Taiteilijoille avautuu uusi tukimuoto kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi. Suomen Kulttuurirahasto julistaa haettavaksi apurahoja ulkomaisen oleskelujakson kuluihin vapaavalintaisessa kohteessa. Lisäksi Kulttuurirahaston residenssiohjelma laajenee uudella kohteella Sydneyssä.

Kulttuurirahasto tuo elokuussa 2017 haettavaksi uuden liikkuvuusapurahan, jolla voi kattaa taiteellisen työskentelyn kuluja ulkomailla. Liikkuvuusapurahaa voivat hakea taiteilijat yksin tai työryhmänä kaikilta taiteen aloilta yli kahden viikon kestoisiin ulkomaanmatkoihin. Haettava apuraha on suuruudeltaan 3 000–10 000 euroa.

”Oman residenssiohjelmamme lisäksi haluamme tarjota taiteilijoille tukea myös muuhun kansainväliseen toimintaan, ja siten luoda mahdollisuuksia uusiin taiteellisiin avauksiin”, Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen kuvailee.

Uusi residenssikohde Australian Sydneyssä

Kulttuurirahaston monipuolinen residenssiohjelma laajenee, kun elokuussa 2017 aukeaa haku Artspaceen Australian Sydneyssä. Residenssiin myönnetään kolmen kuukauden työskentelyapuraha yhdelle taiteilijalle tai taiteilijaparille kesäkuusta elokuuhun 2018. Artspace tarjoaa residenssitaiteilijoilleen paitsi tukea taiteelliseen työskentelyyn myös pääsyn University of New South Walesin Paddingtonin kampuksen työtiloihin.

Residenssiohjelman kohteiden valinnassa asiantuntijana toimivan HIAP:n (Helsinki International Artist Programme) johtaja Juha Huuskonen iloitsee Australian lisäyksestä residenssikohteisiin: ”Australian nykytaidekenttä on erittäin dynaaminen. Artspace on yksi vanhimmista ja arvostetuimmista residenssiorganisaatioista, joka on nykyisen johtajan Alexie Glass-Kantorin toimikaudella laajentunut monipuoliseksi taideorganisaatioksi. Ohjelma on hieno mahdollisuus suomalaisille taiteilijoille kehittää omaa taiteellista toimintaansa.”

Residenssikohteita eri taiteen aloille

Muita vuodelle 2018 haussa olevia residenssikohteita ovat O Espaço do Tempo Portugalissa tanssijoille ja näyttämötaiteiden työryhmille, Hôtel Chevillon Ranskassa kirjailijoille, kääntäjille sekä kuvataitelijoille ja SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa sekä Tokyo Wondersite Japanissa kuvataiteilijoille.

Työskentelyapuraha residensseihin on 2 000 euroa kuukaudessa, O Espaço do Tempoon 500 euroa viikossa.

”Residenssijakso tarjoaa taiteilijoille työskentelyaikaa irti omasta arjesta ja myös tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Residenssikumppanimme ovat erittäin korkeatasoisia kohteita, joihin on ilo lähettää suomalaisia taiteilijoita”, toteaa Ruohonen.

Residenssipaikat vuodelle 2018 ovat haettavissa 10.–31.8.2017. Lisätietoja liikkuvuusapurahasta löytyy täältä ja residensseistä täältä.

Lisätietoja:

Johanna Ruohonen, erityisasiantuntija ja museonjohtaja, Suomen Kulttuurirahasto, p. 09 6128 1247, johanna.ruohonen(at)skr.fi

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat kohteet ovat merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa, arvokasta rakennusperintöä ja kansainvälisestikin tunnustettuja.

Aallon suunnittelema liike- ja toimistorakennus Rautatalo Kluuvin kaupunginosassa Keskuskadulla voitti uuden liiketalon suunnittelukutsukilpailun vuonna 1951 ja valmistui 1955. Sen omistavat kolme suomalaista säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Jenni ja Antti Wihurin rahasto ja Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto. Rautatalo on merkittävä toimistoarkkitehtuurin pioneerirakennus, jossa käytettyjä yksityiskohtia on nähtävissä myös Aallon myöhemmissä töissä. Ehkä tunnetuin yksityiskohta on messinkinen ovenvedin, jonka Aalto suunnitteli Rautataloon.

Rautatalon sydän on sen hieno Marmoripiha, joka on rakennuksen toiminnallinen keskus ja tärkeä valonlähde maineikkaine valokattoineen. Viimeiset parikymmentä vuotta Marmoripiha on ollut suljettuna yleisöltä, mutta elokuussa tähän tulee muutos, kun siinä aloittaa toimintansa Ravintola Marmoripiha by Dylan.

Rakennussuojelulailla suojellussa Rautatalossa on parhaillaan käynnissä julkisivujen ja sisätilojen kunnostustyöt, joita tehdään Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen ja säilyttäen tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aallon säätiön kanssa. Arkkitehtina toimii Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto SarcOy:stä. Kunnostustyöt valmistuvat kesän aikana.

Pääkaupunkiseudulla toimiva vuonna 1997 perustettu Soupster Family koostuu useista erityylisistä ravintoloista, juhlatiloista ja catering- sekä konsultointipalveluista. Marmoripiha by Dylan on uusin Dylan lounasravintolaperheen ravintola ja koko konsernin 22. yksikkö. Ravintola Marmoripiha by Dylan kunnioittaa arvokiinteistöä, ja paikan alkuperäinen ajan henki sekä design otetaan huomioon sisustuksessa. Marmoripiha tarjoaa aamupalaa, lounasta ja brunssia, minkä lisäksi tilassa on mahdollista järjestää yritystilaisuuksia ja juhlia.

Kuva: Rautatalon julkisivua Keskuskadulle (© Arkkitehtitoimisto Sarc Oy)

Lisätietoja:     

Terho Kylli, toimitusjohtaja, Rautatalo, p. 0400 423 484, terho.kylli@juhola.com

Miia Pirttijärvi, markkinointipäällikkö, Ravintola Marmoripiha by Dylan, p. 0400 648 841, miia@soupster.com

Sarlotta Narjus, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, p. 040 502 0351, narjus@sarc.fi

PoDoCo-ohjelman (Post Docs in Companies) kautta on kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana myönnetty rahoitus 51 tohtorin ja yrityksen yhteistyöprojektille.

Uusia ratkaisuja prosessiteollisuuden digitalisointiin ja vehnäherkkyyteen

PoDoCo-ohjelman kevään 2017 apurahahakukierroksella yli 400 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria 42 eri tieteenalalta haki mukaan ohjelmaan. 24 eri toimialalla toimivaa pk-yritystä ja suuryritystä halusi investoida tohtorin palkkaamiseen. Lopulta 14 nuorta tohtoria pääsi mukaan ohjelmaan.

Huang Xin tutkii PoDoCo-ohjelmassa yhteistyössä Fazerin kanssa mahdollisuuksia vehnäherkkyyden vähentämiseen. ”Terveyttä ja erityisesti suoliston hyvinvointia edistävät leipomotuotteet ovat keskeinen osa Fazerin tutkimusstrategiaa. PoDoCo-ohjelmassa tehtävä viljaproteiinien tutkimus palvelee näiden tavoitteiden saavuttamisessa”, kuvailee Fazerin tutkimusjohtaja Jussi Loponen hankkeen vaikuttavuutta.

Navid Khajehzadeh kehittää yhdessä Outotec (Finland) Oy:n kanssa ratkaisuja mineraalirikastusprosessien reaaliaikaiseen mineraalimittaukseen ja analysointiin. ”Rikastusprosessien reaaliaikaiseen mineraalimittaukseen ei ole olemassa valmista teknologiaa. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut pohjautuvat vahvaan tutkimukseen ja edistävät prosessiteollisuuden digitalisoitumista parantaen merkittävästi prosessin ohjausmahdollisuuksia”, automaatiokonseptien kehitysjohtaja Jani Kaartinen kuvaa yhteishankkeen taustaa.

Eräs tohtorin palkkaavista yrityksistä on Orion Corporation, joka kehittää yhdessä Henrik Paavilaisen kanssa uutta mallia hermorappeuman ja neuropaattisen kivun tutkimiseen. ”Neurorappeumasairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja MS-tauti, ovat alati kasvava ongelma maailmassa. Nykyiset hoidot eivät paranna tautia ja hoitovaste on vajavainen. Myös neuropaattisen kivun hoito nykylääkkein on haastavaa, koska kivun taustalla olevia syntymekanismeja ei tunneta tarpeeksi hyvin”, tohtori Henrik Paavilainen taustoittaa Orionin kanssa toteutettavaa yhteishankettaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi malli hermorappeuman ja neuropaattisen kivun tutkimiseen, mikä mahdollistaa sairauksien paremman ymmärtämisen ja uusien lääkeratkaisujen kehittämisen. 

PoDoCo-apurahoja myönnetty jo 51 projektille

PoDoCo-ohjelma lanseerattiin keväällä 2015. Neljän apurahahakukierroksen myötä ohjelman kautta on myönnetty rahoitus yhteensä 51 tohtorin ja yrityksen yhteistyöprojektille. Ensimmäiset projektit ovat päättymässä kuluvan vuoden aikana, ja kokemukset yhteisprojekteista ovat sekä yritysten että tohtoreiden näkemyksen mukaan hyvät.

”Olemme onnistuneet vakiinnuttamaan PoDoCo-ohjelman osaksi tohtorintutkinnon jälkeisiä mahdollisuuksia. 51 rahoitetun projektin kautta uskon ohjelmalla olevan keskeinen merkitys yritysten ja tohtoreiden välisen yhteistyön edistämisessä. Ohjelma tarjoaa tohtoreille konkreettisen mahdollisuuden yksityiselle sektorille työllistymisessä ja edistää yritysten pitkäjänteistä strategista uusiutumista”, PoDoCo-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja professori Yrjö Neuvo kuvaa ohjelman vaikuttavuutta.  

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sijoittaen ohjelmaan vuosittain yhteensä lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

Seuraava apurahahakukierros syksyllä 2017

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 15.9.–3.11.2017. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö. 

PoDoCon kevään 2017 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Essi Huttu, DIMECC Oy, essi.huttu(at)dimecc.com
PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo(at)aalto.fi

PoDoCo-ohjelman toteuttaja on DIMECC Oy. DIMECC Oy on johtavien yritysten ja tutkimuslaitosten omistama digiajan innovaatioalusta, joka yhdistää Suomen valmistavan ja digitaalisen teollisuuden sekä akateemisen tutkimuksen parhaat voimat.

www.podoco.fi

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi 631 000 euroa alueen taiteen ja tieteen tukemiseen. 15 000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin tieteen ja taiteen moniosaajalle, Risto Laitiselle.

Pohjois-Pohjanmaan rahasto jakoi 26.5.2017 Oulun yliopistossa järjestetyssä vuosijuhlassaan apurahoina, palkintona ja taidelahjoituksena historialliset 631 000 euroa. Apurahoja jaettiin yhteensä 55 ja professori Risto Laitiselle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto ansioistaan sekä tuotteliaana tieteilijänä että taiteilijana. Lisäksi julkistettiin taidelahjoitus Oulun kaupungille.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Oulun yliopiston Saalastinsalissa. Juhlapuheen Onko yrityksillä yhteiskuntavastuuta? piti kauppaneuvos, toimitusjohtaja Timo Levo, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan varapuheenjohtajana. Juhlan musiikillisesta annista vastasi Yliopiston kamariorkesteri.

Apurahojen painopiste oli tieteessä

Pohjois-Pohjanmaan rahasto vastaanotti 676 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 55:lle hakijalle. Tänä vuonna sekä haettujen että myönnettyjen apurahojen painopiste oli tieteessä. Tieteen osuus hakemuksista oli 52 % ja taiteen 48 %. Haettujen apurahojen yhteisarvo oli 10,7 miljoonaa euroa.

Apurahoja myönnettiin eri tieteen ja taiteen aloille kunkin alan hakupaineen pohjalta. Myös monialaisia ja tiedettä ja taidetta yhdistäviä hankkeita tuettiin tänä vuonna.

Taiteen maisteri Ulla Autio ja taiteen kandidaatti Armi Jokitalo suunnittelevat yhteensä kuuden kuukauden työskentelyapurahan (12 000 euroa) turvin Oulun yliopistolliseen sairaalaan lapsipotilaiden verinäytteenottotilan, jossa luonto on läsnä moniaistisesti. Suunnittelutyö liittyy suunnitteilla olevaan tutkimukseen siitä, kuinka luontoelementeillä on mahdollisuus lieventää lapsipotilaan kipukokemusta ja helpottaa hankalaa olotilaa.

Kasvatustieteen maisteri, lehtori ja laulunopettaja Mari Leppävuorelle myönnettiin 10 kuukauden mittainen apuraha (20 000 euroa) Eeva, Esko ja Timo Laapaksen rahastosta ihmisäänen fysiologisia ja akustisia piirteitä käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kyseessä on ensimmäinen väitöskirjatyö, jossa tutkitaan CVT-metodin moodien fysiologisia ja akustisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa magneettikuvantamista ja foniatrisia tutkimusmenetelmiä. Tavoitteena on myös vastata ammattialojen välisen kommunikaation parantamiseen ja yhteistyöhön sekä saattaa tulokset pedagogiseen käyttöön.

Professori Netta Iivarille työryhmineen myönnettiin 40 000 euroa kärkihankeapurahana. Työryhmä tutkii ja rakentaa yhteistyössä koulujen kanssa toimintamallia lasten valtaistamiseksi tietotekniikan kehittäjiksi ja muokkaajiksi. Tarkoituksena on tuoda ”making”-filosofia ja työskentelymalli osaksi koulujen normaalia opetusta ja lasten elämää laajemminkin.

Palkinto molekyyleistä musiikkiin yltävän kokonaisvaltaisen sivistyksen rakentajalle

Pohjois-Pohjanmaan rahaston tunnustuspalkinnon sai professori Risto Laitinen. Laitinen (s. 1952) on ansioitunut sekä tieteen että taiteen saroilla. Hän on tekniikan tohtori, epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori ja monivuotinen kemian laitoksen johtaja Oulun yliopistossa. Laitinen on tuottelias tutkija, mistä kertovat noin 300 kansainvälistä julkaisua referoiduissa sarjoissa sekä yli 30 ohjattua väitöskirjaa. Laitinen on myös pidetty opettaja, ja hän on kirjoittanut muun muassa oppikirjan Yleinen ja epäorgaaninen kemia.

Ura kemian alalla on palkitsemisen arvoinen jo itsessään, mutta Risto Laitinen on oiva esimerkki siitä, että tutkijat ovat usein avarakatseisia moniosaajia. Hänellä on osaamista ja mielenkiintoa myös musiikin maailmassa. Laitinen on esimerkiksi toiminut Tuiran kamarikuoron johtajana vuodesta 1998. Hänet tunnetaan myös kuoromusiikkiin erikoistuneena säveltäjänä. Energiaa on riittänyt myös yhteiskunnallisen vastuun kantamiseen. Hän on ollut Professoriliiton aktiivinen kehittäjä monien vuosien ajan ja toiminut muun muassa liiton puheenjohtajana.

Suurikokoinen taidelahjoitus Oulun kaupungille

Vuosijuhlassa julkistettiin Pohjois-Pohjanmaan rahaston 15 000 euron lahjoitus Oulun kaupungille. Lahjoitus käytetään oululaisen taidemaalari Raimo Törhösen Toppilan lähiöön maalaamaan suureen seinämaalaukseen. ”Törhönen on haluttu muotokuvamaalari ja taitava eläinten kuvaaja. Prosenttiteoksena toteutettu seinämaalaus Ajokoiravärioppi on ehtinyt ihastuttaa jo muutaman vuoden Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Toppilassa Törhönen jatkaa koirateemaa entistä suuremmassa koossa teoksella, joka tulee varmasti yllättämään ohikulkijat ja antamaan pitkäksi aikaa iloa lähiön asukkaille”, kertoo Janne Kauppinen Oulun Taidemuseosta.

Lisätiedot:

Pohjois-Pohjanmaan rahaston asiamies Jari Sivonen, etunimi.sukunimi@skr.fi
 

Pohjois-Pohjanmaan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto vietti sunnuntaina 21.5.2017 56. vuosijuhlaansa Joensuussa. Juhlassa jaettiin 67 apurahaa, joiden yhteissumma oli 876 000 euroa.

Hakijamäärä laski edellisestä vuodesta: hakemuksia saatiin 496 kpl ja haettujen apurahojen yhteismäärä oli n. 7,6 milj. euroa (2016: 7,4 milj. euroa). Kilpailu apurahoista oli totuttuun tapaan kovaa, ja paljon hyviä hankkeita jäi ilman apurahaa.

Tänä vuonna taiteeseen ja muuhun kulttuuritoimintaan myönnettiin yhteensä 42 apurahaa, joiden osuus apurahojen yhteissummasta oli 43 %. Loput 25 apurahaa myönnettiin tutkimushankkeisiin. Apurahoilla turvataan vähintään puolen vuoden työskentely 34 saajalle (kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 21 kpl). Maakunnalliseen kärkihankkeeseen varattu 40 000 euron määräraha myönnettiin Sirkus Supiainen ry:lle urbaanin Kulttuurin Taideliikuntakeskuksen toiminnan käynnistämiseen.

Rahasto palkitsi juhlassa Suomen Kulttuurirahaston Risto Ryti -mitalilla professori Perttu Vartiaisen, joka on tutkimustoiminnallaan ja lukuisilla luottamustehtävillään tehnyt merkittävää työtä aluekehityksen edistämiseksi. Professori Vartiainen on ollut kantava voima Itä-Suomen yliopiston synnyssä ja toiminnan käynnistämisessä.

Vuosijuhlapuheen juhlassa piti kauppaneuvos Kyösti Kakkonen otsikolla ”Hyvä kulttuuriteko!”.

Vuosijuhlassa julkistettiin myös FT Vesa Tuomisen tekemä lahjoitus, jolla Pohjois-Karjalan rahaston yhteyteen perustetaan Olli ja Vesa Tuomisen nimikkorahasto. Nimikkorahaston tarkoituksena on tukea säveltaiteiden esittämistä ja opiskelua.

Varat toimintaansa Pohjois-Karjalan rahasto, joka on yksi suurimmista Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista, saa lahjoituksina ja testamenteilla yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä, jotka haluavat tukea pohjoiskarjalaista tieteen- ja taiteenharjoittajia ja opiskelijoita sekä Pohjois-Karjalaan kohdistuvaa tutkimusta.

Lisätiedot:

Pohjois-Karjalan rahaston asiamies Tuomo Vatanen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Pohjois-Karjalan rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Apurahan saanut klovni OHO eli sirkustaiteilija Karoliina Turkka hauskuutti yleisöä vuosijuhlassa. (kuva: Arto Piiroinen)

Tasavallan presidentin kanslia on välittänyt julkisuuteen presidentti Mauno Koiviston omaisten pyynnön, että kukkatervehdysten sijaan presidentti Koivistoa muistettaisiin osoittamalla tukea tutkimus-, opinto- ja kulttuuritoimintaa tukeville rahastoille eli Suomen Kulttuurirahastolle, Kansan Sivistysrahastolle tai Svenska kulturfondenille.

Suomen Kulttuurirahaston kautta Presidentti Mauno Koiviston muistoa voi kunnioittaa muistamalla Suomen Kulttuurirahaston Mauno Koiviston rahastoa, joka perustuu presidentti Koiviston syntymäpäivinä tehtyihin onnittelulahjoituksiin. Rahasto edistää yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja suomalaista kirjallisuutta. Lahjoituksen voi tehdä tilille Nordea FI73 1572 3000 0114 86. Tiedonantoja kohtaan merkintä ”Presidentti Mauno Koiviston muistolle”.
 
Presidentti Mauno Koivisto oli Suomen Kulttuurirahaston kunniaesimies vuodesta 1988 ja toimi myös johtokunnan jäsenenä 1964-1972.
 

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa maakuntarahaston 55. vuosijuhlassa Savonlinnassa keskiviikkona 17.5.

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 356 hakemusta. Apurahoja myönnettiin 52 ja palkintoja kaksi. Lisäksi maakuntarahasto varasi neljään myöhemmin jaettavaan Rantasalmi-opintostipendiin yhteensä 3 500 euroa. Etelä-Savon rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon sai kulttuuritoimittaja, fil. maisteri Riitta-Leena Lempinen-Vesa. Rantasalmi-palkinto 20 000 euroa luovutettiin puolestaan sisustusarkkitehti, muotoilija Tapio Anttilalle. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihankeapuraha myönnettiin GalleriArille. Vuoden 2017 apurahakierroksen kokonaisjako oli yhteensä 653 000 euroa.

Taiteen osuus apurahoista oli 64 % ja tieteen 35 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (27 %), muotoilu ja taidekäsityö (18 %) sekä näyttämötaiteet (17 %). Tieteen apurahoja jaettiin eniten luonnontieteille (21 %), lääketieteelle (18 %) sekä humanistisille tieteille (17 %). Tänä vuonna naiset ja miehet saivat apurahoja tasaväkisesti, naisten osuus oli 51 % ja miesten 50 %. Kilpailu apurahoista oli jälleen kova, hakemusten läpimenoprosentti oli n. 14 %. Apurahojen keskisuuruus jatkaa kasvamistaan ollen nyt noin 12 000 euroa. Summa on noin 1 000 euroa vuoden 2016 keskijakoa suurempi.

Ilmaisukilpailu maakunnan nuorille

Suomen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin nuorisolle kirjoituskilpailu, jonka tarkoituksena oli kuulla nuorten ajatuksia itsenäisyydestä ja sen merkityksestä. Kilpailuun osallistui 900 000 koululaista ja opiskelijaa. Tekstit arvioitiin ja parhaat palkittiin. Koko aineistosta valittiin parhaimmat tekstit julkaistavaksi kirjassa ”Juhlavuoden itsenäisyysaineita. Sata parasta, sata hupaisinta”. Kirjan on toimittanut Seppo Heikki Salonen.

Aikaa on kulunut 25 vuotta ja maailma muuttunut monin eri tavoin. Mitä eteläsavolainen nuoriso tällä hetkellä ajattelee itsenäisyydestä ja sen merkityksestä? Koska viime vuosien muuttovirrat ja kansainvälistyminen ovat rikastaneet myös Etelä-Savon kulttuuria, on aiheellista kysyä, mitä maakunnassa asuvat maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanuoret ajattelevat uuden asuinmaansa itsenäisyydestä ja sen merkityksestä itselleen? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Etelä-Savon rahaston käynnistämässä, maakunnan nuorisolle suunnatussa ja kirjoituskilpailusta ilmaisukilpailuun laajennetussa hankkeessa.

Ilmaisukilpailu toteutetaan Etelä-Savon kirjastojen yhteisen Lukukiri-hankkeen yhteydessä. Maakuntarahaston hankkeen toteuttaa ja yhteistyötä Lukukiri-hankkeen kanssa koordinoi Mikkelin Kaupunginkirjasto ja sen kummina toimii Mikkelin Poikateatteri. Hankkeen valmistelutyöt ovat jo käynnistyneet ja kilpailu avataan syksyllä 2017. Osallistumistavoista, sarjoista ja palkinnoista tiedotetaan tarkemmin vuoden 2017 aikana hankevalmistelujen edetessä.

Kärkihankkeena taidetta ja juniorijääkiekkoa yhdistävä hanke

GalleriArin taidetta ja jääkiekkoa yhdistävä hanke tarjoaa jääkiekkoa harrastaville nuorille uuden tavan tutustua taiteeseen sekä mahdollisuuden yhdistää nämä kaksi harrastusta. Lisäksi yhteistyö taiteen opettajan, jääkiekkovalmentajan ja nuorten välillä osoittaa käytännössä, että kulttuurin harrastaminen on
yhtä arvokasta kuin fyysinen, kuntoa kohottava harrastaminen. Kulttuuri ja urheilu eivät ole toisiaan poissulkevia nuorten harrastevalikoimassa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä taiteen ammattilaisten ja Mikkelin Juniori-Jukureiden kanssa. Lähes 400 nuorelle (8–18 v) järjestetään valokuvauksen, maalauksen ja kuvanveiston työpajoja, joiden ohjaajina toimivat taiteen ammattilaiset yhdessä Juniori-Jukureiden valmentajien kanssa. Koska oppiminen tapahtuu parhaiten esimerkin kautta, myös valmentaja osallistuu työpajojen taiteelliseen työskentelyyn. Valmentajan hyväksyvä läsnäolo ja tekemisen kautta saatu onnistumisen tunne yhdessä joukkuetovereiden kanssa vahvistavat nuoren myönteisiä kokemuksia taiteen ja urheilun yhdistämisestä.

Runsaasti kokovuotisia ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Kokovuotisia henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhdeksän, kuusi tieteelle ja kolme taiteelle. Taiteen kokovuotisen apurahan saivat kuvatait. maisteri Emma Ainala, muotoilija AMK Riikka Kaartilanmäki ja fil. maisteri Maria Kuutti. Tieteen apurahoja jaettiin sekä väitöskirjatyöhön että väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Aiheiltaan tutkimushankkeet olivat monipuolisia ja kiinnostavia. Apurahan saivat lääket. lis. Kati Auvinen, fil. maisteri Riikka Levänen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen, kasvatust. maisteri Eeva Pitkänen, dipl.ins. Alexandr Soroka ja fil. maisteri Reetta Väätäinen.

Kymmenen kuukauden työskentelyapurahan sai soitinrakennusartesaani Keijo Korelin ja yhdeksän kuukauden valtiot. tohtori Janne Poikolainen.

Puolivuotiset työskentelyapurahat jakautuivat 9–3 taiteen hyväksi. Taiteen apurahat menivät äänitaiteilija Lauri Ainalalle, tait. maisteri Olli Jaatiselle, näyttelijä Ismo Kotrolle, kuvataiteilija Markku Laamaselle, kuvanveistäjä Juha Lahtiselle, kuvatait. maisteri Ville Löppöselle, kuvataitelija Susanna Pälviälle, kuvataiteilija Hanna Rädylle sekä kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle. Tieteen puolella apurahan saivat tekn. kand. Anton Kontunen, fil. maisteri Riikka Platonova ja kasvatust. maisteri Milja Pollari.

Lisätiedot:

Etelä-Savon rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi

Etelä-Savon rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat

Etelä-Savon rahaston apurahansaajat 2017 yhteiskuvassa. (Kuva: Sami Funke)

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto Riitta-Leena Lempinen-Vesalle

Etelä-Savon rahaston Rantasalmi-palkinto Tapio Anttilalle