Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Päivitykset koronaviruksen vaikutuksista toimintaamme

Koronaviruksen aiheuttamia muutoksia apurahaohjeisiin

Koronaviruspandemia on vaikuttanut monin tavoin apurahansaajien elämään, siksi Kulttuurirahasto on joustanut tavallistakin enemmän. Ensisijaisesti saajia on pyydetty tarkistamaan apurahansaajan ohjeista apurahan käyttöön liittyvä kolmen ja viiden vuoden sääntö sekä apurahan raportointiin liittyvä ohje selvityksen laatimisen aikataulusta. Jos nämä ohjeet eivät ole soveltuneet tai antaneet riittävää joustoa tilanteeseen, on neuvottu noudattamaan seuraavia lisäohjeita:

  • Kulttuurirahasto on hyväksynyt edellä viitattujen apurahan nosto- ja käyttösääntöjen rajoissa ilman erillisiä ilmoituksia 12 kuukauden lisäajan apurahojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen niiden apurahansaajien osalta, joiden työsuunnitelmien toteuttamiseen koronavirus on vaikuttanut. Jos esim. vuosiksi 2020–2021 suunniteltu tapahtuma on peruuntunut, mutta se on ollut mahdollista toteuttaa vuoden päästä, asia on kunnossa.
  • Jos apuraha on kokonaan nostettu, mutta sen käyttäminen on viivästynyt koronatilanteen vuoksi, Kulttuurirahasto on hyväksynyt ilman erillisiä ilmoituksia kuuden kuukauden lisäajan apurahojen käyttöselvitysten jättämiseen. Heinäkuusta 2022 eteenpäin käyttöselvitysten jättämiseen ei enää myönnetä automaattisesti lisäaikaa. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä.
  • Jos apurahan käyttöä ei ole voinut siirtää eteenpäin, käyttötarkoituksen muutoksesta on tullut etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
  • Jos koronaviruksen takia apurahansaajan suunniteltu tapahtuma tmv. on jäänyt toteutumatta, Kulttuurirahasto ei peri jo käytettyä apurahaa takaisin. Sen sijaan käyttämätön osuus apurahasta tulee joko palauttaa tai sen käytöstä toiseen tarkoitukseen tulee etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
  • Henkilökohtaisen työskentelyapurahan käyttöä ei ole tarvinnut keskeyttää tai siirtää, jos koronaviruksen takia työ- tai tutkimussuunnitelman toteuttaminen ei ole onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta sen toteutumista on kuitenkin ollut mahdollista soveltaen edistää. Tämä ei ole edellyttänyt yhteydenottoa Kulttuurirahastoon. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä. 
  • Liikkuvuusapurahat on pyritty siirtämään uuteen ajankohtaan.
  • Kriitikkokurssin apurahoihin liittyvät ulkomaiset matkat toteutetaan siinä vaiheessa, kun se on mahdollista koronaviruksen takia.

Tilaa uutiskirjeemme

Kotimaista koronavirusrokotetta kehittävälle Rokote Laboratories Finlandille merkittävä rahoitus

Ferring Ventures SA, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahasto ovat tehneet Rokote Laboratories Finland Oy:öön 3,5 miljoonan euron pääomasijoituksen. Sen lisäksi Business Finland on myöntänyt yritykselle 5,5 miljoonan euron lainan koronarokotteen jatkokehittämistä ja kliinisiä kokeita varten.

– Nyt saadun rahoituksen turvin voimme edetä FINCoVac-rokotekandidaatin valmistamisen käynnistämisessä ja varmistaa ihmisillä tehtävän testauksen ensimmäisen ja toisen vaiheen läpiviemisen, sanoo Pasi Kemppainen Rokote Laboratories Oy:sta.

Rahoitettava koronarokote perustuu Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Tutkimustyötä on tehty virologian professori Kalle Sakselan, akateemikko Kari Alitalon ja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan laboratorioissa ja sitä ovat tukeneet Suomen Akatemia, Wihurin tutkimuslaitos ja Sakari Alhopuron säätiö. Molemmat yliopistot ovat myös Rokote Laboratories Finland Oy:n osaomistajia.  

Rokote hyödyntää Ylä-Herttualan tutkimusryhmän pitkään kehittämää geeninsiirtoteknologiaa, jota on kokeiltu jo useissa potilastutkimuksissa syövän ja sydän- ja verisuonitautien ja syöpien geeniterapiaan.

–  Rokote koostuu turvalliseksi osoitetusta adenoviruskuljettimesta, johon on kloonattu SARS-CoV-2 viruksen S-proteiinin DNA-juoste. Sen avulla nenänielun solut voidaan ohjelmoida tuottamaan rokotevasteen aikaansaavaa SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinia. Muita viruksen osia rokotteessa ei ole, Ylä-Herttuala kertoo.

Helposti muunneltava rokote auttaa vastaamaan vi­rus­muun­nok­siin

Koronaviruksen perimän muuntumisen odotetaan jatkuvan nopeana.

–  Kehitettävällä rokotteella pyrimme vastaamaan uusien virusmuunnosten tuomaan haasteeseen. Se voi tulevaisuudessa toimia helposti annosteltavana tehosteena perinteisen rokotteen jo saaneille, Kalle Saksela kertoo.

Samalla menetelmällä voidaan myöhemmin tehdä rokotteita myös muita viruksia vastaan.

–  Rokote Laboratories Finland Oy:n kehitystyö vakiinnuttaa uuden rokoteteknologian käytön Suomessa. Sen avulla voimme varautua uhkaavia pandemioita vastaan myös tulevaisuudessa, Saksela täydentää.

Lisätietoja:

  • Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2075, seppo.ylaherttuala(at)uef.fi
  • Professori Kalle Saksela, Helsingin yliopisto, p. 0294126770, kalle.saksela(at)helsinki.fi
  • Pasi Kemppainen, Rokote Laboratories Finland Oy, pasi(at)rokote.com