Yli rajojen -hanke tarjoaa kouvolalaisille nuorille mahdollisuuden osallistua koulun lukuvuoden kestävään projektiin. Kuvassa Kouvolan kaupungin nuoriso-ohjaaja Antti Leminen ja Kouvolan Yhteislyseon musiikinopettaja Anna Kuurne. Kuva: Nana Cihangir
Kymenlaakson rahasto jakoi 500 000 euroa 35 taiteen ja tieteen yhteisölle, työryhmälle ja yksittäiselle tekijälle.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, saa moniammatillinen Yli Rajojen -työryhmä. Työryhmään kuuluvat Kouvolan nuorisopalvelut ja kirjasto, Kouvolan Yhteislyseo, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kouvolan Teatteri, Studio Dance Pit sekä XAMK. Apuraha auttaa toteuttamaan Kouvolan teatterin näyttämölle nuorten kanssa tehtävän musikaalin toukokuussa 2025.
”Musiikin ja teatterin lisäksi nuorten on mahdollista löytää kiinnostuksen kohteita kaikista projektin osa-alueista. Työpajojen ja biisinkirjoituskilpailun myötä toiminta laajenee koko Kymenlaakson alueelle. Apurahan turvin hankkeeseen saadaan tuottaja ja ohjaaja, jotka pitävät käytännön asiat ja taiteellisen kokonaisuuden käsissään”, kertoo apurahahakemuksen laatinut Kouvolan Yhteislyseon musiikin lehtori Anna Kuurne.
Apurahaa myönnettiin myös nuorten musikaaliin Haminan lukion 130-vuotisjuhlaan, lasten ja nuorten kanssa toteuttavaan näytelmään Kouvolassa ja Kotkassa sekä lasten ja nuorten työpajoihin maakunnan alueella. Kokovuotisen työskentelyapurahan väitöskirjaan sai muun muassa Kitta Ripatti, joka tutkii vakavasti käytösoireilevien nuorten resilienssiä.
Kymenlaakson rahaston 15 000 euron palkinnon saa Kouvolassa toimiva Monikulttuurikeskus Saaga ry. Keskuksen taustalla oleva yhdistys on edistänyt monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista vuodesta 1995 lähtien. Keskus on kaikille avoin ja maksuton kohtaamispaikka, jossa eritaustaiset ihmiset löytävät tekemistä ja uusia kavereita. Yhdistys palkitaan kynnysten madaltamisesta ja yhteisen tarinan rakentamisesta.
Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Kymenlaakson rahasto vastaanotti 249 hakemusta. Myönnetystä puolesta miljoonasta eurosta noin kaksi kolmasosaa meni taiteelle (26 apurahaa) ja reilu kolmasosa tieteelle (9 apurahaa). Tieteen apurahoista jaettiin 70 000 euroa lääketieteelliseen tutkimukseen Olavi ja Alli Pietikäisen rahastosta. Tänä vuonna jaettiin apurahoja myös Toivo Huuhtasen rahastosta Haminasta kotoisin oleville nuorille taiteen ja tieteen tekijöille, Elli Kuuselan rahastosta musiikin edistämiseen sekä Uuno Klamin ja Elsa Parosen rahastoista yleisesti taiteen ja tieteen edistämiseen.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen 100 000 euron tiedeapurahan sai dosentti Anna Laine-Petäjäkangas työryhmineen karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusten pitkäaikaiskehityksen tutkimiseen. Tutkimusta tarvitaan, sillä metsäojitettujen soiden ennallistamisen ilmastovaikutukset tunnetaan heikosti ja tällä hetkellä ennallistamisen ilmastovaikutuslaskelmat ja mallinnukset nojaavat luonnontilaisten soiden päästöarvoihin. Vanhin tutkimuksen kohteena oleva suo on vuodelta 1994 ja uusin vuodelta 2024. Hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasujen dynamiikkaa ja prosesseja sekä maasto- että laboratoriomittauksin.
”Hakemusten määrä joka toinen vuosi jaettavaan tieteiden yhteisapurahaan kasvoi hieman. Ilmastovaikutuksien tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä kohde. Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna yhteensä 70 apurahaa, yhteissummaltaan 1 270 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 19. Hakemuksia saapui tänä vuonna 554 kappaletta ja haettu kokonaissumma oli lähes 13,5miljoonaa euroa. Hakemusten määrä ja taso olivat tänä vuonna hyvät”, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Kai Kaarniranta.
Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna myös kaksi kaksivuotista työskentelyapurahaa, yhden sekä taiteisiin että tieteisiin. Suonenjokelainen kuvataiteilija Mari Arvinen saa kaksivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arvisen työsuunnitelmaan sisältyy mm. ryhmänäyttelyt Varkaudessa ja Venetsiassa sekä yksityisnäyttely Kuopiossa.
Tieteiden kaksivuotisen apurahan saa fil. maisteri Minttu Kärkkäinen, joka tutkii väitöskirjatyössään eturauhassyöpäsolujen lääkeainevasteita. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpätyyppi. Hoidon ongelmana on syövän kehittyminen hoidoille resistentiksi sekä vaihtelevat lääkeainevasteet potilaiden välillä.
Taiteen puolella suurimman apurahan, 40 000 euroa, saaPohjois-Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät ry:n Sanataidekoulu Aapeli Taidetta kaikille -apurahana. Apurahalla kehitetään musiikkiteknologiaa ja sanataidetta yhdistävää monitaiteista ja kielirajat ylittävää Kielikuutio -kokonaisuutta. Hanke toteutetaan päivätoiminnassa olevien kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten parissa Tuusniemellä, Kaavilla ja Juankoskella.
Toinen Taidetta kaikille -apurahansaaja on Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed ry, joka toteuttaa 12 000 eurolla toiminnallisia valokuva-, video- ja animaatiotyöpajoja lastensuojeluyksikössä, palvelukeskuksissa, sairaalakoulussa ja vastaanottokeskuksessa Kuopiossa. Työpajojen tulokset kootaan näyttelyksi ensin toteutuspaikkaan ja sen jälkeen Kuopion kirjastoon.
J. V. Snellman -mitali kirjailija Marja-Leena Tiaiselle
Kirjailija Marja-Leena Tiainen. Kuva: Marko Koivistoinen
Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan esityksestä kirjailija Marja-Leena Tiaiselle myönnettiin J. V. Snellman -mitali lasten ja nuorten tarinoista, maailmankuvien luomisesta.
”Marja-Leena Tiainen on tehnyt pitkän, merkittävän uran ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjallisuuden parissa. Hänen työnsä kattaa myös selkokirjoja sekä aikuisille suunnattuja romaaneja”, kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen.
”Suomen Kulttuurirahasto on tukenut lasten ja nuorten lukutaidon kehittämistä usean vuoden ajan eri hankkeiden kautta, viimeisimmäksi myös selkokirjallisuutta. Arvostamme Marja-Leena Tiaisen tärkeää työtä kirjallisuuden alalla.”
Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto KarmaRockille, karman verran paremmalle festivaalille
Satakunnan Kulttuurirahaston 15 000 euron palkinto myönnettiin Harjavallassa vuodesta 1992 järjestetyn festivaalin taustaorganisaatiolle KarmaRock-yhdistys ry:lle. KarmaRock-festivaali on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tunnetuimmista musiikkitapahtumista, ja se on tuonut Satakuntaan monipuolista festivaaliohjelmaa ja tarjonnut esiintymismahdollisuuksia lukuisille artisteille ja yhtyeille.
KarmaRock on osoitus alueen kulttuuritoimijoiden innovatiivisuudesta ja rohkeudesta. Ohjelmisto on uskallettu laatia musiikki edellä sen sijaan, että olisi turvauduttu pelkästään kaikkien tuntemiin yleisömagneetteihin. Festivaalin ohjelmisto on aina ollut taiteellisesti kunnianhimoinen. Satakunnan Kulttuurirahasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että festivaalilla on ollut merkittävä rooli alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä. Suurella sydämellä järjestetyssä festivaalissa merkittävää on ollut lämminhenkinen ja kotoisa ilmapiiri, sekä tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden talkoolaisten vahva sitoutuminen tapahtuman järjestämiseen vuodesta toiseen. KarmaRock-festivaali on tärkeä osa Satakunnan kulttuurikenttää ja se on merkittävä tekijä alueen kulttuurisen identiteetin ja elinvoiman ylläpitämisessä.
Kuvataide ja säveltaiteet saivat eniten rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä nousi viime vuoteen nähden +11%, jonka mahdollisti edellistä vuotta suurempi jakosumma. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (114 000€), säveltaiteisiin (101 500€), luonnontieteisiin (90 000€) ja humanistisiin tieteisiin (87 000€). Nuorin apurahan saaja on 17-vuotias, hänelle myönnettiin apuraha sellon jousen hankintaan. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (20 kpl), Helsinkiin (8 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (4 kpl).
Satakunnan rahaston kärkihankeapurahaa kolmelle toimijalle yhteensä 80 000 euroa
Pori Jazz -festivaalin historiaa ja kulttuuriperintöä tutkivat väitöskirjatutkija Anna Peltomäki (vas.), DI Jere Grönman, väitöskirjatutkija Tommi Iivonen sekä yliopistonlehtori sekä hankkeen johtaja Petri Saarikoski (oik.). Kuva: Henri Kari
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. Petri Saarikosken työryhmälle myönnettiin 40 000 euroa Pori Jazz -festivaalia koskevaan monitieteiseen tutkimushakkeeseen. Satasirkus ry:lle myönnettiin 20 000 euroa Sirkumpro-festivaalin toteuttamiseen ja Sensommar Film Festival ry:lle 20 000 euroa kärkihankkeena elokuvafestivaalin tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Taidetta kaikille -apuraha myönnettiin kolmelle hakijalle: Anu Sukaselle valokuvaprojisointiin ja tapahtumien järjestämiseen ikäihmisten hoitolaitoksissa 13 000 euroa, Heli Vehkaperälle ja Minä olen taide -hankkeelle kehitysvammaisten toimintakeskuksessa 20 000 euroa ja Satasoittoyhdistys ry:lle Monikulttuurisia kohtaamisia musiikin kielellä -konserttisarjan järjestämiseen 10 000 euroa.
Keskimääräisen apurahan summa 14 800 euroa
Tänä vuonna taiteelle myönnettiin apurahaeuroista 51% ja tieteelle 49%. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 32 apurahaa ja tiede 18 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto on apurahoja myöntäessään pitänyt tärkeänä erityisesti sitä, että apurahoilla kyetään mahdollistamaan ja edistämään lahjakkaiden tieteen- ja taiteenharjoittajien työskentelymahdollisuuksia Satakunnassa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 270 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 5 032 897 euroa. Satakunnan rahasto jakoi tänä vuonna aiempia vuosia enemmän apurahoja Satakunnassa järjestettäville tapahtumille ja festivaaleille.
Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto on perustettu 65 vuotta sitten, neljäntenä Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Maakuntarahastoa perustettaessa sen tehtäväksi asetettiin maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Rahasto on täyttänyt sille asetetun tehtävän jakamalla apurahoja ja palkintoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille, sekä tukemalla laajoja kulttuurihankkeita ja osallistumalla kulttuuripoliittiseen toimintaan maakunnassa.
Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2024 ja kevään 20215 aikana valituskuoro-hankkeen neljällä eri paikkakunnalla Etelä-Savossa. Valituskuoro on suomalaisten nykytaiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen luoma yhteisöllinen taideprojekti. Sen ideana on kerätä ihmisiltä erilaisia valituksen aiheita ja koota niistä teksti, joka sävelletään kuoroteokseksi ja esitetään julkisesti. Huumori on vahvasti läsnä kaikissa kuorototeutuksissa. Taiteilijat ovat antaneet konseptin vapaasti kaikkien käyttöön, ja valituskuoroja onkin perustettu eri puolilla maailmaa jo yli 200.
Volat oy toteuttaa Etelä-Savon rahaston valituskuorohankkeen syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Kuva: Pihla Liukkonen
Tapahtumakierros käynnistyy Mikkelissä marraskuussa 2024. Silloin kenellä tahansa on mahdollisuus liittyä mukaan paikallisista ihmisistä koottuun valituskuoroon. Laulutaitoa ei tarvita, ei myöskään aiempaa kokemusta kuorolaulamisesta tai esiintymisestä. Esityksen jälkeen järjestetään paneelikeskustelu, jossa pohditaan Mikkelin ja Etelä-Savon hyvää tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä valitusten aiheita unohtamatta.
Valituskuorohankkeen toteuttaa Volat Oy. Sen verkkosivulla on lomake, johon voi purnata vapaasti ja jossa voi samalla ilmoittautua mukaan valituskuoroon. Mikkelin lisäksi valituskuoroja järjestetään kolmella muulla paikkakunnalla Etelä-Savossa alkuvuodesta 2025. Paikkakuntia ja tapahtumapaikkoja ei ole vielä valittu, ja Volat toivookin yhteydenottoja tapahtumasta kiinnostuneilta kunnilta ja niiden toimijoilta.
Tukea henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 32 yksityishenkilölle ja 7 työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 16 yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 11 (tiede 6, taide 5) ja puolivuotisia 6 (tiede 2, taide 4). Tieteen kokovuotisen, 34 000 euroa, sai fil. tohtori Jaanika Edesi Luonnonvarakeskuksessa Savonlinnassa toteutettavaan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan parhaita menetelmiä jalostaa kuusentaimimateriaali juurikääpätautia kestäväksi. Kuusenjuurikääpä on yksi vahingollisimmista kuusen sienipatogeeneistä. Se aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuottaa Suomen koko metsätaloudelle merkittäviä kustannuksia. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan saivat terveystiet. maisteri Suvi Lamberg, kasvatust. maisteri Katri Laukkanen, fil. maisteri Henri Leskinen, psykol. maisteri Tuuli Paajanen ja sairaanhoitaja YAMK Paula Viinikainen.
Taiteen kokovuotisen apurahan saivat M.M. Jenni Hanikka, kuvataiteilija Markku Laamanen, kuvataiteilija Ville Löppönen, kuvataiteilija Sami Makkonen ja fil. maisteri Kaisa Parén. Kansainvälistä uraa tehnyt Jenni Hanikka keskittyy hankkeessaan mm. suomalaista kansanmusiikkia ja itäisiä musiikkiperinteitä yhdistävän soolomateriaalin säveltämiseen ja sovittamiseen, musiikillisten yhteistyökuvioiden aloittamiseen Etelä-Savossa ja erityisesti Pieksämäellä sekä konserttikiertueeseen Pohjoismaissa.
Kokoaikaisen työskentelyn lisäksi myös osa-aikaista työskentelyä tuettiin 17 eri hankkeessa. Artesaani Rael Jarmas sai tukea kotimaisen keppihevostaiteen kehittämiseen ja uuden malliston suunnitteluun. Jarmas aloitti keppihevosharrastuksen 2006. Ensimmäinen realistisen keppihevosen prototyyppi valmistui 2015 ja jo seuraavan vuoden SM-kilpailussa hän sai alan yhdistyksen myöntämän kunniakirjan ansioistaan keppihevosharrastajana. Siitä lähtien ura on jatkunut menestyksekkäästi keppihevoskulttuurin ja -taiteen edistäjänä Suomessa ja ulkomailla. Rael Jarmas markkinoi keppihevoskäsitöitään Instagramissa nimimerkillä solku_art. Profiililla on huimat 32 500 seuraajaa.
Pien-Toijolan talomuseon päärakennus, jonka katto korjataan kunnostamisen yhteydessä.
Kärkihankeapuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Ristiina-seura ry:lle Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kunnostushankkeeseen. Pien-Toijolan talonpoikaismuseo on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö ja arvokas suojelukohde. Sen läheisyydessä sijaitsevat Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä kansallisromanttisen ajan rakennustyyliä edustava E. N. Setälän huvilana tunnettu Kallioniemi. Samalla kylällä sijaitsevat myös 1800-luvulla rakennetut Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen kanavat, jotka yhdistävät Saimaan Yöveden ja Louhiveden.
Taidetta kaikille -apuraha, 20 000 euroa, jaettiin kahden hankkeen kesken. Näyttelijä FIA Risto Kopperi ja musiikkipedagogi Teemu Laasanen vievät 10 000 eurolla kulttuurisäpinää eteläsavolaisille senioreille. Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry puolestaan järjestää samankokoisella summalla innostavaa bänditoimintaa ja erityismusiikkityöpajoja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille.
Apurahoja haettiin lähes 5,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 870 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 14,7 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 70 % ja tieteen 29 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (41 %), yhteiskuntatieteet (18 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (16 %). Tuetuimpia taiteen aloista olivat kuvataiteet (29 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (15 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 20 ja apurahojen keskisuuruus n. 15 500 euroa.
Vastuullisen puurakentamisen, tutkimuksen ja yhteistyön edistäjälle
Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen. Kuva: Sami Funke
Teknologiapuisto Nohevaan valmistuneen teollisen puulaboratorion avajaisia vietettiin tammikuussa 2024. Laboratoriorakennus on kooltaan varsin suuri ja rakentamiseen on käytetty 500 m3 puuta. Testaus- ja pilotointihallin pinta-ala on 900 m2 ja se mahdollistaa suurten rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Laboratorio on myös varustettu testausominaisuuksiltaan laajalla laiteteknologialla ja sen erikoisuutena ovat olosuhteiltaan säädeltävät säähuoneet. Niissä voidaan mm. mallintaa erilaisia sisä- ja ulko-olosuhteita äärimmäisestä kuumuudesta paukkupakkasiin tai kosteudesta UV-säteilyyn.
”Yritykset ovat tervetulleita tutustumaan laboratorioon. Omiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin voi ostaa tutkimus- ja testauspalvelua tai yritykset voivat osallistua Xamkin kehityshankkeisiin”, kertoo tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.
Teollisen puurakentamisen laboratorion vaikutus heijastuu paljon laajemmalle kuin ainoastaan mekaanisen puurakennusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Perustoimintansa rinnalla laboratorio edistää myös puurakentamisen insinöörikoulutusta. Insinööriopiskelijoille on laboratoriossa tarjolla harjoittelupaikkoja tai tutkimusapulaisen tehtäviä eri hankkeissa. Opinnäytetyö tuotekehityshankkeeseen osallistuvalle yritykselle voi avata kaivatun työpaikan puualalla.
Yhdistämällä tutkimuksen, kehitystyön, yritykset ja alan koulutuksen teollisen puurakentamisen laboratorio luo erinomaiset puitteet Suomen suurimman mekaanisen metsäteollisuuskeskittymän vahvistumiselle myös jatkossa.
Pirkanmaan rahasto myönsi tänä vuonna peräti neljä Kärkihanke-apurahaa. 40 000 euron suuruisen apurahan saivat dosentti Iiris Ruoho ja työryhmä Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen historiaa käsittelevään tutkimukseen, Elävä kaupunki ELKA ry Muutos.art-taidehankkeen toteuttamiseen purkutaloon Tampereen Ratinanniemessä ja Tampereen Pianoseura ry Tampereen pianokilpailun 2025 järjestämiseen.
Neljäs Kärkihanke-apuraha meni Tampereen Tarinatalo ry:lle Tampereen Tarinatalo -konseptin luomiseen ja toteuttamiseen. Viime vuonna Pirkanmaan rahasto tuki hankkeen suunnittelua uudella apurahamuodolla, valmisteluapurahalla.
Neljästä kärkihankeapurahasta yksi myönnettiin työryhmälle Iiris Ruoho, Markku Tikka, Mervi Kaarninen, Marko Ala-Fossi, Kari Koljonen, Ari Heinonen. Kuva: Harri Hinkka
Tänä vuonna 2 500 euron valmisteluapurahoja myönnettiin kaksi. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry sai apurahan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sananvapautta käsittelevän hankkeen suunnitteluun ja Takamaan Pop-laivue ry pirkanmaalaista uuden aallon punkmusiikkia käsittelevän dokumenttielokuvan suunnitteluun.
Tieteen aloilta Pirkanmaan rahasto rahoittaa tänä vuonna muun muassa väitöskirjoja tai tutkimuksia, jotka käsittelevät työvoimapolitiikan ja -palveluiden arviointijärjestelmiä ja arvioinnin vaikutusta politiikkaan Saksassa, Suomessa ja Tanskassa, sosiaalista vertailua ja yhteenkuuluvuutta sosiaalisessa mediassa ja Ukrainan sodan retorisia oikeuttamisstrategioita Venäjän valtiontelevisiossa.
Taiteen puolella apurahoja myönnettiin muun muassa säveltämiseen ja sävellystilaukseen sekä useille nuorille musiikinopiskelijoille instrumenttien hankintaan. Apuraha myönnettiin myös Täällä Pohjantähdenalla -trilogian viimeisen osan kääntämiseen vietnamin kielelle.
Pirkanmaan rahasto tukee muun muassa Voipaalan taidekeskuksen 50-vuotishistoriikin ja Sata-Häme Soi -festivaalin historiikin kirjoittamista sekä Jalmari Finnen 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumien järjestämistä Kangasalan Lepokodilla.
Apuraha myönnettiin myös kahteen tietokirjaan, joista toinen käsittelee monivuotisten vihannesten kasvattamista ja toinen runoilija Einari Vuorelan elämää ja teoksia.
Pirkanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2024 palkinto myönnettiin Kulttuuritoimitus.fi:n päätoimittajalle Marita Saloselle, kulttuurijournalismin lipunkantajalle, taiteen ja yleisön yhdistäjälle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se myönnettiin yleisrahastosta, Maija-Liisa Heinin lahjoitusvaroista.
Kokovuotiseen työskentelyyn 25 apurahaa
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 112 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 24 723 632 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 177 ja hakusumma 25 117 000 euroa.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 25, joista taiteen aloille 5. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10, joista taiteeseen 3.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 41 apurahaa ja palkinto, yhteensä 895 000 euroa, taiteen aloille 59 apurahaa, yhteensä 602 500.
Noin 60 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin myös 13:een muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.
ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely Tampere-talossa 10.5.–2.6.
ITE-taiteilija Paula Huhtanen. Kuva: Kisu Huuskonen
Vuosijuhlan yhteydessä avattiin ITE-taiteilija Paula Huhtasen näyttely Onnellinen tuokio.
Näyttelyn teoksissa maalausten pohjina on erilaisia tuoleja, jakkaroita ja penkkejä. Teosten lähtökohtana on ajatus rohkeasti ja ujostelematta – värillä on väriä. Teosten värit, tuolien muodot ja pintamateriaalien ominaislaadut ovat olleet lähtökohtana materian ja taiteilijan luovan prosessin suhteelle. Taiteilijan oivallukset ja taideteosten ideoiden kohtaamiset ovat esteettisesti kiinnostavia ja suurta yleisöä innostavia.
Korumaisessa kokonaisuudessa valoa heijastava maalauspinta näyttäytyy monipuolisesti eri materiaaleissa. Näyttelyn teokset ovat taideteoksina käyttöesineitä. Ne on toteutettu kestämään käyttöä, istumista ja kulutusta.
Paula Huhtanen (s. 1965) on Nokian Sarkolassa toimiva ITE-taiteilija, joka toteuttaa taiteilijuuttaan maalaishenkisessä ympäristössä, värikylläisen paletin koko kirjolla. Hänen taiteessaan tavoitteita ovat rauha, sovinnollisuus ja kokemukset onnesta.
Huhtanen luo teoksensa väreillä ja välineillä, joita on kehittänyt koko uransa ajan tutkiessaan sitä, mitä kaikkea väri voikaan olla. Elämäniloa ja toiveikkuutta viestivällä taiteellaan Huhtanen on luonut oman tyylinsä ja isminsä, iloismin. Iloismin aapiskirja -blogissaan hän jakaakin työnsä vaiheita ja menetelmiään luovan toiminnan ja ajattelun kehittämiseksi.
Teosten kantaaottavuus syntyy ilosta ja positiivisuudesta. Kriisienkin keskellä maailma on kaunis. Huhtanen käyttää monenlaisia asioita ja esineitä ja luo niille uusia yhteyksiä ja merkityksiä taideteoksina. Maalausprosessit toteutuvat synergiassa kulloinkin käytössä olevien materiaalien kanssa.
Paula Huhtanen on myös toiminut monipuolisesti taide- ja kulttuurialan työtehtävissä sekä taiteen vapaan kentän työryhmissä yli 30 vuoden ajan. Vuonna 2020 Huhtanen nimettiin vuoden ITE-taiteilijaksi. Valinta tehtiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Huhtasen teoksia on kaikissa Suomen yli kolmessasadassa kuntakokoelmassa.
Näyttelyn teokset ovat esillä Tampere-talon sisääntuloaulassa 10.5–2.6.2024 Tampere-talon aukioloaikoina.
Paula Huhtanen sai viime vuonna Pirkanmaan rahaston kokovuotisen työskentelyapurahan.
Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 62. vuosijuhla.
Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi ITE-taiteilija PaulaHuhtasen näyttelyn Onnellinen tuokio. Huhtanen sai Pirkanmaan rahaston kokovuotisen apurahan viime vuonna.
Juhlassa esiintyivät trumpetisti Mikko Mikkola ja pianisti Jouko Laivuori sekä balettitanssijat Senni Sihvonen ja Hilla Vaara. Nuori näyttelijä, koululainen Alma Järvensivu esitti runoja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu -kirjasta ja toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu ja projektipäällikkö Maarit Mäkinen taustoittivat meneillään olevaa Kirsi Kunnas 100 -juhlavuoden hanketta.
Jarmo Latva-Äijö (Latvis) on toiminut maakunnan kevyen musiikin etulinjassa tarkkailijana jo 40 vuoden ajan niin musiikkitoimittajana kuin festivaalivalokuvaajana. Jotkut tuntevat hänen myös elävän musiikin yhdistystoiminnasta, internet-pioneerina, musiikintekijänä ja sähkökitaroiden rakentajana. Parin viime vuoden ajan hän on keskittynyt vanhan Vaasan läänin alueen pop/rock-historian dokumentointiin Botnia Beat -projektin päätoimittajana.
Toimittaja Jarmo Latva-Äijö sai Etelä-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2024.
Apuraha 93 hakijalle
Rahasto sai hakuaikana 478 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 65 % ja tieteen 35 %. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on reilut 14 000 euroa.
Vuoden 2024 jaossa kiinnitettiin erityisesti huomiota ammattilaisena työskentelyyn tieteessä ja taiteessa. Lisäksi hoitokunta painotti päätöksissä lasten ja nuorten kulttuuria sekä yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta edistäviä hakemuksia. Haettavana oli jälleen Puhu rohkeasti Suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. “Tukimuoto hakee vielä paikkaansa, mutta tukee rahaston pyrkimyksiä helpottaa osaavan työvoiman kotoutumista työvoimapulaa potevalle alueellemme”, rahaston päällikkö Mika Virkkala kertoo.
Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisissa taiteissa, yhteensä 8. Niistä Jimmy Pullille myönnettiin kaksivuotinen apuraha taiteelliseen työskentelyyn. Tieteessä kokovuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin 10.
“Kokovuotisten työskentelyapurahojen avulla mahdollistetaan jo yli 20 henkilötyövuotta kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöille alueellamme. Tämän lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kun vielä lasketaan apurahat erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin eri puolella aluetta, on vaikuttavuus jo merkittävää”, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sannasirkku Autio täsmentää.
Myönnettyjen apurahojen laajaa kirjoa edustavat mm. Muhammad Sarfrazin maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevä väitöskirjatyö, Vaasa Baroque ry:n lasten barokkiooppera ja Margit Ojaniemen toteuttama Suupohjan lasten Kulttuurikesä 2024 -tapahtuma.
Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa Seinäjoella. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Vuosijuhlassa esiintyivät musiikinopiskelija Vili Vänskä säestäjänään Mari Taivalmaa sekä tanssija Riina Kalmisäestäjänään Pyry Paavola. Vieraat saivat myös tutustua Isle Art Industriesin Janiv Oskarin Etelä-Pohjanmaan kansallispuistot -traileriin.
Hoitokunnan puheenjohtaja Arrigo Blom kertoo, että Kainuun rahasto painotti apurahoissaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä taiteen saavutettavuutta Kainuun alueella. Apurahahakemuksia tuli yhteensä 130 ja haettu kokonaissumma oli reilut 2,2 miljoonaa euroa. Hakijamäärässä oli jonkin verran laskua viime vuoteen verrattuna.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai arkkitehti Siiri Hännisen, fil. maisteri Laura Jurmun ja valtiot. kand. Maija Kovalaisen työryhmä koko perheen monitaidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmen Soivassa metsässä. Viikonlopun kestoisessa tapahtumassa metsä täyttyy erilaisista musiikki-, ääni-, tilataide-, teatteri-, installaatio- ja performanssiteoksista.
Vaara-kollektiiville myönnetyn apurahan turvin rakennetaan lastenkulttuuritila Leikkimön toimintaa sekä käynnistetään kesäteatteria Seminaarin Taidekampukselle.
Kulttuuriosuuskunta G-voima / Vaara-kollektiivi sai 16 000 euron apurahan lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan käynnistämiseen Seminaarin Taidekampuksella Kajaanissa. Keskeisenä tavoitteena on rakentaa esteetön ja saavutettava lastenkulttuuritila Leikkimö, jossa on mahdollista järjestää monitaiteellista taidekasvatusta ja perhetoimintaa.
Väitöskirjatutkija Titta Kuorelahti tutkii simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan sekä kestävyyssuorituskykyyn.
Kokovuotisia apurahoja myönnetään kolme. Kuvataiteilija Jaakko Heikkinen sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen. Heikkinen kuvaa 2020-luvun kainuulaista maaseutua ja elämää anonyymien henkilöiden kautta käyttäen pääasiallisena tekniikkanaan vesiohenteisia tussivärejä ja -kyniä.
Liikuntat. maisteri Titta Kuorelahti tutkii väitöskirjatyössään simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan ja elimistön tulehdustilaan eri ikäisillä kestävyysurheilijoilla. Tutkimukseen liittyvät mittaukset toteutetaan Vuokatin Sports Flats -kerrostalossa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön laitteistolla.
Fil. tohtori Matti Leiviskän väitöksen jälkeinen tutkimus käsitteleeOulujärven ympäristön vanhinta asutusta ja nimistöä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kainuun vanhimpia tunnettuja paikannimiä ja niiden tarjoamia tietoja Oulujärven ympäristön asutuksesta ja väestöliikkeistä ennen uuden ajan alkua.
Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin 7.5.2024 Suomussalmen Ruukinkankaan koululla. ”Paikkakunnan valinnalla ja päivämäärällä halutaan kunnioittaa Ilmari Kiannon 150-vuotisjuhlavuotta ja syntymäpäivää”, kertoo Kainuun rahaston päällikkö Susanna Jänkälä. Juhlapuheen tapahtumassa pitää suomussalmelaislähtöinen säveltäjä Osmo Tapio Räihälä aiheesta Kiannan jäällä ja musiikista vastaa bandoneontaiteilija Henrik Sandås.
Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle
Vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle voimasta ja herkkyydestä, elämänmittaisesta performanssista.
Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä myönnettävän tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Kelan teoksia leimaa voimakas fyysisyyden läsnäolo, vahva ja suora vuorovaikutus yleisön kanssa sekä epäsovinnaisuus tanssin valtavirtojen ulkopuolella. Suomussalmella vuonna 1952 syntynyt Kela on tehnyt suurimman osan työurastaan vapaana taiteilijana. Reijo Kelaa on luonnehdittu uniikiksi pioneeriksi, joka on avannut monia väyliä ja siltoja tuomalla tanssin ulos perinteisistä tiloista.
Apurahoista 43 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 11 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (18) ja kuvataiteisiin (10). Tieteenaloista humanistiset tieteet saivat eniten eli kolme apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.
Taiteilija-ohjaajat Nelli Penna ja Kirsi Karppinen lähtevät vetämään Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteen Luokse-hanketta, jolle myönnettiin Päijät-Hämeen rahaston kärkihankeapuraha. Kuva: Päivi Lassheikki
Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Kulttuurituottaja AMK Emilia Porali ja Kiertävä kesäteatteri -työryhmä saivat 20 000 euron apurahan koko perheen kesäteatterihankkeen toteuttamiseen. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteelle 20 000 euroa osallistavan Luokse-hankkeen toteuttamiseen. Taidetta kaikille -apurahan, 20 000 euroa, saivat musiikkipedagogi AMK Annukka Nevalainen-Lius ja Kellopelin kvintetti konserttisarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Taiteilija työssään. Kuvanveistäjä Marianne Siri työstää Marie-veistosta. Kuva: Jussi Huotari, 2021
Kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat tänä vuonna fil. maisteri Noora Kivikko maantieteen opetuksen kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, maat. ja metsät. maisteri Jonna Pärssinen lannoituksen ja kasvualustakoostumuksen vaikutusta puutarhakarpalon satoon käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kuvataiteilija Marianne Siri taiteelliseen työskentelyyn. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista pianisti, musiikinopiskelija Aino Palkio sekä sirkusopiskelijoiden ryhmä Kajo Collective. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti professori Hannu Rantanen.
Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä H. G. Porthan -mitali professori emeritus Heikki Setälälle, maanläheiselle tutkijalle, innostavalle opettajalle.
Heikki Setälä väitteli maaperäekologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1990 ja siirtyi Helsingin yliopiston Lahden ympäristökampukselle vuonna 2001. Setälä on tutkijan urallaan keskittynyt erityisesti maaperän ravintoverkkojen tutkimiseen eri ekosysteemeissä eli esimerkiksi havumetsissä, niityillä ja maatalousjärjestelmissä.
Lahti ja sen maaperä ovat tarjonneet tutkijalle kiinnostavan tutkimusympäristön mm. hulevesiratkaisujensa vuoksi. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei imeydy maaperään vaan valuu katujen, teiden ja kattojen pinnoilla. Lahdessa hulevesi pumpataan maanalaista tunnelia pitkin Hennalan suureen hulevesikosteikkojärjestelmään, joka on Setälän mukaan ”hulevesiparatiisi, jossa likainen hulevesi kokee tervehdyttävän transformaation”. Lahden mallia ja siihen liittyvää laajaa tutkimusta on hyödynnetty sittemmin hulevesiin liittyvässä maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Heikki Setälä on kansainvälisesti erittäin verkostoitunut tutkija. Hänen tutkimushankkeitaan ovat rahoittaneet mm. Lahden kaupunki, Suomen Akatemia ja EU. Setälän ja hänen tutkimusryhmiensä laaja kansainvälinen yhteistyö kaupunkiekologian parissa on lisännyt globaalisti ymmärrystä kaupunkien viheralueiden kriittisestä merkityksestä. Setälän asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti myös Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-hakuprosessissa sekä teemavuoden aikana.
Intohimoisen tutkimustyön rinnalla Heikki Setälä on pidetty ja innostava opettaja. Hän on myös aktiivinen luontoharrastaja, jonka asiantuntemusta on käytetty niin radion Luontoilloissa kuin television Ulos luontoon -ohjelmasarjassa. Heikki Setälällä on harvinainen taito mukauttaa sanomansa kuulijakunnan mukaan – toimittajille kansantajuisemmin kuin yliopisto-opiskelijoille, koululaisille konkreettisemmin kuin tutkijakollegoille.
Yhdeksän uuden kirjakäännöksen lähtökieliin kuuluvat muun muassa espanja, ukraina, saksa ja ensimmäistä kertaa tukimuodon historiassa kreikka ja romania. Tuensaajien joukkoon kuuluu myös kaksi kirjamuotoista draamatekstiä.
Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 Maailmankirjallisuuden suomennostuen. Kustantamoille suunnatun tuen tavoitteena on tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.
Tukea myönnettiin nyt 100 000 euroa. Kymmenen vuoden aikana miljoonaan euroon nousevan tuen ansiosta saadaan suomeksi yhteensä sata laatukirjaa maailmalta. Tähän mennessä julkaistut kirjat löytyvät osoitteesta www.skr.fi/maailmankirjallisuus.
Yhdeksän uutta kirjaa
Rhea Galanaki. Kuva: Vasia Antonopoulou
Kreikkalaisen nykykaunokirjallisuuden suomennos on todellinen harvinaisuus, mutta tuen ansiosta saadaan Enostone-kustantamolta käännös RheaGalanakin teoksesta Η άκρα ταπείνωση (Täydellinen nöyryytys). Pitkän uran tehnyt Galanaki on Kreikassa arvostettu ja palkittu kirjailija, jonka teoksia on käännetty viidelletoista kielelle. Täydellinen nöyryytys kuvaa Kreikan finanssikriisistä alkaneita levottomia aikoja humaanisti ja viisaasti.
Siltala julkaisee suomeksi saksalaisen Daniel Kehlmannin romaanin Lichtspiel. Psykologisesti tarkkanäköinen ja kerronnaltaan taiturimainen romaani sijoittuu kolmannen valtakunnan aikaan, elokuvan ja propagandan maailmaan, ja sivuaa samalla Hollywoodia ja sen tähtikulttia.
Ukrainalaisen Serhi Žadanin romaanin Інтернат (Internaatti) julkaisee Sammakko. Kirjailija ja rocktähti Žadanon hyvin suosittu niin Ukrainassa kuin maailmallakin, ja Internaatti-romaanin on sanottu nousseen jo eurooppalaiseksi klassikoksi. Se kertoo sodan nyrjäyttämästä todellisuudesta synkässä ja kaoottisessa kaupungissa ja perustuu kokemuksiin 2014 alkaneesta sota-ajasta Itä-Ukrainassa.
Kaksi draamatekstiä julkaistaan kirjamuodossa. Poesia sai apurahan julkaistakseen moldovalaisen itäeurooppalaista siirtotyöläisyyttä käsittelevän näytelmän Simfonia progresului (Edistyssinfonia). Dokumentaarinen näytelmä käsittelee itäeurooppalaisten siirtotyöntekijöiden kohtelua Länsi-Euroopassa koronaviruspandemian aikaan ja samalla Suomen maatalouden kausityön ongelmia moldovalaisen kausityöntekijän näkökulmasta. Itävaltalaisen nobelistin Elfriede Jelinekin autofiktiivisen Angabe der Person -teoksen taas julkaisee suomeksi Teatterin Uusi Alkukirjasto.
Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille on osa tätä jatkumoa tuomalla aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan.
Maailmankirjallisuuden suomennostuen saajat 2024
Aviador Kustannus Oy argentiinalaisen Dolores Reyesin romaanin Cometierra kääntämiseen ja julkaisemiseen
Moebius espanjalaisen Juan Jacinto Muñoz Rengelin romaanin La capacidad de amar del señor Königsberg kääntämiseen ja julkaisemiseen
Kustannusosakeyhtiö Sammakko ukrainalaisen Serhi Žadanin romaanin Інтернат (Internaatti) kääntämiseen ja julkaisemiseen
Kustannusosakeyhtiö Siltala saksalaisen Daniel Kehlmannin romaanin Lichtspiel kääntämiseen ja julkaisemiseen
Osuuskunta Poesia osk moldovalaisen itäeurooppalaista siirtotyöläisyyttä käsittelevän näytelmän Simfonia progresului (Edistyssinfonia) kääntämiseen ja julkaisemiseen
Oy Enostone Ltd portugalilaisen Ana Filomena Amaralin ilmastonmuutostrilogian toisen osan Jää kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen
Oy Enostone Ltd kreikkalaisen Rhea Galanakin teoksen Täydellinen nöyryytys (Η άκρα ταπείνωση) kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen
Tammi (Werner Söderström Osakeyhtiö) tanskalaisen Kim Leinen romaanin Efter åndemaneren (Henkienmanaajan jälkeen) kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen
Teatterin Uusi Alkukirjasto ry itävaltalaisen Elfriede Jelinekin autofiktiivisen Angabe der Person -teoksen kääntämiseen ja julkaisemiseen
Aiheeseen liittyvää
Aiempien vuosien tuensaajista lukijoiden käsiin ovat jo ehtineet muun muassa Oksana VasjakinanHaava, Beatrice SalvioninEn pelkää mitään sekä Benjamin LabatutinMaailman kauhea vihreys. Verkkosivuiltamme löydät kaikki tähän mennessä julkaistut kirjat.
Tanskalaiskirjailija Olga Ravnin romaani Alaiset oli yksi ensimmäisistä Maailmankirjallisuuden suomennostuen turvin julkaistuista kirjoista. Lue suomentaja Sanna Mannisen haastattelu.
Kustantamot voivat hakea Maailmankirjallisuuden suomennostukea seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2025 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.
Kevään hakukierrokselle osallistui 116 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 19 prosentille hakijoista. Viime vuonna vastaava myöntöprosentti oli 27.
Fil. tohtori Riikka Mäkilä lähtee Saksan Potsdamiin Max Planck -instituuttiin tutkimaan keräsienijuurisymbioosin toimintaa.
Yksi Kulttuurirahaston post doc -apurahan saaneista on filosofian tohtori Jyrki Laatikainen, jonka tutkimus käsittelee osittain koherentin valon pyörimismäärää. Apurahan siivittämänä Laatikainen matkustaa Miamin yliopistoon Floridaan.
”Valon pyörimismäärä on avainasemassa modernin optiikan tutkimuksessa, jota Miamin yliopiston fysiikan laitoksella tehdään. Potentiaaliset sovelluskohteet liittyvät muun muassa optiseen tiedonsiirtoon, kuvantamiseen ja optisiin pinsetteihin. Aihe on osa optiikan ja fotoniikan perustutkimusta, jotka ovat nopeasti kasvavia tieteen ja teollisuuden aloja sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa”, Laatikainen kertoo.
Fil. tohtori Riikka Mäkilä lähtee puolestaan Saksan Potsdamiin Max Planck -instituuttiin tutkimaan keräsienijuurisymbioosin toimintaa. ”Se on kasvien ja sienien välinen symbioosi, jossa kasvit saavat sieniltä ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, ja vastineeksi antavat sienille sokereita. Tutkimukseni lisää ymmärrystä maailman yleisimpiin kuuluvan symbioosin säätelystä ja saattaa tulevaisuudessa auttaa parantamaan kasvien terveyttä ja satoisuutta”, Mäkilä toteaa.
Miksi Post doc -pooli?
Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenyhdeksän hakukierroksen jälkeen jo yli 770 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista on voinut hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2024, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras – joulukuussa 2024.
Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.
