Etelä-Karjalan rahaston vuoden 2017 kulttuuripalkinto myönnettiin kulttuurituottaja AMK Virve Niiraselle 'kulttuurin kehittämisen palosta, luovasta yrittämisestä'.

Vuonna 1963 syntyi ruokolahtelaisperheeseen tyttö, joka sai vanhemmiltaan Virve-nimen lisäksi verenperintönä rakkauden kulttuuriin. Kotiväki järjesti itse paljon erilaisia tapahtumia ja oli monessa mukana, joten tapahtumat ja niissä esiintyminen tulivat Virvelle jo nuorella iällä tutuksi. Esiintyipä hän noin viiden vuoden ikäisenä Peppi Pitkätossunakin, kun lukemiselta, piirtämiseltä, kirjoittamiselta ja musiikkiharrastuksiltaan ehti. Myöhemmin opiskeluaikana harrastuksiin tulivat mukaan kansantanssit, jazz-tanssi ja kuorolaulu.

Lukion jälkeen kiinnostus kulttuurialalle sai Virven hakeutumaan Joutsenon opiston kulttuuritoiminnan linjalle. Ammatinvalinta osoittautui erinomaiseksi työntilanteen kannalta, sillä samoihin aikoihin tuli voimaan laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Kunnat perustivat kulttuurisihteerien ja -ohjaajien virkoja, ja niin 21-vuotiaan Virvenkin ura käynnistyi Lapinlahden kulttuurisihteerinä Ylä-Savossa. Polveilevan urapolun aikana Virve haki aktiivisesti monenlaista lisäkoulutusta, ja kulttuurituottajan tutkinnon hän suoritti Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Joutsenon yksikössä vuonna 2003. Kulttuurialalta löytyi myöhemmin myös puoliso Jari arkea jakamaan, ja perheen perustamisen aikoihin ajatus paluusta kotimaisemiin alkoi hiljalleen kypsyä. Mielenkiintoisista työtarjouksista pisimmän korren veti Ruokolahden kulttuuriohjaajan virka.

Kulttuurisihteerin tehtäviä eri kunnissa hoitaessaan Niiranen mietti työn kehittämistä.

– Jo Valkealan aikoina olin pohtinut, eikö kunnallista kulttuurityötä voisi tehdä jotenkin toisinkin. Eikö sitä voisi kehittää paremmaksi ja ihmisläheisemmäksi. Tämä ajatus kypsyi ja vaivasi, ja viimein mieheni kanssa päädyimme perustamaan oman yrityksen, Niiranen muistelee.

Kulttuuripalvelu Kaiku perustettiin kesällä 1999 ja varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2000 alusta. Liikkeellelähtöä edesauttoi Ruokolahden kunnan ennakkoluulottomuus ja avoimuus uudenlaista kokeilua kohtaan. Kunta nimittäin päätti aloittaa Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n kanssa kolmivuotisen kokeilun, jonka tarkoituksena oli testata, miten kunnan yleisiä kulttuuripalveluja voi tuottaa ostopalveluina. Ruokolahden hyvien kokemusten rohkaisemana myös Luumäen kunta käynnisti yhteistyön Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:n kanssa. Ruokolahden ja Luumäen lisäksi Kaiku on tuottanut kunnallisia kulttuuripalveluja yksittäisinä tapahtumina myös muihin Etelä-Karjalan kuntiin.

Kulttuurityössä ja yrittäjänä olemisessa on paljon samoja piirteitä.

– Molemmat ovat elämäntapa-ammatteja. Molemmissa täytyy tuntea työtään kohtaan innostusta, intohimoa, kehittämisen paloa, uuden etsimistä ja löytämisen riemua. Kummassakaan ei tunteja lasketa. Vapaaehtoisuus, talkootyö, varsinainen työ, harrastukset, nämä kaikki sulautuvat kulttuurityössä yhdeksi innostavaksi kokonaisuudeksi, ihmisten kanssa yhdessä toimimiseksi, pohtii Niiranen.

Työkalut toiminnantäyteisen kulttuuriyrittäjän rentoutumiseen ovat lähellä.

– Kun haluan rentoutua, viihdyn oman perheemme, johon kuuluvat mieheni lisäksi neljä lastamme ja heidän kumppaninsa, kanssa.  Retkeilen metsissä, istun kannon nokassa hiljaisuudessa. Hoidan laajaa eläinkuntaamme, johon kuuluu koiria, kissoja ja hevosia. Siinä ne minulle tärkeimmät: perhe, kulttuuri ja luonto.  Tässä järjestyksessä.

 

Lisätiedot:

Etelä-Karjalan rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi