Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto järjestää Laulu Suomen Soi -tapahtuman sunnuntaina 1.10.2017 klo 15. Tapahtuma järjestetään samanaikaisesti 14 paikkakunnalla. Yhteislaulua johtaa paikallinen kuoro, ja tapahtuman yhtenä tavoitteena on nostaa kuorolaulun arvostusta.

Tapahtumalla kunnioitetaan Suomen itsenäisyyden juhlavuotta kannustamalla kaikkia yhteislauluun juhlavuoden Yhdessä-teeman mukaisesti. Tapahtumassa pyritään myös tuomaan esiin musiikin eheyttävää vaikutusta ja lisäämään paikallisten kuorojen välistä verkottumista sekä kuoro- ja yhteislauluharrastusta.
 

Tapahtumapaikat sunnuntaina 1.10.2017 klo 15

• Turku, Mieskuoro Naskalit, Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18
• Naantali, Naantalin Kamarikuoro, Naantalin seurakuntatalon Sali, Piispantie 2
• Raisio, Resonus, Martinsali, Raision kirjasto, Eeronkuja 2
• Kaarina, KaMu-kuorot, Kotimäen koulun sali, Littoistentie 525, Littoinen
• Salo, Leticia-kuorot, Salon Urheilutalo, Perniöntie 9
• Koski Tl, Mieslaulajat, Työväentalo, Koskentie 10
• Uusikaupunki, Naiskuoro D’ameni, Kulttuurikeskus Cruselli, Kullervontie 11
• Laitila, Vakka-Suomen musiikkiopisto, Laitilan soittokunta, Laitilan työväentalo, Kostiaistentie 10
• Mynämäki, Mynämäen Mieslaulajat, Tarvaisten koulu, Karjalantie 10
• Loimaa, Loimaan Mieslaulajat, Loimaan Naislaulajat, Viihdekuoro LoiMaalaiset, Heimolinna, Väinämöisenkatu 2
• Somero, Metka Kööri, Someron seurakuntakeskus, Härkäläntie 1
• Kemiönsaari, tilaisuus on yhteinen seurakunnan kanssa, Villa Lande, Engelsbyvägen 8, tilaisuus on kaksikielinen
• Paimio, Lauluyhtye Pavane, Iskun talo, Seuratie 3
• Parainen, Poprock-Kören (Kombi) ja Paraisten Laulavaiset, Råttis, Skräbbölevägen 2, tilaisuus on kaksikielinen

Tapahtumapaikat voivat muuttua tai tarkentua myöhemmin.

Tapahtuman ajankohta 1.10. on Kansainvälinen musiikin päivä ja Säätiöpäivä. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Tervetuloa mukaan laulamaan!

Varsinais-Suomen rahaston väkeä sekä Laulu Suomen soi -tapahtuman kuorojen johtajia yhteiskuvassa.

Suomen Kulttuurirahasto myöntää vuosittain apurahoja työskentelyyn taiteilijaresidensseissä. Uutena tukimuotona julistetaan haettavaksi myös apurahoja ulkomaisen oleskelujakson kuluihin vapaavalintaisessa kohteessa. Residenssipaikat sekä liikkuvuusapuraha vuodelle 2018 ovat haettavissa 10.–31.8.2017.

Taiteilijaresidenssien hakukohteita on viisi: Hôtel Chevillon Ranskassa, SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa, Tokyo Wondersite Japanissa, O Espaço do Tempo Portugalissa sekä uutena kohteena Artspace Australiassa. Työskentelyapuraha on 2 000 euroa kuukaudessa ja O Espaço do Tempoon 500 euroa viikossa henkilöä kohden.

O Espaço do Tempo -residenssi on tarkoitettu tanssi- ja näyttämötaiteen tekijöille, Tokyo Wondersite, SeMA Nanji ja uusi kohde Artspace kuvataiteilijoille sekä Hôtel Chevillon kuvataiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille.

Uusi tukimuoto kansainväliseen liikkuvuuteen

Liikkuvuusapurahalla voi kattaa taiteellisen työskentelyn kuluja ulkomailla. Apurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijalle ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelyn tueksi. Apurahaa voivat hakea taiteilijat yksin tai työryhmänä kaikilta taiteen aloilta yli kahden viikon kestoisiin ulkomaanmatkoihin.

Liikkuvuusapuraha on suuruudeltaan 3 000–10 000 euroa esimerkiksi residenssityöskentelyyn, festivaaliosallistumisiin, näyttelyprojekteihin ja kansainvälisiin yhteishankkeisiin liittyviin matkoihin.

Molempia apurahoja voi hakea verkkopalvelun kautta, ja yhdellä hakukierroksella voi hakea joko Kulttuurirahaston tarjoamia residenssipaikkoja tai liikkuvuusapurahaa, mutta ei molempia.

Lisätietoja taiteilijaresidensseistä ja liikkuvuusapurahasta, hakuohjeet sekä linkki sähköiseen hakupalveluun:

www.skr.fi/taiteilijaresidenssit

www.skr.fi/liikkuvuusapuraha

Lisätietoja:

Johanna Ruohonen, erityisasiantuntija ja museonjohtaja, p. 040 5163 475, etunimi.sukunimi@skr.fi

Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahaston palkinto myönnetään tänä vuonna teatterimuusikko Eeva Kontulle ja tamperelaiselle Teatteri Telakalle, molemmille 9 000 euroa. Palkinto jaetaan valtakunnallisesti merkittävästä tuoreesta, ajankohtaisesta teatteriteosta. Palkinnot luovutettiin Tampereen Teatterikesän avajaisissa tiistaina 8.8.2017.

Teatterimuusikko Eeva Kontu

Suomalainen teatteri ja esittävät taiteet tarvitsevat laaja-alaisia ja rautaisen ammattitaidon omaavia musiikin ammattilaisia – kunnianhimoisia ja yhteistyökykyisiä muusikoita, joiden sydän sykkii teatterille. Teatterimuusikolle mikään musiikkiin liittyvä ei ole vierasta. Hän hallitsee eri instrumenteille sovittamisen ja teosten harjoittamisen, toimii teatterin kapellimestarina ja tarvittaessa säestäjänä tai soittajana muiden joukossa. Parhaimmillaan hän on myös se, joka säveltää musiikkia. Hän on musiikkidramaturginen ajattelija.

Eeva Kontu (s. 1981) on kaikkea tätä: monipuolinen ja lahjakas teatterimuusikko ja musiikkidramaturgi. Hän valmistui muusikoksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun teatterimusiikin suuntautumisvaihtoehdosta vuonna 2009. Kontun ykkösinstrumentit ovat piano ja saksofoni, mutta hän hallitsee soittimia laajemminkin. Eeva Kontun sävellystöihin kuuluvat mm. Tampereen Työväen Teatteriin tehdyt Särkynyt malja, Viita 1949 ja tammikuussa 2018 ensi-iltansa saava Tytöt 1918. Kontu on säveltänyt myös elokuvamusiikkia ja toiminut useiden musiikkituotantojen kapellimestarina.

Eeva Kontulle on tärkeää musiikkiteatterin erityispiirteiden vaaliminen. Kontun ammattitaito on hyödyttänyt suomalaista musiikkiteatteria huimasti. Hän on ollut luomassa monia musiikkiteatterin kantaesityksiä sovittajana ja musiikkidramaturgina, viimeisimpänä elokuussa Helsingin Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saavaa Myrskyluodon Maijaa.

Teatteri Telakka

Tamperelaisen Teatteri Telakan teatterikonsepti on toiminut elinvoimaisena jo yli 20 vuoden ajan. Teatteri Telakka on tuottanut useita laadukkaita kantaesityksiä, klassikkojen uustulkintoja ja tuonut uusia tekijöitä Suomen teatterikentälle. Niukat rahalliset resurssit eivät ole koskaan lamaannuttaneet Telakan taiteellista määrätietoisuutta ja kunnianhimoa. Se ei missään vaiheessa ole tinkinyt taiteen laadusta, vaan on toteuttanut kunnianhimoista ohjelmistoa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Teatteri Telakan kantaesitykset edustavat iskevää, kriittistä, keskustelevaa ja kommentoivaa kotimaista dramatiikkaa. Omien tuotantojensa lisäksi Telakka on ottanut vastaan vierailuesityksiä toimien näin monien vapaiden ryhmien tamperelaisena ”turvapaikkana”. Telakka on ollut myös kansainvälisesti liikkuva, sen esityksiä on nähty ulkomaisilla festivaaleilla, ja se on tehnyt yhteistuotantoja, viime vuosina pääasiassa Virossa ja Venäjällä.

Teatteri Telakka on hieno esimerkki yhteisöllisestä kestävyydestä ja sitoutumisesta. Taiteellisesti kunnianhimoiset tuotannot ja laaja-alainen yhteistyö edellyttävät myös organisaatiolta ja prosesseilta laatua. Omien sanojensa mukaan Teatteri Telakka on ”johdattelematon. Jokainen produktio on itsenäinen, saaden tilaa omalle äänelleen taiteilijoidensa kautta. Vapaus tehdä ja luovuus toteuttaa ovat taiteellisen toimimisen lähtökohta. Teemme esityksiä aiheista, jotka ovat ajan hermolla ja joista ei voi olla puhumatta.”

Palkintolautakunta

Aamulehden pitkäaikaisen teatteritoimittajan ja kriitikon Olavi Veistäjän (1908–1988) rahaston palkintolautakuntaan kuuluivat toimittaja Kirsti Pohjonen (Alma Media), kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen (teatteriarvostelijat), taloustiet. maisteri Martti Silvennoinen (Tampereen Teatterikerho), johtaja Hanna Helavuori (Teatterin tiedotuskeskus) ja näyttelijä Tuire Salenius (Tampereen Työväen Teatteri).

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeri Jaana Ortju, Suomen Kulttuurirahasto, p. 09 6128 1235, etunimi.sukunimi@skr.fi

Iloiset palkintojen vastaanottajat Piia Soikkeli (Teatteri Telakka) ja Eeva Kontu (oik.). (Kuva: Rami Marjamäki)

Aikaisemmat palkinnot:

2015

nukketeatteriyhteisö Aura of Puppets ja näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja Antti Mikkola

2013
Teatteri 2.0 ja teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo

2011
ohjaaja, näyttelijä ja näytelmäkirjailija Anna-Elina Lyytikäinen ja dramaturgi Seija Holma

2009
näyttelijä Heikki Kinnunen ja Teatteri Quo Vadiksen Pelastetaan Äiti -esityksen työryhmä

2007
teatterinjohtaja, näyttelijä Esko Roine ja näytelmäkirjailija Laura Ruohonen

2005
näyttelijä, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Leea Klemola ja näytelmäkirjailija, ohjaaja Sirkku Peltola

2003
näyttelijä, ohjaaja Kari Heiskanen ja näytelmäkirjailija, ohjaaja Juha Jokela

2001
näytelmäkirjailija Kristian Smeds ja Teatteri Takomon Jumala on kauneus -työryhmä produktiosta Jumala on kauneus

1988
Suomen Kansallisteatterin työryhmä Lyle Kesslerin Orvot-näytelmän tulkinnasta

Eeva Kontu

Teatteri Telakka

Taiteilijoille avautuu uusi tukimuoto kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi. Suomen Kulttuurirahasto julistaa haettavaksi apurahoja ulkomaisen oleskelujakson kuluihin vapaavalintaisessa kohteessa. Lisäksi Kulttuurirahaston residenssiohjelma laajenee uudella kohteella Sydneyssä.

Kulttuurirahasto tuo elokuussa 2017 haettavaksi uuden liikkuvuusapurahan, jolla voi kattaa taiteellisen työskentelyn kuluja ulkomailla. Liikkuvuusapurahaa voivat hakea taiteilijat yksin tai työryhmänä kaikilta taiteen aloilta yli kahden viikon kestoisiin ulkomaanmatkoihin. Haettava apuraha on suuruudeltaan 3 000–10 000 euroa.

”Oman residenssiohjelmamme lisäksi haluamme tarjota taiteilijoille tukea myös muuhun kansainväliseen toimintaan, ja siten luoda mahdollisuuksia uusiin taiteellisiin avauksiin”, Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen kuvailee.

Uusi residenssikohde Australian Sydneyssä

Kulttuurirahaston monipuolinen residenssiohjelma laajenee, kun elokuussa 2017 aukeaa haku Artspaceen Australian Sydneyssä. Residenssiin myönnetään kolmen kuukauden työskentelyapuraha yhdelle taiteilijalle tai taiteilijaparille kesäkuusta elokuuhun 2018. Artspace tarjoaa residenssitaiteilijoilleen paitsi tukea taiteelliseen työskentelyyn myös pääsyn University of New South Walesin Paddingtonin kampuksen työtiloihin.

Residenssiohjelman kohteiden valinnassa asiantuntijana toimivan HIAP:n (Helsinki International Artist Programme) johtaja Juha Huuskonen iloitsee Australian lisäyksestä residenssikohteisiin: ”Australian nykytaidekenttä on erittäin dynaaminen. Artspace on yksi vanhimmista ja arvostetuimmista residenssiorganisaatioista, joka on nykyisen johtajan Alexie Glass-Kantorin toimikaudella laajentunut monipuoliseksi taideorganisaatioksi. Ohjelma on hieno mahdollisuus suomalaisille taiteilijoille kehittää omaa taiteellista toimintaansa.”

Residenssikohteita eri taiteen aloille

Muita vuodelle 2018 haussa olevia residenssikohteita ovat O Espaço do Tempo Portugalissa tanssijoille ja näyttämötaiteiden työryhmille, Hôtel Chevillon Ranskassa kirjailijoille, kääntäjille sekä kuvataitelijoille ja SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa sekä Tokyo Wondersite Japanissa kuvataiteilijoille.

Työskentelyapuraha residensseihin on 2 000 euroa kuukaudessa, O Espaço do Tempoon 500 euroa viikossa.

”Residenssijakso tarjoaa taiteilijoille työskentelyaikaa irti omasta arjesta ja myös tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Residenssikumppanimme ovat erittäin korkeatasoisia kohteita, joihin on ilo lähettää suomalaisia taiteilijoita”, toteaa Ruohonen.

Residenssipaikat vuodelle 2018 ovat haettavissa 10.–31.8.2017. Lisätietoja liikkuvuusapurahasta löytyy täältä ja residensseistä täältä.

Lisätietoja:

Johanna Ruohonen, erityisasiantuntija ja museonjohtaja, Suomen Kulttuurirahasto, p. 09 6128 1247, johanna.ruohonen(at)skr.fi

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat kohteet ovat merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa, arvokasta rakennusperintöä ja kansainvälisestikin tunnustettuja.

Aallon suunnittelema liike- ja toimistorakennus Rautatalo Kluuvin kaupunginosassa Keskuskadulla voitti uuden liiketalon suunnittelukutsukilpailun vuonna 1951 ja valmistui 1955. Sen omistavat kolme suomalaista säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Jenni ja Antti Wihurin rahasto ja Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto. Rautatalo on merkittävä toimistoarkkitehtuurin pioneerirakennus, jossa käytettyjä yksityiskohtia on nähtävissä myös Aallon myöhemmissä töissä. Ehkä tunnetuin yksityiskohta on messinkinen ovenvedin, jonka Aalto suunnitteli Rautataloon.

Rautatalon sydän on sen hieno Marmoripiha, joka on rakennuksen toiminnallinen keskus ja tärkeä valonlähde maineikkaine valokattoineen. Viimeiset parikymmentä vuotta Marmoripiha on ollut suljettuna yleisöltä, mutta elokuussa tähän tulee muutos, kun siinä aloittaa toimintansa Ravintola Marmoripiha by Dylan.

Rakennussuojelulailla suojellussa Rautatalossa on parhaillaan käynnissä julkisivujen ja sisätilojen kunnostustyöt, joita tehdään Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen ja säilyttäen tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aallon säätiön kanssa. Arkkitehtina toimii Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto SarcOy:stä. Kunnostustyöt valmistuvat kesän aikana.

Pääkaupunkiseudulla toimiva vuonna 1997 perustettu Soupster Family koostuu useista erityylisistä ravintoloista, juhlatiloista ja catering- sekä konsultointipalveluista. Marmoripiha by Dylan on uusin Dylan lounasravintolaperheen ravintola ja koko konsernin 22. yksikkö. Ravintola Marmoripiha by Dylan kunnioittaa arvokiinteistöä, ja paikan alkuperäinen ajan henki sekä design otetaan huomioon sisustuksessa. Marmoripiha tarjoaa aamupalaa, lounasta ja brunssia, minkä lisäksi tilassa on mahdollista järjestää yritystilaisuuksia ja juhlia.

Kuva: Rautatalon julkisivua Keskuskadulle (© Arkkitehtitoimisto Sarc Oy)

Lisätietoja:     

Terho Kylli, toimitusjohtaja, Rautatalo, p. 0400 423 484, terho.kylli@juhola.com

Miia Pirttijärvi, markkinointipäällikkö, Ravintola Marmoripiha by Dylan, p. 0400 648 841, miia@soupster.com

Sarlotta Narjus, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, p. 040 502 0351, narjus@sarc.fi

PoDoCo-ohjelman (Post Docs in Companies) kautta on kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana myönnetty rahoitus 51 tohtorin ja yrityksen yhteistyöprojektille.

Uusia ratkaisuja prosessiteollisuuden digitalisointiin ja vehnäherkkyyteen

PoDoCo-ohjelman kevään 2017 apurahahakukierroksella yli 400 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria 42 eri tieteenalalta haki mukaan ohjelmaan. 24 eri toimialalla toimivaa pk-yritystä ja suuryritystä halusi investoida tohtorin palkkaamiseen. Lopulta 14 nuorta tohtoria pääsi mukaan ohjelmaan.

Huang Xin tutkii PoDoCo-ohjelmassa yhteistyössä Fazerin kanssa mahdollisuuksia vehnäherkkyyden vähentämiseen. ”Terveyttä ja erityisesti suoliston hyvinvointia edistävät leipomotuotteet ovat keskeinen osa Fazerin tutkimusstrategiaa. PoDoCo-ohjelmassa tehtävä viljaproteiinien tutkimus palvelee näiden tavoitteiden saavuttamisessa”, kuvailee Fazerin tutkimusjohtaja Jussi Loponen hankkeen vaikuttavuutta.

Navid Khajehzadeh kehittää yhdessä Outotec (Finland) Oy:n kanssa ratkaisuja mineraalirikastusprosessien reaaliaikaiseen mineraalimittaukseen ja analysointiin. ”Rikastusprosessien reaaliaikaiseen mineraalimittaukseen ei ole olemassa valmista teknologiaa. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut pohjautuvat vahvaan tutkimukseen ja edistävät prosessiteollisuuden digitalisoitumista parantaen merkittävästi prosessin ohjausmahdollisuuksia”, automaatiokonseptien kehitysjohtaja Jani Kaartinen kuvaa yhteishankkeen taustaa.

Eräs tohtorin palkkaavista yrityksistä on Orion Corporation, joka kehittää yhdessä Henrik Paavilaisen kanssa uutta mallia hermorappeuman ja neuropaattisen kivun tutkimiseen. ”Neurorappeumasairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja MS-tauti, ovat alati kasvava ongelma maailmassa. Nykyiset hoidot eivät paranna tautia ja hoitovaste on vajavainen. Myös neuropaattisen kivun hoito nykylääkkein on haastavaa, koska kivun taustalla olevia syntymekanismeja ei tunneta tarpeeksi hyvin”, tohtori Henrik Paavilainen taustoittaa Orionin kanssa toteutettavaa yhteishankettaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi malli hermorappeuman ja neuropaattisen kivun tutkimiseen, mikä mahdollistaa sairauksien paremman ymmärtämisen ja uusien lääkeratkaisujen kehittämisen. 

PoDoCo-apurahoja myönnetty jo 51 projektille

PoDoCo-ohjelma lanseerattiin keväällä 2015. Neljän apurahahakukierroksen myötä ohjelman kautta on myönnetty rahoitus yhteensä 51 tohtorin ja yrityksen yhteistyöprojektille. Ensimmäiset projektit ovat päättymässä kuluvan vuoden aikana, ja kokemukset yhteisprojekteista ovat sekä yritysten että tohtoreiden näkemyksen mukaan hyvät.

”Olemme onnistuneet vakiinnuttamaan PoDoCo-ohjelman osaksi tohtorintutkinnon jälkeisiä mahdollisuuksia. 51 rahoitetun projektin kautta uskon ohjelmalla olevan keskeinen merkitys yritysten ja tohtoreiden välisen yhteistyön edistämisessä. Ohjelma tarjoaa tohtoreille konkreettisen mahdollisuuden yksityiselle sektorille työllistymisessä ja edistää yritysten pitkäjänteistä strategista uusiutumista”, PoDoCo-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja professori Yrjö Neuvo kuvaa ohjelman vaikuttavuutta.  

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sijoittaen ohjelmaan vuosittain yhteensä lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

Seuraava apurahahakukierros syksyllä 2017

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 15.9.–3.11.2017. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö. 

PoDoCon kevään 2017 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Essi Huttu, DIMECC Oy, essi.huttu(at)dimecc.com
PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo(at)aalto.fi

PoDoCo-ohjelman toteuttaja on DIMECC Oy. DIMECC Oy on johtavien yritysten ja tutkimuslaitosten omistama digiajan innovaatioalusta, joka yhdistää Suomen valmistavan ja digitaalisen teollisuuden sekä akateemisen tutkimuksen parhaat voimat.

www.podoco.fi

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi 631 000 euroa alueen taiteen ja tieteen tukemiseen. 15 000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin tieteen ja taiteen moniosaajalle, Risto Laitiselle.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 26.5.2017 Oulun yliopistossa järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina, palkintona ja taidelahjoituksena historialliset 631 000 euroa. Apurahoja jaettiin yhteensä 55 ja professori Risto Laitiselle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto ansioistaan sekä tuotteliaana tieteilijänä että taiteilijana. Lisäksi julkistettiin taidelahjoitus Oulun kaupungille.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Oulun yliopiston Saalastinsalissa. Juhlapuheen Onko yrityksillä yhteiskuntavastuuta? piti kauppaneuvos, toimitusjohtaja Timo Levo, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan varapuheenjohtajana. Juhlan musiikillisesta annista vastasi Yliopiston kamariorkesteri.

Apurahojen painopiste oli tieteessä

Pohjois-Pohjanmaan rahasto vastaanotti 676 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 55:lle hakijalle. Tänä vuonna sekä haettujen että myönnettyjen apurahojen painopiste oli tieteessä. Tieteen osuus hakemuksista oli 52 % ja taiteen 48 %. Haettujen apurahojen yhteisarvo oli 10,7 miljoonaa euroa.

Apurahoja myönnettiin eri tieteen ja taiteen aloille kunkin alan hakupaineen pohjalta. Myös monialaisia ja tiedettä ja taidetta yhdistäviä hankkeita tuettiin tänä vuonna.

Taiteen maisteri Ulla Autio ja taiteen kandidaatti Armi Jokitalo suunnittelevat yhteensä kuuden kuukauden työskentelyapurahan (12 000 euroa) turvin Oulun yliopistolliseen sairaalaan lapsipotilaiden verinäytteenottotilan, jossa luonto on läsnä moniaistisesti. Suunnittelutyö liittyy suunnitteilla olevaan tutkimukseen siitä, kuinka luontoelementeillä on mahdollisuus lieventää lapsipotilaan kipukokemusta ja helpottaa hankalaa olotilaa.

Kasvatustieteen maisteri, lehtori ja laulunopettaja Mari Leppävuorelle myönnettiin 10 kuukauden mittainen apuraha (20 000 euroa) Eeva, Esko ja Timo Laapaksen rahastosta ihmisäänen fysiologisia ja akustisia piirteitä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kyseessä on ensimmäinen väitöskirjatyö, jossa tutkitaan CVT-metodin moodien fysiologisia ja akustisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa magneettikuvantamista ja foniatrisia tutkimusmenetelmiä. Tavoitteena on myös vastata ammattialojen välisen kommunikaation parantamiseen ja yhteistyöhön sekä saattaa tulokset pedagogiseen käyttöön.

Professori Netta Iivarille työryhmineen myönnettiin 40 000 euroa kärkihankeapurahana. Työryhmä tutkii ja rakentaa yhteistyössä koulujen kanssa toimintamallia lasten valtaistamiseksi tietotekniikan kehittäjiksi ja muokkaajiksi. Tarkoituksena on tuoda ”making”-filosofia ja työskentelymalli osaksi koulujen normaalia opetusta ja lasten elämää laajemminkin.

Palkinto molekyyleistä musiikkiin yltävän kokonaisvaltaisen sivistyksen rakentajalle

Pohjois-Pohjanmaan rahaston tunnustuspalkinnon sai professori Risto Laitinen. Laitinen (s. 1952) on ansioitunut sekä tieteen että taiteen saroilla. Hän on tekniikan tohtori, epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori ja monivuotinen kemian laitoksen johtaja Oulun yliopistossa. Laitinen on tuottelias tutkija, mistä kertovat noin 300 kansainvälistä julkaisua referoiduissa sarjoissa sekä yli 30 ohjattua väitöskirjaa. Laitinen on myös pidetty opettaja, ja hän on kirjoittanut muun muassa oppikirjan Yleinen ja epäorgaaninen kemia.

Ura kemian alalla on palkitsemisen arvoinen jo itsessään, mutta Risto Laitinen on oiva esimerkki siitä, että tutkijat ovat usein avarakatseisia moniosaajia. Hänellä on osaamista ja mielenkiintoa myös musiikin maailmassa. Laitinen on esimerkiksi toiminut Tuiran kamarikuoron johtajana vuodesta 1998. Hänet tunnetaan myös kuoromusiikkiin erikoistuneena säveltäjänä. Energiaa on riittänyt myös yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen. Hän on ollut Professoriliiton aktiivinen kehittäjä monien vuosien ajan ja toiminut muun muassa liiton puheenjohtajana.

Suurikokoinen taidelahjoitus Oulun kaupungille

Vuosijuhlassa julkistettiin Pohjois-Pohjanmaan rahaston 15 000 euron lahjoitus Oulun kaupungille. Lahjoitus käytetään oululaisen taidemaalari Raimo Törhösen Toppilan lähiöön maalaamaan suureen seinämaalaukseen. ”Törhönen on haluttu muotokuvamaalari ja taitava eläinten kuvaaja. Prosenttiteoksena toteutettu seinämaalaus Ajokoiravärioppi on ehtinyt ihastuttaa jo muutaman vuoden Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Toppilassa Törhönen jatkaa koirateemaa entistä suuremmassa koossa teoksella, joka tulee varmasti yllättämään ohikulkijat ja antamaan pitkäksi aikaa iloa lähiön asukkaille”, kertoo Janne Kauppinen Oulun Taidemuseosta.

Lisätiedot:

Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamies Jari Sivonen, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Pohjois-Pohjanmaan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa.