Lukeva Pirkanmaa yllättää kirjavuudellaan

Lukeva Pirkanmaa on Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston aloitteesta käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten lukuharrastusta Pirkanmaalla.

Hankkeen alussa pirkanmaalaisten yläkouluikäisten nuorten ja heidän opettajiensa lukutottumuksia kartoitettiin Lukeva Pirkanmaa -kyselyllä. Sen mukaan nuoret lukevat monenlaisia tekstejä erilaisia alustoja käyttäen. Asenteet lukemista kohtaan vaihtelevat suuresti, mutta ilahduttavan moni pirkanmaalainen nuori suhtautuu lukemiseen positiivisesti.

– Olemme Pirkanmaan rahaston hoitokunnassa keskustelleet paljon nuorten ja erityisesti nuorten poikien lukemisharrastuksen vähenemisestä ja sen vaikutuksista. Lukeva Pirkanmaa -hankkeessa lukemiseen kiinnitetään huomiota uudella tavalla. Mediakampanjalla ja laajan verkoston yhteisellä toiminnalla monipuolinen lukeminen halutaan nostaa esiin ja näkyviin koko Pirkanmaan alueella, kertoo rahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen.

– Pirkanmaa on vahva kirjan ja kirjallisuuden maakunta, jossa on paljon kirjallisuuden ja lukemisen parissa tapahtuvaa toimintaa. Lukuisten toimijoiden uudenlaisen yhteistyön ja #koskamäluen -kampanjan myötä lukuharrastus saa toivottavasti uutta puhtia ja parhaimmillaan myös muuttaa asenteita.

 #koskamäluen-mediakampanjassa esitellään pirkanmaalaisia, joita yhdistää rakkaus lukemiseen ja kirjoihin. Muun muassa jääkiekkoilija Pekka Saravo, hiphop-trio Mansesteri sekä muut pirkanmaalaiset, nuoria innostavat esikuvat kertovat lukutottumuksistaan ja kutsuvat muut tekemään samoin. Kuka tahansa voikin jakaa oman lukukokemuksensa sosiaalisen median kanavissa tunnisteella #koskamäluen

Toukokuussa käynnistyy Lukuviesti, joka kiertää ympäri Pirkanmaata. Lukuviestin päätapahtuma järjestetään Tampereen Keskustorilla torstaina 11.5.2017 klo 13–14. Torille ovat tervetulleita kaikki pirkanmaalaiset lukemaan ääneen vapaavalintaista tekstiä ja viemään siten lukuviestiä eteenpäin. Lopuksi kokoonnutaan maailman suurimpaan pirkanmaalaiseen lukijayhteiskuvaan.

Lukeva Pirkanmaa -hankkeen ohjausryhmässä on edustajia Suomalaisen kirjan museo Pukstaavista, Pirkanmaan äidinkielenopettajien liitosta sekä Pirkanmaan Kulttuurirahastosta. Lukeva Pirkanmaa -hankkeeseen on palkattu myös osa-aikainen projektityöntekijä.

 

Lisätiedot:

www.lastenkirjainstituutti.fi/lukevapirkanmaa

Pirkanmaan Kulttuurirahaston asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen, puh. 050 385 7610, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Katso #koskamäluen-videoita:

Jääkiekkoilija Pekka Saravon video

Hiphop-trio Mansesterin video

Äidinkielen opettaja Liisi Vesikon video

Kainuun rahastolta taideteos jokaiseen Kainuun kuntaan

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston vuosijuhlaa vietettiin Kajaanissa 7.5.2017. Rahasto jakoi juhlassa apurahoina yhteensä 234 000 euroa.

Maakunnallisina kärkihankkeina 20 000 euron apurahan saivat Kulttuuriosuuskunta G-voiman Vaara-kollektiivi lasten- ja nuortenteatteriesityskiertueen toteuttamiseen sekä Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys ry Sinfonietta Lentua -orkesterin konserttien järjestämiseen.

Apurahan sai yhteensä 25 taiteen ja tieteen tekijää tai yhteisöä. Hakemuksia Kainuun rahasto sai tänä vuonna 193 kpl, mikä oli 13 kpl vähemmän kuin vuonna 2016. Apurahoja myönnettiin viiteen kainuulaiseen kuntaan (Kajaani, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) sekä muualla Suomessa asuville yksittäisille hakijoille, joiden toiminta liittyy tai kohdistuu maakuntaan.  

Minna Palokankaalle Elias Lönnrot -mitali

Juhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali Kajaanin tanssikoulun rehtorille ja taiteelliselle johtajalle, kasvatustieteen maisteri Minna Palokankaalle. Hän on toiminut kymmeniä vuosia innostavana tanssijana, opettajana, koreografina ja tapahtumien luojana. Palokankaan toimintaa arvostetaan kotimaakunnan lisäksi koko Suomessa ja kansainvälisesti.

”Palokangas on saanut herätettyä tanssitaidot kymmenissä tytöissä ja pojissa ja jopa vanhemmissa miehissä”, palkintoperusteissa todetaan. Palkinto myönnetään ”kainuulaisten tanssittajalle, oivaltavalle opettajalle”.

Teijo Määttäsen teos Lehtikankaan monitoimitaloon

Kainuun rahasto on vuodesta 2009 lähtien lahjoittanut vuosijuhlansa yhteydessä kuhunkin Kainuun kuntaan kainuulaisen taiteilijan teoksen. Rahasto on näin halunnut tuoda laadukasta kuvataidetta kaikkien maakunnan asukkaiden ulottuville. Tänä vuonna työ tuli päätökseensä, kun valokuvataiteilija Teijo Määttäsen valokuvateos luovutettiin Lehtikankaan monitoimitalon syksyllä avattavaan kirjastoon. Teos on kaksiosainen: ensimmäinen osa on nimeltään Jäiden lähtö (Siilisec 40×240) ja toinen Versot (Silisec 140×400). Valokuvat ovat paljastustilaisuudessa vielä tyhjässä tilassa ja tulevat muuttumaan, kun saavat ympärilleen kirjoja ja elävää toimintaa.

Lahjoitetut teokset 2009–2017:

  • Leo Karsikas: Vuolijat, Hyrynsalmi 2009 (veistos)
  • Pertti Ohtonen: Rantapallo, Puolanka 2010 (veistos)
  • Niina Kestilä: Virtaus, Ristijärvi 2011 (reliefi)
  • Riitta Uusitalo: Punahilkka,  Paltamo 2012 (maalaussarja)
  • Tuija Heikura: Tähdellistä,  Vaala 2013 (seinäinstallaatio)
  • Riikka Keränen: Muuttajat, Suomussalmi 2014 (tilataideteos)
  • Mayumi Niiranen-Hisatomi: Elon kirjon ylistyslaulu, Sotkamo 2015 (tilataideteos)
  • Ariadna Donner: Kirjan merkit,  Kuhmo 2016 (tekstiilitaideteos)
  • Teijo Määttänen: Kevät, Kajaani 2017 (valokuvasarja)

 

Lisätiedot:

Kainuun rahaston asiamies Antti Toivanen, etunimi.sukunimi@kainuunetu.fi

 

Kainuun rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Takaisin uutislistaukseen

 

Borea-kvartetti esiintyi Kainuun rahaston vuosijuhlassa. (Kuva: Heikki Tuuli)

 

Tervehdyssanat 7.5.2017, Pirjo Immonen

Ennätysmäärä kokovuotisia apurahoja Etelä-Pohjanmaalla

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi 58. vuosijuhlassaan ja apurahojen jakotilaisuudessa Lapualla 7.5.2017 yhteensä 1 079 000 euroa 112 apurahansaajalle sekä pronssisen J. V. Snellman -mitalin valtiopäiväneuvos Markus Aaltoselle, yhteiskunnallisen keskustelun ja järjestötoiminnan sinnikkäälle ylläpitäjälle.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 532 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli reilu seitsemän miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 49,% lastenkulttuurin 18% sekä tieteen 23%. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko nousi 9 000 euroon.

Kärkihankeapuraha Provinssi, neljä vuosikymmentä -produktion toteuttamiseen

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi kärkihankkeenaan 40 000 euron apurahan näyttämötaiteeseen KultSi – Kulttuurikollektiivi Silta ry:n hankkeelle. KultSi toteuttaa yhteystyössä Provinssin, Selmu ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin kanssa produktion, joka juhlistaa Provinssin 40. festivaalia yhdessä seinäjokelaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 20 apurahaa, 111 000 euroa. Hanne Orrenmaa sai 12 000 euroa maahanmuuttajanuorten ja eteläpohjalaisnuorten yhteisen musiikkinäytelmän toteuttamiseen. Tiina Hietala ja työryhmä saa 9 000 euroa Lappajärven IX rockmusiikkileirin järjestämiseen.

Ennätysmäärä kokovuotisia työskentelyapurahoja

Etelä-Pohjanmaan rahasto on halunnut lisätä kokovuotisen työskentelyn turvaavien apurahojen määrää. Tänä vuonna niitä myönnettiin kaikkiaan 19. Lisäksi puolen vuoden työskentelyä tuetaan 14 apurahan myötä.

Visuaalisissa taiteissa kokovuotisen, 24 000 euron apurahan saivat kuvataiteilija Simon Gripenberg, koristeveistäjä Kaj Lindgård, taidegraafikko Juha Tammenpää kolmivuotisen apurahan kolmannen vuoden apurahana sekä lasitaitelija Minna Tuohisto-Kokko. Puolivuotisen 12 000 euron työskentelyapurahan sai medianomi AMK Janiv Oskár. Kaikkiaan visuaalisen taiteen apurahoja jaettiin 17 kappaletta.

Säveltaiteissa myönnettiin kokovuotiset työskentelyapurahat teatteritaiteen maisteri Sami Silénille sekä Mikael Björklöfille ja työryhmälle. Puolivuotisen työskentelyapurahan sai musiikin maisteri Terttu Iso-Oja. Säveltaiteissa myönnettiin yhteensä 23 apurahaa.

Tanssitaiteissa myönnettiin puolivuotinen työskentelyapuraha, 12 000 euroa, tanssinopettaja AMK Nanna Rahikaiselle taiteelliseen työskentelyyn. Valkea kääpiö ry sai 10 000 euroa Helmifestivaalin järjestämiseen ja Samba Tropical ry:lle myönnettiin 3 000 euroa 15-vuotisjuhlaesityksen toteuttamiseen.

Teatteritaiteissa myönnettiin 6 000 euron apuraha Nina Vanalle Puutarhatarinoita-esityksen valmistamiseen ja Jan Weckströmille Made in Finland -näytelmän käsikirjoittamiseen. Aune Waronen-Rantamäki sai 4 000 euron apurahan kristiinankaupunkilaisesta Onni Talaksesta kertovan käsikirjoituksen kirjoittamiseen.

Kirjallisuuden apurahoja myönnettiin seitsemän kappaletta. Kirjailijat Henry Aho, Satu Grönroos, Henna Helmi Heinonen ja Jussi Matilainen saivat puolivuotisen työskentelyapurahan.

Kotiseututyölle myönnettiin yhteensä 71 500 euroa, 11 hankkeeseen. 12 000 euron suuruisen apurahan sai Tuuli Talvitie Pelimannitarinoita Isojoelta -teoksen toteuttamiseen. Herättäjä-Yhdistys ry:lle myönnettiin 10 000 euroa kuva-arkiston perustamiseen ja 8 000 euron apuraha Raskas patteristo 1:n perinneyhdistys ry:lle perinneyhdistyksen toiminnan kehittämiseen.

Tieteissä kokovuotisia 24 000 euron apurahoja saivat muiden muassa filosofian maisteri Maria Lehtimäki moniviehättyneisyyden ilmenemistapoja kirjallisuuden henkilöhahmojen päätöksenteossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, sekä kauppatiet. maisteri Jutta Mäkipelkola johdon kognitiota kilpailukyvyn mahdollistajana elintarvikealalla Suomessa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Tieteen apurahoja myönnettiin kaikkiaan 22 kappaletta, yhteensä 412 000 euroa.

Vuosijuhlassa elokuvataidetta ja musiikkia

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Lapualla Vanhassa Paukussa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Elokuvaohjaaja Janiv Oskárin lyhytelokuva Muuttolinnut aloitti juhlan. Lapuan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen toi juhlaan Lapuan kaupungin tervehdyksen. Jonna Pirttijoki-Helanen ja Tiina Karhu-Ahtonen esittivät Claude Debussyn ja Aarre Merikannon kappaleet. Juhlapuhujana toimi tietokirjailija Jaana Venkula. Lisäksi Tarmo Peltokoski esitti pianolla oman sävellyksensä Etydi Neoklassinen impressio ja sovittamansa Richard Wagnerin Liedestod.

J. V. Snellman -mitalin valtiopäiväneuvos Markus Aaltoselle luovutti Suomen Kulttuurirahaston asiamies Kristiina Rintala. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Henna Toivola.

Lisätiedot:

Etelä-Pohjanmaan rahaston asiamies Mika Virkkala, etunimi.sukunimi@skr.fi
Etelä-Pohjanmaan rahaston sihteeri Tarja Aurell, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Etelä-Pohjanmaan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Takaisin uutislistaukseen

 

Etelä-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Juha Harju)

Lapin Kulttuurirahasto jakoi apurahoja 503 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 49. vuosijuhlansa Aineen taidemuseolla Torniossa 6.5.2017. Juhlassa jaettiin apurahoja tieteelle ja taiteelle yhteensä 503 000 euroa 55 hakijalle.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina myös kymmenentuhannen euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna palkinto myönnettiin taiteelle, Kai Leinoselle, muusikolle, kouluttajalle ja Pohjoiskalotin musiikkielämän edistäjälle. Torniolaiselle Aineen taidemuseolle lahjoitettiin kuvanveistäjä Tom Engblomin teos Hämmennä mun maljaani (2013–2014).

Hakemusten määrä kasvoi miljoonalla eurolla

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 477 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli 6,98 miljoonaa euroa, joka on lähes miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin 33 apurahaa, yhteensä 261 000 euroa, ja tieteelle 18 apurahaa, yhteensä 215 000 euroa. Apurahanhakijoiden yleisin kotipaikka oli Rovaniemi. Seuraavaksi useimmin kotipaikkana olivat Inari, Helsinki, Oulu, Enontekiö ja Ranua. Apurahansaajista naisia oli 54% ja miehiä 46%.

Palkinto pohjoisen musiikkielämän edistäjälle

Lapin rahaston palkinto (10 000 euroa) myönnettiin muusikko, sellisti Kai Leinoselle. Leinonen on edistänyt toiminnallaan monipuolisesti Lapin ja koko Pohjoiskalotin kulttuurielämää. Hän on ollut perustamassa Pohjoiskalotin Sinfoniaorkesteria sekä Pohjoiskalotin Nuoriso-orkesteria, jonka kapellimestarinakin hän on toiminut. Lisäksi hän on Pohjoiskalotin Musiikki ry:n perustaja ja sen pitkäaikainen toiminnanjohtaja sekä Pohjoiskalotin Musiikkineuvoston puheenjohtaja.

Leinonen on toiminut mm. Lapin kamariorkesterin soolosellistinä vuosina 1977–2012. Lapin musiikkiopiston orkesterisoiton ja sellonsoiton opettajana sekä opiston kamariorkesterin kapellimestarina ja kouluttajana hän on tehnyt pitkän elämäntyön. Rovaniemen Orkesteriyhdistyksen intendenttinä hän työskenteli 1970–90 -luvuilla.

Leinonen on toiminut musiikkielämän monipuolisena vaikuttajana useissa eri luottamustoimissa sekä mm. Lapin Kansankorkeakoulun Kamarimusiikkikurssien taiteellisena johtajana. Musiikkiarvostelijana hän on työskennellyt mm. Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa sekä kirjoittanut aktiivisesti Kaltio-kulttuurilehteen ja Muusikko-lehteen.

A.E. Nordenskiöld -stipendi lajien uhanalaisuutta käsittelevään tutkimukseen

Filosofian maisteri Sirke Piiraiselle myönnettiin 24 000 euroa lajien uhanalaisuuden ennustamista käsittelevään väitöskirjatyöhön A. E. Nordenskiöld -stipendinä. Piiraisen väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat uhanalaisten lajien pesimäkantoihin ja toisaalta lajien riskiin tulla uhanalaiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella ymmärretään paremmin, millaisilla toimenpiteillä näiden lajien suojelua voitaisiin edistää.

Kokovuotisia apurahoja myönnettiin myös yhteiskuntatieteiden maisteri Janne Honkasillan Rovaniemen joulumatkailun ja paikalliskulttuurin yhteensovittamista käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä oikeustieteen kandidaatti Anu Ojalan digitaalista tekijänoikeutta ja tekijänoikeuden uudistamistarvetta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Visuaalisen taiteen apuraha Tuomas Korkalolle

Visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (24 000 euroa) myönnettiin kuvataiteilija Tuomas Korkalolle taiteelliseen työskentelyyn Rovaniemellä, muualla Suomessa sekä Texasissa, New Mexicossa ja Sapporossa, Japanissa. Tuomas Korkalo (s. 1978) on rovaniemeläinen kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Imatran taidekoulusta vuonna 2008. Korkalo käyttää taiteessaan useita eri medioita, piirtämistä ja maalaamista yhtä hyvin kuin installaatioita sekä ympäristötaiteen ja sosiaalisen taiteen menetelmiä. Hänen taiteessaan on tärkeää vuorovaikutus ja matkustaminen. Korkalo on osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.  Tuomas Korkalon kotisivu: www.korkalo.net.

Kuvataiteilijat Helena Junttila, Sanna Haimila ja Jouko Alapartanen saivat kukin puolivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arkkitehti Harri Hautajärven Lapin matkailun ja arkkitehtuurin historiaa käsittelevälle museokiertonäyttelylle myönnettiin 12 000 euron apuraha. Filosofian tohtori Tenka Issakaiselle ja taiteen maisteri Jenni Mutenialle myönnettiin 8 000 euron apuraha omaelämäkerrallisia vähemmistökokemuksia käsittelevän sarjakuvaromaanin kirjoittamiseen ja kuvittamiseen. 

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle ja esittäville taiteille

Paikalliselle kulttuuritoiminnalle myönnettiin tänä vuonna useita apurahoja. Musiikkitoimittaja Arto Junttilalle myönnettiin apuraha lappilaisen musiikin historiaa käsittelevään kirjaan ja kulttuuritoimittaja Riku Kautto-Seinäjokiselle apuraha Pohjois-Suomen kirjasto- ja museoarkistojen digitointityöhön. Juhani Salmi työryhmineen järjestää Runon ja suven viikon Pellossa. Apurahoja myönnettiin useille alueellisille tapahtumille, mm. Lapin nukketeatterin 10-vuotisjuhlavuoden tuotannoille, Rovaniemen Tanssi ry:n Rollottaa-festivaalille sekä Korundijazz 2017 -tapahtumalle. Myös Tunturilaulajille ja vanhan musiikin lauluyhtye Punctumille myönnettiin apurahaa niiden musiikkitoimintaan. Sirkustaiteilija Mika Formunen sai puolivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn.

Maaseutuyrittäjä Teemu Nurmelalle ja agrologi Eija Nurmelalle myönnettiin apuraha maaseutuyrityksen kehittämistä varten. Perinteisen metsätalouden ja karjankasvatuksen lisäksi heillä on kehitteillä keinoja hyödyntää metsävaroja entistä monipuolisemmin.

Taiteen ylioppilaille Eveliina Paksuniemelle ja Henna Harmoiselle myönnettiin 10 000 euron suuruinen apuraha kulttuurihistoriallisen dokumentin ja videotallenteiden työstämiseen Valistustalosta. Dokumentti luo kulttuurihistoriallisesti merkittävää ajankuvaa paikallisista taiteilijoista, monikulttuurisesta yhteistyöstä ja ajan hengestä. Valistustalo näkyy materiaalissa aktiivisessa käytössä, monen taiteen alan ammattilaisten, tapahtumajärjestäjien ja yleisön kohtauspaikkana.

Maakunnan kärkihankkeille yhteensä 43 000 euroa

Taiteiden tohtori Mervi Löfgrenille myönnettiin 23 000 euroa taiteilija A.E. Järvisestä kertovan Uusi uljas Lappi -dokumenttielokuvan toteuttamiseen. Järvinen oli eräkirjailija, kuvataiteilija ja kulttuuriaktivisti, joka toimi voimakkaasti Lapin taiteen, taiteilijoiden ja kulttuurin puolesta. Inspiraation työhönsä A.E. Järvinen sai luonnon keskeltä, Lapin erämaista ja metsistä.

Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry.lle myönnettiin Skábmagovat-elokuvafestivaalin 20-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttamiseen 20 000 euroa. Skábmagovat on pohjoisin Suomessa järjestettävä elokuvafestivaali. Erityistä festivaalissa on se, että se toimii alkuperäiskansojen elokuvataiteen näyttämönä, mikä puolestaan lisää kansainvälistä vuorovaikutusta sekä kulttuurista moniarvoisuutta. Juhlavuoden teemana ovat arktiset kansat.

Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry sai 10 000 euroa perinnetapahtumiin

Lastenkulttuurille myönnettiin 23 000 euroa kuudelle eri hankkeelle. Suurimman apurahan eli 10 000 euroa sai kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry perinteeseen ja paikallishistoriaan perustuvien tapahtumien järjestämiseen lapsiperheille. Lisäksi apurahaa myönnettiin äitienpäiväkonsertin järjestämiseen, joikuopetuksen kehittämiseen ja tallentamiseen, lapsia ja nuoria osallistavan, muukalaispelkoa käsittelevän musiikkinäytelmän toteuttamiseen, nuorten oman tanssiesityksen järjestämiseen sekä Sata tonttua -tilataideteoksen toteuttamiseen.

Kuvataiteen taidelahjoitus Aineen taidemuseolle

Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti tänä vuonna Aineen taidemuseolle taiteilija, kuvanveistäjä Tom Engblomin teoksen Hämmennä mun maljaani (2013-2014). Teoksen koko on muuntuva, ja materiaaleina ovat puu, kangas, nahka ja metalli.

Tom Engblom (s. 1963) on rovaniemeläinen kuvanveistäjä. Engblom on tehnyt kahdenkymmenen vuoden ajan teoksia ns. asetelman perinteestä. Yhdistelemällä esineitä ja niiden symboliarvoja hän toteuttaa visuaalisen leikin, jossa asetelmaan tuodaan uusia ja yllättäviä merkityksiä.

Engblom on valmistunut taiteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 2005. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä mm. Rovaniemen taidemuseossa, Tromssan taidemuseossa ja Galleria Sculptorissa Helsingissä. ”Teoksen aistiminen tilassa, sen keskellä tai äärellä, on tekemiseni ytimessä. Materiaaleina käytän kaikkea, mitä on saatavissa. Ideoita teoksiini saan ympäristöstäni. Ne voivat olla poliittisia tai poeettisia, oikeastaan mitä vain elämän järkevältä tai järjettömältä alueelta.”

Lisätietoja:

Lapin rahaston asiamies Marjut Kuusisto, etunimi.sukunimi@skr.fi
Lapin rahaston sihteeri Tittamari Marttinen, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Lapin rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

 

Lapin rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Antti Kohonen)

Vuoden 2017 UWC-oppilaat on valittu!

Suomen UWC-yhdistys myöntää vuosittain kymmenkunta stipendiä lukiolaisille United World Colleges -opiskelua varten. Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut stipendejä vuodesta 1966.

Tänä vuonna hakemuksia saapui 120 kappaletta. Hakijoista 105 oli tyttöjä ja 15 poikia. Ruotsinkielisiä hakijoita oli 15. Oppilasvalinnan suoritti UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa.

17.3. valitut uudet UWC-stipendiaatit ovat:

UWC Adriatic, Italia:
Lotta Kauvosaari, Ylitornio

UWC Atlantic College, Wales:
Oona Särmä, Turku
Anni Tikkala, Kempele (Vesa Vanha-Honko ja Ari Lahti -stipendiaatti)

UWC Costa Rica:
Juhani Ilves, Helsinki

UWC Li Po Chun, Hong Kong:
Anniina Tolonen, Vantaa

UWC Mahindra, Intia:
Jasmin Hiltunen, Kuopio

UWC Mostar, Bosnia-Hertsegovina:
Ella Partanen, Kempele

UWC Pearson College, Kanada:
Lara Best-Dunkley, Espoo

UWC Red Cross Nordic, Norja:
Paula Kaisanlahti, Helsinki
Ossian Procopé, Helsinki (Svenska kulturfondenin stipendiaatti)

UWC USA, Yhdysvallat:
Salli Sarvela, Kauhajoki
Irene Vuollet, Hämeenlinna (Segerstråle-stipendiaatti)

UWC Waterford Kamhlaba, Swazimaa:
Valpuri Hurtig, Tornio

Lisäksi valittiin UWC-lyhytkursseille:

Bulgarian lyhytkurssi – ”Connecting borders – shifting perspectives on migration”
Valtteri Kinaret, Kangasala 

Belgian lyhytkurssi – ”Building and crossing bridges”
Essi Kallio, Järvenpää

Saksan lyhytkurssi – “Building a Sustainable Future”
Deborah Kidane Bedilu, Espoo

 

Aiempien vuosien UWC-stipendiaatit löytyvät täältä

Inhon magneettisuus

Susanne Ylönen. Kuva: Pekka Hannila

Susanne Ylönen. Kuva: Pekka Hannila

Huoneliha, Haisuli ja Hodor-meemit ovat Susanne Ylöselle esimerkkejä esteettisestä härmistämisestä eli abstraktin tai pelottavan asian alentamisesta konkretian keinoin. Huoneliha on uudissana, joka kuvailee kokouksissa pelkän edustamisen vuoksi istuvaa ihmistä.

– Ilmaus pilkkaa ja rienaa. Siitä syntyy ällöttävä mielikuva, että ihminen on aivotonta lihaa. Silti ilmaus on niin osuva, että kutsuu käyttämään itseään; sen synnyttämässä inhossa on jotain magneettista, taidekasvatuksen tutkijatohtori Susanne Ylönen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Huoneliha on esimerkki Ylösen uudesta tutkimuskohteesta esteettisestä härmistämisestä eli pelottavan tai abstraktin asian alentamisesta konkretian avulla.

Näin toimii lastenrallatus “tiedän paikan kamalan, koulun hammashoitolan, siellä hampaat revitään, ikenet vain jätetään” tai Ylösen Saksan-mummon lausuma “kohta sinulla on kivan lämmin” krematorioon menevälle miesvainajalleen.

– Härmistämiseen liittyy usein huumori, mutta ei aina. Ystävänpäiväkortti, johon on painettu kuva sydämestä lihallisena elimenä, synnyttää konkretisoivan inhoefektin, eikä siinä ole mitään hauskaa, Ylönen kertoo.

Gradussaan ja väitöskirjassaan Ylönen tutki kauhun estetiikkaa lastenkirjallisuudessa. Jöröjukka imee äidin kielloista huolimatta peukaloitaan, kunnes ovesta loikkii sisään räätäli ballerinan askelin, liioitellun suuret sakset käsissään, ja leikkaa Jöröjukan peukalot irti.

– Se on viihdyttävää. Juuri härmistävät koukut tekevät Jöröjukasta ajattoman ja vetovoimaisen.

Nyttemmin lastenkulttuurin kauhu on siistitympää ja söpöilevämpää: zombit ja vampyyrit pelottavat, mutta eivät liikaa.

Zombie ystävänpäiväkortti

Zombi-ystävänpäiväkortissa härmistämisen kohteina ovat rakkaus ja ystävyys sekä niiden oletettu kauneus, sanoo Ylönen.

– Muumeissa Haisuli on härmistävä hahmo kakkaisuudessaan ja riiviömäisyydessään. Mörkö on jo astetta filosofisempi ja psykologisempi kauhuelementti.

Ylönen lainasi härmistämisen käsitteen taidefilosofi Carolyn Korsmeyerilta, joka lainasi sen luonnontieteistä. Fysiikassa härmistyminen tarkoittaa kaasumaisen aineen muuttumista suoraan kiinteäksi aineeksi: pakkasaamuna vesihöyry härmistyy kuuraksi nurmikolle ja tuulilaseihin.

– Foneettisesti se assosioituu heti härskiyteen ja konkreettisuuteen.

Samojen merkitysten tanhuvilla häälyvät groteski, makaaberi, karnevalisointi, rienaus, camp ja kitsch. Tarvitaanko uutta käsitettä?

– Esteettinen härmistäminen kattaa laajemman alan ja on tavallaan näiden yläkäsite. Se korostaa konkreettisen kautta alentamisen toiminnallista luonnetta.

Esimerkiksi Ylönen mainitsee Hodor-meemit. Suositussa Game of Thrones -televisiosarjassa yksinkertainen Hodor-hahmo kuoli pitäessään ovea kiinni niin, että muut pääsivät pakoon. Pian katsojat ympäri maailmaa alkoivat jakaa somessa kuvia ovikiiloista, joissa oli Hodorin nimi tai kuva.

– Tällainen toiminta liikkuu suremisen ja halventamisen välimaastossa tavalla, jota aiemmat käsitteet eivät tavoita.

Teksti: Antti Kivimäki

Kuvat: Zombi-ystävänpäiväkortti ja Blogin kansikuva kirjasta “A Brain is for Eating zombi”, kirjoittanut Dan ja Amelia Jacobs, kuvittanut Scott Brundage (Chattanooga: Pale Dot Voyage, 2013). http://abrainisforeating.com/

8.-luokkalaisista 99 % mukaan Taidetestaukseen

Lähes kaikki Suomen yläkoulut ovat ilmoittautuneet mukaan Taidetestaajat-hankkeeseen lukuvuodeksi 2017–2018. Vierailut kulttuurikohteisiin alkavat syyskuussa 2017, ohjelmaa tarjoaa 55 taideorganisaatiota tai työryhmää eri puolilta Suomea.

– Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 58 855 seitsemäsluokkalaista. Koulujen ilmoittautuminen taidetestaukseen lukuvuodelle 2017–2018 on juuri päättynyt ja mukaan ilmoittautui 58 471  nuorta eli melkein kaikki koulut lähtevät mukaan, iloitsee vastaava koordinaattori Anu-Maarit Moilanen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

– Projekti on todella ainutlaatuinen. Tämä on arvostuksen osoitus nuoria kohtaan ja tasoittaa osaltaan taidetarjonnan epätasaista saatavuutta eri puolilla Suomea. Odotan innolla, millaiseen kulttuurielämykseen pääsemme luokan kanssa osallistumaan. Erityisen hienoa on, jos pääsemme kokemaan jotain sellaista, mihin lähialueella ei ole mahdollisuutta, toteaa Lapuan yläkoulun 7E:n luokanvalvoja, kotitalousopettaja Alli Kouhia.

Lapuan yläkoulun 7E -luokan oppilaan Viivi Ylijoen mukaan ”Taidetestaajat on hyvä juttu”.

– On hienoa päästä jonnekin kauemmas omasta kaupungista oman luokan kanssa. Taide kiinnostaa minua. Kuvataide on minulle ennestään tuttua ja konserteissa ollaan käyty musiikkiopistolla alaluokilta asti. Oopperassa en ole koskaan käynyt. En ole myöskään koskaan käynyt Helsingissä, joten olisi erityisen hienoa, jos pääsisimme sinne, Ylijoki sanoo.

Jokainen Taidetestaukseen osallistuva 8. luokka saa mahdollisuuden vierailla kahdessa kulttuurikohteessa. Toinen suuntautuu omaan maakuntaan ja toinen pääkaupunkiseudulle. Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden maksavat sekä oppilaiden että opettajien matkat ja pääsyliput. Kulttuuria tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä, osa laitoksista tai ryhmistä tuottaa saman esityksen sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Olemme valtavan innoissamme päästessämme tuottamaan nuorille musiikkielämyksiä ja tutustuttamaan heidät ammattimaisen kuorolaulun maailmaan. On kiinnostavaa päästä näyttämään kahdeksasluokkalaisille, mitä kaikkea ihmisäänellä voi saada aikaan – puhumattakaan kymmenistä! Olemme etuoikeutettuja voidessamme olla mukana kasvattamassa uutta kulttuurin kuluttajien sukupolvea, sanoo Key Ensemble -kuoron toiminnanjohtaja Katriina Lamberg.

Taidetestaukseen voivat kolmen vuoden aikana osallistua kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset eli yhteensä lähes 200 000 nuorta opettajineen. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sen 19 aluekoordinaattoria vastaavat Taidetestaajat-hankkeen käytännön toteutuksesta.

Testauksen tueksi oppilaat saavat etukäteen tietoa esityksestä, taiteilijoista ja taidemuodosta. Itse kohteessa nuoret pääsevät tutustumaan taiteen lisäksi siihen, miten taideteos syntyy, millaista on taiteilijan työ tai mitä asioita tapahtuu ennen kuin esitys on valmis. Kokemuksen jälkeen nuorilta toivotaan kommentteja ja palautetta kokemuksestaan Taidetestaajia varten kehitetyn selainpohjaisen arviointityökalun kautta.

 

Lisätiedot:

www.taidetestaajat.fi

 

Pohjavirta-hankkeen päätöstilaisuus 1.4.

Vuosina 2014–2016 Pohjois-Pohjanmaan alueella toteutettu Suomen Kulttuurirahaston historian suurin maakunnallinen hanke, Pohjavirta, on päättynyt. Pohjois-Pohjanmaan rahasto järjestää lauantaina 1.4.2017 klo 14 ̶16 Kulttuuritalo Valveen Konst o. deli -ravintolassa vapaamuotoisen kahvitilaisuuden, jossa keskustellaan muun muassa taiteen virtauksista ja suunnista Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjavirta-hankkeessa alueen taiteilijoiden, asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteistyöstä syntyi kansainvälisessäkin mittakaavassa poikkeuksellinen, kahdeksan taideteoksen kokonaisuus eri puolille maakuntaa.
 
Hankkeen vaikutukset eivät kuitenkaan rajautuneet vain teoksiin. Muun muassa taiteilijoiden Jaakko Mattilan ja Jussi Ängeslevän teos Pylväsvuo herätti kyläläisten palautteen perusteella pienen ylivieskalaisen kylän henkiin:
 
”Pylvään kylällä Pylväsvuo lisäsi eri-ikäisten kyläläisten yhteisöllisyyttä. Talkoohenki piristyi, ja pieni kylämme tuli tunnetuksi teosten myötä. Hankkeen seurauksena saimme tallennettua arvokasta kylän historiaa Pylväsvuosta-kirjaseen ja kotiseutukirjan kokoaminen on vauhdissa. Kylätalolla on ollut enemmän toimintaa ja tapahtumia. Talkoovoimin on pyöritetty hankkeen avajaisista noussutta Taidekahvilaa, josta käsin myös Pylväsvuo-taidekierros on mukavasti lähellä. Taidekahvilasta on tullut kyläläisten yhteinen olohuone”, kyläläiset kertovat.
 
Minne virtaa Pohjavirta nyt hankkeen päättyessä?  Taiteilija, Pohjavirta-hankkeen kuraattori Antti Tenetz kertoo kokemuksistaan lauantain tilaisuudessa. Roomasta saapuva kriitikko ja kuraattori Mike Watson heijastelee hanketta kansainvälistä taidekenttää vasten. Lisäksi kuulemme Pohjavirran taiteilijoiden Joonas Mikolan ja Jussi Valtakarin ajatuksia. Hankkeen tuotannosta vastanneet Taija Sailio ja Jetta Liukkonen valottavat hankkeen taustatyötä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
 
Tilaisuudessa esitellään myös uunituore Pohjavirta-kirja. Hankkeen uusilla verkkosivuilla, pohjavirta.skr.fi, löytyy tietoa teoksista, taiteilijoista ja kunnista sekä taidehankinta-opas. Oppaassa on ohjeita ja esimerkkejä julkisen taiteen tilaajalle ja tekijälle.
 
Pohjavirta-teosten kuvapankki on median käytössä tämän tiedotteen pohjalta tehtyjen uutisten yhteydessä:
http://tinyurl.com/pohjavirta
Kuvien kaupallinen käyttö on kielletty. Kuvan yhteydessä tulee mainita kuvaajan nimi (Jaani Föhr), samoin kuin kunkin taiteilijan nimi.
 
Lisätietoa:
Jetta Liukkonen
Sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan rahasto
etunimi.sukunimi@skr.fi
050 354 7021
 
Antti Tenetz
Kuraattori, hoitokunnan jäsen
Pohjois-Pohjanmaan rahasto
etunimi.sukunimi@gmail.com
045 237 4846
 

Pohjavirta-hankkeen verkkosivut: pohjavirta.skr.fi

Suuren muurahaisyhteisön umpikuja

Koko Etelä-Euroopan rannikon kattaa yksi ainoa muurahaisyhteiskunta. Itseasiassa myös Japanista ja Yhdysvalloista voi löytää muurahaisia, jotka kokevat olevansa osa samaa yhteiskuntaa.

Väitöskirjatutkija Sanja Hakala

– Ne edustavat sosiaalisuutta uudella tasolla, paljon isommassa mittakaavassa. Sellaista esiintyy vain muurahaisilla ja niistäkin vain muutamilla lajeilla, selittää väitöskirjatutkijaSanja Hakala.

Hakala tutkii samalla tavalla elävien Formica-muurahaisten levittäytymiseen liittyviä konflikteja suurissa muurahaisyhteiskunnissa. Muurahaisten superkoloniat ovat poikkeuksellisen suuria yhteisöjä, joille ei Hakalan mukaan löydy hyvää vertailua muista lajeista. Tällainen superkolonia on niin suuri, ettei muurahainen voi kävellä sen reunasta toiseen ja siinä elää tuhansia kuningattaria. Tehokkaan yhteistyön ansiosta yhteisöt voivat kasvaa valtaviksi ja syrjäyttää muita lajeja.

Tällainen superkolonia on niin suuri, ettei muurahainen voi kävellä sen reunasta toiseen ja siinä elää tuhansia kuningattaria.

Evolutiiviselta kannalta tarkasteltuna ne eivät ole kuitenkaan kestäviä.

– Muurahaiset alkavat auttaa yksilöitä, jotka eivät ole niille sukua. Se ei ole evolutiivisesti fiksua, koska silloin ne eivät enää auta omia geenejään leviämään, Hakala selittää.

Superkoloniat ovat menestyksekkäitä yhteiskuntia, mutta niissä muurahaisten itsekkäät piirteet kuten haluttomuus levitä lisääntyvät. Hakalan hypoteesina on, että haluttomuus levittäytyä ei ole ongelma, jos ruokaa on tarjolla rajattomasti, mutta koska näin ei todellisuudessa koskaan ole, alussa yhteisöä hyödyttänyt tilanne karkaa jossain vaiheessa väistämättä käsistä.

Työläiset käyttävät valtavasti resurssejaan kuningattarien kasvattamiseen, mutta kun kuningattaret eivät lennäkään pois, työläiset saattavat jopa alkaa tappaa niitä. Tehty työ menee siis hukkaan.

– Se on paradoksaalista. Massiiviset yhteisöt ovat ekologisesti hyvin menestyviä, mutta evolutiivisessa mittakaavassa eivät. Mutta eihän evoluutiolla ole määränpäätä, Hakala muistuttaa.

Sosiaalisuus karkasi käsistä

Hakalan projektissa on toistaiseksi tutkittu yhden superkolonian geenivirtaa ympäröiviin populaatioihin ja testattu muurahaisten käyttäytymistä. Nyt Hakala itse tarkastelee muurahaisten lentolihaksia. Aiemmin ei ollut tiedossa, kuinka hyvin Formica-lajien kuningattaret ja koiraat pystyvät lentämään, mutta nyt näyttää, että niillä kyllä on toimivat lentolihakset, ne vain valitsevat jäävänsä pesään. Hakala vertailee eri Formica-lajien muurahaisia, jotka ovat lähisukulaisia keskenään ja osa kuuluu superkolonioihin, osa elää yksinkertaisemmissa yhteiskunnissa. Vertailtavina olevat lajit ovat tavallisia suomalaisia muurahaisia, sellasia joihin olemme kaikki törmänneet.

Hakala kuvaa valtavia yhteisöjä ”käsistä karanneena sosiaalisuutena”.

Siinä missä muurahaiset normaalisti ovat hyvin aggressiivisia, saman superkolonian muurahaiset eivät taistele toisiaan vastaan.

– Vaikuttaisi siltä, että eri ryhmien muurahaisilla superkolonioita syntyy silloin tällöin evoluution kuluessa, mutta ne eivät selviä pidemmän päälle. Tämä puhuisi sen puolesta, että kyseessä tosiaan on evolutiivinen umpikuja. Formica- suku on ainoa muurahaisryhmä, jossa superkoloniaalisuutta on useammalla lähisukuisella lajilla – mikä tekeekin siitä niin kiinnostavan tutkimuskohteen.

Suomessa tällaiset muurahaisyhteisöt ovat harvinaisia, eikä niitä esiinny kaupungeissa. Jos metsässä on törmännyt alueeseen, jossa on paljon kekoja lähekkäin, kyseessä todennäköisesti on superkolonia. Niissä keot muodostavat selkeän verkoston, ja eri kekojen välillä on reitit. Suomen suurin tunnettu superkolonna sijaitsee Tammisaaren lähettyvillä ja siihen kuuluu yli 1300 pesää.

– Muurahaiset kiinnostavat ihmisiä, sillä ne ovat niin tuttuja. Ne ovat mainio ryhmä sosiaalisen evoluution peruskysymysten tutkimiseen: itsekkyyden ja yhteistyön, konfliktien ja niiden ratkaisujen ymmärtämiseen. Siksi ne ovat myös hauska tutkimuskohde, Hakala sanoo.

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat muurahaisista: Sanja Hakala
Kuva Sanja Hakalasta: Markku Hakala

Taide²-apuraha taas haettavana

Taide²-apurahaa voivat hakea taiteen alan rekisteröidyt yhteisöt, säätiöt ja julkiset taidelaitokset tarvittaessa yhteistyössä keskenään tai vapaiden toimijoiden kanssa. Apurahaa eivät voi hakea yksityishenkilöt tai työryhmät yksinään.

Taide²-apurahan (Taide toiseen) tarkoituksena on mahdollistaa korkeatasoisten taidetuotantojen tarjoaminen laajemmille yleisöille. Taiteen alan laitoksille ja rekisteröityneille yhteisöille suunnattu apuraha on tarkoitettu niiden keinojen etsimiseen, joilla taiteellisesti laadukkaat tuotannot voivat saavuttaa suurempia yleisöjä – tai joilla suurten yleisöjen tuotantojen taiteellista laatua voidaan syventää. Apurahalla halutaan myös kannustaa uusien tuotantomallien kokeilemiseen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Apurahaa voivat hakea kaikkien taiteen alojen toimijat ja myös eri aloja yhdistävät hankkeet.

Apuraha voidaan käyttää esimerkiksi taiteellisen tuotannon tavanomaista pidempään suunnittelu- ja valmistelutyöhön sekä laajamittaisen toteutuksen mahdollistamiseen. Sillä voidaan luoda uusia malleja yhteistyölle vapaan kentän ja olemassa olevien instituutioiden välille, myös kansainvälisesti, kehittää jo toteutettua tuotantoa tai vaikkapa mahdollistaa kiertuetoimintaa laajemman yleisön tavoittamiseksi. Tavoitteena on tehdä taiteellisia tuotantoja yhä kiinnostavammiksi laajan yleisön silmissä sekä testata uusia tuotantorakenteita.

Yhden hankkeen kokonaisrahoitus Kulttuurirahastosta voi olla 100 000–200 000 euroa ja kesto enintään kolme vuotta. Apurahan voi käyttää uudesta yhteistyöstä, pidempiaikaisesta valmistelusta tai esimerkiksi liikkuvuudesta syntyviin ylimääräisiin palkkoihin ja muihin kuluihin, ei hakijan perustoiminnan kuluihin.

Apurahan hakumenettely on kaksivaiheinen: ensimmäisellä hakukierroksella enintään kymmenen kiinnostavaa hanketta valitaan jatkokehittelyyn. Jatkokierrokselle valituille hankkeille voidaan myöntää enintään 4 000 euron apuraha hankkeen jatkokehittelyyn, esimerkiksi hankkeen ulkopuolisen sparraajan palkkaamiseksi. Hankkeista annetaan palautetta, ja niiden vetäjiltä pyydetään tarkemmat hankesuunnitelmat ja budjetit kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisen hakukierroksen päätöksistä. Apurahoja myönnetään enintään viisi.
 
Taide²-apurahahaun ensimmäinen hakuvaihe on avoinna 13.3.–13.4.2017. Toiseen hakuvaiheeseen valituille hankkeille tiedotetaan päätöksestä viikolla 21 ja toinen hakuvaihe umpeutuu 1.9.2017. Rahoitettavat hankkeet julkistetaan lokakuussa 2017.  

Hankkeiden arvioinnissa painotetaan erityisesti seuraavia kriteereitä:  
• miten hankkeessa panostetaan taiteellisen laadun nostamiseen
• miten hanke pyrkii kasvattamaan taiteen yleisöpohjaa
• miten hankkeessa uudistetaan tuotantomalleja

Kulttuurirahaston tuki hankkeille on kertaluonteinen, eikä jatkoapurahaa voi hakea. Uusia tuotantomalleja kokeiltaessa tulee hankehakemuksessa kuitenkin esittää arvio, miten hankkeen vaikutukset näkyvät hakijan toiminnassa apurahakauden päätyttyä ja millä rahoituspohjalla mahdollisesti pysyväksi aiottu toiminta jatkuu.

Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Taide²-apuraha