Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen jättihanke 101 kaikkien puolesta julkaistaan verkossa lähes kokonaisuudessaan 25.3.2019 osoitteessa www.satayksi.fi. Suomen Kulttuurirahasto tuki teoksen laajaa mediahuomiota saanutta ensiesitystä Helsingin Taidehallissa 2015, ja teki aloitteen teoksen siirtämiseksi verkkoon 2019.

101 kaikkien puolesta on vuorovaikutteinen teos, joka sisältää 1900 henkilökohtaista tarinaa mielipiteiden takana. Kertojina on sata ihmistä, jotka muodostavat tilastollisen poikkileikkauksen Suomen väestöstä sukupuolensa, ikänsä, maakuntansa, koulutus- ja tulotasonsa, taustamaansa ja äidinkielensä perusteella.* Teokseen on poimittu julkisesta keskustelusta 30 mielipiteitä jakavaa väitettä.

Osallistujat kertovat pariminuuttisissa videoklipeissä millaisia kokemuksia, vaikutteita ja tarinoita löytyy heidän mielipiteidensä takaa liittyen esimerkiksi mielialalääkitykseen, soteen, perustuloon tai maahanmuuttoon – ja rakkauden ja taiteen rooliin elämässä. Mukana on tietenkin myös klassikkokysymys siitä, onko voi vai margariini terveellisempää. Intiimin teoksen kautta pääsee syvälle kansalaisten kokemuksiin, ja siihen, miten poliittiset päätökset näyttäytyvät ihmisten elämässä.

Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen tekivät haastattelut osallistujien kodeissa edellisten eduskuntavaalien alla.

Jopa 92 sadasta osallistujasta suostui Suomen Kulttuurirahaston ehdotukseen käyttää heidän vastauksiaan myös teoksen verkkoversiossa. Teoksen kuvausten jälkeen on tapahtunut paljon, ja kenties osallistujien mielipiteet ovat ehtineet jo muuttua joidenkin aiheiden kohdalla. Mekanismi mielipiteiden muodostumiseen lienee kuitenkin muuttumaton ja teos kutsuukin tutkimaan tapaamme luoda käsityksiä. Toisaalta teos haastaa pohtimaan suuria poliittisia välineitä – tilastoja ja mielipidekyselyitä. Mitä yksi rasti janalla oikeastaan kertoo, ja millaisia yllätyksiä rastin takaa voi löytyä – jos ottaa aikaa kuuntelemiselle?

Teoksen installaatioversio on parhaillaan esillä Kielin Stadtgaleriessa Saksassa. Verkkoteokseen tullaan lähitulevaisuudessa liittämään englanninkieliset tekstitykset.

Alkuperäistä teosta ja näyttelyä rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto, Koneen säätiö, AVEK, Oskar Öflundin säätiö ja Taiteen edistämiskeskus. Verkkoversiota on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto.

Teoksen väitteet:

1. Kerjääminen pitäisi kieltää lailla
2. Voi on terveellisempää kuin margariini
3. Alle 14-vuotiaille suunnattu mainonta pitäisi kieltää
4. Eutanasian tulisi olla laillista
5. Mielialalääkkeitä määrätään Suomessa liian helposti
6. Marihuana pitäisi laillistaa
7. Kaikki hoitomuodot, jotka eivät perustu länsimaiseen tieteeseen, tulisi kieltää potilasturvallisuuden nimissä
8. Suomessa demokratia toimii käytännön tasolla hyvin
9. Suomessa esiintyy enemmän korruptiota kuin mitä meille annetaan ymmärtää
10. Aseen omistamista ja käyttöä tulisi rajoittaa nykyistä enemmän
11. Suuri osa tämän ajan työtehtävistä siirtyy roboteille seuraavan 30 vuoden aikana
12. Kuilua matalimpien ja korkeimpien palkkojen välillä tulisi rajoittaa jollakin tavalla
13. Homo- ja lesbopareilla tulisi olla oikeus adoptiolapsen hankkimiseen
14. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen on hyvä kehityssuunta
15. Suomalainen media on luotettava tiedonlähde
16. Suomessa tulisi siirtyä perustuloon
17. Kapitalistinen talousjärjestelmä ei ole paras yhteiskunnan perusta
18. Minä voin muuttaa maailmaa: valinnoillani voin vaikuttaa myös globaalilla tasolla
19. Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä paljon enemmän maahanmuuttajia
20. Tulevaisuudessa geenimanipuloitu ruoka on välttämätön, jotta kaikki saisivat tarpeeksi ruokaa
21. Suomen tulisi hankkiutua kokonaan eroon ydinvoimasta seuraavan 25 vuoden aikana
22. Suomen pitää olla mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa, vaikka se haittaisi talouttamme
23. Suomessa on liikaa susia
24. Saunomisen maailmanmestaruuskilpailu ilmentää hyvin suomalaista sisua
25. Urheilulle annetaan liikaa tilaa mediassa
26. Taiteella on ollut suuri vaikutus elämääni
27. Elämässä tärkeintä on rakkaus
28. Jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan
29. Kuoleman jälkeen on elämää
30. Maailma ilman sotia on mahdollinen

* Tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan

Huom: Teos ei toimi Internet Explorer -verkkoselaimella.

Yhteystiedot

Tellervo Kalleinen
Kuvataiteilija
p. 045 275 6463
tkalleinen@gmail.com

Annakaisa Tavast
Asiamies, viestintä, Suomen kulttuurirahasto
p. 09 6128 1216
annakaisa.tavast@skr.fi

– Elokuvantekijälle taiteellinen vapaus on kaikki kaikessa. Ehkä nyt sitä on helpompi pyytää, kun voi osoittaa että on aiemminkin ollut luottamuksen arvoinen, pohtii ohjaaja Juho Kuosmanen. Hänen elokuvansa Hymyilevä mies voitti toukokuussa Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon ja sen jälkeen elokuvalle ja sen ohjaajalle on povattu suurta menestystä.

Cannesissa saadun huomion vaikutus kokonaisuudessaan selvinnee vasta myöhemmin, mutta Kuosmanen sanoo, että ainakin yhteistyökumppanit toki pitävät huomiosta. Hymyilevä mies vaikuttaa Kuosmasen mukaan myyvän hyvin ulkomaillakin ja ohjaaja iloitsee myös siitä, jos sen myötä muutkin suomalaiset tekijät saavat huomiota.

– Kun jostain maasta yksi tekijä huomataan, se kääntää katseet siihen maahan muutenkin.

Poikkeuksellinen mies, poikkeuksellinen elokuva

Idea Hymyilevään mieheen tuli vuonna 2011. Kuosmanen koetti kirjoittaa pariakin käsikirjoitusta, mutta ne eivät millään tuntuneet sujuvan. Kuosmasen lopputyönään ohjaama Taulukauppiaat oli voittanut Cannesin parhaan opiskelijaelokuvan palkinnon. Se merkitsi, että Kuosmasen ensimmäinen pitkä elokuva esitettäisiin myös festivaaleilla, mikä toi lisää painetta työhön. Sitten Kuosmanen törmäsi nyrkkeilijä Olli Mäen tarinaan.

– Ajattelin, että sen kautta voisin käsitellä samoja tunteita, eli paineita ja menestystä, sitä mitä se kenellekin tarkoittaa.

Hymyilevä mies kuvaa Olli Mäen valmistautumista maailmanmestaruusotteluun. Samaan aikaan Mäki huomaa rakastuneensa.

Kuosmasta kiinnosti, miten Mäestä ennen ottelua rakennettiin kansakunnan sankarihahmoa, vaikka nyrkkeilijä itse koki, ettei tulossa ollut sankaritarinaa.

– Olli Mäki oli hyvä nyrkkeilijä, mutta hänen kiltti luonteensa oli ristiriidassa lajin kovuuden kanssa. Poikkeuksellisesta nyrkkeilijästä piti tehdä poikkeuksellinen nyrkkeilijäelokuva.

Mykkäelokuvista virkistystä

Nyt Kuosmasella on työn alla kaksi käsikirjoitusta ja talven aikana hän kuvaa mykkäelokuvaa Loud Silents -festivaaleille. Luvassa on uusi versio Suomen vanhimmasta elokuvasta, Salaviinanpolttajista vuodelta 1907.

Kuosmasella on mykkäelokuvan tekemisestä kokemusta jo vuodelta 2012, jolloin hän teki elokuvan Romu-Mattila ja Kaunis Nainen. Sitä esitetään taas Pariisin elokuva-arkistossa Hymyilevän miehen ensi-illan yhteydessä.

– Välit elokuvien välillä ovat pitkiä ja prosessit kestävät kauan, varsinkin kun haluaa olla kaikessa mukana. Siksi on hyvä, että on välissä lyhyempiä töitä, että hommassa pysyy mukana tekeminen ja leikkisyys. Mykkäelokuvat ovat virkistäviä projekteja ja tuovat myös ideoita.

Hymyilevä mies teattereissa 2.9.2016

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat Hymyilevä mies -elokuvan kuvauksista.