Kainuun rahaston asiantuntijatyöryhmä valitsi noin sadasta sadusta, tarinoista ja lauluista julkaistavat tekstit. Kirjan väljänä teemana on kainuulaisuus kasvuympäristönä, identiteettinä ja mielikuvituksen lähteenä. Kaikki kirjan toteuttajat kirjoittajien lisäksi ovat kainuulaisia ja se painettiin kainuulaisessa painotalossa.
Kainuulainen satukirja sisältä 33 uutta kainuulaista satua, lorua ja laulua. Se on nelivärikuvakirja ja se tarkoitettu esikouluikäisille (5-6 vuotiaat). Teos on lahjoitettu kaikille Kainuun esikoululaiselle. Lisäksi teosta on jaettu mm. Kainuun kirjastoihin, julkisiin tiloihin kuten neuvoloille, sairaalaan sekä perhepalvelukeskuksiin ja järjestöille. Se sopii hyvin luettavaksi yhdessä vanhempien/sisarusten kanssa.
– Kainuun kulttuurirahaston painopistealueita ovat nuoret, yhteisöllisyys sekä maakunnan vahvuudet. Oman toiminnan hankkeiden lisäksi nämä ovat ohjanneet myös apurahojen kohdentamista, kertoo Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Raija Juvonen.
– Satukirja –hankkeen tavoitteena on ollut tuoda näkyvyyttä Kainuun lapsille ja lastenkulttuurin saavutettavuudelle sekä kannustaa esikouluvaiheessa olevia lapsia lukemaan ja lapsiperheitä kirjojen maailmaan. Hanke on antanut myös kainuulaisille kirjoittajalle mahdollisuuden saada uusia tekstejään satukirjaan ja nuorten lukijoiden käsiin. Hanke edistää ja vahvistaa osaltaan kainuulaisen kulttuurin elinvoimaisuutta. Kainuun rahaston omalla hanketoiminnalla olemme halunneet tukea ja innostaa taiteilijoita.
Kirjan on toimittanut Tittamari Marttinen.
Kirjan on kuvittanut Sari Hiltunen ja graafisen muotoilun on toteuttanut Teemu Sirviö.
Kirjan on painanut Kajaanin Offsetpaino Oy.
Kirjan työryhmään ovat kuuluneet Arrigo Blom, Ari Koistinen ja Sinikka Rantalankila sekä Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen.
Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahasto on saanut Suomen Kulttuurirahastolta hankkeelle erillisrahoitusta 29 500 €.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Arkkitehtuurin emeritaprofessori Anna-Maija Ylimaulalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä.Ylimaula on pohjoispohjalainen kulttuurin monitaitaja, joka on toiminut menestyksekkäästi niin tieteen parissa arkkitehtina ja professorina kuin taiteen puolella kaunokirjailijana.
Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti Oulun kaupungille 15 000 euroa taiteilija Kaija Hinkulan veistosinstallaatioteoksen ”Kummeli” hankintaan.
Apurahoja taiteelle ja tieteelle
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 549 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 49 hakijalle. Rahaston Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa muusikko Kaisa Karjalaiselle ja Maustetytöille taiteelliseen työskentelyyn uuden levyn parissa. 26 000 euron suuruisen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat muun muassa kirjailijat Pekka Jaatinen ja Pauliina Rauhala, molemmat romaanin kirjoittamiseen. Tieteen puolella koko vuoden työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Reetta Hämäläiselle laajennettujen fenotyyppien ekologista ja evolutiivista merkitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kasvatustieteiden maisteri Anniina Holapalle opettajaksi opiskelevien narratiivisia identiteettejä ja tunteita valokuvien kautta käsittelevään väitöskirjatyöhön. 10-vuotias musiikinopiskelija Lilja Haatainen sai Viuluakatemian kuluihin sekä 3/4-viulun ja jousen hankintaan 5 000 euron apurahan.
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi myös useita apurahoja kotiseututyöhön. Filosofian tohtoriTuukka Perhoniemi työryhmineen sai 9 000 euroa Maakallan museohankkeen loppuunsaattamiseen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Samppa Rohkimainen 13 000 euroa vienankarjalaisen kansanperinteen tallennus-, luettelointi- ja julkistamistyöhön. Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahoja myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt kolmannen kerran. Apurahan saivat muun muassa filosofian maisteri Tiina Laine osallistavan kulttuurikokemuksen toteuttamiseen hoivakodeissa (5 000 euroa) ja Sairaalaklovnit ry sairaalaklovnitoiminnan kehittämiseen (7 000 euroa).
Pohjois-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. Rahasto tukee Pohjois-Pohjanmaalla tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä ja kulttuuritoimintaa jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä myös muuta kulttuuritoimintaa. Kulttuurirahasto on taloudellisesti itsenäinen, yksityinen säätiö, jonka toimintaa voi tukea muun muassa testamentein. Lisätietoja skr.fi/pp
Kirjailija JP Koskinen on yksi Hämeen rahaston vuoden 2021 apurahansaajista. Kuva: Hannu Peltonen
Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 294 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,5 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 33 kappaleella ja hakusumma 600 000 eurolla. Hakemusten runsaan nousun vuoksi Hämeen rahasto sai jakosummaansa Suomen Kulttuurirahastosta 50 000 euron kertaluontoisen lisätuen, mikä tuli jakaa taiteen työskentelyapurahoina.
Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti oopperalaulaja Pia Freundin Dialogia! -tapahtumien järjestämisen, joiden toteuttamista rahasto tukee 30 000 eurolla. Tapahtumat mahdollistavat eri taiteenalojen ja taiteilijoiden kohtaamiset yleisön kanssa; yhdessä pohtimisen ja avartumisen. Toiseksi kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti psykol. maisteri Maija Kankaanpään ajokykyyn vaikuttavia kognitiivisia kykyjä ja ajokyvyn arviointia kehittävää luotettavaa menetelmää käsittelevän väitöskirjatyön (26 000 euroa).
Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeisiin myönnettiin yhteensä 33 000 euroa.
Myönnetyistä apurahoista 60% jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Eri alojen väitöskirjatyöskentelyjä tuettiin 12 apurahalla.
Kaikkiaan myöntöjen keskikoko oli 14 000 euroa
Palkinto Leena Aarnipuulle
Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu. Kuva: Vilja Tamminen
Musiikinopettaja, kuoronjohtaja Leena Aarnipuu saa Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston vuoden 2021 palkinnon. Palkinto myönnetään ”musiikin opettamisesta kaikenikäisille, ansiokkaasta kuorojen johtamisesta”. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.
Hämeenlinnassa asuva Leena Aarnipuu on tehnyt ansiokkaan elämäntyön musiikin parissa. Hän on toiminut yli neljäkymmentä vuotta musiikinopettajana lukuisissa kouluissa ja opistoissa – hän on opettanut musiikkia aivan kaikenikäisille.
Erityisesti Leena Aarnipuu on ansioitunut kuoronjohtajana – hän on perustanut kymmenkunta mainetta saanutta kuoroa mm. Timotein, Vanajan Laulun ja Kulttuurikaaren Kuka -kuoron, lisäksi hän on toiminut johtajana viidessätoista kuorossa. Kuorot ovat menestyneet kotimaisissa- ja kansainvälisissä kilpailuissa, tehneet levytyksiä ja esiintymismatkoja kolmeentoista maahan. Tasavallan presidentti on myöntänyt Leena Aarnipuulle joulukuussa 2020 director musices -arvonimen.
Leena Aarnipuu on harrastanut musiikkia jo lapsuudesta asti, musiikin opiskelu jatkui luontevasti Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen linjalla. Lukuisia ansiomerkkejä työstään saanut Leena Aarnipuu on tehnyt merkittävän uran myös eri luottamustoimissa; kulttuurilautakunnissa, koulujen johtokunnissa, järjestöissä ja seuroissa.
Leena Aarnipuu on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa. Hän on korostanut yhdessä laulamisen henkisistä ja fyysisistä vaikutuksia, ja hän on tuonut tämän kaiken ikäisten elämään, aina hoivakodin vanhuksia myöten. Eräs hänen teemoistaan on hyvän elämän turvaaminen ikääntyville musiikin avulla.
Viime vuosina hän onkin tehnyt runsaasti vapaaehtoistyötä kokoamalla kuorojen lisäksi erilaisia lauluryhmiä, jotka esiintyvät hänen johdollaan vanhainkodeissa, hoivakodeissa, sairaaloissa ja palvelutaloissa.
Leena Aarnipuu on sanonut, että musiikki virkistää kehoa ja mieltä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttaa säätelemään tunteita, lievittää kipua ja masennusta.
Leena Aarnipuun työ laulamisen ja musiikin puolesta on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää. Se on pitkä, laaja ja monipuolinen.
Kärkihankkeet tukevat maakunnallista taide- ja kulttuurielämää
Kuvassa Taimuseo Eemilin museonjohtaja Riitta Marin ja museoamanuenssi Hannu Heikkilä.
Pohjois-Savon rahasto myöntää tänä vuonna kaksi 20 000 euron Kärkihanke-apurahaa. Halosten Museosäätiö saa apurahan Eemil ja Pekka Halosen Taiteilijan tie -näyttelyn järjestämiseen Lapinlahdella. Taidemuseon Eemilin kesänäyttelyssä kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) saa vieraakseen serkkunsa taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933). Näyttely on samalla osa Halosten Museosäätiön 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma, joka toteutetaan yhteistyössä Halosenniemen museon ja Pekka Halosen seuran kanssa.
ANTI – Contemporary Art Festival viettää tänä vuonna20-vuotisjuhlavuotta. Apuraha on myönnetty juhlavuoden näyttelykokonaisuuden toteuttamiseen sekä valokuva- ja videoarkiston perustamiseen. Tapahtumalla on laajat valokuva- ja videoarkistot festivaalin historiasta, jotka toimivat samalla katsauksena pohjoissavolaiseen, suomalaiseen ja ulkomaiseen live art -taiteeseen ja julkiseen taiteeseen sekä niiden kehitykseen.
Maakuntarahaston toinen erityisapuraha on Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha. Tukimuodon tavoitteena on edistää kulttuuristen oikeuksien yhdenvertaista toteutumista ja parantaa erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin kolmelle hankkeelle. Luovan toiminnan ohjaaja Milla Bouquerel toteuttaa ikäihmisille luontolähtöistä ja luovaa toimintaa hoitolaitoksissa ja kotihoidossa Kuopiossa. Muusikko Ilkka Esselström järjestää musiikkitoimintaa Kuopion alueen palvelu- ja hoivakodeissa ja lavastaja Anna Raatikainen Tässäteatteri -työpajoja muistisairaiden vanhusten hoivayksikössä Pielavedellä.
Pohjois-Savon rahastoon tuli tänä vuonna yhteensä 521 hakemusta. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 13 ja puolivuotisia 21. Apurahoista 46, yhteensä 646 000 euroa, jaetaan tieteisiin. Taiteisiin myönnetään 34 apurahaa, yhteensä 399 000 euroa.
– Apurahoja myönnettiin laajalla skaalalla tutkimuksiin sekä leimallisesti monipuoliseen pohjoissavolaiseen kulttuuritoimintaan soitinhankinnoista tapahtumien järjestämiseen ja taiteelliseen työskentelyyn. Tänä vuonna työskentelyapurahojen mediaania saatiin nostettua puolivuotisen apurahan tasolle, mikä mahdollistaa apurahansaajan täyden keskittymisen omaan työskentelyyn, iloitsee asiamies Antti Niskanen.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -vuosijuhlan ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta.
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin FT Panu Halmeen työryhmälle tiedettä ja taidetta yhdistävän Vähin äänin -näyttämöteoksen ja tiedeviestintäprojektin toteuttamiseen. Keski-Suomen rahaston kulttuuripalkinto myönnettiin kuvataiteilija Pertti Karjalaiselle, ”värin, muodon ja tilan taitajalle, ihmisten ja taiteen yhdistäjälle”. Joka toinen vuosi jaettava palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.
Kärkihanke ja Kulttuuripalkinto
Kaiken aikaa kiihtyvällä vauhdilla etenevää luonnon monimuotoisuuskriisiä käsittelevän Vähin äänin -hankkeen taustalla on ajatus toivosta, joka antaa voimia paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Hanke koostuu kahdesta vuoropuhelussa muotoutuvasta osasta: taiteellisesta näyttämöteoksesta ja laajasta tieteellisestä tiedeviestintäkokonaisuudesta. Osiot rakentavat poikkeuksellisen hienolla tavalla uudenlaista ja tasa-arvoista taiteen ja tieteen yhteistä ilmaisutapaa. Näyttämöteos yhdistää rohkeasti tanssitaidetta, modernia kuorolaulua, rap-taidetta ja luonnonsuojelubiologiaa. Tiedeviestintäkokonaisuus sisältää mm. luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä alustuksia, osallistavia keskustelutilaisuuksia, blogikirjoituksia sekä yliopistolla toteuttavan seminaarin.
Kuvataiteilija Pertti Karjalainen. Kuva: Jaakko Manninen
Rovaniemellä syntynyt kuvataiteilija Pertti Karjalainen on monipuolinen taiteilija, joka on vaikuttanut Jyväskylässä vuodesta 1989 lähtien. Karjalaisen mukaan pääosa hänen aiheistaan perustuu luonnonhavaintoihin, ja siksi myös valo on niin tärkeä ominaisuus hänen maalauksissaan. Oman maalaustaiteensa lisäksi Karjalainen tekee myös ympäristö- ja yhteisötaidetta, ja hänen taiteilijakuvansa monipuolisuus säteilee myös hänen työhönsä taiteen opettajana, ohjaajana ja kuraattorina. Loistava esimerkki tästä on Sepänkadun ja Sepänaukion monessa vaiheessa syntyneet ympäristöteokset, joiden tekemiseen on osallistunut useiden paikallisten koulujen ja ystävyyskaupunki Jaroslavlin taidekoulun oppilaita. Lisäksi Pertti Karjalaisella on ollut merkittävä panos Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyön toteuttajana ja edistäjänä.
Apurahamyönnöissä painotettiin taidekentän toimintaa
Keski-Suomen rahastoon osoitettiin kaikkiaan 561 hakemusta, joista n. 60 % kohdentui taiteen ja n. 40 % tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli n. 11,5 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 51 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Päätöksissä huomioitiin koronapandemian vaikutukset taidekentälle. Myönnetyistä summista 61 % kohdistuu taiteen aloille, 38 % tieteen aloille ja 1 % opintostipendeihin.
Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan seitsemän kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Näistä kaksi myönnettiin kaksivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apurahana kuvataiteilija Johanna Pistolle ja teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Edellisten lisäksi myönnettiin 12 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Kokopäivätoimisten apurahojen lisäksi apurahoja myönnettiin myös osa-aikaisina apurahoina apurahansaajan muun toimeliaisuuden rinnalle. Apurahojen lisäksi myönnettiin 12 opintostipendiä Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.
Matkalla Suomessa – maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla
Maakuntarahastot järjestävät tänä vuonna yhteisen virtuaalisen vuosijuhlan. Matkalla Suomessa -tapahtuman ensilähetys on keskiviikkona 26.5. klo 18. Mukana on apurahansaajia eri vuosilta ja jokaisesta maakunnasta. Parituntisen verkkolähetyksen aikana toimittaja Kimmo Ohtonen, apurahansaajat ja muut kiinnostavat vieraat puhuvat maakuntien perinnöstä globaalissa maailmassa sekä luovuuden salaisuudesta ja voimasta. Lisätietoja vuosijuhlasta sekä ohjelmasisällöstä skr.fi/matkallasuomessa
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Sen omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 38 lahjoituksiin perustuvaa nimikkorahastoa. Rahastoon perustettiin viime vuoden aikana kaksi uutta nimikkorahastoa: Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n lahjoituspäätökseen perustuva Keski-Suomen Opiston 125-vuotisrahasto sekä Laukaan kunnan lahjoitukseen perustuva Heikkilän tyttöjen rahasto.
”Säätiön Pariisissa sijaitsevat ateljeeasunnot ovat kaivanneet remonttia jo jonkin aikaa, ja olemme hakeneet siihen rahoitusta pitkään. Suomen Kulttuurirahaston apuraha on säätiölle upea uutinen ja mahdollistaa toiminnan jatkumisen vuosikymmeniksi eteenpäin. Otamme apurahan vastaan suurella kiitollisuudella”, kommentoi säätiön hallituksen puheenjohtaja Åsa Krook.
”Kulttuurirahasto on viime vuosina laajentanut omaa residenssiohjelmaansa ja tukee sen lisäksi tutkijoiden ja taiteilijoiden liikkuvuutta muillakin tavoilla”, Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava kertoo.
Vuodesta 1960 toimineen Pariisin taiteilijakaupungin säätiön toiminta-ajatuksena on ”hankkia Suomen taiteilijoille työhuoneita Citéssä sekä luovuttaa niitä Pariisissa opintojaan harjoittavien kuva-, sävel- ja teollisuustaiteilijain sekä arkkitehtien käytettäviksi mahdollisimman edullisin ehdoin”. Vuodesta 1965 lähtien ateljeeasunnoista Pariisin sydämessä on päässyt nauttimaan yli 1000 suomalaista eri alojen taiteilijaa. Citéssä on yhteensä 326 ateljeetyötilaa 90 maan edustajien käytössä. Säätiön peruskirjan allekirjoittivat keväällä 1960 monet suomalaisen kulttuurin ja politiikan merkkihenkilöt, muun muassa K. A. Fagerholm, Edwin Linkomies, H. V. Gummerus, Maire Gullichsen, Roger Lindberg sekä Sakari Saarikivi.
Pariisin taiteilijakaupungin säätiön hallituksen nykyiset jäsenet ovat puheenjohtaja, asianajaja Åsa Krookin lisäksi varapuheenjohtaja, arkkitehti Anni Vartola sekä jäseninä sisustusarkkitehti Sari Anttonen, laamanni Seppo Kemppinen, pianisti Junio Kimanen ja kuvataiteilija Markus Konttinen.
Pariisin taiteilijakaupungin säätiö myöntää vuosittain useille kymmenille suomalaisille taiteilijoille residenssijaksoja Pariisissa sijaitsevaan Cité-taiteilijakeskukseen. Hakuaika on keväisin. Säätiö tiedottaa remonttiaikataulujen vaikutuksista hakijoille, valituille ja residenssissä oleville myöhemmin erikseen.
Uudenmaan rahastolta apurahaa haki Suomen Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 2 836 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää. Hakijamäärä kasvoi 30 %:lla vuodesta 2020 ja hakusumma oli yli 51 000 000 euroa, ilmentäen koronapandemian aiheuttamaa taidekentän ahdinkoa. Suomen Kulttuurirahasto reagoi nopeasti kasvaneeseen hakijamäärään ja kaksinkertaisti Uudenmaan rahaston jaettavissa olevan rahamäärän.
Apurahansaajia oli 190 eli vajaa 7 % hakijoista. Apurahoista 121 kpl myönnettiin yksityishenkilöille vähintään puolivuotisina työskentelyapurahoina. Näistä 21 oli kokovuotisia apurahoja. Apurahansaajista 25 % edusti kuvataiteita, 21 % säveltaiteita, 18 % näyttämötaiteita, 10 % kirjallisuutta ja 1-7% elokuva- ja valokuvataiteita, kotiseututyötä, lastenkulttuuria, muotoilua, pelitaidetta ja arkkitehtuuria. Apurahan keskisuuruus oli 13 000 euroa.
Kerava Jazz ry on järjestänyt Kerava Jazz -festivaaleja jo vuodesta 1998 asti. Kuva: Timo Huttunen
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Kulttuurin ja hyvinvoinnin liittoKukunori ry:lle Game Jamming Laboratory -projektin toteuttamiseen. Hanke toteutetaan yhteistyönä Kukunori ry:n, SICK!-festivaalin ja Suomen Britannian ja Irlannin instituutin kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta pelitaiteen keinoin sekä kehittää toimiva prototyyppi pelistä, joka tukee mielenterveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa yhdessä koodaustaitoisten syrjäytymisriskissä olevien nuorten kanssa.
Uudenmaan rahasto jakoi toista kertaa Taidetta Yhdessä -erityisapurahoja. Tukimuodon tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tai lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Taidetta yhdessä -apuraha myönnettiin mm. kirjoitus- ja koreografiatyöpajojen, katuteatteriesitysten, tanssi- ja elokuvahankkeen, monikulttuurisen kesäleirin sekä draamallisen audiodokumenttisarjan toteuttamiseen. Osallistujina hankkeissa on mm. kehitysvammaisia, lapsia, nuoria, mielenterveyskuntoutujia, ikääntyneitä ja vankeja.
Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia kuten Defunenensemblen festivaali, Liebestod -oopperailta ja Klang-konserttisarja Helsingissä, Kerava Jazz -festivaali, nuorille sellisteille suunnattu Porvoon sellokilpailu, Loviisan Sibeliuspäivät, Le Petit -monitaidefestivaali Hangossa, Tammisaaren kesäkonsertit, Meri ja Musiikki -kamarimusiikkifestivaalit Inkoossa, Kuplat-Juhlat -esitystapahtuma Järvenpäässä sekä useita tanssi- ja teatterityöryhmien esityksiä eri puolilla Uuttamaata.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa. Uusmaalaisia taiteilijoita tapahtumassa edustaa Karina-yhtye.
Kulttuuripalkinto puuseppä Matti Salmiselle ”kiireettömän puun käsittäjälle, syyn ja seurausten selvittäjälle”
Matti Salminen, kuva: Jonna Öhrnberg
Matti ”Masa” Salminen (s. 1975)on Helsingissä toimiva puuseppä. Ammatinvalinta oli hänelle selviö jo 13-vuotiaana, jolloin hänen teknisen työn opettajansa sai hänet innostumaan puutöistä. Jo yläkoululaisena hän teki ensimmäiset tilaustyönsä ulkopuolisille. Puusepäksi hän valmistui Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta, jossa hän tutustui muotoilija Mikko Paakkaseen. He perustivat Vihdissä ensimmäisen puutyöverstaansa ja työskentelevät edelleen yhdessä 8. yhteisessä verstaassaan. Tutustuttuaan arboristi Kai Vogtiin he aloittivat kaadettavien puistopuiden hyödyntämisen tuotteiden valmistamiseen – puut muussa tapauksessa pääosin haketetaan. 2000-luvun alkupuolella lastensa ollessa pieniä Salminen siirtyi puutyön opettajaksi eri peruskouluihin. Mm. ranskalais-suomalaisessa koulussa hän toimi opettajana seitsemän vuotta; tänä aikana hän ryhtyi kehittämään Pekki-pöydän ideaa ja brandiä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tultua voimaan hän on suunnitellut puualan koulutusta ja sen järjestämistä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian puualan tutkintovastaavana ja opettajana.
Matti Salmisella on puusepänverstas Malmilla idyllisen Longinojan (ent. Pekki) varrella. Siellä on myös Salmisen yhteisomistuksessa oleva tukkisaha. Kiinteistössä toimivat saha, puutavaravarasto, puusepänverstas, Pekki-showroom ja kattava puutyöteemainen kirjasto. Kokonaisuus huokuu syventyneisyyttä, rauhaa, kädentaitoja, tyylitajua, yhteisöllisyyttä ja huippumuotoilua. Malmin Sahalla on myös järjestetty perinteisestä puukäsityöstä kiinnostuneille sahauspäiviä. Aika pysähtyy, taimenet polskivat purossa, pannukahvi porisee nuotiolla, vaikka kehätien huminan voi kuulla. Tukeista sahataan lankkuja, mielessä kenties jokin tuonnempana valmistuva esine. Lankut ladotaan suuliin odottamaan – mänty Porkkalasta, lehtikuusi Fiskarsista, tammi Sipoosta, saarni Pakilasta, puutavaraa eri puolilta Uuttamaata, puita, jotka olisi muutenkin kaadettu.
Salminen haluaa edistää ekologista ajattelua valmistamalla pitkäikäisiä tuotteita, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän luontoa. Hän käyttää materiaalina mahdollisimman pitkälle vain massiivipuuta ilman liimoja tai metalliosia. Vastalauseena kertakäyttökulttuurille, jossa tavarat heitetään vaihtelunhalusta mieluummin pois kuin korjataan ja huolletaan, hän haluaa tehdä laadukkaita, pitkäikäisiä huonekaluja, jotka säilyvät ja halutaan säilyttää sukupolvelta toiselle.
Matti Salminen valmistaa verstaallaan suunnittelemiaan Pekki-pöytiä käsityönä tilauksesta. Hän aikoo valmistaa 100 numeroitua pöytää, ei yhtään enempää. Hän käyttää tuotteissaan urbaaniympäristössä kasvanutta puuta, joka olisi joka tapauksessa kaadettu, aiheuttaen näin mahdollisimman vähän hävikkiä. Asiakas voi myös tilata pöydän esimerkiksi omasta tärkeästä pihapuustaan, jolloin puu jatkaa elämäänsä asiakkaan kodissa. Pöytä valmistuu puun omassa, luonnollisessa tahdissa ja puu on valmis työstettäväksi hitaan kuivumisen ja eri työvaiheiden jälkeen aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua. Esimerkiksi tammella kuivumiseen menee kuusi vuotta. Salmisen mukaan puun luonnollisen kuivumisen odottamisella on tarkoitus: kun ihminen joutuu odottamaan jotain asiaa, siitä tulee luultavasti hänelle merkityksellisempi. Salmisella menee pöydän varsinaiseen tekemiseen vähintään kuukausi. Pöydät ovat yksilöitä, joissa huomioidaan puulajin ja kyseisen rungon erityispiirteet. Yksi erityinen puu saa uuden elämän erityisenä kalusteena. Valmistamalleen Pekki-pöydälle hän antaakin elinikäisen takuun ja huollon. Pekki-pöytä oli myös yhtenä tutkimuskohteena juuri tarkistetussa Helsingin Yliopiston, Laia Saló i Nevadon väitöskirjassa: Problem Solving and Use of Mathematics at Work.
Kuvataide ja humanistiset tieteet saivat eniten rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 45 hakijaa. Apurahan saajien lukumäärä laski viime vuoteen nähden 15 %, minkä vuoksi keskimääräinen apurahan suuruus nousi lähes 20 prosentilla. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 9 kappaletta (vuonna 2020 yht. 8).
Fil. tohtori Teija Kirkkala
Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 17 kappaletta (vuonna 2020 yht. 10). Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (122 000 euroa), humanistisiin tieteisiin (108 000 euroa), luonnontieteisiin (79 000 euroa), säveltaiteisiin (78 000 euroa) ja lääketieteeseen (68 000 euroa). Nuorin apurahan saaja on vasta 15-vuotias. Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (17 kpl), Turkuun (5 kpl) ja Raumalle (4 kpl).
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin filosofian tohtori Teija Kirkkalan johtamalle työryhmälle Euraan, jonka tutkimusaiheena on Selkämeren jodipitoisuuden vaikutus silakkaan ja muuhun meriluontoon Satakunnassa.
Taidetta hoitolaitoksiin apuraha myönnettiin yhdelle hakijalle, yhteensä 17 000 euroa. Lastenkulttuuriin apurahoja myönnettiin kahdelle hakijalle, yhteensä 15 000 euroa.
Tänä vuonna taiteelle myönnettiin euromääräisesti 43 % ja tieteelle 57 % apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat taide 24 apurahaa ja tiede 21 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 800 euroa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 307 hakemusta (+7,0 % edellisvuoteen), joiden yhteenlaskettu summa oli 5 498 573 euroa (+23,3 %). Edellisenä vuonna hakemuksia oli 287 kappaletta ja haettu yhteissumma 4 458 589 euroa. Suomen Kulttuurirahaston hallitus vastasi erityisesti taiteen hakemusten määrän valtavaan kasvuun myöntämällä Satakunnan Kulttuurirahastolle suunniteltua suuremman jakovaran vuodelle 2021, kohdentaen lisäyksen taiteen koko- tai puolivuotisiin apurahoihin.
Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Apurahansaajia on 60 (49 % rahasta tieteeseen ja 51 % taiteeseen). Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnetään 22 ja puolen vuoden työskentelyapurahoja 11.
– Taiteen työskentelyapurahoja on edellisvuotta enemmän, koska niihin oli Pohjois-Karjalassa käytettävissä Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä 80 000 lisätuki taiteen hakemusten lisääntymisen takia, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.
Maakuntarahaston vuosijuhlaa ei tänä vuonna järjestetä koronatilanteen takia. Maakuntarahastojen yhteinen virtuaalinen vuosijuhla on 26.5. klo 18. Lisätietoja juhlasta löydät osoitteesta skr.fi/matkallasuomessa
Fil. tohtori Jani Karhu sai ensimmäisen Janne ja Katri Nuutisen rahastosta myönnetyn apurahan.
Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnetään tänä vuonna Heinäveden Musiikkipäivien järjestämiseen. Musiikkipäivät huomioi ohjelmistossaan Pohjois-Karjalan maakunnan 300-vuotisjuhlaa esittämällä Sibeliuksen Karelia-musiikkia.
− Maakuntarahasto pyrkii vuosittain myöntämään 1−2 apurahaa myös kotiseutuhankkeisiin, kertoo asiamies Asko Saarelainen.
− Tänä vuonna tämä apuraha suuntautuu yhteiskuntatieteiden tohtori Tero Mustoselle, joka tutkii Puruveden nuottauksen roolia historiallisesti ja tulevaisuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan Puruveden kalastajien paikallista tietoa osana järven muutosprosesseja.
Merkittävä osa myönnetyistä apurahoista pohjautuu joko yksityisten henkilöiden tai yritysten perustamiin nimikkorahastoihin. Pohjois-Karjalan historiantutkimusta tukeva Janne ja Katri Nuutisen rahasto jakaa apurahoja ensimmäisen kerran. Nimikkorahaston apurahan saa FT Jani Karhu Kolin tilallista kamppailua ja matkailukehittämistä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Draamaa ja musiikkia hoitolaitoksiin
Kulttuurirahasto edistää Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoilla kulttuurista yhdenvertaisuutta ja pyrkii lisäämään erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen keinoin. Näitä apurahoja myönnetään tänä vuonna Pohjois-Karjalassa kaksi.
Näyttelijä Kai Paavilainen ja muusikko Laura Vuorjoki-Elo saavat apurahan hankkeeseen Matti ja Liisa matkalla, jossa osallistavia draamallisia esityksiä toteutetaan muistisairaitten vanhusten palveluyksiköissä ja terveyskeskusten osastoilla. Ville Karttunen puolestaan konsertoi Siun Soten kehitysvammaisten yksiköissä.
Tunnustuspalkinto Pirkko Kurikalle – taiteen intohimoiselle tekijälle, kirjoittamisen innostavalle ohjaajalle
Kuva: Harri Mäenpää.
Pohjois-Karjalan rahasto myöntää 10 000 euron tunnustuspalkinnon näytelmäkirjailija Pirkko Kurikalle. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Pirkko Kurikan monipuolinen ja tuottelias teatteriura on jatkunut 50 vuotta ja jatkuu luomisvoimaisena edelleen. Kurikka on kirjoittanut ja ohjannut lukemattomia näytelmiä sekä draamakäsikirjoituksia radio- ja tv-tuotantoihin. Lisäksi hän on tehnyt näytelmäsovituksia, suomennoksia ja toiminut käsikirjoituksen opettajana.
Kurikan käsikirjoittamaa näyttämörunoelmaa ”Kullervo” esitettiin KOM-teatterissa useita vuosia 1970-luvun puolivälissä ja näytelmän työryhmä sai Tampereen Teatterikesän erityispalkinnon 1976. Kurikan käsikirjoittamalle ja Kalle Pursiaisen ohjaamalle tv-elokuvalle ”Uppotukki” myönnettiin elokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 1985.
Valtakunnallisten estradien ohella Kurikka on piirtänyt vahvan jäljen pohjoiskarjalaiseen teatterikenttään. Hän on Joensuun Vapaan Teatterin (1982) perustajajäsen ja Joensuun seudun kansalaisopiston näyttämötaiteen ryhmän ”Fiaskon” aktiivinen toimija. Teatterin vapaan kentän ammattituotantojen tekeminen maakunnassa useiden vuosikymmenten ajan on vaatinut paljon taiteen intohimoa ja uskoa kulttuurin voimaan.
Innostava ohjaaja
Oman taiteellisen tuotantonsa ohessa Pirkko Kurikka on innostanut ja tukenut esimerkillisellä tavalla Pohjois-Karjalan taide- ja kulttuurikentän toimijoita. Hän on toiminut käsikirjoituksen lehtorina Karelia Ammattikorkeakoulun media-alan koulutusohjelmassa vuosina 2003−2016 innostaen, ohjaten ja luoden mahdollisuuksia nuorille kirjoittajille ja esittävän taiteen tekijöille.
Pirkko Kurikka on toiminut Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan puheenjohtajana (2007−2009) sekä Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmän jäsenenä. Kurikalla on aina ollut aikaa ja tahtoa tukea maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoita henkilökohtaisissa keskusteluissa. Hänet tunnetaan myös pitkäaikaisesta työstään lasten ja nuorten teatteritoiminnan parissa.
Kirjoittajana ja pedagogina Pirkko Kurikka on tinkimätön ja innostava – syvästi elämää näkyväksi tekevä taiteilija.
Ensimmäisen kerran Päijät-Hämeen rahaston hoitokunta pääsi valitsemaan apurahansaajia 45 hakemuksen joukosta kokouksessaan 30. joulukuuta 1971. Asiantuntijakuulemisten jälkeen hoitokunta päätti jakaa kaikkiaan 13 apurahaa, yhteissummaltaan 20 500 markkaa. Rahaston varallisuus ja toiminta on kehittynyt vuosien varrella, ja 2021 apurahoja myönnettiin nyt 50 kpl, yhteissummaltaan 490 000 euroa. Apurahoista 14 kpl myönnettiin tieteelle sekä taiteen ja kulttuurin aloille 36 kpl.
Mojo: Ilmari Myllynen, Laura Jukola, Laura Peltoniemi, Stefan Andersen, Mirva Myllynen, Mira Silvennoinen. Kuva: Nuppu Vehmasaho
Maakunnan uusin kunta Iitti oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Päijät-Hämeen rahaston apurahajaon piirissä. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin. Vuoden 2021 vuosijuhlapäivää vietetään 15.5. apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston kaikkien maakuntarahastojen yhteinen vuosijuhla on virtuaalinen ja katsottavissa 26.5. klo 18 alkaen osoitteessa skr.fi/matkallasuomessa.
Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 255 kpl, yhteissummaltaan runsaat 4,2 miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 295 500 euroa (60 %), ja tieteiden osuus oli 194 500 euroa (40 %). Taiteen alalla saivat säveltaiteet, kuvataiteet, näyttämötaiteet sekä kirjallisuus runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja lääke- ja terveystieteiden sekä luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 19,6 %. Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli 9 800 euroa.
Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 25 000 euroa dosentti Leena Formalle ja työryhmälle käänteisen palvelusetelin tasa-arvo- ja laatuvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Mirva Myllyselle ja Mojo-tuotanto -työryhmälle musiikkiteatterirevyyn taiteelliseen toteuttamiseen.
Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna lääket. lis. Perttu Kontunen liikkuvaa sairaalamallia käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kasvatust. maisteri Mirva Poikola oppilaiden oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea inklusiivisissa kouluissa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
