestää muuta kulttuuritoimintaa. Juhlavuonna rahasto tukee keskisuomalaista kulttuuria ennätyssummalla, yhteensä 637 000 eurolla. Apurahat, stipendit ja Schildtin palkinto julkistetaan vuosijuhlassa 20. toukokuuta Jyväskylässä. Juhlavuosi tulee myös sisältämään muuta toimintaa, josta tiedotetaan myöhemmin. Rahaston toiminnasta päättää 11-jäseninen hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Hanna-Leena Pesonen. Rahaston käytännön työstä vastaavat asiamies Antti Niskanen ja sihteeri Päivi Blå.

Palkinnot merkittävistä kulttuuriteoista 2018

28.2.2018

Professori, emerita Kaisa Nyberg

Kaisa Nybergin ala on kryptologia eli tiede, joka tutkii matemaattisin menetelmin tiedon turvallista varastointia ja siirtämistä. Tavallisille kansalaisille kryptologia voi olla vierasta, vaikka käytämme sen sovelluksia sujuvasti esimerkiksi verkkokaupassa asioidessamme tai älypuhelimella kommunikoidessamme.

Kaisa Nyberg toimi Aalto-yliopiston kryptologian professorina vuosina 2005-2016, eläkkeelle jäämiseensä asti. Tieteellisten saavutustensa ohella hän sai aikaan kryptologian opetuksen kehittymisen ja vakiintumisen Suomessa. Hän on myös pyrkinyt vaikuttamaan sen puolesta, että nykyistä useampi nuori nainen löytäisi oman alansa matemaattisten ja teknisten tieteiden parista.

Kaisa Nyberg palkittiin tiedon tehokkaasta salaamisesta, turvallisista viestien valtateistä.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri

Markku Piri on taiteellinen monilahjakkuus, jonka identiteettiä tai erikoisosaamista on mahdoton kuvata yhdellä sanalla, ellei se ole renessanssi-ihminen. Piri on muotoilija, kuvataiteilija, tekstiilitaiteilija, kirjoittaja, tuottaja, luennoitsija, leipuri ja ooppera- ja laulumusiikin ekspertti – joitain mainitaksemme. Opinnot Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Italiassa kasvattivat hänet kosmopoliitiksi, ja laaja-alainen kiinnostus ilmiöihin ja materiaaleihin ovat sen jälkeen taanneet äärimmäisen monipuolisen suhteen taiteeseen.

Markku Pirin intohimo ja pitkäjänteisyys näkyvät kaikessa, oli sitten kyse taidelasista, kaakeleiden suunnittelusta, kansainvälisten urheilukisojen kokonaisilmeestä toimitsijoiden asuineen ja mitaleineen, messuosaston tai konsertin visualisoinnista, kaupunki-ilmeen kokonaissuunnittelusta, moderneista kristallikruunuista tai täydellisestä täytekakusta. Pirin luennot ovat innostavia performansseja ja hänen kynänsä vuolas, usein myös pistävän terävä, mistä aihepiiristä hän sitten kirjoittaakin.

Muotoilija, tekstiilitaiteilija Markku Piri vastaanotti palkinnon muotoilun maailmankansalaiselle, visuaalisten ihmeiden toteuttajalle.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen

Selma Vilhunen on monipuolinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Uransa alkuvaiheessa Vilhunen teki käsikirjoituksia, jotka liikkuivat nuorten maailmassa ja käsittelivät mm. syrjäytymistä ja mielenterveyttä. Näitä teemoja hän on myöhemmin syventänyt ohjauksissaan.

Vuonna 2012 Vilhunen ohjasi lyhytelokuvan “Pitääkö mun kaikki hoitaa?”, kertomuksen lapsiperheen kiireisestä aamusta. Elokuva valittiin ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana Oscar-palkintoehdokkaaksi vuonna 2014.

Vilhusella on elokuvissaan taito tunkeutua nuorten ja lasten ajatusmaailmaan ja jättää se silti koskemattomaksi. Henkilöohjaajana hän on taitava.

Selma Vilhunen haluaa käsikirjoituksissaan ja ohjauksissaan ravistella lokeroivia käsityksiä esimerkiksi köyhyydestä, yksinhuoltajuudesta ja sukupuolesta. Hän vastustaa ajattelua, jossa ihmisestä nähdään vain yksi puoli, vaikka jokaisella meistä on tarve olla kokonainen henkilö. Hän on elokuvissaan kuin unilukkari, joka herättelee meitä viihteen turruttamia katsojia näkemään monipuolisen, todellisen maailman ympärillämme.

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Selma Vilhunen sai palkinnon koskettavista tarinoista, elävistä nuorten kuvista.