Professorit Markku Karjalainen ja Sami Pajunen. Kuva: Sami Funke
Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu on Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan käynnistämä hanke, joka vastaa alalla tunnistettuun koulutus- ja asiantuntijavajeeseen. Tutkijakoulun ytimessä ovat väitöstutkimukset sekä näitä tukevat opinnäytetyöt, joita teetetään eri yhteistyöoppilaitoksissa. Hankkeessa tuotettu aineisto (opinnäytetyöt, julkaisut, raportit) on alan toimijoiden vapaasti käytettävissä. Tutkijakoulun vetäjinä toimivat professori Sami Pajunen ja professori Markku Karjalainen.
Tammikuussa 2021 käynnistyneeseen tutkijakouluun haki 40 väitöskirjatutkijaa, joista valittiin kuusi. Sittemmin väitöskirjan tekijöiden määrä on noussut jo yhdeksään. Tutkimushankkeissa puurakentamista lähestytään eri näkökulmista ja aiheina ovat mm. kantavien puurakenteiden itsesammuminen, puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskenta, puurakentamisen kilpailukyvyn osatekijät asuntorakentamisessa sekä puukerrostalorakentaminen kiertotalouden näkökulmasta.
Tutkijakoulu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään väitöskirjojen tuottamiseen, tutkimusaiheita tarjotaan myös kandi- ja diplomitöihin sekä AMK-lopputöihin.
– Koska tutkijajoukko koostuu rakennetekniikan, arkkitehtuurin sekä rakentamistalouden tutkijoista, tämä tutkijakoulu luo ainutlaatuisen mahdollisuuden tuottaa tutkimustuloksia, jotka hyödyttävät koko puurakentamista eivätkä vain osaoptimoi jotakin osa-aluetta muiden kustannuksella, toteavat professorit Sami Pajunen ja Markku Karjalainen.
Korkeatasoisen ja monipuolisen tutkimuksen lisäksi tutkijakoulun tavoitteena on lähentää tutkimuslaitoksia ja rakentamisen teollisuutta. Tutkimuksen käytännönläheisyyttä ja tulosten hyödynnettävyyttä edistää myös tutkijakoulussa käytössä oleva työelämän ja tutkimuksen yhdistävä malli. Se mahdollistaa työajan jakamisen yliopiston ja jonkin rakennusalan yrityksen kanssa.
Tutkijakoulun rahoitus on varmistettu vuoden 2024 loppuun, mutta tavoitteena on jatkaa siitä eteenpäin. Tutkijakoulun tuottama osaaminen on tärkeää kotimaisen puurakentamisen kehitykselle. Tutkimusta ja osaajia tarvitaan kehittämään teollisen puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja kilpailukykyä. Tutkijakoulusta valmistuvat ovat jo opintojensa aikana integroituneet työelämään ja jatkavat toimialoillaan oman alansa kehitystyötä.
Palkinto myönnettiin ryijyjen lumosta, kädentaitojen ilosta.
Irene Välimäki on kokkolalainen tekstiilitaiteilija, jolla on oma studio Kokkolan vanhassa kaupungissa. Hänen työnsä ovat ilmeeltään pelkistetyn abstrakteja ja usein maalailevia, ja niissä ovat pääosassa väri ja pinnan struktuuri, materiaalin tuntu, karkeus ja volyymi. Ryijytekniikka on kulkenut Välimäen mukana koko hänen työhistoriansa ajan. Hän valmistaa työnsä aina itse, ja käsin tekeminen on tärkeä osa työskentelyprosessia. Työt syntyvät pisto pistolta, pienin askelin, rakentaen muotoa, sommittelua ja pintaa samalla uutta etsien.
Irene Välimäki valmistui 1979 Taideteollisesta korkeakoulusta (Aalto-yliopisto) tekstiilitaiteilijaksi. Yli neljä vuosikymmentä kestäneeseen työuraan mahtuu tekemistä koko elämän kirjolta – työskentelyä teollisuudessa, vapaana taiteilijana omia töitä tehden, taidetekstiilejä sekä näyttelyitä koti- ja ulkomailla.
Irene Välimäen teoksia on useissa julkisissa tiloissa ja kokoelmissa, ja hän on edustanut Suomea lukuisissa yhteisnäyttelyssä ulkomaita myöten. Kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyssä Kokkolassa vuoden 2020 vaihteessa oli esillä Irene Välimäen mielenkiintoinen kokonaisuus kierrätysmetallista himmelitekniikalla kootuista ”seinäkoruista”.
Irene Välimäki työskenteli noin 15 vuoden ajan toiminnanjohtajana Taito Keski-Pohjanmaa ry:ssä. Hänen johdollaan saatiin alueen ihmiset kiinnostumaan käsityöstä uudenlaisten käsityökurssien, -tapahtumien ja ajankohtaisten tekemisen mallien avulla. Yhdistys oli kärkijoukossa Suomessa levittämässä käsityön ja itse tekemisen ilosanomaa, kun käsityöbuumi alkoi levitä maailmalla. Yhdistys aloitti mm. ensimmäisenä Suomessa aikuisten käsityökoulun, myös lasten ja nuorten käsityökoulun vuosiluokkia ja ryhmiä lisättiin. Kudontamalleja uudistettiin ja kutomotoimintaa kasvatettiin muiden Taitojärjestön yhdistysten ja alan oppilaitosten hävittäessä kangaspuitaan. Henkilökuntaa koulutettiin, erityistekniikoita ja uusia materiaaleja lisättiin, kurssiaiheita monipuolistettiin, toimitilat uudistettiin, näkyvyyttä kasvatettiin ja alueellista yhteistyötä lisättiin. Yhdistyksen koko toiminta moninkertaistui ja työpaikat säilyivät.
Irene Välimäki kertoo, että toiminnanjohtajan työn rinnalla hän suunnitteli, valmisti ja tuotti kymmenittäin ellei sadoittain malleja ja ideoita koulutuksen käyttöön, opettajien ja ohjaajien työvälineiksi, harrastajien sekä myös ammattilaisten käsityötoimintaan – sisustamiseen, asusteiksi, koruiksi ja käsityötuotteiksi. Useat hänen suunnittelemansa käsityöaiheet ovat olleet käytössä ympäri Suomen, mallit ovat levinneet mm. Taitojärjestön valtakunnallisissa Tekemisen iloa! -kampanjoissa.
Duus-elokuvan valmistaminen korona-aikana on vaatinut rohkeutta, uskoa yhteiseen tekemiseen sekä on osaltaan luonut vahvaa yhteishenkeä, omaleimaisuutta ja ylpeyttä kotiseutua kohtaan.
– Elokuva on tehty suurelta osin talkoohengessä. Se on mitä suurimmissa määrin kotiseututyötä, jota Pohjois-Savon rahasto mielellään tukee. Lisäksi elokuva tarinallistaa ja elävöittää historiaa, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen toteaa.
Taiteilija Eemil Halosen teos Sotkottaret on Pohjois-Savon rahaston kiertävä tunnustuspalkinto
Tuusniemen Kylät ry:n puheenjohtaja Hannu Hyvärinen, asiamies Antti Niskanen (takana), hoitokunnan jäsen Marianna Huttunen, tekninen johtaja Paula Rissanen (takana), toimistosihteeri Sari Joutsen, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma ja vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläinen. Kuva: Piia Julkunen
Pohjois-Savon rahasto hankki pronssisen patsaan vuonna 1975 Halosten Museosäätiöltä ja teki siitä maakuntarahaston kiertävän tunnustuspalkinnon. Patsashankinta rahoitettiin H. J. Aminoffin nimikkorahastosta. Patsaassa kuvatut sotkottaret ovat Kalevalan taruhahmoja, jotka kuuntelevat lumoutuneina Väinämöisen kanteleen säveliä.
Pohjois-Savon Kulttuurirahasto on myöntänyt Sotkottaret-patsaan vuodeksi kerrallaan pohjoissavolaiselle kunnalle tunnustuksena kulttuurimyönteisyydestä vuodesta 1976 alkaen.
– Patsas myönnetään nyt ensimmäistä kertaa Tuusniemelle, mikä on meille suuri ilo. Patsas on vuosien saatossa ollut sijoitettuna lähes kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. Toivomme myös, että vuosittain myönnettävä tunnustuspalkinto kannustaisi kaikkia toimialueemme kuntia tekemään kulttuurimyönteisiä tekoja ja linjauksia, rahaston asiamies Antti Niskanen kertoo.
Patsas myönnettiin edellisen kerran v. 2019. Tuolloin sen sai Kuopion kaupunki, jossa se oli sijoitettuna Valtuustotalon aulaan koronan aiheuttamasta poikkeamasta johtuen aina näihin päiviin asti.
Tuusniemellä patsas luovutettiin kunnanjohtaja Timo Kiviluomalle 2.12.2021 kunnanvirastossa, jonne patsas myös sijoitettiin.
– Virastotalon aulassa patsas on keskeisellä paikalla, jossa kaikki kuntalaiset pääsevät sitä katsomaan, Kiviluoma kertoo.
Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti 425 hakemusta, yhteensä yli 7,2 miljoonalla eurolla. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä, jonne myös myönnettiin eniten apurahoja. Apurahoja myönnettiin myös Inariin, Kemiin, Kittilään, Kolariin, Kemijärvelle, Sodankylään, Tornioon ja Utsjoelle sekä Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun. Apurahan myönnön edellytyksenä on, että hakija on syntynyt, toimii, tai hanke toteutetaan tai kohdistuu maakuntaan.
Lapin rahaston maakunnallisesti merkittävälle kärkihankkeelle 40 000 euroa nuorten talousosaamisen kehittämiseen
Kuva: Yrityskylä/Talous ja nuoret TAT, Iiro Rautiainen
Lapin rahaston suurin 40 000 euron apuraha myönnettiin Talous ja Nuoret TAT ry:lle Yrityskylä Yläkoulu yhdeksäsluokkalaisten maailmankaupan peliareenan avaamiseen lappilaisille nuorille. Uusi yhdeksäsluokkalaisille suunnattu yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö avataan Rovaniemelle, ja se tulee toimikautensa 1.9.2021–31.5.2024 aikana tavoittamaan yli 3 800 Lapin alueen yhdeksäsluokkalaista. Apurahalla mahdollistetaan Lapin alueen yhdeksäsluokkalaisille tutkitusti vaikuttava talous, -työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetus.
Tarve laadukkaalle ja monipuoliselle talousopetukselle on merkittävä, sillä vaikka Suomi menestyi talousosaamisen PISAssa kiitettävästi, nousi tuloksissa esiin osaamisen kytkeytyminen nuorten sosioekonomiseen taustaan. PISA-tutkimus myös osoitti, että koulussa annettavalla taloustietojen opetuksella on Suomessa erityisen vahva yhteys oppilaiden talousosaamiseen (Laine ym., 2020). Nuorten tulee myös jatkossa Lapin alueella saada monipuolista opetusta taloudesta, yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä, jotta talousosaamisen taso pysyy korkeana, PISAssa todetut erot kaventuvat ja nuoret toimivat yritteliäinä yhteiskunnan jäseninä.
Yrityskylä Yläkoulu on Talous ja nuoret TAT ry:n toteuttama taloutta, yhteiskuntaa, työelämää ja yrittäjyyttä käsittelevä pelillistetty oppimiskokonaisuus. Yrityskylä Yläkoulu -oppimisympäristöjä on jo 9 paikkakunnalla ja 65 % Suomen yhdeksäsluokkalaista osallistuu toimintaan vuosittain.
Yrityskylä Yläkoulussa oppilas harjoittaa työelämätaitojaan ja oppii liiketoiminnan perusperiaatteet. Oppilas tutustuu yritysten toimintaan kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä yritysten rooliin yhteiskunnassa. Oppilas saa itsevarmuutta ja uskaltaa haastaa itseään.
Rovaniemen kaupungin koulutuspalvelujen koulutuspäällikkö Kai Väistö arvioi, että Yrityskylä-toiminta lisää koulutuspalveluiden yhteistyötä Lapin kuntien välillä.
– On tärkeää, että tuemme aktiivisesti nuorten henkilökohtaista talousosaamista sekä työelämän ja yrittäjyyden tuntemusta. Lisäämällä nuorten talousosaamista voimme edistää koulun tasolta myös maakunnan elinvoiman kehittämistä. Lappi on mahdollisuuksien maakunta, jonka kehittämisessä kouluilla on oma tärkeä merkityksensä. Positiivinen asenne esimerkiksi yrittäjyyteen ja yhdessä tekemiseen voidaan luoda jo peruskoulussa, Väistö sanoo.
Lääketieteen apurahoja Kerttu Uutelan nimikkorahastosta
Kerttu Uutelan (1917–1967) nimikkorahasto jakaa apurahoja ohjesäännön mukaan Lapin keskussairaalan henkilökunnan koulutukseen. Uutelan rahastosta myönnettiin kaksi apurahaa, yhteensä 13 000 euroa.
Rovaniemeläiselle filosofian tohtori Jenny Joutsenelle myönnettiin 3 000 euroa rintasyövän uusia biomerkkiaineita käsittelevään tutkimukseen.
– Biolääketieteellinen tutkimus ei ehkä historiallisesti ole ollut Lapissa kovinkaan yleistä, organisaatiomme tavoitteena on lisätä sitä tulevaisuudessa, maltillisesti ja realiteetit huomioiden, Joutsen kertoo.
Proviisori Päivi Sova sai 10 000 euron apurahan väitöskirjatyöhön, jossa tutkitaan kodin ja erikoissairaanhoidon yksikön välimatkan vaikutusta Lapin sairaanhoitopiirin päivystyspotilaisiin.
Eniten hakemuksia ja eniten apurahoja kuva- ja säveltaiteisiin
Hakemuksia saatiin kuvataiteisiin 1,6 miljoonan euron edestä. Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 115 500 euroa. Visuaalisten taiteiden kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn rovaniemeläiselle taiteiden maisteri Elina Hurtigille.
– Pohjoisessa minulla on hyvä olla: tilaa on ympärillä, puhdas luonto ja aidot ihmiset. Maalaaminen on minulle tärkeä kuvallinen ilmaisumuoto. Se on tapa jäsentää havaintoja ja kokemuksia elämästä ja antaa niille visuaalinen muoto. Olen loputtoman kiinnostunut väristä ja tutkin sen mahdollisuuksia maalauksissani. Värit resonoivat minussa ja siksi tunne/mielentila ja väri ovat maalausteni lähtökohta ja sisältö. Taiteellista työskentelyäni kuvaa ekspressiivisyys. Maalaukseni syntyvät tarpeesta ilmaista sisäistä maailmaani.
Kuvataiteille myönnettiin kolme 18 000 euron suuruista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn; taiteen maisteri Konsta Huuskolle, kuvanveistäjä AMK Essi Korvalle ja taiteen maisteri Johanna Saarenpäälle.
Säveltaiteisiin tuli 78 hakemusta ja viisi hakijaa sai yhteensä 66 000 euroa. Kolmelle musiikinopiskelijalle myönnettiin 10 000 euroa soittimen hankintaan: Elsa Hasu, viulu; Jetamio Juopperi, melodiabassoharmonikka ja Aino Lankila, huilu.
Niillas Holmberg Lada Suomenrinteen kuvaamana.
Lapin rahaston taiteen palkinto Niillas Holmbergille
Lapin rahaston 10 000 euron taiteen palkinto myönnettiin utsjokelaiselle kirjailija, muusikolle Niillas Holmbergille, ”saamelaisuuden ja alkuperäiskansojen moniääniselle tulkitsijalle”.
Holmberg on julkaissut kuusi runokokoelmaa ja hänen teoksiaan on käännetty yli kymmenelle kielelle. Holmbergin esikoisromaani Halla Helle julkaistiin helmikuussa 2021. Häneltä on esitetty myös kaksi näytelmää. Musiikin saralla Holmberg on työskennellyt vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on tehnyt joiku-, folk-, elektro- ja maailmanmusiikkia ja työskennellyt myös näyttelijänä teatterissa ja TV:ssä.
Holmberg on ollut mukana useissa liikkeissä, jotka vastustavat kestämätöntä tai paikallisella tasolla hyväksymätöntä luonnonvarojen käyttöä Saamenmaalla. Hänet tunnetaankin saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.
Hän on juuri saanut valmiiksi Katja Gauriloffin kanssa kirjoitetun pitkän fiktioelokuvan käsikirjoituksen Je´vida. Elokuvasta tulee ensimmäinen koltansaamenkielinen pitkä fiktioelokuva.
Saamelaiskäsityölle kokovuotinen apuraha
Duojár-saamenkäsityötaiteilija, poromies Ilmari Tapiolalle myönnettiin kokovuotinen apuraha, 26 000 euroa, saamelaisen perinteen korusarjan toteuttamiseen.
Tapiola käyttää korusarjan pääasiallisena materiaalina uudistuvia luonnonmateriaaleja kuten sarvea ja koivupahkaa. Korusarja tulee kertomaan saamelaisen luonnon kiertokulusta ja kestävän kehityksen tarpeellisuudesta, ja saamelaisen perinteeseen kuuluva luonnon kunnioittaminen näyttäytyy korusarjassa vahvasti kautta linjan.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Arkkitehtuurin emeritaprofessori Anna-Maija Ylimaulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä.Ylimaula on pohjoispohjalainen kulttuurin monitaitaja, joka on toiminut menestyksekkäästi niin tieteen parissa arkkitehtina ja professorina kuin taiteen puolella kaunokirjailijana.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Kaija Hinkulan veistosinstallaatioteoksen ”Kummeli” hankintaan.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 549 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 49 hakijalle. Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa muusikko Kaisa Karjalaiselle ja Maustetytöille taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa. 26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa kirjailijat Pekka Jaatinen ja Pauliina Rauhala, molemmat romaanin kirjoittamiseen. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Reetta Hämäläiselle laajennettujen fenotyyppien ekologista ja evolutiivista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kasvatustieteiden maisteri Anniina Holapalle opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhön. 10-vuotias musiikinopiskelija Lilja Haatainen sai Viuluakatemian kuluihin sekä 3/4-viulun ja jousen hankintaan 5 000 euron apurahan.
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. Filosofian tohtoriTuukka Perhoniemi työryhmineen sai 9 000 euroa Maakallan museohankkeen loppuunsaattamiseen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Rohkimainen 13 000 euroa vienankarjalaisen kansanperinteen tallennus-, luettelointi- ja julkistamistyöhön. Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahoja myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt kolmannen kerran. Apurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Tiina Laine osallistavan kulttuurikokemuksen toteuttamiseen hoivakodeissa (5 000 euroa) ja Sairaalaklovnit ry sairaalaklovnitoiminnan kehittämiseen (7 000 euroa).
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja skr.fi/pp
Kirjailija JP Koskinen on yksi Hämeen rahaston vuoden 2021 apurahansaajista. Kuva: Hannu Peltonen
Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 294 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,5 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 33 kappaleella ja hakusumma 600 000 eurolla. Hakemusten runsaan nousun vuoksi Hämeen rahasto sai jakosummaansa Suomen Kulttuurirahastosta 50 000 euron kertaluontoisen lisätuen, mikä tuli jakaa taiteen työskentelyapurahoina.
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti oopperalaulaja Pia Freundin Dialogia! -tapahtumien järjestämisen, joiden toteuttamista rahasto tukee 30 000 eurolla. Tapahtumat mahdollistavat eri taiteenalojen ja taiteilijoiden kohtaamiset yleisön kanssa; yhdessä pohtimisen ja avartumisen. Toiseksi kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti psykol. maisteri Maija Kankaanpään ajokykyyn vaikuttavia kognitiivisia kykyjä ja ajokyvyn arviointia kehittävää luotettavaa menetelmää käsittelevän väitöskirjatyön (26 000 euroa).
Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeisiin myönnettiin yhteensä 33 000 euroa.
Myönnetyistä apurahoista 60% jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Eri alojen väitöskirjatyöskentelyjä tuettiin 12 apurahalla.
Kaikkiaan myöntöjen keskikoko oli 14 000 euroa
Palkinto Leena Aarnipuulle
Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu. Kuva: Vilja Tamminen
Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu saa Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston vuoden 2021 palkinnon. Palkinto myönnetään ”musiikin opettamisesta kaikenikäisille, ansiokkaasta kuorojen johtamisesta”. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.
Hämeenlinnassa asuva Leena Aarnipuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön musiikin parissa. Hän on toiminut yli neljäkymmentä vuotta musiikinopettajana lukuisissa kouluissa ja opistoissa – hän on opettanut musiikkia aivan kaikenikäisille.
Erityisesti Leena Aarnipuu on ansioitunut kuoronjohtajana – hän on perustanut kymmenkunta mainetta saanutta kuoroa mm. Timotein, Vanajan Laulun ja Kulttuurikaaren Kuka -kuoron, lisäksi hän on toiminut johtajana viidessätoista kuorossa. Kuorot ovat menestyneet kotimaisissa- ja kansainvälisissä kilpailuissa, tehneet levytyksiä ja esiintymismatkoja kolmeentoista maahan. Tasavallan presidentti on myöntänyt Leena Aarnipuulle joulukuussa 2020 director musices -arvonimen.
Leena Aarnipuu on harrastanut musiikkia jo lapsuudesta asti, musiikin opiskelu jatkui luontevasti Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen linjalla. Lukuisia ansiomerkkejä työstään saanut Leena Aarnipuu on tehnyt merkittävän uran myös eri luottamustoimissa; kulttuurilautakunnissa, koulujen johtokunnissa, järjestöissä ja seuroissa.
Leena Aarnipuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa. Hän on korostanut yhdessä laulamisen henkisistä ja fyysisistä vaikutuksia, ja hän on tuonut tämän kaiken ikäisten elämään, aina hoivakodin vanhuksia myöten. Eräs hänen teemoistaan on hyvän elämän turvaaminen ikääntyville musiikin avulla.
Viime vuosina hän onkin tehnyt runsaasti vapaaehtoistyötä kokoamalla kuorojen lisäksi erilaisia lauluryhmiä, jotka esiintyvät hänen johdollaan vanhainkodeissa, hoivakodeissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.
Leena Aarnipuu on sanonut, että musiikki virkistää kehoa ja mieltä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa säätelemään tunteita, lievittää kipua ja masennusta.
Leena Aarnipuun työ laulamisen ja musiikin puolesta on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkä, laaja ja monipuolinen.
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin FT Panu Halmeen työryhmälle tiedettä ja taidetta yhdistävän Vähin äänin -näyttämöteoksen ja tiedeviestintäprojektin toteuttamiseen. Keski-Suomen rahaston kulttuuripalkinto myönnettiin kuvataiteilija Pertti Karjalaiselle, ”värin, muodon ja tilan taitajalle, ihmisten ja taiteen yhdistäjälle”. Joka toinen vuosi jaettava palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
Kärkihanke ja Kulttuuripalkinto
Kaiken aikaa kiihtyvällä vauhdilla etenevää luonnon monimuotoisuuskriisiä käsittelevän Vähin äänin -hankkeen taustalla on ajatus toivosta, joka antaa voimia paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Hanke koostuu kahdesta vuoropuhelussa muotoutuvasta osasta: taiteellisesta näyttämöteoksesta ja laajasta tieteellisestä tiedeviestintäkokonaisuudesta. Osiot rakentavat poikkeuksellisen hienolla tavalla uudenlaista ja tasa-arvoista taiteen ja tieteen yhteistä ilmaisutapaa. Näyttämöteos yhdistää rohkeasti tanssitaidetta, modernia kuorolaulua, rap-taidetta ja luonnonsuojelubiologiaa. Tiedeviestintäkokonaisuus sisältää mm. luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä alustuksia, osallistavia keskustelutilaisuuksia, blogikirjoituksia sekä yliopistolla toteuttavan seminaarin.
Kuvataiteilija Pertti Karjalainen. Kuva: Jaakko Manninen
Rovaniemellä syntynyt kuvataiteilija Pertti Karjalainen on monipuolinen taiteilija, joka on vaikuttanut Jyväskylässä vuodesta 1989 lähtien. Karjalaisen mukaan pääosa hänen aiheistaan perustuu luonnonhavaintoihin, ja siksi myös valo on niin tärkeä ominaisuus hänen maalauksissaan. Oman maalaustaiteensa lisäksi Karjalainen tekee myös ympäristö- ja yhteisötaidetta, ja hänen taiteilijakuvansa monipuolisuus säteilee myös hänen työhönsä taiteen opettajana, ohjaajana ja kuraattorina. Loistava esimerkki tästä on Sepänkadun ja Sepänaukion monessa vaiheessa syntyneet ympäristöteokset, joiden tekemiseen on osallistunut useiden paikallisten koulujen ja ystävyyskaupunki Jaroslavlin taidekoulun oppilaita. Lisäksi Pertti Karjalaisella on ollut merkittävä panos Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyön toteuttajana ja edistäjänä.
Apurahamyönnöissä painotettiin taidekentän toimintaa
Keski-Suomen rahastoon osoitettiin kaikkiaan 561 hakemusta, joista n. 60 % kohdentui taiteen ja n. 40 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli n. 11,5 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 51 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Päätöksissä huomioitiin koronapandemian vaikutukset taidekentälle. Myönnetyistä summista 61 % kohdistuu taiteen aloille, 38 % tieteen aloille ja 1 % opintostipendeihin.
Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan seitsemän kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Näistä kaksi myönnettiin kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana kuvataiteilija Johanna Pistolle ja teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Edellisten lisäksi myönnettiin 12 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Kokopäivätoimisten apurahojen lisäksi apurahoja myönnettiin myös osa-aikaisina apurahoina apurahansaajan muun toimeliaisuuden rinnalle. Apurahojen lisäksi myönnettiin 12 opintostipendiä Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Sen omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 38 lahjoituksiin perustuvaa nimikkorahastoa. Rahastoon perustettiin viime vuoden aikana kaksi uutta nimikkorahastoa: Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n lahjoituspäätökseen perustuva Keski-Suomen Opiston 125-vuotisrahasto sekä Laukaan kunnan lahjoitukseen perustuva Heikkilän tyttöjen rahasto.
Uudenmaan rahastolta apurahaa haki Suomen Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 2 836 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää. Hakijamäärä kasvoi 30 %:lla vuodesta 2020 ja hakusumma oli yli 51 000 000 euroa, ilmentäen koronapandemian aiheuttamaa taidekentän ahdinkoa. Suomen Kulttuurirahasto reagoi nopeasti kasvaneeseen hakijamäärään ja kaksinkertaisti Uudenmaan rahaston jaettavissa olevan rahamäärän.
Apurahansaajia oli 190 eli vajaa 7 % hakijoista. Apurahoista 121 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina. Näistä 21 oli kokovuotisia apurahoja. Apurahansaajista 25 % edusti kuvataiteita, 21 % säveltaiteita, 18 % näyttämötaiteita, 10 % kirjallisuutta ja 1-7% elokuva- ja valokuvataiteita, kotiseututyötä, lastenkulttuuria, muotoilua, pelitaidetta ja arkkitehtuuria. Apurahan keskisuuruus oli 13 000 euroa.
Kerava Jazz ry on järjestänyt Kerava Jazz -festivaaleja jo vuodesta 1998 asti. Kuva: Timo Huttunen
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Kulttuurin ja hyvinvoinnin liittoKukunori ry:lle Game Jamming Laboratory -projektin toteuttamiseen. Hanke toteutetaan yhteistyönä Kukunori ry:n, SICK!-festivaalin ja Suomen Britannian ja Irlannin instituutin kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta pelitaiteen keinoin sekä kehittää toimiva prototyyppi pelistä, joka tukee mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa yhdessä koodaustaitoisten syrjäytymisriskissä olevien nuorten kanssa.
Uudenmaan rahasto jakoi toista kertaa Taidetta Yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tai lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Taidetta yhdessä -apuraha myönnettiin mm. kirjoitus- ja koreografiatyöpajojen, katuteatteriesitysten, tanssi- ja elokuvahankkeen, monikulttuurisen kesäleirin sekä draamallisen audiodokumenttisarjan toteuttamiseen. Osallistujina hankkeissa on mm. kehitysvammaisia, lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, ikääntyneitä ja vankeja.
Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia kuten Defunenensemblen festivaali, Liebestod -oopperailta ja Klang-konserttisarja Helsingissä, Kerava Jazz -festivaali, nuorille sellisteille suunnattu Porvoon sellokilpailu, Loviisan Sibeliuspäivät, Le Petit -monitaidefestivaali Hangossa, Tammisaaren kesäkonsertit, Meri ja Musiikki -kamarimusiikkifestivaalit Inkoossa, Kuplat-Juhlat -esitystapahtuma Järvenpäässä sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä eri puolilla Uuttamaata.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa. Uusmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustaa Karina-yhtye.
Kulttuuripalkinto puuseppä Matti Salmiselle ”kiireettömän puun käsittäjälle, syyn ja seurausten selvittäjälle”
Matti Salminen, kuva: Jonna Öhrnberg
Matti ”Masa” Salminen (s. 1975)on Helsingissä toimiva puuseppä. Ammatinvalinta oli hänelle selviö jo 13-vuotiaana, jolloin hänen teknisen työn opettajansa sai hänet innostumaan puutöistä. Jo yläkoululaisena hän teki ensimmäiset tilaustyönsä ulkopuolisille. Puusepäksi hän valmistui Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta, jossa hän tutustui muotoilija Mikko Paakkaseen. He perustivat Vihdissä ensimmäisen puutyöverstaansa ja työskentelevät edelleen yhdessä 8. yhteisessä verstaassaan. Tutustuttuaan arboristi Kai Vogtiin he aloittivat kaadettavien puistopuiden hyödyntämisen tuotteiden valmistamiseen – puut muussa tapauksessa pääosin haketetaan. 2000-luvun alkupuolella lastensa ollessa pieniä Salminen siirtyi puutyön opettajaksi eri peruskouluihin. Mm. ranskalais-suomalaisessa koulussa hän toimi opettajana seitsemän vuotta; tänä aikana hän ryhtyi kehittämään Pekki-pöydän ideaa ja brandiä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tultua voimaan hän on suunnitellut puualan koulutusta ja sen järjestämistä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian puualan tutkintovastaavana ja opettajana.
Matti Salmisella on puusepänverstas Malmilla idyllisen Longinojan (ent. Pekki) varrella. Siellä on myös Salmisen yhteisomistuksessa oleva tukkisaha. Kiinteistössä toimivat saha, puutavaravarasto, puusepänverstas, Pekki-showroom ja kattava puutyöteemainen kirjasto. Kokonaisuus huokuu syventyneisyyttä, rauhaa, kädentaitoja, tyylitajua, yhteisöllisyyttä ja huippumuotoilua. Malmin Sahalla on myös järjestetty perinteisestä puukäsityöstä kiinnostuneille sahauspäiviä. Aika pysähtyy, taimenet polskivat purossa, pannukahvi porisee nuotiolla, vaikka kehätien huminan voi kuulla. Tukeista sahataan lankkuja, mielessä kenties jokin tuonnempana valmistuva esine. Lankut ladotaan suuliin odottamaan – mänty Porkkalasta, lehtikuusi Fiskarsista, tammi Sipoosta, saarni Pakilasta, puutavaraa eri puolilta Uuttamaata, puita, jotka olisi muutenkin kaadettu.
Salminen haluaa edistää ekologista ajattelua valmistamalla pitkäikäisiä tuotteita, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän luontoa. Hän käyttää materiaalina mahdollisimman pitkälle vain massiivipuuta ilman liimoja tai metalliosia. Vastalauseena kertakäyttökulttuurille, jossa tavarat heitetään vaihtelunhalusta mieluummin pois kuin korjataan ja huolletaan, hän haluaa tehdä laadukkaita, pitkäikäisiä huonekaluja, jotka säilyvät ja halutaan säilyttää sukupolvelta toiselle.
Matti Salminen valmistaa verstaallaan suunnittelemiaan Pekki-pöytiä käsityönä tilauksesta. Hän aikoo valmistaa 100 numeroitua pöytää, ei yhtään enempää. Hän käyttää tuotteissaan urbaaniympäristössä kasvanutta puuta, joka olisi joka tapauksessa kaadettu, aiheuttaen näin mahdollisimman vähän hävikkiä. Asiakas voi myös tilata pöydän esimerkiksi omasta tärkeästä pihapuustaan, jolloin puu jatkaa elämäänsä asiakkaan kodissa. Pöytä valmistuu puun omassa, luonnollisessa tahdissa ja puu on valmis työstettäväksi hitaan kuivumisen ja eri työvaiheiden jälkeen aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua. Esimerkiksi tammella kuivumiseen menee kuusi vuotta. Salmisen mukaan puun luonnollisen kuivumisen odottamisella on tarkoitus: kun ihminen joutuu odottamaan jotain asiaa, siitä tulee luultavasti hänelle merkityksellisempi. Salmisella menee pöydän varsinaiseen tekemiseen vähintään kuukausi. Pöydät ovat yksilöitä, joissa huomioidaan puulajin ja kyseisen rungon erityispiirteet. Yksi erityinen puu saa uuden elämän erityisenä kalusteena. Valmistamalleen Pekki-pöydälle hän antaakin elinikäisen takuun ja huollon. Pekki-pöytä oli myös yhtenä tutkimuskohteena juuri tarkistetussa Helsingin Yliopiston, Laia Saló i Nevadon väitöskirjassa: Problem Solving and Use of Mathematics at Work.
Apurahansaajia on 60 (49 % rahasta tieteeseen ja 51 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnetään 22 ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.
– Taiteen työskentelyapurahoja on edellisvuotta enemmän, koska niihin oli Pohjois-Karjalassa käytettävissä Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä 80 000 lisätuki taiteen hakemusten lisääntymisen takia, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.
Maakuntarahaston vuosijuhlaa ei tänä vuonna järjestetä koronatilanteen takia. Maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on 26.5. klo 18. Lisätietoja juhlasta löydät osoitteesta skr.fi/matkallasuomessa
Fil. tohtori Jani Karhu sai ensimmäisen Janne ja Katri Nuutisen rahastosta myönnetyn apurahan.
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnetään tänä vuonna Heinäveden Musiikkipäivien järjestämiseen. Musiikkipäivät huomioi ohjelmistossaan Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlaa esittämällä Sibeliuksen Karelia-musiikkia.
− Maakuntarahasto pyrkii vuosittain myöntämään 1−2 apurahaa myös kotiseutuhankkeisiin, kertoo asiamies Asko Saarelainen.
− Tänä vuonna tämä apuraha suuntautuu yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustoselle, joka tutkii Puruveden nuottauksen roolia historiallisesti ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan Puruveden kalastajien paikallista tietoa osana järven muutosprosesseja.
Merkittävä osa myönnetyistä apurahoista pohjautuu joko yksityisten henkilöiden tai yritysten perustamiin nimikkorahastoihin. Pohjois-Karjalan historiantutkimusta tukeva Janne ja Katri Nuutisen rahasto jakaa apurahoja ensimmäisen kerran. Nimikkorahaston apurahan saa FT Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Draamaa ja musiikkia hoitolaitoksiin
Kulttuurirahasto edistää Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoilla kulttuurista yhdenvertaisuutta ja pyrkii lisäämään erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Näitä apurahoja myönnetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa kaksi.
Näyttelijä Kai Paavilainen ja muusikko Laura Vuorjoki-Elo saavat apurahan hankkeeseen Matti ja Liisa matkalla, jossa osallistavia draamallisia esityksiä toteutetaan muistisairaitten vanhusten palveluyksiköissä ja terveyskeskusten osastoilla. Ville Karttunen puolestaan konsertoi Siun Soten kehitysvammaisten yksiköissä.
Tunnustuspalkinto Pirkko Kurikalle – taiteen intohimoiselle tekijälle, kirjoittamisen innostavalle ohjaajalle
Kuva: Harri Mäenpää.
Pohjois-Karjalan rahasto myöntää 10 000 euron tunnustuspalkinnon näytelmäkirjailija Pirkko Kurikalle. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Pirkko Kurikan monipuolinen ja tuottelias teatteriura on jatkunut 50 vuotta ja jatkuu luomisvoimaisena edelleen. Kurikka on kirjoittanut ja ohjannut lukemattomia näytelmiä sekä draamakäsikirjoituksia radio- ja tv-tuotantoihin. Lisäksi hän on tehnyt näytelmäsovituksia, suomennoksia ja toiminut käsikirjoituksen opettajana.
Kurikan käsikirjoittamaa näyttämörunoelmaa ”Kullervo” esitettiin KOM-teatterissa useita vuosia 1970-luvun puolivälissä ja näytelmän työryhmä sai Tampereen Teatterikesän erityispalkinnon 1976. Kurikan käsikirjoittamalle ja Kalle Pursiaisen ohjaamalle tv-elokuvalle ”Uppotukki” myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1985.
Valtakunnallisten estradien ohella Kurikka on piirtänyt vahvan jäljen pohjoiskarjalaiseen teatterikenttään. Hän on Joensuun Vapaan Teatterin (1982) perustajajäsen ja Joensuun seudun kansalaisopiston näyttämötaiteen ryhmän ”Fiaskon” aktiivinen toimija. Teatterin vapaan kentän ammattituotantojen tekeminen maakunnassa useiden vuosikymmenten ajan on vaatinut paljon taiteen intohimoa ja uskoa kulttuurin voimaan.
Innostava ohjaaja
Oman taiteellisen tuotantonsa ohessa Pirkko Kurikka on innostanut ja tukenut esimerkillisellä tavalla Pohjois-Karjalan taide- ja kulttuurikentän toimijoita. Hän on toiminut käsikirjoituksen lehtorina Karelia Ammattikorkeakoulun media-alan koulutusohjelmassa vuosina 2003−2016 innostaen, ohjaten ja luoden mahdollisuuksia nuorille kirjoittajille ja esittävän taiteen tekijöille.
Pirkko Kurikka on toiminut Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan puheenjohtajana (2007−2009) sekä Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmän jäsenenä. Kurikalla on aina ollut aikaa ja tahtoa tukea maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoita henkilökohtaisissa keskusteluissa. Hänet tunnetaan myös pitkäaikaisesta työstään lasten ja nuorten teatteritoiminnan parissa.
Kirjoittajana ja pedagogina Pirkko Kurikka on tinkimätön ja innostava – syvästi elämää näkyväksi tekevä taiteilija.
Pirkanmaan rahaston vuoden 2021 palkinto myönnettiin koskettavista kertomuksista, oivaltavista ohjauksista ja näyttelijäntyön riemusta näyttelijä, ohjaaja, näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäiselle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.
Suurimmat apurahat eli kolme 40 000 euron Kärkihanke-apurahaa jaettiin taiteen aloille. Ne saivat kuraattori Ulla Taipale ja taiteilija Agnes Meyer-Brandis Vaeltava puu -teoksen toteuttamiseen Ruoveden Siikanevan suolla, Elokuvaosuuskunta Cagliostro 1970-luvun romanielämää Tukholmassa käsittelevän Kuninkaan kaupungissa -animaatiosarjan suunnitteluun ja pilottijakson kuvaamiseen sekä Tampereen ammattikorkeakoulu Oy kuoroakatemiahankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kuoroyhteisön toimintaa freelance-ammattilaistasolta kansainväliselle huipputasolle.
Tuttuun tapaan nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen aloille, erityisesti syöpätutkimukseen ja sydäntutkimukseen. Muilla tieteen apurahoilla tuettiin tänä vuonna mm. mediaan, maahanmuuttajiin, mielenterveyskuntoutujiin ja keinotekoiseen fotosynteesiin liittyvää tutkimusta.
Eniten taiteen apurahoja meni säveltaiteiden (24 kpl), kaunokirjallisuuden (14 kpl) ja näyttämötaiteiden (14 kpl) aloille. Pirkanmaan rahastossa mm. rytmimusiikin hakemusmäärä on lisääntynyt, mikä näkyy myös myönnetyissä apurahoissa: alan muusikoille myönnettiin kolme puolivuotista ja yksi kokovuotinen apuraha.
Lasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 22 000 euroa. Apurahallaan Sorin Sirkus toteuttaa kaveri- ja perhesirkusprojektin ja Tampereen Lastenklinikan Tuki järjestää vapaa-ajan toimintaa syöpälapsille.
Taiteen hakijamäärä ja tuki kasvoivat
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 164 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 22 079 789 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 036 kappaletta ja hakusumma 21 421 749 euroa.
Erityisesti taiteen apurahahakemusten määrä tammikuun haussa kasvoi merkittävästi, minkä takia säätiön hallitus kasvatti taiteen apurahojen jakosummaa useissa maakuntarahastoissa. Pirkanmaalla taiteen hakemusmäärä kasvoi 21 prosenttia, ja lisätuki, 260 000 euroa, jaettiin puoli- ja kokovuotisina työskentelyapurahoina taiteen freelancereille.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 22, joista taiteen aloille 11. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 26, joista taiteeseen 16.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 43 apurahaa (yhteensä 575 500 euroa), taiteen aloille 83 apurahaa (1 021 000 euroa). Suurin osa apurahanhakijoista ja -saajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 12 pirkanmaalaiseen kuntaan.
Vuosijuhlien tilalla virtuaalitapahtuma
Koronavirustilanteen takia maakuntarahaston eivät pidä vuosijuhlia. Niiden sijaan Kulttuurirahasto järjestää kaikille avoimen virtuaalisen kevätjuhlan keskiviikkona 26.5.2021 kello 18–20.
Pirkanmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustavat näyttelijät Karoliina Blackburn ja Tuukka Huttunen. Linkki ja lisätietoa on Matkalla Suomessa-tapahtuman verkkosivulla.
