Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto jakoi 16.5.2017 vuosijuhlassaan Huittisissa 49 apurahaa, yhteensä 632 000 euroa, sekä mitalin taidetanssikoulutuksen kehittäjälle. Vuosijuhlan juhlapuheen piti muusikko Jukka Perko.
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Risto Ryti -mitalin Porissa asuvalle tanssipedagogi, koreografi Liisa Nojoselle Satakunnan rahaston vuosijuhlassa ansiokkaasta taidetanssikoulutuksen eteen tehdystä työstä.
Satakunnan rahaston apurahan sai 49 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 10 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 11 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille sekä kuvataiteisiin.
Kärkihanke-apuraha myönnettiin kahdelle hakijalle: Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry sai 36 000 euroa Croak-nukketeatterioopperan toteuttamiseen ja työryhmä Antti Kaipia, Ira Saarinen ja Jari Multisilta 30 000 euroa pelillisyyttä kirurgisen laatu- ja komplikaatioraportoinnin apuna käsittelevään tutkimukseen.
Tänä vuonna tieteen ja taiteen välillä apurahat jakautuivat euromääräisesti lähes tasan puoliksi. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 19 apurahaa ja taide 30 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 13 000 euroa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 325 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 4 513 361 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 358 kappaletta ja haettu yhteissumma 5 249 412 euroa.
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahat jaettiin rahaston 56. vuosijuhlassa Haminan seurakunnan Simeon-salissa 16.5. Määräaikaan mennessä maakuntarahasto vastaanotti 254 hakemusta. Apurahoja myönnettiin 42 hankkeeseen ja palkintoja luovutettiin yksi.
Kokonaisjako oli yhteensä 454 000 euroa. Kymenlaakson rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinto luovutettiin puutarhaneuvos Heikki Laaksoselle. Vuoden 2017 Kärkihanke-apurahan 40 000 euroa sai puolestaan Kotkan Nuorisoteatteriyhdistys ry.
Taiteen osuus apurahoista oli 60 % ja tieteen 40 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (21 %), säveltaiteet (19 %) ja kirjallisuus (19 %). Tieteen apurahoja myönnettiin eniten lääketieteille (33 %), humanistisille tieteille (27 %) ja luonnontieteille (13 %). Kilpailu apurahoista on edelleen kova. Myönteisen päätöksen sai vain noin 16 % hakijoista ja heistä naisten osuus oli 66 %. Apurahojen keskisuuruus oli lähes 11 000 euroa. Kokovuotisen (24 000 euroa) työskentelyapurahan sai neljä ja vähintään puolivuotisen (12 000 euroa) yhdeksän hakijaa.
Kärkihankkeena Kotkan Nuorisoteatterin rockmusikaali
Kymenlaakson rahaston 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin Kotkan Nuorisoteatterille Shell’s Angles -rockmusikaalin kantaesityksen valmistamiseen. Musikaali perustuu Jyri Paretskoin kirjoittamaan nuortenromaaniin, joka on palkittu Topelius- ja Laivakello -palkinnoilla. Teoksen näyttämöversioon sävelletään ja sanoitetaan rockhenkistä musiikkia. Hankkeen tavoitteena on löytää erityisesti nuoret miehet teatterikatsomoon sekä lisätä tavoitteellista yhteistä tekemistä Kotkassa. Lisäksi hankkeessa kootaan nuorisovetoisia ja nuortenkielisiä markkinointitapoja kulttuuritoimijoille.
Rockmusikaali toteutetaan Kotkan kaupunginteatterin teatterikuraattorin, tuotantotyöryhmän sekä Kotkan Nuorisoteatteriyhdistyksen hallituksen voimin yhteistyössä kaupungin kulttuuri- ja nuorisotyön yksiköiden/etsivän nuorisotyön ohjelmien, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston musiikkialan/Kymen Konservatorion sekä kotkalaisten yritysten kanssa. Kaiken kaikkiaan rockmusikaalin toteuttamiseen arvioidaan osallistuvan n. 50 eri-ikäistä nuorta ja 15 esittävien taiteiden ja media-alan ammattilaista.
Vuoropuhelu maakunnan kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken jatkuu
Kaakonkulman Kulttuurimylly ry sai apurahaa uudenlaiseen kulttuuriin ja kieleen pohjautuvan toimintamuodon käynnistämiseen ja kehittämiseen. Yhdistyksen ylläpitämässä Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä toteutettavan hankkeen tavoitteena on rakentaa ja tukea vuorovaikutusta maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja kantasuomalaisten välillä/kesken. Ideana on vahvistaa ja rikastaa osallistujien kielellistä ilmaisutaitoa tunteiden ja ajatusten välittämiseksi kohtaamistilanteissa.
Myllyssä järjestäviin kirjailijailtoihin kutsutaan maahanmuuttajataustaisia ja turvapaikan saaneita kirjailijoita kertomaan kirjoistaan ja kirjoittamisestaan. Hankkeessa perustetaan myös maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kirjoittajaryhmä, joka tuottaa omiin muistoihin ja kulttuuritaustaan pohjautuvia tarinoita. Yhteistyössä Muistojen Talon kanssa toteutetaan lisäksi luovaan muistelutyön muistorasiamenetelmään perustuva Kulttuurinen matkalaukku -työpajatoiminta. Hanke toteutetaan vuosien 2017-2018 aikana.
Muuttoliikettä ja kulttuurien kohtaamista käsitellään myös tanssitaiteilijoiden Thomas Freundlichin ja Neil Owensin tanssiteoksessa Immigrant. Tanssiteos ottaa kantaa siihen, että omina pidetyt traditiot ovat itse asiassa syntyneet muuttoliikkeiden seurauksena, kun eri kulttuurit kohtaavat ja saavat vaikutteita toisistaan. Hankkeessa järjestettävissä työpajoissa nuoret voivat tanssin ja musiikin keinoin tutkia identiteetin, perinteiden ja kulttuurien välillä siirtyvien vaikutteiden teemoja. Hanke toteutetaan vuoden 2017 aikana.
Tukea monipuoliseen tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan
Kokovuotisia 24 000 euron suuruisia työskentelyapurahoja myönnettiin yksi tieteen ja kolme taiteen puolelle. Taiteen kokovuotisen saivat kuvatait. maisteri Johanna HammarbergKadonnut kirje -mobiiliesityksen valmistamiseen, tait. kand. Jussi LehtomäkiSirkuskaupunki-romaanin kirjoittamiseen ja kuvatait. maisteri Heini Nieminen taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotinen myönnettiin fil. maisteri Essi Korhoselle suomalaisten hyttysten kantamia viruksia käsittelevän väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tieteelle kaksi ja taiteelle seitsemän. Medianomi Piipa Toivonen sai 10 kk apurahan (20 000 euroa) taiteelliseen työskentelyyn, fil. maisteri Maaria Päivinen puolivuotisen (12 000 euroa) romaanin kirjoittamiseen.
Tieteen puolella väitöskirjatyötä ja väitöksen jälkeistä tutkimusta sekä muuta tutkimustyötä tuettiin puolivuotisilla apurahoilla ja ne menivät fil. maisteri Regina Budille, valtiotiet. maisteri Tomi Kokkoselle, fil. maisteri Anni Lappelalle, terveystiet. maisteri Ville Metsärinteelle sekä fil. maisteri Katariina Rantalaiselle, fil. tohtori Tuomo Takalalle ja tekn. tohtori Kyllikki Taipale-Erävalalle.
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakaa tänä keväänä apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä lähes 1,2 miljoonaa euroa.
Tästä rahamäärästä 40 000 euroa jaetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä varsinaissuomalaisille, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa menestyneille ylioppilaille ja lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille.
Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Varsinais-Suomen rahasto myönsi Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:lle, joka sai tukea Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman dokumentointiin sekä aiheeseen liittyvän näyttelyn ja symposiumin toteuttamiseen. Paimionjokilaakso on maan vanhimpia kulttuurimaisemia, jonka pitkän aikavälin muutosta perinteisestä maatalousmaisemasta modernin viljelyteknologian alueeksi hanke tuo esiin kuvataiteen, kuvanveiston ja mediataiteen keinoin. Hankkeen näyttely järjestetään Someron Kivimeijerissä.
16.5.2017 Naantalissa pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 88:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi maakuntarahasto ojensi 10 000 euron palkinnon turkulaiselle toimittajalle Jouko Grönholmille.
Kilpailu apurahoista on kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 1 084 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 18 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 8 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 18 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 27 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.
Palkinto ansiokkaasta toimittajan työstä
Varsinais-Suomen rahaston hoitokunta palkitsi toimittaja Jouko Grönholmin arvostetusta journalistin työstä sekä kulttuuriarvojen esiintuomisesta. Grönholm on Turun historian ja turkulaisen kirjallisuuden tunnustettu asiantuntija ja kirjallisuuskriitikko. Vuosijuhlassa palkinnon ojentanut rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Hannu Salmi totesi Grönholmin lisäksi profiloituneen Baltian ja erityisesti Viron kulttuurin ja kirjallisuuden tuntijana.
Vuosijuhlan teemana itsenäisyys
Varsinais-Suomen rahaston vuosijuhlan teemaksi oli tänä vuonna valittu itsenäisyyden juhlavuosi. Juhlapuheessaan Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Riitta Pyykkö valotti teemaa ajankohtaisella otsikolla ”Oma kieli, oma ääni”. Taiteilijat Ishmael Falke ja Sandrina Lindgren esittivät juhlassa kohtauksen teoksesta ”Trafika”. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasivat Kuninkaantien muusikot ja sopraano Tuuli Lindeberg otteilla teoksesta Marc’Antonio e Cleopatra.
Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen rahaston arvostelijapalkinnon (à 10 000 euroa) saivat tänä vuonna taiteen tutkija, taidekriitikko Sini Mononen sekä tietokirjailija, dosentti Harri Kalha.
Palkinnot luovutettiin Kiasmassa 16.5.2017. Palkinto myönnetään ansioituneelle taidearvostelijalle kolmen vuoden välein.
FM Sini Mononen (s. 1981) on toiminut monialaisesti ja monipuolisesti taiteen tutkijana ja kriitikkona. Hänen kiinnostuksensa ja tutkimuksensa kohteena ovat olleet erityisesti nykytaide sekä musiikki, tarkemmin musiikin ja väkivallan suhde, väkivaltaisen kokemuksen musiikilliset esitykset sekä yhteiskunnalliset kysymykset audiovisuaalisessa taiteessa. Tällä hetkellä hän opettaa estetiikkaa ja kritiikkiä ja valmistelee Turun yliopistoon väitöskirjaa musiikkitieteen alalta. Väitöskirjatutkimuksensa kautta Sini Mononen on siirtynyt myös kansainvälisen tiedeyhteisön foorumeille.
Sini Mononen edustaa uutta kriitikkosukupolvea, joka on löytänyt internetin luontevaksi julkaisukanavakseen. Esimerkiksi verkkolehti Mustekalaan Mononen on paitsi kirjoittanut aktiivisesti kritiikkiä myös toiminut sen päätoimittajana, ja hänen päätoimittajakaudellaan vuonna 2014 lehti palkittiin Taiteen valtionpalkinnolla. Jo tuolloin Mononen korosti kriitikoiden ja taidepuheen välttämättömyyttä sen uhanalaisuudesta riippumatta; taidekritiikin tulee löytää yhteiskunnallisen aktivismin piirteensä ja saadakseen sanansa kuuluviin toimia vaikka vapaaehtoisvoimin. Mustekala onkin erinomainen esimerkki siitä, miten Monosen asenne on johtanut näkyviin tuloksiin.
Aktiivisena kriitikkona Sini Mononen on toiminut vuodesta 2005. Hän on kirjoittanut perinteistä taidekritiikkiä printtimediaan, mutta luonut ennakkoluulottomasti uusia tapoja myös taidekirjoittamiseen. Nykykriitikkona Sini Mononen ei piiloudu sanojensa taakse, vaan astuu vuorovaikutteiseen yhteistyöhön taiteilijan kanssa. Kuvataiteessa häntä kiinnostaa erityisesti uusmaterialistinen nykytaide.
FT Harri Kalha (s. 1962) tunnetaan monipuolisena kolumnistina, kuraattorina, tietokirjailijana ja tutkimuksen popularisoijana. Hän on kolmen oppialan dosentti, jonka erityisalaa ovat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Kalha on julkaissut toistakymmentä teosta, muun muassa Magnus Enckell, Tapaus Havis Amanda, Oletettu pyöreä (toim.), Pornoakatemia! (toim.), Tapaus Neitsythuorakirkko (yhdessä Juulia Jyrängin kanssa) ja Tom of Finland – Taidetta seksin vuoksi. Hänet on myös palkittu useista teoksista ja on nimetty Finlandia-ehdokkaaksi teoksillaan Kokottien kultakausi ja Rut Bryk: Elämän taide.
Harri Kalha on kriittinen ja luova ajattelija-kirjoittaja, jonka tärkeimmät valtit ovat uteliaisuus ja rohkeus tarttua tabuinakin pidettyihin aiheisiin. Hän kirjoittaa yleistajuisesti ja moralisoimatta kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin marginaalisista aiheista ja nostaa valokeilaan valtavirtakulttuurilta näkymättömiin jääneitä aiheita ja teemoja. Kalha avaa yllättäviä näkökulmia ja uudistaa siten tapaamme tulkita taidetta ja visuaalista kulttuuria. Kalha on perehtynyt syvällisesti taidehistoriaan ja ammentaa siitä analysoidessaan taiturimaisesti nykykulttuurin ilmiöitä mainonnasta muotoiluun ja pornografiaan.
Harri Kalha on laajentanut perinteisen kriitikon työtä. Hänen medioitaan ovat lyhyet kolumnit, pitkät esseemäiset kirjat ja taidenäyttelyt. Harri Kalha myös opettaa yliopistoissa ja taideoppilaitoksissa ja on pedagogisesti sensitiivinen, vastuunsa tunteva, kannustava, opiskelijoiden tarpeet huomioiva ja opiskelijoiden rakastama opettaja, jonka huomassa kasvaa tulevia kriittisiä ja luovia kirjoittajia.
Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen rahasto on perustettu kunnioittamaan professori E. J. Vehmaksen (1902–1980) elämäntyötä taidearvostelijana. E. J. Vehmaksen palkinto jaetaan ansioituneelle taidearvostelijalle, erityisesti kuvataidearvostelijalle, hakemuksetta vähintään joka kolmas vuosi. Palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. Lars Saari, Juha Heikki Tihinen, Otso Kantokorpi, Hannu Castrén,Jonni Roos ja Leena Kuumola.
Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija, museojohtaja Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi
Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston 58. vuosijuhla järjestettiin lauantaina 13.5. Toivakassa. Juhlassa julkistettiin ja jaettiin rahaston vuoden 2017 apurahat.
Tänä vuonna hakemuksia oli käsittelyssä kaikkiaan 540 kappaletta, joista määräaikaan mennessä vastaanotettuja työskentely- tai kuluapurahahakemuksia oli 528. Kaikkiaan hakemusten yhteissumma oli n. 8,2 miljoonaa euroa, josta tieteeseen haettiin 4,9 miljoonaa euroa ja taiteeseen 3,3 miljoonaa euroa. Määrällisesti taiteen alojen hakemuksia oli 54 % (291 kpl), tieteen 43 % (232 kpl). Lisäksi 3 % (17 kpl) hakemuksista kohdentui muille aloille, kuten perusopintojen tukemiseen.
Apurahan sai 51 hakijaa tai hakijayhteisöä. Haettujen apurahojen lisäksi jaettiin Oy Wilh. Schauman Ab:n rahastosta hakemuksetta 12 opintostipendiä. Juhlassa esiintyivät näyttelijä Aaro Vuotila sekä runoilija Olli-Pekka Tennilä. Vuosijuhlaesitelmän piti professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta otsikolla Tiede ja taide – oksia samasta puusta.
Dosentti, psykol. tohtori Noona Kiurulle myönnettiin 40 000 euron Kärkihankeapuraha nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa käsittelevän Nuorten KOMPASSI -mobiilisovelluksen vaikuttavuustutkimuksen kuluihin.
Tilaisuudessa myönnettiin kaikkiaan 11 kokovuotista työskentelyapurahaa. Niistä tieteen alueille jaettiin kymmenen ja taiteen alueille yksi apuraha. Väitöskirjatyöhön apurahan (24 000 euroa) saivat filosofian maisteri Sirkku Lesonen, yhteiskuntatieteiden maisteri Samuel Lindholm, kasvatustieteen maisteri Heli Muhonen, filosofian maisteri Sanna Ryynänen, filosofian maisteri Jarmo Taskinen sekä filosofian ja terveystieteiden maisteri Pipsa Tuominen. Lisäksi kokovuotisen työskentelyapurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (28 000 euroa) saivat filosofian tohtorit Heidi Ahkola, Kristof Fenyvesi, Riitta Hänninen ja Heta Marttinen. Taiteelliseen työskentelyyn kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) sai kuvataiteilija Jukka Silokunnas.
Taiteellista tai kirjallista työskentelyä sekä väitöskirjatyöskentelyä tuettiin kahdeksalla puolivuotisella apurahalla (12 000 euroa). Apurahan saivat kuvataiteilija Mari Antjärvi, tanssija Saga Elgland, säveltäjä Visa Kuoppala, kirjailija Johannes Lahtinen, tanssija Jaakko Nieminen, kirjailija Eeva-Kaisa Rohas, yhteiskuntatieteen maisteri Tiina Sihto ja filosofian maisteri Kosti Tapio.
Apurahat ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 360 000 euroa ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista yhteensä 221 000 euroa. Suurimmat nimikkorahastojen osuudet maksettiin Elsa ja Frans Marpion rahastosta, Päiviö Hetemäen rahastosta ja Keskisuomalaisen rahastosta.
Vuonna 1958 perustettu Keski-Suomen rahasto on vanhin Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista. Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon.
Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto vietti 46. vuosijuhlaansa Lahdessa 13.5.2017. Rahasto jakoi apurahoja yleis- ja nimikkorahastoista yhteensä 439 000 euroa, kaikkiaan 52 saajalle. Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 289 kpl, yhteissummaltaan runsaat 3,2 miljoonaa euroa. Hakemuksista hyväksyttiin näin ollen 18 prosenttia. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.
Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 65 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 35 prosenttia. Säveltaiteet, kuvataiteet sekä näyttämötaiteet saivat runsaimmin taiteen apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja luonnontieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja lääketieteeseen. Apurahan keskikoko oli 8 400 euroa.
Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna valtiot. maisteri Marina Bergman-Pyykkönen ammatillisia ja organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä käsittelevään väitöskirjatyöhön ja fil. maisteri Yan Sun mikrolevien hyödyntämistä öljyn biopuhdistuksessa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Maakunnallisesti merkittävänä kärkihankeapurahana myönnettiin tradenomi AMK Riikka Mäkelälle ja työryhmälle Kulttuurisukellus-tapahtumaviikon järjestämiseen lapsille, kouluryhmille ja perheille 20 000 euroa sekä Lahden Taidegraafikot ry:lle Luova Kaupunkikeskus -hankkeen toteuttamiseen sekä kurssi- ja koulutustoiminnan kehittämiseen 20 000 euroa.
Professori Timo Kairesalolle Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi H. G. Porthan -mitalin tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä niin ympäristötutkimuksen alalla kuin yliopistotoiminnan juurruttamisessa Päijät-Hämeen maakuntaan.
Vuosijuhlassa esiintyivät apurahansaajista Lahden Konservatorion nuorisopuhallinorkesteri, Verna Kylmänen, harmonikka sekä Meri-Tuuli Risberg, tanssi. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa.
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 12.5.2017 vuosijuhlassaan Tampere-talossa palkinnon ja 87 apurahaa, yhteensä 1 168 000 euroa.
Pirkanmaan rahaston vuoden 2017 palkinto myönnettiin ’signaalien salaisuuksien avaajalle, kansainvälisten yhteyksien rakentajalle’, professori Moncef Gabboujille. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.
Suurimman yksittäisen apurahan eli 40 000 euron Kärkihankeapurahan sai Grafiikanpaja Himmelblau Oy Finlayson Art Area -kuvataidetapahtuman taiteilijakorvauksiin ja näyttelyiden kustannuksiin.
Pirkanmaan rahaston nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen eri aloille, ja apurahansaajien joukossa onkin esimerkiksi useita syöpä- ja sydäntautien tutkijoita. Lisäksi tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna muiden muassa rautakautisten hautojen, kestävän kulutuksen, keskiajan suullisen kommunikaation, vanhenemisen ja älykkäiden koneiden tutkimusta.
Taiteelliseen työskentelyyn kokovuotisen apurahan saivat teatteritieteen maisteri Marika Heiskanen, kuvataiteilija Heta Laitakari, kirjailija Tiina Lehikoinen ja kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola.
Taiteen apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi käsityöopetuksen järjestämiseen maaseudulla, nykysirkustilan perustamiseen, sävellystilauksiin ja ikääntyville miehille suunnatun yhteisöteatteriproduktion toteuttamiseen.
Lasten ja nuorten kulttuurille myönnettiin yhteensä 46 000 euroa.
Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitetuista Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoista jaettiin tänä vuonna 18 000 euroa Syli ry:lle ja 12 000 euroa Tampereen Lastenklinikan Tuelle.
Apurahoista tilastojen valossa
– Tieteen ja taiteen aloille myönnettiin kummallekin 43 apurahaa. Tiede sai yhteensä 713 500 euroa ja taide 444 500 euroa.
– Kokovuotisia, vähintään yhdeksän kuukauden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin 24 ja vähintään puolivuotisia 15 kappaletta.
– Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 12 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.
– Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 046 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 18 128 601 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 946 kappaletta ja hakusumma 15 033 263 euroa.
Kuvataiteilija Sanni Sepän näyttely
Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Majakka-tilassa avattiin kuvataiteilija Sanni Sepän näyttely. Näyttelyn avasi museonjohtaja Taina Myllyharju, ja se on avoinna yleisölle 13.–21.5.2017 ja 25.–28.5.2017 arkisin klo 9–18 ja aina, kun talossa tapahtuu.
Vuosijuhlassa nuoret esillä
Maamme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa pääsivät esiin Suomen tulevaisuuden tekijät, nuoret. Juhlan aloitti kantaesitys rahaston tilausteoksesta Telki, jonka säveltäjä on tamperelainen, vuonna 1990 syntynyt Roope Mäenpää. Orkesterina toimi Pirkanmaan musiikkiopiston Sinfonietta johtajanaan Tiina Kaukinen. Lisäksi juhlassa esiintyivät huilisti Henna Nieminen, viulisti Iidamari Ahonen ja pianisti Sofia Stasevska.
Juhlapuheen vuosijuhlassa piti kansanedustaja Pekka Haavisto.
Pohjois-Savon rahaston 54. vuosijuhlaa ja apurahojen jakotilaisuutta vietettiin Kuopion kaupungintalolla perjantaina 12.5.2017. Tänä vuonna rahasto jakoi yhteensä 981 000 euroa 77 apurahana.
Pohjois-Savon rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (kuva: Petri Laitinen)
Pohjois-Savon rahasto myönsi 43 tiedeapurahaa, yhteensä 643 000 euroa. Taiteen tukemiseen jaettiin 34 apurahaa kaikkiaan 338 000 euroa. Apurahoja myönnettiin eniten lääketieteeseen ja säveltaiteeseen.
Kärkihanke-apuraha, 40 000 euroa, myönnettiin Itä-Suomen Muoto ry:lle Design Week Kuopio -kaupunkitapahtuman järjestämiseen. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin viisitoista, suuruudeltaan 24 000 euroa tai väiteilleille 28 000 euroa.
Pohjois-Savon rahastoon saapuneiden hakemusten määrä laski hieman edellisvuodesta. Tänä vuonna hakemuksia tuli 518 (viime vuonna 579) ja niillä anottiin yhteensä lähes 8 500 000 euroa. Hakemuksia tuli tieteisiin 261 ja taiteisiin 257 kappaletta.
Vuosijuhlassa jaettiin myös Itä-Suomen yliopiston ja Savon Sanomien myöntämä Saima-mitali professori Markku Laaksolle. Hän piti juhlapuheen aiheesta Mitä geenitutkimukset ovat meille opettaneet? Taiteilija Taru Mäntysen suunnittelema mitali myönnetään vuosittain tunnustukseksi suomalaisen henkisen ja taloudellisen kehityksen kansalliselle vaikuttajalle.
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto jakoi apurahoina yli 1 100 000 euroa vuosijuhlassaan Porvoon Taidetehtaalla 12.5.2017. Sarjakuvataiteilija Pertti Jarlalle myönnettiin 15 000 euron palkinto ”monimielisten väärinkäsitysten jokapäiväisestä sarjanaurusta”.
Kärkihankeapurahana myönnettiin 40 000 euroa Lapinlahden Lähteen Tukiyhdistys ry:lle Iso-Britanniassa kehitetyn Open Cinema -konseptin mukaisen elokuvateatterin perustamiseen Lapinlahden Lähteelle. Elokuvaklubi on tarkoitettu kodittomille, syrjäytyneille ja muutoin haavoittuvassa asemassa oleville. Klubissa katsotaan elokuvia ja dokumentteja, keskustellaan niistä ja myös tehdään niitä itse elokuva-ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on aktivoida, inspiroida, kehittää osallistujien taitoja ja itsetuntoa sekä antaa kulttuurikokemuksia myös niille, joilla ei muuten olisi tätä mahdollisuutta. Iso-Britanniassa Open Cinema -elokuvaklubeihin osallistuvien itsetunto, luovuus, hyvinvointi, perhe- ja ystävyyssuhteet sekä koulutukseen ja työhön hakeutuminen ovat vahvistuneet. Tavoitteena on pidemmällä tähtäimellä luoda Suomeen yhteisöllisten Open Cinema -elokuvateattereiden kansallinen verkosto.
Koko Jazzin Kannatusyhdistys ry sai 36 000 euroa Jazz meets Dance/Circus/Theater-hankkeen osadokumentointiin. Viikoittain vaihtuva jazzyhtye ja nykysirkuksen, – teatterin ja -tanssin ryhmä rakentavat yhteisen teoksen, jossa improvisaatio ja rytmitys nousevat vahvoiksi työvälineiksi taidemuotojen kohtaamisessa. Jokaiseen esityskokonaisuuteen luodaan uniikkia, hologrammeihin pohjautuvaa 3D-videotaidetta. Dokumenttisarja tuo esille suomalaisen jazz-, video- ja esitystaiteen parhaat tekijät. Musiikin maisteri, pianotaiteilija Maria Suokas ja työryhmä saivat 24 000 euron apurahan monitaiteellisen melodraamaesityksen valmistamiseen Leevi Madetojan oopperasta Juha. Melodraamaprojektin tavoitteena on tuoda Madetojan Juhan hienous esiin ketterällä ja moniin kokeellisiinkin suuntiin taipuvalla melodraamaformaatilla. Työryhmä haluaa osoittaa, miten raskaan ja kalliin koneiston vaativasta teoksesta voi luovalla asenteella muokata kevyen, mutta taiteellisesti korkeatasoisen version, joka taipuu esitettäväksi helposti lähestyttävissä paikoissa. Toimittaja Erkka Mykkäselle ja Ei naurata -työryhmälle myönnettiin 24 000 euroa stand up -koomikkoja käsittelevän piendokumenttisarjan tekemiseen.
Uudenmaan rahaston apurahan avulla järjestetään useita tapahtumia ja festivaaleja, mm. ensimmäinen Hvitträsk Chamber Music Festival vuonna 2018, Tuusulanjärvi-ilmiötä juhlistava tapahtumaviikonloppu Järvenpäässä, Porvoon Åfest -sarjakuvafestivaali, Call out Jam -katutanssijamit, lasten ja nuorten ILMIfestivaali, UrbanApa-festivaali, Nurmijärven Kivi-juhlat, Etno-Espa-nykykansanmusiikkitapahtuma, Porvoo Jazz Festival, pohjoismainen LHBTIQ-kuorofestivaali, Syksy Soi! -festivaali Nurmijärvellä ja ulkoilmaelokuvatapahtuma Kivinokan uimarannalla.
Apurahan sai 123 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli 2032 kappaletta (v. 2016 hakemuksia tuli 1872), niiden yhteissumma oli liki 28 miljoonaa euroa (v. 2016 yhteissumma oli 24 milj.). Hakemusten läpimenoprosentti oli 6,2 (v. 2016 läpimenoprosentti oli 6,3). Apurahojen keskisuuruus kasvoi 8 800 euroon (v. 2016 keskisuuruus oli 7 600 euroa). Apurahansaajista 25 % edusti kuvataiteita, 20 % säveltaiteita ja 16 % näyttämötaiteita. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 2–10 % apurahansaajista. Puolivuotisen tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 30 henkilöä.
Vuosijuhla Porvoon Taidetehtaalla
Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi. Vuosijuhlassa esiintyi monipuolisesti Uudenmaan rahaston aiempien vuosien apurahansaajia. Porvoolainen nukketeatteritaiteilija Anne Lihavainen ihastutti yleisöä varjoteatteriesityksellään Joutsenen siipi. Muusikko Kiureli Sammallahti ja maahanmuuttajista koostuva Avara-yhtye esittivät rytmimusiikkia Iranista, Kurdistanista ja Punjabista. Näyttelijä, hankekoordinaattori Niina Sillanpää Red Nose Companystä esitteli Uudenmaan rahaston turvapaikanhakijoille suunnatun kulttuurihankkeen. Teho Duon kansanmusiikin palkitut viuluvirtuoosit Esko Järvelä ja Tero Hyväluoma panivat viululla koreasti. Porvoolainen tanssitaiteilija Panu Varstala pyöräili lavalle Trash Heroes -polkupyörällään ja esitteli tanssi-siivoushankettaan. Myös juhlayleisö pääsi tanssimaan Varstalan ohjaamana Tanssin vuoden koreografian. Uudenmaan rahaston puheenjohtaja Juha Ilonen johdatteli juhlayleisön rahaston apurahoihin ja jakoi palkinnon ja Kärkihankeapurahan yhdessä rahaston asiamies Leena Tammivuoren kanssa.
Uudenmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se tukee taidetta, kulttuuria ja kotiseututyötä Uudellamaalla.
Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Antti Lahti ja Panu Varstala
– No se lähti liikkeelle hassusta ajatuksesta, että olisiko paras kesätyö sellainen, missä arjen supersankarit ajaisivat pyörillä, siivoaisivat ja tanssisivat ympäri kaupunkia. Laitoin idean Facebookiin ja tanssijakollega Antti Lahti vastasi heti, että hän on mukana, muistelee tanssija-koreografi Panu Varstala tanssivien roskasankareiden alkua.
– Trash Heroes on kaupunkiesitys ja meidän ehdotuksemme paremmasta kaupungista. Jokainen pystyy tekemään pieniä tekoja ympäristönsä viihtyvyyden ja ihmisten hyvinvoinnin eteen, Varstala toteaa.
Esityksen ideana on, että ajetaan kaupungissa ympäristöystävällisesti pyörillä, pysähdytään, siivotaan alue roskista, laitetaan musiikki soimaan ja sitten pistetään tanssiksi.
Ei ihan mitä tahansa pyöriä
Parivaljakko kiertää ahkerasti Suomea festareilla ja erilaisissa tapahtumissa. Tyylikkäät mustat pyörät ovat asianmukaisesti tarkoitukseen tuunattuja. Toisen pyörän edessä on laatikko, joka kätkee sisäänsä hyvin varustellun, aurinkoenergialla toimivan dj-pöydän. Toisesta pyörästä löytyy lyömäsoitinsetti. Ja molemmissa on tietenkin roskanpoimija. Varusteineen pyörät ovat painavia menopelejä.
– Varsinkin Antin dj-pyörän kanssa menee ylämäissä kyllä työntöhommiksi, Varstala naurahtaa.
Tänä kesänä pyöriin asennetaan sähkömoottorit, jolloin matkanteko kevenee ja nopeutuu.
Suomalainenkin osaa heittäytyä
Trash Heroes on mukana valtakunnallisessa Koko Suomi tanssii -kampanjassa, joka on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen tanssii tai kokee tanssia tänä vuonna. Yleisö on tervetullut osallistumaan myös Trash Heroes -esitykseen. Jähmeiksikin luonnehditut suomalaiset ovat lähteneet tanssin pyörteisiin Varstalan mukaan innolla.
– Harvemmin taide-esityksissä käy niin, että joku tulee tutustumaan tekniikkaan. Trash Heroes on esityksenä monitahoinen ja mahdollistaa erilaisia kohtaamisia. Ihmiset tulevat mielellään juttelemaan, ja aiheet vaihtelevat taiteesta ja tanssista musiikkiin, tekniikkaan ja luontoasioihin.
Trash Heroes alkaa kiertää syksyllä myös kouluissa ja päiväkodeissa. Kokemuksia erilaisista lasten ja nuorten tapahtumista kaksikolla jo onkin, ja he odottavat vierailuja kovasti.
– Se, miten uusi juttu menee läpi lapsilla ja nuorilla, on pitkälti sidoksissa siihen, miten innoissamme me aikuiset asiasta olemme ja miten osaamme innostaa heidät mukaan. Lapset ottavat meistä mallia, aikaisemmin opettajanakin toiminut Varstala pohtii.
Trash Heroes leviää maailmalle
Esityksen maine on kiirinyt myös Suomen ulkopuolelle. Toimintamalli on käännetty jo italiaksi ja yhteydenottoja on tullut muun muassa Brasiliasta, Australiasta, Puolasta, Amerikasta ja Filippiineiltä.
– Meidän formaattia saa vapaasti käyttää kuka tahansa halukas missä tahansa. Sehän on vain hienoa, jos hyvä juttu leviää! Mielellämme kerromme, miten pyörät on suunniteltu ja rakennettu ja miten tämä kuvio toimii. Meillä on apuna ja tukena monta asiantuntijaa ja yhteistyökumppania, joita ilman tämä ei olisi mahdollista. Edellytämme heiltäkin kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista.
Juttelumme lomassa Varstala tarttuu roskanpoimijaan ja keräilee samalla tottuneesti roskia ja tupakan tumppeja puiston penkin ympäriltä ja polulta roskakoriin. Hän naurahtaa, kun seuraan toimenpidettä.
– Tästä on tullut tapa. Roskien poimimista on vaikea lopettaa. Nostan yhden roskan ja huomaan, että tuossahan on vielä yksi. Ja tuossa. Ja vielä tuollakin.
Ei olisi pahitteeksi, jos tapa tarttuisi meihin jokaiseen.
Hanke sai lisärahoitusta vuonna 2019, kun Arts Management Helsinki Oy:lle myönnettiin 100 000 euron Taide²-apuraha TRASH HEROES -tanssikiertuehankkeen toteuttamiseen. Lisätietoa Taide²-apurahoista löydät täältä.
