Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Päijät-Hämeen rahastolta 550 000 euroa apurahoina maakunnan tieteelle ja taiteelle

Apurahoista 43 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 11 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (18) ja kuvataiteisiin (10). Tieteenaloista humanistiset tieteet saivat eniten eli kolme apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Kaksi naista kesäisessä metsässä

Taiteilija-ohjaajat Nelli Penna ja Kirsi Karppinen lähtevät vetämään Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteen Luokse-hanketta, jolle myönnettiin Päijät-Hämeen rahaston kärkihankeapuraha. Kuva: Päivi Lassheikki

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Kulttuurituottaja AMK Emilia Porali ja Kiertävä kesäteatteri -työryhmä saivat 20 000 euron apurahan koko perheen kesäteatterihankkeen toteuttamiseen. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteelle 20 000 euroa osallistavan Luokse-hankkeen toteuttamiseen. Taidetta kaikille -apurahan, 20 000 euroa, saivat musiikkipedagogi AMK Annukka Nevalainen-Lius ja Kellopelin kvintetti konserttisarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ylhäältä otettu kuva, nainen työstää värikästä veistosta

Taiteilija työssään. Kuvanveistäjä Marianne Siri työstää Marie-veistosta. Kuva: Jussi Huotari, 2021

Kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat tänä vuonna fil. maisteri Noora Kivikko maantieteen opetuksen kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, maat. ja metsät. maisteri Jonna Pärssinen lannoituksen ja kasvualustakoostumuksen vaikutusta puutarhakarpalon satoon käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kuvataiteilija Marianne Siri taiteelliseen työskentelyyn. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista pianisti, musiikinopiskelija Aino Palkio sekä sirkusopiskelijoiden ryhmä Kajo Collective. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti professori Hannu Rantanen.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

H. G. Porthan -mitali professori Heikki Setälälle

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä H. G. Porthan -mitali professori emeritus Heikki Setälälle, maanläheiselle tutkijalle, innostavalle opettajalle. 

Mies kesähatussa, taustalla merimaisema ja kaukoputki

Heikki Setälä väitteli maaperäekologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1990 ja siirtyi Helsingin yliopiston Lahden ympäristökampukselle vuonna 2001. Setälä on tutkijan urallaan keskittynyt erityisesti maaperän ravintoverkkojen tutkimiseen eri ekosysteemeissä eli esimerkiksi havumetsissä, niityillä ja maatalousjärjestelmissä. 

Lahti ja sen maaperä ovat tarjonneet tutkijalle kiinnostavan tutkimusympäristön mm. hulevesiratkaisujensa vuoksi. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei imeydy maaperään vaan valuu katujen, teiden ja kattojen pinnoilla. Lahdessa hulevesi pumpataan maanalaista tunnelia pitkin Hennalan suureen hulevesikosteikkojärjestelmään, joka on Setälän mukaan ”hulevesiparatiisi, jossa likainen hulevesi kokee tervehdyttävän transformaation”. Lahden mallia ja siihen liittyvää laajaa tutkimusta on hyödynnetty sittemmin hulevesiin liittyvässä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Heikki Setälä on kansainvälisesti erittäin verkostoitunut tutkija. Hänen tutkimushankkeitaan ovat rahoittaneet mm. Lahden kaupunki, Suomen Akatemia ja EU. Setälän ja hänen tutkimusryhmiensä laaja kansainvälinen yhteistyö kaupunkiekologian parissa on lisännyt globaalisti ymmärrystä kaupunkien viheralueiden kriittisestä merkityksestä. Setälän asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti myös Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-hakuprosessissa sekä teemavuoden aikana.   

Intohimoisen tutkimustyön rinnalla Heikki Setälä on pidetty ja innostava opettaja. Hän on myös aktiivinen luontoharrastaja, jonka asiantuntemusta on käytetty niin radion Luontoilloissa kuin television Ulos luontoon -ohjelmasarjassa. Heikki Setälällä on harvinainen taito mukauttaa sanomansa kuulijakunnan mukaan – toimittajille kansantajuisemmin kuin yliopisto-opiskelijoille, koululaisille konkreettisemmin kuin tutkijakollegoille. 

Päijät-Hämeen rahastosta apurahoja maakunnan tieteelle ja taiteelle 540 000 euroa

Tyylitelty kuva, jossa rajatuista valokuvista muodostuu teksti Saima

Saima Harmajan runoihin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuvan musiikkinäytelmän ohjaa Tapani Kalliomäki, Saimaa esittää Anni-Maija Koskinen ja Maijaa Elina Ruti. Pianossa Matti Hussi ja selloa soittaa Niklas Hagmark.

Apurahoista 37 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin puolestaan 14 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (14) ja kuvataiteisiin (7). Tieteenaloista luonnontieteet saivat viisi apurahaa ja humanistiset tieteet kolme.  Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Muusikko AMK Elina Ruti ja hänen työryhmänsä saivat 22 000 euron apurahan Saima Harmajan runoihin ja päiväkirjamerkintöihin perustuvan musiikkinäytelmäproduktion toteuttamiseen. Teos on suunniteltu esitettäväksi Teatteri Vanhassa Jukossa keväällä 2024. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Pinna Skateboarding ry:lle 20 000 euroa skeittikulttuuria ja eri taidealoja yhdistävän PINNA S.K.A.T.E. 2023 -tapahtuman järjestämiseen. Erityisesti lapsia ja nuoria tavoittamaan suunnattu tapahtuma järjestetään elokuussa Lahdessa.

Vaakakuva, johon on yhdistetty kolme ihmistä.

Timo Elo (vas. kuva: Tiina Korhonen), Niina Saartama (kuva: Vili Saartama) ja Sari Kettunen saivat Päijät-Hämeen rahaston apurahat 2023.

Kokovuotisen työskentelyapurahan, 28 000 euroa, saivat tänä vuonna dipl. ins. Timo Elo biopolymeerikemian alan väitöskirjatyöhön sekä fil. maisteri Niina Saartama pilaantuneiden alueiden kunnostusta orgaanisten aineiden avulla käsittelevään väitöskirjatyöhön. Lisäksi tekstiilitaiteilija Sari Kettuselle myönnettiin 14 000 euron apuraha kokovuotisena 50 prosentin työskentelyosuudella. Puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin sekä tieteiden että taiteiden aloille yhteensä 15 kappaletta. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista viulisti Kaisa Nikkilä sekä Lahti Big Band.  Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Rantanen. Juhlapuheen piti kirjailija Timo Sandberg.

Päijät-Hämeen rahasto jakoi apurahoina 530 000 euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle

Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto perustettiin vuonna 1971, ja seuraavana vuonna 1972 apurahoja jaettiin maakunnan tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi ensimmäisen kerran. Tuolloin myönnettiin 13 apurahaa, yhteissummaltaan 20 500 markkaa.  Kahden vuoden koronatauon jälkeen päästiin juhlistamaan uusia apurahansaajia ja Päijät-Hämeen rahaston 50 vuoden taivalta vuosijuhlassa 9.6.2022.

Osa kärkihankkeen saaneesta työryhmästä: Suvi Blick (vas.), Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa ja Ola Blick. Kuva tulevan elokuvateoksen "16600" (työnimi) demokohtauksesta. Kuva: Ari Virem

Osa toisen kärkihankeapurahan saaneesta työryhmästä: Suvi Blick (vas.), Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa ja Ola Blick. Kuva tulevan elokuvateoksen ”16600” (työnimi) demokohtauksesta. Kuva: Ari Virem

Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin. Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 272 kpl, yhteissummaltaan runsaat 4,6 miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 316 000 euroa (60 %), ja tieteiden osuus oli 214 000 euroa (40 %). Taiteiden alalla myönnettiin säveltaiteisiin 10, kuvataiteisiin kuusi, näyttämötaiteisiin viisi sekä kirjallisuuteen neljä apurahaa. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja humanististen tieteiden (neljä) sekä lääke- ja terveystieteiden, teknisten tieteiden ja yhteiskuntatieteiden (kullekin kolme) aloille. Kaikista hakemuksista hyväksyttiin 18 %.  Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli 10 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi, molemmat 20 000 euron suuruisina. Teatteritaiteen kandidaatti Ola Blick työryhmineen sai kärkihankeapurahan synnyinseudulle palaamista käsittelevän elokuvateoksen tekemiseen sekä professori Tuomas Jartti interaktiivisen IT-alustan kehittämistyöhön osana alueellista Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa. Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan sai tänä vuonna M.Sc. Maryam Abidizadegan mikroleviä ympäristöystävällisten UV-suoja-aineiden lähteenä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista Folk Band Thalamus sekä Usva Companyn sirkustaiteilijat Ada Hyytiäinen ja Lukas Peurala.  Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Rantanen. Juhlapuheen piti Lahden entinen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Kari Salmi.

Päijät-Hämeen vuoden 2021 apurahamyönnöt maakunnan tieteelle ja taiteelle

Ensimmäisen kerran Päijät-Hämeen rahaston hoitokunta pääsi valitsemaan apurahansaajia 45 hakemuksen joukosta kokouksessaan 30. joulukuuta 1971. Asiantuntijakuulemisten jälkeen hoitokunta päätti jakaa kaikkiaan 13 apurahaa, yhteissummaltaan 20 500 markkaa. Rahaston varallisuus ja toiminta on kehittynyt vuosien varrella, ja 2021 apurahoja myönnettiin nyt 50 kpl, yhteissummaltaan 490 000 euroa. Apurahoista 14 kpl myönnettiin tieteelle sekä taiteen ja kulttuurin aloille 36 kpl.

Mojo-tuotantoryhmä: Ilmari Myllynen, Laura Jukola, Laura Peltoniemi, Stefan Andersen, Mirva Myllynen ja Mira Silvennoinen. Kuva: Nuppu Vehmasaho

Mojo: Ilmari Myllynen, Laura Jukola, Laura Peltoniemi, Stefan Andersen, Mirva Myllynen, Mira Silvennoinen. Kuva: Nuppu Vehmasaho

Maakunnan uusin kunta Iitti oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Päijät-Hämeen rahaston apurahajaon piirissä. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin. Vuoden 2021 vuosijuhlapäivää vietetään 15.5. apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 255 kpl, yhteissummaltaan runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 295 500 euroa (60 %), ja tieteiden osuus oli 194 500 euroa (40 %). Taiteen alalla saivat säveltaiteet, kuvataiteet, näyttämötaiteet sekä kirjallisuus runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja lääke- ja terveystieteiden sekä luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 19,6 %.  Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli 9 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 25 000 euroa dosentti Leena Formalle ja työryhmälle käänteisen palvelusetelin tasa-arvo- ja laatuvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Mirva Myllyselle ja Mojo-tuotanto -työryhmälle musiikkiteatterirevyyn taiteelliseen toteuttamiseen.

Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna lääket. lis. Perttu Kontunen liikkuvaa sairaalamallia käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kasvatust. maisteri Mirva Poikola oppilaiden oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea inklusiivisissa kouluissa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Tammikuun haussa jaossa 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen.

Puhdeapuraha on korkeintaan 3 000 euron suuruinen ja tarkoitettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät liity varsinaiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa tammikuun hausta osoitteessa skr.fi/tammikuunhaku. Tutustuthan huolellisesti hakuohjeisiin sekä maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeiden täydennyksiin.

Hakuaika päättyy keskiviikkona 10.2.2021 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfo järjestetään verkossa Zoom-linkin kautta torstaina 28.1.2021 klo 13.00–15.00 Linkki infoon lisätään tälle sivulle lähempänä tilaisuutta.

Päijät-Hämeen Kulttuurirahastolta yli puoli miljoonaa euroa apurahoja maakunnan tieteelle ja taiteelle

Vuoden 2020 vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopulla lisätä maakuntarahastojen myöntämien apurahojen määrää vastauksena koronaepidemian aiheuttamille kulttuurikentän vaikeuksille. Tämän myötä Päijät-Hämeen rahasto sai 23 000 euroa lisää jaettavaa kulttuurialan työskentelyapurahoina.

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 277 kpl, yhteissummaltaan runsaat neljä miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 313 000 euroa (61 %), ja tieteiden osuus oli 200 000 euroa (39 %). Saapuneet apurahahakemukset jakautuivat samassa suhteessa. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, näyttämötaiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 21 %.  Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli runsaat 8 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 30 000 euroa Lahden yliopistokampukselle Lahden lukioiden kakkosluokkalaisille suunnatun pelillisen tiedetapahtuman suunnitteluun ja pilotointiin. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin lastentarhanopettaja Katja Kivistö-Leikkoselle ja työryhmälle kiusaamisen vastaisen nuorille suunnatun Herous-tv-sarjan tekemiseen.

Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna fil. maisteri Olga-Sofia Alitalo lääkeaineiden esiintymistä jätevedenpuhdistuksessa ja ympäristössä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kuvataiteilija Terhi Kaakinen taiteelliseen työskentelyyn sekä fil. maisteri Mika Saarenpää luonnon virkistyskäytön vaikutuksia kehon mikrobiyhteisöihin ja immuunipuolustukseen käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Tammikuun haku käynnistyi, jaettavana 13 miljoonaa euroa

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja maakunnassa asuville tai syntyneille hakijoille sekä siellä suoritettavaan tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön, sekä erilaisiin kulttuurihankkeisiin.

Kärkihankeapurahaa voi hakea tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin hankkeisiin. Kärkihankkeisiin jaetaan vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Osa maakuntarahastoista myöntää myös huomattavasti suurempia Kärkihankeapurahoja tai monivuotista rahoitusta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahan tavoitteena on edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta ja lisätä erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt voivat hakea apurahaa työskentelyyn tai hankkeisiin, jotka voivat toteutua hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Kotiseututyöapuraha on tarkoitettu paikalliskulttuurin ja kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin, kuten kotiseudun kulttuuriperinnön tallennukseen ja esittelemiseen, paikallisyhteisöjen ja -yhdistysten historiikkeihin, näyttelyihin ja tapahtumiin.

Lisää joustoa apurahan käyttömahdollisuuksiin

Vuoden 2020 haussa apurahan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja joustoa on lisätty. Esimerkiksi, aiemmasta poiketen, apurahaa voidaan myöntää kokoaikaisen palkkatyön ohessa toteutettavaan tieteelliseen tai taiteelliseen hankkeeseen, joka ei liity varsinaiseen palkkatyöhön. Hankkeen suuruutta ei määritellä, mutta tällainen ns. puhdeapuraha voi olla korkeintaan 3 000 euroa henkilöä kohden.

Lisätietoa tammikuun hausta löytyy osoitteesta skr.fi/tammikuunhaku. Hakuohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Tutustuthan myös maakuntarahastojen omiin painopisteisiin ja hakuohjeisiin.

Hakuaika päättyy maanantaina 10.2.2020 klo 16.00, jolloin hakemusten ja lausuntojen tulee olla toimitettu verkkopalvelussa. Ohjeita ja linkki lausunnonantajan verkkopalveluun löytyvät täältä.

Apurahainfotilaisuus

Maakuntarahastojen yhteinen apurahainfotilaisuus järjestetään torstaina 23.1.2020 klo 15.00–16.30 Intellin auditoriossa osoitteessa Seminaarinkatu 2, Kajaani. Tilaisuutta voi seurata myös suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:

Päijät-Hämeen rahastolta puoli miljoonaa euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle – Palkintomitali viulupedagogi Pertti Sutiselle

Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 70 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 30 prosenttia. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Kirjallisuuden alalla hakemusten määrä kasvoi eniten, ja vastaavasti kirjallisuuteen myönnettiin nyt ennätysmäärä apurahoja, 46 000 euroa. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja lääketieteiden, humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Apurahan keskikoko oli 8 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kaksi 20 000 euron kärkihankeapurahaa myönnettiin Huonekalumuseosäätiölle Päijäthämäläisen huonekalun tarina tekijöidensä kertomana –teoksen kirjoittamiseen sekä Talous ja Nuoret TAT ry:lle peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten pelillisen talouden ja yhteiskunnan oppimisympäristön rakentamiseen Lahdessa.

Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan sai tänä vuonna fil. maisteri Marja Koskuvi skitsofrenian solumallintamista käsittelevään väitöskirjatyöhön. 20 000 euron apurahat myönnettiin lääket. tohtori Markku Lähteenvuon työryhmälle lääkevaikutusten genetiikkaa ja yksilöllistä lääketiedettä käsittelevään tutkimustyöhön sekä Lahden Elävä Taide ry:lle teatteriesityksen valmistamiseen, käsikirjoitukseen ja paikallisen musiikin sovitustyöhön.  Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Elias Lönnrot -mitali suomalaisen viulutaiteen edistäjälle

Viulupedagogi Pertti Sutinen sai Elias Lönnrot -mitalin Päijät-Hämeen rahastolta vuonna 2019. (kuva: Lahden konservatorio)

Pertti Sutinen, kuva: Lahden konservatorio

Viulupedagogi Pertti Sutiselle (s. 1944) Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä soitonopettajana ja suomalaisen viulutaiteen edistäjänä. Hänen työnsä on ollut osaltaan nostamassa niin Lahtea kuin koko Suomea musiikkimaailman eturiviin.

Sutinen on tehnyt kansallisesti merkittävän elämäntyön viulunsoiton opettajana. Erityisen arvokas hänen työpanoksensa on ollut Päijät-Hämeen maakunnassa.

Pertti Sutinen on toiminut Lahdessa vuodesta 1980 lähtien. Hän oli Lahden konservatorion viulunsoiton yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulun perustamiseen saakka, jossa hän toimi yliopettajana eläkkeelle jäämiseensä saakka. Ennen Lahden aikakautta Sutinen on toiminut Oulun kaupunginorkesterin konserttimestarina sekä viulunsoiton lehtorina Hyvinkään musiikkiopistossa ja Turun konservatoriossa. Joitakin vuosia Sutinen oli Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana. Lisäksi hän on ollut haluttu luennoitsija ja mestarikurssien opettaja useilla kesäkursseilla, sekä Suomessa että ulkomailla. Edelleen hän toimii tuntiopettajana Lahden konservatoriossa.

Useita kymmeniä Pertti Sutisen oppilaita toimii merkittävissä tehtävissä eri oppilaitoksissa ja orkestereissa ympäri Suomea, ja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Heistä mainittakoon Elina Vähälä, joka toimii solistiuransa ohella viulumusiikin professorina Karlsruhessa, Saksassa, sekä Taija Angervo, Maaria Leino ja Satu Vänskä, jotka toimivat konserttimestareina Radion Sinfoniaorkesterissa, Sinfonia Lahdessa ja Australian Chamber Orchestrassa.  Ja Pertti Sutisen opetustyö jatkuu yhä edelleen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista Barokkiyhtye Galantina, liikuntat. maisteri Päivi Hentun luotsaama Hot Club Dance Company sekä duo Seppo Pohjoisaho, trumpetti ja Maarit Liimatainen, piano. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Päijät-Hämeen rahastolta 470 000 euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle

Päijät-Hämeen rahasto vietti 47. vuosijuhlaansa Lahdessa 12.5.2018. Rahasto jakoi apurahoja yleis- ja nimikkorahastoista yhteensä 470 000 euroa, kaikkiaan 54 saajalle.


Musiikkiteatteri NYT esiintyi Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa 12.5.2018. Kuva: Matti Silvennoinen

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 261 kpl, yhteissummaltaan runsaat 3,3 miljoonaa euroa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 66 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 34 prosenttia. Säveltaiteet, näyttämötaiteet sekä kuvataiteet saivat runsaimmin taiteen apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja luonnontieteisiin, lääketieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Apurahan keskikoko oli 8 700 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden 20 000 euron kaksi kärkihankeapurahaa myönnettiin muusikko AMK Panu Kankaalle ja Musiikkiteatteri NYT:lle median valta-asemaa käsittelevän teatteriesityksen käsikirjoitus- ja sävellystyöhön sekä elokuvaohjaaja Tertta Saarikolle ja elokuvaohjaaja Kari Vähävuorelle Lahden populaarikulttuurin historiaa käsittelevän dokumenttielokuvan toteuttamiseen.

Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan sai luonnontiet. kand. Ilkka Kivistö lepakkokoronavirusten seulontaan Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla sekä virusten perimää käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kauppat. tohtori Jussi Heikkilälle myönnettiin 18 500 euron apuraha aineettomia oikeuksia käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden ja viime vuosien apurahansaajista trio Maija Lampela, viola da gamba, Anna Rinta-Rahko, violone ja Jouko Laivuori, cembalo, Musiikkiteatteri NYT sekä Iida Niemi, piano. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti professori Janne Vilkuna.

Perinteet elävät Heinämaan pitseissä

Orimattilan Heinämaa on Rauman ohella Suomen toinen alue, jolla nypläys on ollut merkittävä ammatti ja myös säilynyt elävänä traditiona. Helena Honka-Hallila yhdessä työryhmän kanssa työstää parhaillaan tietokirjaa Heinämaan pitseistä ja niiden historiasta. Kirja tulee sisältämään Heinämaan pitsin tarinan sekä pitsien malleja 1800-luvulta nykypäivään.

– Heinämaan pitsin tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta säilyneistä vanhoista nypläystyynyistä löytyvien vuosilukujen perusteella voi päätellä että pitsiä on nyplätty kylässä jo ainakin 1800-luvun alkupuolella. Vanhoja pitsejä on säilynyt museoiden kokoelmissa, Honka-Hallila kertoo.

1900-luvun aikana Heinämaalla myös kehitettiin uudenlaista nypläystyyliä. Siellä tehtiin muun muassa suuria pöytäliinoja yhdistämällä leveitä pitsejä. Kokeilevat nyplääjät kuten Varma Ritala tekivät hartiahuiveja, koruja ja pieniä iltalaukkuja.

Heinämaan pitsejä

Kylän naisille nyplääminen oli tapa saada tuloja. Vielä 1936 Heinämaalla oli 200 nyplääjää jotka saivat ainakin osan tuloistaan pitsejään myymällä, ja vuonna 1953 nypläys oli päätulo 30 naiselle.

Heinämaan tyyli

Heinämaalle oli huonot liikenneyhteydet ja kylä oli pitkälti eristyksissä, mikä auttoi oman tyylin kehittymistä. Toisaalta jotkut heinämaalaiset lähtivät kylästä myymään pitsejä muualle. Esimerkiksi Lahdessa sijainnut Helmi Vuorenmaan liike nypläytti kansallispukuihin tarvittavia pitsejä heinämaalaisilla ja myös jotkut helsinkiläiset liikkeet teettivät töitä Heinämaan nyplääjillä.

Heinämaan pitsejä

 – Lasten piti opetella nypläämään ja vanhemmat saattoivat vaatia lapsen nypläämään tietyn määrän ennen kuin he pääsivät ulos leikkimään, Honka-Hallila kertoo.

Nypläysmalleista myös pidettiin hyvä huoli ja taito haluttiin pitää visusti omassa kylässä.

– Jos muutti pois Heinämaalta, piti luopua nypläyksestä, Honka-Hallila kertoo. Pitsien malleja ei myöskään saanut ostaa mistään, vaan ne kulkivat perheissä.

– Mallit olivat arvotavaraa, niitä ei annettu toisille koska niillä tienattiin rahaa.

Vasta nyt pitsimalleja on alettu myydä Heinämaan pitsinkutojien Pitsituvassa.

– Vanhat mallit on tehty tuohen päälle. Niiden mallit ovat selkeitä verrattuna esimerkiksi Rauman pitseihin, Honka-Hallila selittää Heinämaan pitsien erityispiirteitä. Tyypillisiä heinämaalaisia tuotteita ovat myös esimerkiksi pienet liinat, jotka ovat kokonaan pitsiä erotuksena esimerkiksi raumalaisista liinoista, joissa keskellä on kangasta.

Pitsiperinne elää yhä Heinämaalla. Pitsituvassa järjestetään tapahtumia ja näyttelyitä ja nypläystä opetetaan niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisäksi Pitsituvalla myydään yhä paikallisten kutojien  töitä, eli nypläys tuo yhä sivutuloja kyläläisille.

Kuvat:
1. Heinämaalainen äiti tyttärineen nyplää.
2. Heinämaan pitsejä Pitsituvalla 2010-luvun alussa.
3. Suomen ensimmäisessä kotiteollisuusnäyttelyssä vuonna 1875 oli esillä heinämaalaisen Henrika Kivistön pitsejä.
4. Orimattilan Villatehtaan johtaja Sven Fahlgren sai vuonna 1965 lahjaksi Varma Ritalan nypläämän ison pellavaliinan.

Maakuntarahastojen apurahat ovat haettavina 10.1.-10.2.2017. Lisätietoa täällä.