Suunnittelijana:

Vastaat säätiön apurahojen käyttöselvityksien tarkistamisesta ja valvonnasta sekä osallistut monipuolisesti apurahaprosessiin hakijoiden neuvonnasta lähtien. Niin ikään tehtäviisi kuuluvat mm. erilaiset taustaselvitykset säätiön apurahatoiminnan ja kulttuuritoiminnan tueksi.

Odotamme, että sinulla on:

• ylempi korkeakoulututkinto
• useamman vuoden työkokemus
• erityisen huolellinen ote työhön
• organisointikykyä ja vastuuntuntoisuutta
• yhteistyökykyä ja rakentava asenne

Lisäksi on tärkeää, että tunnet maamme kulttuurielämää sekä tieteen ja / tai taiteen rahoitusta ja että kykenet itsenäiseen työskentelyyn.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn kulttuurin parissa ja vakaan työnantajan edut.

Lähetä työhakemuksesi ja ansioluettelosi sekä palkkatoivomuksesi 23.4.2021 mennessä osoitteeseen hakemus@skr.fi otsikolla: suunnittelija.

Lisätietoja tehtävästä antaa asiamies, apurahat ja kulttuuri Juhana Lassila klo 13-15 ajanjaksolla 13.-15.4. ja 20.-23.4.

Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ovat ehdollisesti sitoutuneet uuden Helsingin Eteläsatamaan suunnitellun arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomittamiseen yhteensä vähintään 24 miljoonalla eurolla. Kokonaisuus on Suomen oloissa poikkeuksellisen merkittävä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on tehnyt ehdollisen päätöksen uuden museosäätiön pääomittamisesta 20 miljoonalla eurolla. Säätiön avustus on suurin Suomessa koskaan kulttuurille tehty yksityinen lahjoitus. Lisäksi Svenska kulturfonden on tehnyt ehdollisen päätöksen kahden miljoonan euron pääomituksesta ja Suomen Kulttuurirahasto on alustavasti mukana vähintään kahdella miljoonalla eurolla.

Valtion ja Helsingin kaupungin laatiman uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutusmallin yhtenä lähtökohtana on, että uudelle perustettavalle museosäätiölle kerätään vähintään 150 miljoonan euron pääoma, josta valtio ja Helsingin kaupunki maksavat 60 miljoonaa euroa molemmat, ja vähintään 30 miljoonaa euroa kerätään yksityisiltä tahoilta.

Maaliskuussa 2021 aloitettiin museon perustamiseen tähtäävä selvitysvaihe ja hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja hankejohtaja. Hankkeen valmisteluvaiheen odotetaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin tarvittavien selvitysten pohjalta sekä valtiolla, kaupungilla että yksityisillä rahoittajilla on mahdollisuus tehdä lopulliset rahoituspäätökset, ja hankkeen varsinainen toteuttaminen voi alkaa.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomaa hallitsevaa museosäätiötä ei vielä ole perustettu ja neuvottelut yksityisestä rahoituksesta on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitusti hankkeen puolesta käynyt Helsingin kaupunki.

– Olen erittäin vaikuttunut siitä, miten suurella innostuksella suomalaiset säätiöt ovat suhtautuneet mahdollisuuteen kansainvälisen tason arkkitehtuuri- ja designmuseon saamiseksi Helsinkiin. On merkittävää, että olemme jo tässä aikaisessa hankkeen valmistelua koskevassa vaiheessa onnistuneet saamaan yksityisen rahoituksen kokonaisuuden, joka miltei kattaa asetetun vaatimustason. Jane ja Aatos Erkon säätiön 20 miljoonan euron avustus on suurin Suomessa koskaan tehty yksityinen lahjoitus. On merkittävää, että Suomen suurimmat säätiöt ovat muutoinkin mukana hankkeessa heti alusta alkaen. Tämä on vahva osoitus hankkeen suuresta yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ja luo uskoa vaativan hankkeen onnistuneeseen toteutumiseen,  sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo

Hankkeen valmistelu perustuu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Maaliskuussa 2021 alkaneen selvitysvaiheen aikana valtio ja Helsingin kaupunki valmistelivat ehdotuksen museon hallinnointia ja rahoittamista koskevaksi malliksi. Uusi museo edustaisi laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja toimisi Suomessa alansa valtakunnallisena vastuumuseona. 

Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten perustetaan vuoden 2021 aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa. Museon toiminnasta vastaisi myöhemmin perustettava, säätiön 100 prosenttisesti omistama, osakeyhtiö.

Museota varten toteutettaisiin uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja on Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen ja hankejohtajana aloittaa 1.5.2021 Kaarina Gould.

Lisätiedot:

Helsingin kaupunki: yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti, puh. 0400 536 581, sanna-mari.jantti@hel.fi

Teksti ja kuvat: Laura Iisalo 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Risto Blomster on perehtynyt romanikulttuuriin 1980-luvun lopulta alkaen. Hän kertoo ymmärtäneensä vasta viime vuosina, että romaniaktivismi alkoi Suomessa luultua aikaisemmin, ja ettei vuonna 1953 perustettu Romanengo Staggos olekaan ensimmäinen yhdistys, jonka romanit perustivat kohentaakseen sosiaalista asemaansa.

Jo keväällä 1917 Suomessa toimi Suomen romanien sivistysseura, joka sai alkunsa useiden romanimuusikoiden toimesta heidän erkaantuessaan pääväestön perustamasta Suomen mustalaislähetyksestä. Mitä Suomen itsenäisyyden alla tarkalleen ottaen tapahtui, on edelleen hämärän peitossa.

– Ilmiötä ei ole aikaisemmin juuri tunnettu, eikä sitä ole siksi tutkittu. Yritän nyt selvittää, keitä Suomen romanien sivistysseurassa oli mukana, miksi he erkaantuivat evankeliselta pohjalta omaa yhteiskunnallista toimintaansa harjoittaneesta Suomen mustalaislähetyksestä, ja millaiseksi toiminta muotoutui, Blomster sanoo.

Keskeistä vuosisadan alun romaniaktivismissa oli sen suhde musiikkiin, ja erityisesti 1700-luvulta asti pinnalla olleeseen mustalaisromantiikkaan. Blomsteria kiinnostaa, kuinka romanit itse suhtautuivat pääväestön luomaan ilmiöön, joka ei vastannut todellisuutta.

– Romaniaktivistit olivat aikakautensa taiteilijoita, jotka pyrkivät aktiivisesti kehittämään itseään ja siinä ohessa tuomaan yhteiskunnallista sanomaansa esille. Lähtivätkö he esittämään ilmiön edellyttämää kuvaa mustalaisuudesta ja omaksuivatko he näitä mustalaisromanttisia sävellyksiä kaupallisista tai muista syistä, hän pohtii.

Musiikki oli romaniaktivismin kantava teema

Uusi tutkimus on jatkoa aikaisemmille hankkeille, jossa Blomster on ollut mukana. Hän oli yksi vuonna 2012 julkaistun, Suomen romanien historia -tietokirjan tekijöistä, ja jo tuolloin työryhmä pani merkille, kuinka vähän romaneja koskevaa henkilö- ja yhdistysaineistoa suomalaisissa arkistoissa on ylipäätään olemassa.

Keskeistä vuosisadan alun romaniaktivismissa oli sen suhde musiikkiin, ja erityisesti 1700-luvulta asti pinnalla olleeseen mustalaisromantiikkaan.

Tilanteen parantamiseksi vuonna 2016 käynnistettiin Suomen Kulttuurirahaston rahoittama romanien kulttuuriperintöhanke, jonka avulla taltioitiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansallisarkiston kokoelmiin toistakymmentä arkistoa. Nyt Blomster aikoo hyödyntää kerättyä materiaalia tutkimuksessaan.

Hän arvelee perehtyvänsä hankkeen aikana erityisesti muutamiin, Suomen romanien sivistysseurassa vaikuttaneisiin henkilöihin, ja heidän elämänkulkuunsa. Yksi keskeisistä hahmoista oli Säkkijärvellä syntynyt viulisti Aleksander Åkerlund, joka Helsinkiin muuttaessaan verkostoitui paikallisten teatteri- ja taidepiirien kanssa. Myös Aino Acktén oppilaana ollut Ida Blomerus ja viulisti Ferdinand Nikkinen olivat aktiivisesti mukana toiminnassa.

Lähdeaineistojen, vanhojen sanomalehtien ja musiikkikiertueita varten laadittujen ohjelmistojen sekä puheiden lisäksi Blomster aikoo perehtyä menneisyyden tapahtumiin tekemällä tiivistä yhteistyötä romaniyhteisön kanssa.

– En aio istua yksin kammiossani. Haluan keskustella ja tutkiskella aihetta romaniväestön kanssa. Yritän saada ihmisiä kiinnostumaan aikakaudesta ja jakamaan suvuissa kulkevaa muistitietoa eteenpäin. Olen myös Suomen romaniyhdistyksen hallituksen jäsenenä jatkuvasti yhteydessä tämän päivän romaniaktivisteihin, hän kertoo.

Blomsterin tarkoituksena on saada tuloksille laajaa näkyvyyttä julkaisemalla niitä kansainvälisen RomaInterbellum: Roma Civic Emancipation Between The Two World Wars -tutkimushankkeen julkaisuissa. Alustavana suunnitelmana on myös järjestää vuoden 2022 Etnosoi!-festivaalin yhteydessä aiheeseen liittyvä luentokonsertti.

– Koska kantavana teemana tutkimuksessa on musiikki, niin pitäähän se saada soimaan. Uusien tulkintojen mukaisia, mustalaisromanttisia iltoja on tiedossa, Blomster lupaa.

Suomen kulttuurirahasto myönsi vuonna 2021 30 000 euron apurahan Risto Blomsterin hankkeelle, joka pyrkii selvittämään romaniaktivismia ja sen suhdetta musiikin mustalaisromantiikkaan 1900-luvun alkupuolella.

Koirien tarkasta hajuaistista on hyötyä paitsi kadonneiden ihmisten ja eläinten, myös mm. sairauksien ja infektioiden löytämisessä. Pandemian torjunnassa sairastuneiden ja altistuneiden nopea testaus, jäljitys ja eristäminen ovat oleellisia toimia. Viime aikoina Suomessa on selvitetty erikoiskoulutettujen hajukoirien hyödyntämistä Covid-19 -infektioon sairastuneiden tunnistamisessa. Koirien käyttöä on rajoittanut, ettei tunnistuksen luotettavuudesta ole ollut tieteellistä näyttöä.

Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman ovat tehneet lupaavia kokeita koulutettujen koirien kyvystä tunnistaa Covid-19-infektioon sairastuneiden näytteitä. Kulttuurirahaston apurahan turvin kokeiden luotettavuutta varmistetaan ns. kaksoissokkoutetulla tutkimuksella. Jokainen koira on testaajana tiiviin, 1-2 viikon tutkimusjakson aikana ja tutkii 420 näytettä.

-Koirien hajuaisti on ihmeellinen. Vaikka kokeet ovat tähän mennessä olleet hyvinkin lupaavia, pidän välttämättömänä, että hajuerottelu testataan tieteen sääntöjen mukaisilla varmistuskokeilla, Anu Kantele kertoo.

Kaksoissokkoasetelmassa koira ja ohjaaja eivät etukäteen tiedä mitä näytteet ovat. Kokeissa käytettävät positiiviset näytteet ja negatiiviset kontrollinäytteet kerätään henkilöiltä, joille on tehty PCR-testi edeltävästi eikä testinäytteitä ole haisteltu aiemmin. Tarvittaessa epäselvissä tapauksissa näytteen luovuttaneita voidaan kutsua myöhemmin vasta-ainetesteihin. Kaksoissokkokokeet toteutetaan erillisessä testausympäristössä, jossa koira ja ohjaaja ovat suljetussa huoneessa kaksin ja heille annetaan luukusta tietokoneen arpomia näytesarjoja koiran haistettavaksi. Testiä seurataan videoyhteyden avulla ja videot tallennetaan. Ohjaaja ilmoittaa kunkin näytteen suhteen, tunnistaako koira sen positiiviseksi vai negatiiviseksi. Paikalla on koko ajan tutkimuksen ulkopuolinen koiratyöskentelyn ammattilainen valvojana.

-Jos hajukoirat pystyvät erottamaan koronavirusinfektiopotilaiden näytteet muiden näytteiden joukosta, olemme askeleen lähempänä sitä, että hajukoiria voidaan hyödyntää nopeassa massaseulonnassa, esimerkiksi seulomaan rajoilla maahantulijoiden joukosta koronavirusinfektion sairastuneita, Anu Kantele kertoo.

Toisessa tutkimushankkeessa Seppo Vainion tutkimusryhmä varmentaa molekyylibiologisten ja biokemiallisten tekniikoiden avulla koiran hajuhavaintojen luotettavuutta. Käytännössä koronapositiivisten henkilöiden iho-, veri- ja virtsanäytteiden ja koirien ilmaisemien positiivisten näytteiden välille haetaan vastaavuutta.

-Jo aiemmissa tutkimuksissamme olemme huomanneet, että koirien kyky erottaa solu- ja molekyylitason näytteitä on hyvin tarkka. Jatkamalla Anu Kanteleen tutkimusryhmän tuottaman aineiston analyysiä pystymme toivottavasti edistämään Covid-19-infektioon sairastuneiden varhaista tunnistamista. Tämä voi jatkossa edistää myös muiden sairauksien kuten Alzheimerin, syövän ja diabeteksen koiravälitteistä diagnostiikkaa, Seppo Vainio toteaa.

Kesämuusikoiden varsinainen toimintakausi on heinäkuu 2021 ja harjoitusperiodit ovat touko-kesäkuussa. Tavoitteena on järjestää esiintymisiä kaikissa Kainuun kunnissa heinäkuussa 2021. Kesämuusikoille maksetaan vähintään 1 200 euron korvaus.

Valintaraadissa toimivat asiantuntijoina KAOn konservatorion tutkintovastaava Tapani Komulainen ja Kuhmon musiikkiopiston opettaja dir.mus. Arrigo Blom sekä Rauniokaupungin edustajana muusikko Juho Hannikainen.

”Valintaraadin tehtävä oli todella vaikea, koska hakijoina oli paljon hyviä lahjakkuuksia. Raati valitsi sellaiset muusikot, joista voidaan koota mahdollisimman monipuolinen kokoonpano. Ryhmässä on mukana eri instrumentteja ja musiikkityylejä edustavia taitavia soittajia sekä laulajia. Ryhmän on pystyttävä toimimaan itsenäisenä oma-aloitteisena, laadukkaana ryhmänä”, raadin jäsenet kertovat.

Kainuun nuoriksi kesämuusikoiksi valittiin

Auvinen Matilda, koskettimet ja laulu
Hyvönen Ukko, rummut ja laulu
Karhu Suvi-Eevi, kantele ja laulu
Lipponen Aatu kitara, saksofoni
Mustonen Aida, huilu ja pasuuna
Pääkkönen Petteri, kitara ja koskettimet
Pääkkönen Valtteri, basso
Vattulainen Jenni, laulu ja viulu