SNAP vie lapset kameran taakse

Valokuvataiteen museon ja alueellisten valokuvakeskusten yhteishanke SNAP – lasten ja nuorten valokuvafestivaali innostaa lapsia ja nuoria ympäri Suomen valokuvaamaan taiteilijoiden ohjauksessa. Idea hankkeeseen nousi esille Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen jäsentapaamisessa Päijät-Hämeessä.

Lapset elävät todellisuudessa, jossa kuvia räpsitään ja jaetaan enemmän kuin koskaan. Mitä tapahtuu, kun lapset ja nuoret ympäri Suomen pääsevät kertomaan kokemuksistaan taidevalokuvan keinoin?

Se selviää ensi vuonna. Suomen valokuvataiteen museo käynnistää alueellisten valokuvakeskusten kanssa laajan SNAP-hankkeen, jonka aikana tuhansia 6-18-vuotiaita lapsia ja nuoria ympäri Suomen pääsee valokuvaamaan ammattitaiteilijoiden ohjauksessa. Hankkeen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto, joka myönsi Valokuvataiteen museolle 150 000 euron apurahan lasten ja nuorten valokuvafestivaalin sekä valokuviin liittyvien työpajojen järjestämiseen.

”Tuomme valokuvan keinoin lasten ja nuorten äänen näkyviin julkisessa tilassa. Meillä kaikilla on varmasti unelmia, joiden toteutuminen voi tuntua joskus olevan hyvin kaukana tai ajatuksia, joita kukaan ei ole kuulemassa. Tämä hanke antaa lapsille ja nuorille välineitä ja keinoja siihen, miten valokuvalla voi vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Lapset ja nuoret ovat tässä keskustelunaloittajina paitsi ikätovereilleen myös ennen kaikkea meille aikuisille”, sanoo intendentti Erja Salo Suomen valokuvataiteen museosta. ”Isoin haaste on se, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ympäri Suomen saadaan tavoitettua ja innostettua mukaan toimintaan, joka ei liity esimerkiksi kouluun millään tavalla”.

Salon mukaan lapsille aiotaan tiedottaa hankkeesta nuorisoasiainkeskuksen ja koulujen kautta. Kontaktointi tapahtuu loppuvuonna. Valokuvakeskukset järjestävät kolme laajaa työpajakokonaisuutta, jotka jatkuvat toukokuuhun 2018 asti.

Työpajoissa tehdyt kuvat esitetään gallerioissa ja festivaaleilla sekä Valokuvataiteen museon ja alueellisten valokuvakeskusten sosiaalisen median kanavissa. Hanke huipentuu marraskuussa 2018 valtakunnalliseen lasten ja nuorten valokuvafestivaaliin.

”Festivaalihanke luo myös uusia paikallisia yhteistyökuvioita lastenkulttuurin toimijoiden välille. Täällä Oulussa toteutamme työpajoja, tapahtumia ja näyttelyitä Kulttuuritalo Valveen toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten teokset näkyvät valona, valokuvana ja elokuvana eri puolilla kaupunkia”, Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Alla Räisänen sanoo. “Tavoitteemme on, että nuorten ottamat kuvat löytäisivät myös nuorta yleisöä. Emme halua rakentaa näyttelyä perinteisellä ‘kuvat seinille’-tavalla, vaaan rakennamme tiloihin teatraalisia elementtejä. Aiomme viedä lasten teoksia myös katukuvaan.”

Yhteistyö valtakunnallisen erikoismuseon ja alueellisten valokuvakeskusten välillä lisää mahdollisuuksia hyvien toimintamallien jakamiseen ja levittämiseen.

Hankkeessa on mukana seitsemän alueellista valokuvakeskusta: Valokuvakeskus Nykyaika, Tampere; VB- valokuvakeskus, Kuopio; Valokuvakeskus Peri, Turku; Fotocentrum Raseborg; Raasepori; Pohjoinen valokuvakeskus ry, Oulu; Pohjanmaan valokuvakeskus, Lapua ja Luovan valokuvauksen keskus, Jyväskylä. Kyseessä on ensimmäinen hanke, jossa alueelliset valokuvakeskukset tekevät näin laajaa yhteistyötä. Pajoja ohjaavat taidekasvattajat ja siihen orientoituneet valokuvaajat. Valokuvakeskukset valitsevat ohjaajina toimivat taiteilijat itse.  Taiteilijat haastavat lapsia ja nuoria omiin tulkintoihin, kriittiseen ajatteluun sekä mielipiteiden ilmaisuun oman tekemisen avulla.

Alla Räisänen kertoo olevansa innoissaan hankkeesta etenkin sen alueellisen laajamittaisuuden vuoksi. Se tuo kulttuurin reuna-alueille ja maaseudulle asti. Tilaisuus on harvinainen, koska reuna-alueilla kulttuuritarjontaa ei muuten juuri ole.

“Perheet ovat olleet innoissaan, että ihanko oikeasti lapset voivat päästä tällaiseen mukaan, täällä ja vielä ilmaiseksi?”

Nuoriso pääsee kuvaamaan heitä itseään kiinnostavia aiheita. He oppivat käyttämään kuvaa mielipiteiden, ajatusten ja tunteiden tulkitsijana. Onko nuoria haastavaa motivoida pitkäjänteiseen valokuvaamiseen aikana, jolloin kännykkäkuvat ovat vain yksi osa nuorten päivittäistä kommunikaatiota?

Jyväskyläläisen Luovan valokuvauksen keskuksen toiminnanjohtaja Kimmo Lehtonen toivoo, että hanke avartaa nuorten medialukutaitoa ja käsitystä visuaalisesta kulttuurista. Hän uskoo, että erityisesti teinien innostaminen on haastavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa.

“Olisi hienoa, jos nuoret oivaltaisivat, ettei visuaalisuus ole lähtöisin puhelimista. Oma unelmani olisi se, että uudet sukupolvet ymmärtäisivät filmikuvauksen magian. Taiteilijat ovat siinä aika haastavan tehtävän edessä. Pyrimme siihen, ettei kuvatessa käytettäisi ainoastaan digitaalisia tekniikoita, tosin emme ole tehneet asiasta vielä tarkempia päätöksiä, ” Lehtonen sanoo.

Suomen Kulttuurirahaston apurahoista ja kulttuurista vastaava asiamies Juhana Lassila toivoo, että hanke johtaisi uusiin, itseorganisoituviin yhteistyökuvioihin valokuvakeskusten ja muiden alueellisten kulttuuritoimijoiden välillä.

“Kulttuurirahaston yhtenä tavoitteena on aina ollut saattaa yhteen toimijoita ympäri Suomen”,  Lassila kertoo.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Suomen valokuvataiteen museo

Läpi kuuluisan Kiven

Rakastetun kansallisromaanin, Seitsemän veljeksen, kääntäjä David Hackston tuntee urakan edessä rimakauhua.

– On se iso pala, kieltämättä.

Seitsemän veljeksen kääntäminen on täysin erilainen työtehtävä kuin viime vuonna kirjoitetun dekkarin, jota voi vaan alkaa naputtaa, sanoo kansallisromaanin englanninnosta aloittava David Hackston. Suomalaisen kirjallisuuden alkujuurille kanonisoidun teoksen käännös vaatii runsasta taustyötä – ja siinä on eri tavalla ammatillinen maine vaakalaudalla.

– Se on kuin pyhää tekstiä kääntäisi.

Valtion käännöspalkinnon 2007 saanut Hackston on kääntänyt paljon suomalaista nykykirjallisuutta, muun muassa Johanna Sinisaloa, Pajtim Statovcia ja Katja Kettua. Kätilön kääntäminen oli ”hurja tehtävä”, muun muassa koska Kettu keräilee sanoja.

– Jos hän on kuullut jossain lappilaiskylässä kerran jonkun mummon käyttävän tiettyä sanaa, hän on ottanut sen talteen.

Kettu myös tekee sanayhdistelmiä ja -muunnoksia. Vaikka Aleksis Kivi ei varsinaisesti keksinyt omia sanoja, hän tavallaan loi kirjallisen suomen kielen. Osa sanoista on niin vanhoja, ettei niitä välttämättä löydy sanakirjoista. Hackstonilla on kotona Nyky-Suomen sanakirja 1940-luvulta.

– Usein jos haluan tarkistaa siitä Seitsemässä veljeksessä käytetyn sanan, sen kohdalla lukee ’kuten Kivi käytti Seitsemässä veljeksessä, hän puuskahtaa.

– Mutta ehkä siinä käynnistyy oma luovuus. Kun on päässyt tekstiin sisälle, mukaan tulee intuitio: miten saa olla luova.

Usein jos haluan tarkistaa sanakirjastaSeitsemässä veljeksessä käytetyn sanan, sen kohdalla lukee ’kuten Kivi käytti Seitsemässä veljeksessä’.

Suomalaisilla lukijoilla on vahva suhde Seitsemään veljekseen. Hackston arveleekin, että käännöstä luetaan eniten Suomessa – kuin piru raamattua. Se hieman turhauttaa.

– Kirjassa on monta lentävää lausetta, mutta kokonaisuus ei kuitenkaan peilaannu yhden lauseen varaan.

Käännös ei koskaan ole sanatarkka kopio, vaan kääntäjä yrittää päästä kirjailijan pään sisään.

– Luettuani virkkeen yritän aistia intuitiivisesti, mitä kirjailija on halunnut tehdä ja miten saan sen kääntymään niin, että ajatus kantaa.

Miten 1800-luvulla eläneen kirjailijan pään sisään voi päästä?

Kivi tunsi klassikkoja varsin laajasti, huomauttaa Hackston. Teos on täynnä viittauksia maailmankirjallisuuteen, kuten Shakespeareen.

– Vaikka miljöö on se korpimetsä, Kiven sisäinen maailma ei ollut nurkkakuntainen vaan hyvin ulospäinsuuntautunut.

Ilmestyessään teos ei myöskään ollut vanhaa kieltä. Hackston haluaakin tutkiskella, missä määrin nykyenglanti ja vanha englanti voivat elää käsi kädessä klassikkokirjan käännöksessä 2010-luvulla.

Aiempia englanninnoksia hän ei aio lukea. Käännös on aina tekijänsä näköinen.

– En halua muiden töiden vaikuttavan omiin ratkaisuihini.

Teksti: Tiiamari Peltonen
Kuva: Pekka Hannila

Kansakoululaiset tekivät vuosisadan kulttuuriteon

Suomen Kulttuurirahaston perustaminen on nimetty vuosisadan kulttuuriteoksi Vuosisadan Kulttuurigaalassa Turussa 18.10.2017. Kulttuurirahaston historia on maailman säätiöiden joukossa ainutlaatuinen, koska sen peruspääoma kerättiin koko kansalta. Verkosta löytyvät kaikkien 188 000 perustamiseen osallistuneen suomalaisen nimet.

Noin 30 000 kansakoululaista kiersi syksyllä 1938 ovelta ovelle Suomen jokaisessa kunnassa esitellen Kulttuurirahaston tarkoitusta ja pyytäen sille tukea. Kaikkiaan 170 000 suomalaista osallistui perustamiskirjakeräykseen, jonka tuotto oli 2,7 miljoonaa silloista markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen vuosina 1937−38. Keräyksen toteutti Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys, joka jatkaa edelleen toimintaansa koko maan laajuisena organisaationa.

Perustamiskirjakeräyksen verkkoon siirretyiltä listoilta lähes jokainen suomalainen löytää sukulaisiaan ja tuttaviaan (www.skr.fi/fi/perustamiskeräys). Listoilta voi hakea tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella. Keräykseen osallistuivat niin koululaiset kuin virkamiehet, maanviljelijät ja työväestö.

Kahdeksankymmenen vuoden aikana Suomen Kulttuurirahasto on kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmista säätiöistä. Se on jakanut hankerahoitusta, apurahoja ja palkintoja nykyrahassa laskettuna 800 miljoonan euron edestä. Tuhannet tutkijat ja taiteilijat saavat vuosittain tukea työlleen Kulttuurirahastosta.

Viimeisen 15 vuoden aikana Kulttuurirahasto on apurahojen jakamisen ohella toiminut aktiivisesti kulttuurin saralla laajoja hankkeita aloittaen. Merkittäviä tällaisia hankkeita ovat olleet mm. Kirjatalkoot kuntien kirjastojen kirjahankintoja varten, nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevä Myrsky, saamenkieliset kielipesät, Koko Suomi leikkii sekä vuosina 2017−2020 toteutettava Taidetestaajat. Siinä kolme ikäluokkaa kahdeksasluokkalaisia viedään taiteen äärelle.  

Vuosisadan Kulttuurigaala juhlii satavuotiaan Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurin tekijöitä ja -tekoja. Ministeri Lauri Tarastin johtama palkintolautakunta nimesi eri tahoilta saatujen ehdotusten pohjalta Vuosisadan kulttuuriteko -kategoriassa ehdokkaiksi Lallukan taiteilijakodin rakennuttamisen (1932–33), Suomen Kulttuurirahaston perustamisen (1939), Muumi-hahmojen maailmanvalloituksen (1945–), Cantores Minores -poikakuoron perustamisen ja ylläpitämisen (1953–) sekä asemakaavapäätöksen Vanhan Rauman puutaloalueen säilyttämisestä (1981). Voittaja julistettiin Turun Logomossa järjestetyssä gaalassa 18.10.2017.

– Kun Suomen juhlavuoden teema on yhdessä tekeminen, Kulttuurirahaston perustaminen sopii siihen täydellisesti. Koko Suomi laidasta laitaan oli mukana. Erityiskiitos kuuluu niille pienille kansakoululaisille, jotka köyhän Suomen loskaisilla kyläteillä tarpoessaan eivät varmaan arvanneet olevansa toteuttamassa vuosisadan kulttuuritekoa, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
 

Palkinnon vastaanottivat Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava ja Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Asko Peltola. Kuva: Tuukka Peltonen / EMG

 

Lisätiedot:

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600, etunimi.sukunimi@skr.fi

Lisätietoja Vuosisadan Kulttuurigaalasta: www.kulttuurigaala.fi. Vuosisadan Kulttuurigaala on katsottavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4256365

Työskentelyapurahat Hôtel Chevillonin residenssiin myönnetty

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt viisi työskentelyapurahaa Hôtel Chevillonin taiteilijaresidenssiin Ranskaan. Apurahat olivat haettavina elokuussa 2017. Hakemuksia Hôtel Chevilloniin saapui yhteensä 72 kappaletta.

Apurahat sisältävät työskentelyapurahan, matka-apurahan sekä oleskelun Hôtel Chevillonissa työskentelyjakson ajan.

Myönnetyt apurahat

Kaksi kolmen kuukauden työskentelyapurahaa kirjailijoille tai kääntäjille:

  • Satu Taskinen (helmi–huhtikuu 2018)
     
  • Katariina Vuorinen (touko–heinäkuu 2018)

Kolme neljän kuukauden apurahaa kuvataiteilijoille:

  • Jarkko Räsänen (helmi–toukokuu 2018)
     
  • Okko Pöyliö (kesä–syyskuu 2018)
     
  • Hanna Kanto (lokakuu 2018–tammikuu 2019)

Samassa haussa oli haettavana myös työskentelyapurahoja residensseihin Tokioon, Souliin, Sydneyyn, ja Portugalin Montemor-o-Novoon. Näihin residensseihin valittavat taiteilijat julkistetaan myöhemmin.

Hôtel Chevillon sijaitsee Grez-sur-Loingin kylässä noin 70 km Pariisista etelään. Residenssin omistaa ruotsalainen säätiö Stiftelsen Grez-sur-Loing, joka vuokraa tiloja muille säätiöille.

 

Lisätietoja:

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Uusi puheenjohtaja Etelä-Pohjanmaan rahastolle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokuntaan on nimetty uusia jäseniä 1.10.2017 alkaen. Uusina jäseninä aloittivat FM, rehtori Sannasirkku Autio, HTM, yrittäjä ja toimitusjohtaja Katja Rajala, FM, toimittaja Aune Waronen, rakennusinsinööri, yksikönjohtaja Miikka Voipio ja sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heikki Vierula

Määrävuosien täytyttyä pitkän ja ansiokkaan rupeaman hoitokuntatyössä päättivät puheenjohtaja Matti Jakobsson sekä hoitokunnan jäsenet Anu Elopuro, Virpi Myllymäki, Merja Mäkitalo sekä Jaakko Perttu.

Matti Jakobssonille J.W. Snellman -mitali

Pitkästä ja ansiokkaasta työstä Suomen Kulttuurirahaston hyväksi on Suomen Kulttuurirahaston hallitus myöntänyt Matti Jakobssonille J. V. Snellman -mitalin. Keskusrahaston edustaja, asiamies Annakaisa Tavast ojensi mitalin rahaston hoitokunnan kokouksessa lokakuussa 2017 Seinäjoella.

Sulevi Riukulehto uudeksi puheenjohtajaksi

Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunta on järjestäytymiskokouksessaan valinnut uuden puheenjohtajiston. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin FT, dos., tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto ja varapuheenjohtajaksi HTM, yrittäjä ja toimitusjohtaja Katja Rajala.
 

Etelä-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se perustettiin vuonna 1959, jolloin se kuului Keski-Pohjanmaan rahaston kanssa yhteiseen Pohjanmaan rahastoon. Vuonna 1963 Etelä-Pohjanmaan rahastosta tuli oma rahastonsa. Etelä-Pohjanmaan rahasto jakaa vuonna 2018 apurahoina yhteensä 1 115 000 euroa. Maakuntarahaston apurahat ovat seuraavan kerran haettavana 10.1.–9.2.2018. Keskusrahaston apurahojen hakuaika puolestaan on parhaillaan käynnissä, 1.–31.10.2017.  Rahaston asiamiehenä toimii Mika Virkkala ja sihteerinä Henna Toivola.
 

Nuoret kulttuurikriitikoina – kranttu, nautiskelija vai taideahmatti?

Pian koko Suomi saa tietää, mitä mieltä nuoret ovat taiteesta. Kulttuurin suurhankkeessa, Taidetestaajissa, kahdeksasluokkalaisille annetaan mahdollisuus toimia kulttuurikriitikkoina, ja ensimmäiset nuorten antamat arviot on nyt julkaistu kaikkien nähtäväksi.

Taidetestaajien verkkosivustolla on jo tuhansia arvioita, ja uusia lisätään aina luokkien tekemien taidevierailujen jälkeen. Osoitteessa www.taidetestaajat.fi kuka tahansa voi seurata, mitä nuoret ovat kokeneet ja mitä he ajattelevat. Hanke tuo nuorten äänen kuuluviin, ja aikuiset pääsevät kurkistamaan nuorten maailmaan.

Hankkeen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden.

– Toivomme, että koko Suomi seuraa nuorten kriitikoiden palautetta ja että aikuisetkin innostuvat aiheesta. Oman alueen nuorten palaute näkyy yhdellä vilkaisulla ja vapaiden kommenttien kautta siihen voi syventyä tarkemmin, sanoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Oman kaupungin teatterin, orkesterin tai museon saamia tähtiä voi verrata muihin.

Syventää taidesuhdetta

Taidetestaajia koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, jonka koko Suomen kattava jäsenkeskusten verkosto hoitaa taidematkojen järjestelyt.

– Keskuksilla on pitkä kokemus yhteistyöstä koulujen ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Kulttuurin saavutettavuus sekä laadukas tarjonta lapsille ja nuorille ovat liiton painopisteitä, kertoo Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton puheenjohtaja Päivi Setälä.

– Taidetestaajat johdattaa nuoret syventämään suhdettaan taiteeseen. Nuoret ovat yhtä tärkeä yleisö kuin aikuiset.

Tänä lukuvuonna kaikkiaan noin 58 000 taidetestaajaa tutkii suomalaisen kulttuurin kentän laidasta laitaan. Kaikille kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen tarjotaan ilmaiseksi pääsyliput ja matkat kahdelle taidevierailulle. Nuorten testattavaksi on valittu muun muassa taidenäyttelyitä, konsertteja, teatteri- ja tanssiesityksiä sekä oopperaa.

– Taidetestaajat saattaa avata nuorille uuden maailman, jossa he voivat kokea merkittäviä elämyksiä. Taide tuodaan siten lähemmäksi nuorten omaa elämää, pohtii nuorisotutkija Katariina Löfblom.

– Nuoret eivät yleensä koe taiteeksi asioita, jotka ovat heidän lähipiirissään, eivätkä he koe olevansa taiteen harrastajia.

Taidekritiikki kännykällä

Taidetestaajia varten on luotu selainpohjainen sovellus, jolla he arvioivat taidekokemuksensa. Sovellusta käytetään älylaitteilla, kuten kännyköillä. Aluksi nuoret vastaavat kysymyksiin, joilla selvitetään heidän suhdettaan taiteeseen. Vastausten perusteella kukin saa leikkimielisen kriitikkoprofiilin: yksi voi olla kranttu, toinen nautiskelija ja kolmas ahmatti.

Jokaisen taidevierailun jälkeen nuoret raportoivat sovelluksen kautta muun muassa, millaisia tunteita taidekokemus herätti ja lähtisivätkö he taidevierailulle uudelleen. Kriitikkona nuori oppii analysoimaan ja kiteyttämään ajatuksiaan. Mielipiteen kertominen myös vahvistaa itsetuntoa, huomauttaa Päivi Setälä.

Selainarvioinnin lisäksi monien vierailujen yhteydessä on mahdollisuus päästä keskustelemaan taiteilijoiden kanssa.

– Erilaisilla osallistamisen tavoilla tuemme nuorten uskallusta kokea taide-elämyksiä ja vaikuttua kokemastaan, Päivi Setälä kertoo.

– Nuorten antamat merkitykset pääsevät esille, kun he saavat itse kertoa niistä. Lisäksi osallistujat ovat varmasti kiinnostuneita lukemaan muiden nuorten arvioita, Löfblom toteaa.

– On tärkeää, että nuoria taidevierailulla johdattava henkilö, kuten museon opas, on vuorovaikutuksessa nuorten kanssa, eikä vain jaa tietoa ja lukkoonlyötyjä merkityksiä. Ei pidä ajatella, että taiteesta on vain yksi oikea tulkinta.

 

Mikä Taidetestaajat?

  • Kolme lukuvuotta (2017–2020) kestävä kulttuurin suurhanke, joka vie taiteen äärelle kaikkiaan noin 180 000 nuorta.
     
  • Mukana ovat koko Suomen koulut Hangosta Utsjoelle.
     
  • Kaikki nuoret tekevät yhden taidevierailun omassa maakunnassaan ja yhden valtakunnalliseen kohteeseen, joista useimmat sijaitsevat Helsingissä.
     
  • Hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa.
     
  • Vierailukohteet tarjoavat kouluille mahdollisuutta ennakko- ja jälkityöskentelyyn (esimerkiksi keskustelua taiteilijan kanssa), mikä syventää taidekokemusta.
     
  • Tavoitteena on tarjota nuorille ikimuistoisia taide-elämyksiä ja kannustaa luomaan läheinen suhde taiteeseen.

Taide toiseen -apurahat jaettu

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt vuoden 2017 Taide²-apurahat. Apurahoja myönnettiin yhteensä 760 000 euroa kuudelle hankkeelle, joiden toteuttajat ovat Women in Film & Television Finland ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Taiteilijayhdistys Hiljaisuus, Universum sekä Esitystaiteen keskus.

Suomen Kulttuurirahaston Taide²-apurahat olivat haettavana maalis-huhtikuussa 2017 toista kertaa. Apuraha suunnattiin taiteen alan rekisteröidyille yhteisöille, säätiöille ja julkisille taidelaitoksille, joita kannustettiin yhteistyöhön keskenään tai vapaiden toimijoiden kanssa.

Taide²-apurahahakemuksia jätettiin hakuaikana 110, joista 10 valittiin toiselle kierrokselle.

– Haun ensimmäisellä kierroksella myönnettiin pienempiä apurahoja erityisesti hankkeen ulkopuolisen sparraajan palkkaamiseksi. Sparraajan käyttö kehittikin monessa tapauksessa hankesuunnitelmia huomattavasti, kertoo Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Hakemusten jatkokehittelyn jälkeen apuraha myönnettiin kuudelle, joista suurin, 190 000 euroa, Women in Film & Television Finland ry:lle. Taide²-apuraha on tarkoitettu laajamittaisiin taiteellista tuotantoa uudistaviin hankkeisiin, jotka pyrkivät lisäämään ja monipuolistamaan taiteen laatua sekä laajentamaan taiteen yleisöpohjaa. Apurahalla halutaan mahdollistaa taiteellisen tuotannon pidempiaikainen suunnittelu- ja valmistelutyö sekä laajamittainen toteutus.

– Rahoitettavien hankkeiden joukossa on useita kunnianhimoisia kehityshankkeita, joiden tavoitteena ovat rakenteelliset muutokset omassa toiminnassa ja omissa toimintaympäristöissä, Ruohonen kuvaa.

Taide toiseen -apuraha kuudelle

Women in Film & Television Finland ry: NÄKYVÄKSI

Women in Film & Television Finland ry:n NÄKYVÄKSI-hankkeessa tuetaan naiskäsikirjoittajia, jotka valmistelevat ensimmäistä pitkää näytelmä- tai dokumenttielokuvaansa tai televisiosarjaansa. Hankkeesta vastaavat kokeneet elokuva-alan ammattilaiset käsikirjoittaja Raija Talvio ja luova tuottaja Jenni Koski.

Puolitoistavuotisessa hankkeessa valitaan neljä käsikirjoittajaa syksyllä 2018 alkavaan puoli vuotta kestävään käsikirjoitushankehautomoon. Itsenäisen työskentelyn ja kirjoittamisen ohella metodiin kuuluu ohjattuja työpajoja, täydennyskoulutusta, henkilökohtaista sparrausta sekä etämentorointia.

– Mukaan valitut tekijät työstävät omia käsikirjoituksiaan ja antavat aktiivisesti palautetta myös toisilleen. Heidän tuekseen palkataan ulkopuolisia asiantuntijoita kotimaasta ja ulkomailta. Lopputuloksena syntyy valmiita käsikirjoituksia, jotka toivottavasti kiinnostavat myös rahoittajia ja elokuvanlevittäjiä, Raija Talvio kertoo.

– Elokuva-alan tasa-arvokysymykset ovat herättäneet paljon keskustelua viime vuosina Suomessa, ja aiheesta on saatu myös tuoretta tutkimustietoa. NÄKYVÄKSI-hankehautomo on konkreettinen askel puheista tekoihin tilanteessa, jossa elokuvan perinteiset rahoittajatahot ovat olleet hitaita reagoimaan tasa-arvoisemman tuotantokulttuurin luomiseksi Suomessa. Tekijälähtöinen toimintamallimme soveltaa uusia tasa-arvon lähtökohtiin perustuvia työskentelytapoja niin päätöksenteossa, käsikirjoittamisessa kuin hankkeiden kehittelyssä, kertoo Jenni Koski.

Hankkeen lopussa tuloksia esitellään avoimessa seminaarissa. Metodista tehdään toiminta- ja tuotantomalli, jota voidaan vapaasti käyttää luovien alojen ammattilaisina toimivien naisten taiteilijuuden ja tekijyyden tukemiseksi kotimaassa ja ulkomailla.

Suomen Kuvanveistäjäliitto: Julkisen taiteen liikkuva laboratorio

Kuvanveistäjäliiton hankkeessa elävöitetään Helsingin katukuvaa nykytaiteella. Kesällä 2019 toteuttavaan näyttelyyn valitaan kymmenen suurta liikuteltavaa teosta, joiden toteuttajina ovat kuvanveistäjät yhteistyössä esimerkiksi performanssitaiteilijoiden, arkkitehtien, valosuunnittelijoiden, tanssijoiden tai muiden luovien alojen osaajien kanssa.

Teoksilla tarjotaan kaupunkilaisille mahdollisuus kohdata taidetta osana katuelämää ja arkea. Tämän toivotaan herättävän ihmisiä katsomaan ympäristöään uudella tavalla sekä synnyttämään keskustelua julkisen taiteen mahdollisuuksista kaupunkiympäristössä. Samalla laajennetaan ihmisten käsitystä nykykuvanveiston mahdollisuuksista sekä ylitetään taiteenvälisiä raja-aitoja. Suurelta yleisöltä tullaan  myös keräämään tietoa julkisen taiteen kokemisesta, merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Tapahtuma on pitkään aikaan suurin tilallisen julkisen taiteen näyttelyprojekti Helsingissä. Se pyrkii nostamaan myös Helsingin profiilia kuvataidekaupunkina. Helsingin taidemuseo HAM toimii hankkeen yhteistyökumppanina.

– On tärkeää, että kuvanveistotaide sen moninaisissa muodoissaan koetaan merkittävänä ja uudistavana osana elävää kulttuuria ja yhteiskuntaa, toteaa Kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja Anssi Pulkkinen.

Teoksia voidaan sijoittaa kaupungin ydinkeskustasta lähiöihin, vilkkaista kohteista rauhallisempiin. Teoksia siirretään näyttelyn aikana useamman kerran, minkä vuoksi jo suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon teosten helppo siirreltävyys, kestävyys ja turvallisuus.

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO)

Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) hankkeessa teatterialan ammattilaiset verkostoituvat kansainvälisesti. Kansainvälisten yhteistuotantojen ja esitysvierailuiden määrä kasvaa ja taiteilijoiden ja tuottajien ammatillinen osaaminen vahvistuu. Yleisöpohjien kasvattamisen lisäksi hanke uudistaa tuotantoajattelua, kokoaa sosiaalista pääomaa ja luo uusia kansainvälistymisen malleja.

Hankkeen päätoimintamuotoja ovat räätälöity mentorointi ja kansainvälistymisohjelma teatterin ja esitystaiteen ryhmille, työpareille ja opintojensa loppuvaiheessa oleville taideopiskelijoille. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat eurooppalaisia alan asiantuntijoita, jotka pyörittävät vierailunäyttämö-, festivaali- ja residenssitoimintaa. Myös taiteellisesti korkeatasoiset suuret ranskalaiset ja saksalaiset näyttämöt ja esitystoiminnan agentuurit kiinnostavat. 

Mentorointiohjelmaan valitaan noin viisi suomalaista esittävien taiteiden ryhmää, jotka saavat kukin mentorikseen ulkomaisen, kokeneen esittävien taiteiden ammattilaisen. Mentori voi olla erikoistunut esimerkiksi yhteistuotantoihin, suurten näyttämöiden erityispiirteisiin tai esityskonseptien tuotteistamiseen.

Tavoitteena on saattaa suomalaiset ryhmät osaksi kansainvälisten residenssien ja festivaalien verkostoa, joissa mentorointi pääosin tapahtuu.

– Yhteistuotantojen ja lisääntyvien esitysvierailuiden ansiosta esitysten elinkaaret pidentyvät. Ulkomainen, kokenut mentorituki lisää myös taiteellista laatua, Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori toteaa.

Esitystaiteen keskus ry: Sata ja yksi salaisuutta

Eri taiteiden rajapinnoilla liikkuva esitystaide ottaa usein kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja yksilön asemaan yhteisössä. Sillä on kyky ottaa käyttöönsä  uusia nuoriso- ja nykytaiteen ilmiöitä eivätkä uudet digitaaliset sovellukset ole sille vieraita.

Esitystaiteen keskuksen Sata ja yksi salaisuutta -hankkeessa lähestytään erityisesti pienten paikkakuntien nuoria, joille kulttuurin uusia muotoja on tarjolla vähemmän. Esitystaiteen ammattilaiset järjestävät yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille työpajoja esitystaiteen perusteista ja mahdollisuuksista. Työpajan jälkeen nuoret aloittavat itsenäisen työskentelyn esitykseksi, joka toteutetaan heidän omalla paikkakunnallaan. Esitys voi olla esimerkiksi flashmob- tyyppinen kannanotto, yhteisöllinen tapahtuma, esitysmuotoinen performanssi tai sosiaalisessa mediassa esittävä video. Nuoret saavat työskentelyynsä etätukea ja kannustusta ohjaajiltaan. Käytännön kysymyksissä heitä auttaa myös hankkeeseen sitoutettu paikallinen nuoriso-ohjaaja.

Hankkeessa käytettävät esitystaiteen  metodit tarjoavat paitsi mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, myös keinoja tutkia mm. ruumiillista vuorovaikutusta ja minuuden suhdetta yhteiskuntaan. Toteutuspaikkakuntien yleisöjä hanke haastaa ottamaan vastaan uudenlaisia taiteen muotoja ja sisältöjä, ja tekee nuorten maailmankuvaa tutuksi niiden kautta.

Hankkeessa syntyneitä esityksiä tuodaan mahdollisesti erilaisille festivaaleille ja tapahtumiin. Hankkeen pohjalta kirjoitetaan myös toimintamalli sovellettavaksi muihin taidealan hankkeisiin.

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus: Hiljaisuuden vuodenajat

Hiljaisuuden vuodenajat -hankkeen tarkoituksena on kehittää taiteellisen työskentelyn mahdollisuuksia ja korkeatasoisten kulttuuritapahtumien tarjontaa Lapin alueella. Hankkeen pääkoordinaattorina ja tuottajana toimii kittiläläinen Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, joka on järjestänyt vuodesta 2010 lähtien ulkomaistakin kiinnostusta herättänyttä Hiljaisuus-festivaalia Kaukosen kylässä Kittilässä.

Hiljaisuuden vuodenajat pyrkii tavoittamaan uusia yleisöjä suomalaiselle nykytaiteelle ja monitaiteisille tapahtumille. Hanke konkretisoituu monitaiteisten konserttien sarjaan, jossa yhdistyy modernin klassisen musiikki ja esittävät taiteet. Konserteissa hyödynnetään jo olemassa olevia teoksia säveltaiteen ja esittävien taiteiden alalta, mutta myös luodaan uutta ja ennen kokematonta taiteellista materiaalia. Konserttien sisällöstä ja suunnittelusta vastaavat Hiljaisuus-festivaalin taiteelliset johtajat. Kuvataiteilija Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria tarjoavat konserteille mieleenpainuvan ympäristön Kittilässä.

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry toteuttaa hankkeen yhteistyössä Särestöniemen museon, Kittilän kunnan ja alueen matkailualan yrittäjien kanssa. Hanke kehittää ammattitaiteilijoiden ympärivuotisia työskentelymahdollisuuksia Lapissa.

Hankkeen ensimmäinen konsertti järjestetään kesäkuussa 2018.

Uusien tuotantomallien Universum

Universum on neljän helsinkiläisen ammattiteatterin yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää teatterin monimuotoisuutta ja sisältöajattelua. Universum syntyi vuonna 1998 uudenlaisen, yhteistyöhön perustuvan tuotantoajattelun pohjalta. Universumin jäsenteattereita ovat Aurinkoteatteri, Sirius Teatern, Teater Mars ja Teatteri Venus.

Yksi Universumin toimintamuodoista on vuonna 2014 alkanut Story Sharing Universum. Sen tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja syntyjään suomalaisia kohtaamaan toisiaan tarinoiden avulla. Toiminnan ytimessä ovat olleet Story Sharing Café -kahvilatapahtumat, joita on järjestetty enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Toimintaan on kuulunut myös tarinatyöpajoja turvapaikanhakijoille pääkaupunkiseudun vastaanottokeskuksissa. Toimintamalli sai keväällä 2017 Vuoden teatteriteko -palkinnon, ja on nyt osa Helsingin kaupungin virallista kotoutumistoimintaa.

Taide²-apurahalla Universum perustaa kolmeksi vuodeksi Esittävän taiteen kotoutustyön keskuksen (ETKK) Itäkeskukseen. Kiinteä tila mahdollistaa säännöllisen Story Sharing Café -toiminnan, ja keskusta hyödynnetään myös matalan kynnyksen toimintaan kuten kotoutumistyön parista nouseviin yhteisöllisiin esityksiin, eri taiteen alojen työpajoihin ja esitysklubeihin.

Story Sharing Universum kutsuu myös perustamaansa kansainväliseen verkostoon kuuluvien yhteistyökumppanien esityksiä vierailemaan Helsinkiin. Lisäksi vieraillaan tutustumassa ja mahdollisuuksien mukaan esiintymässä kansainvälisillä festivaaleilla.

Universum aikoo myös kokeilla uudenlaisia tapoja tuottaa Itäkeskukseen VOS-järjestelmän ja vapaan kentän yhteistuotantoja. Universum tarjoaa Itäkeskuksen näyttämöitään laadukasta sisältöteatteria tuottavien pienten helsinkiläisten ammattiryhmien ja erityisryhmiä edustavien teatteriryhmien käyttöön oman toimintansa lomassa. Itäkeskukseen tuodaan myös vierailuesityksiä maakuntateattereiden tarjonnasta pääkaupunkiseudun yleisön nähtäville. Yhteistuottajuuteen ja ensemble-ajatteluun pohjautuvaa Autonominen vierailuyhteistyö -mallia pilotoidaan Aurinkoteatterin ja Kansallisteatterin välillä keväällä 2018.

 

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Women in Film & Television Finland ry, tuottaja Jenni Koski, kassa@wift.fi

Suomen Kuvanveistäjäliitto, toiminnanjohtaja Tiina Veräjäkorva, tiina.verajankorva@sculptors.fi

Teatterin tiedotuskeskus TINFO – Theatre Info Finland, kansainvälisten asioiden päällikkö Jukka Hyde Hytti, jukka.hytti@tinfo.fi

Esitystaiteen keskus, toiminnanjohtaja Annamari Karjalainen, annamari.karjalainen@eskus.fi

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, festivaalijohtaja Joonas Martikainen, joonas@hiljaisuusfestivaali.fi

Universum ry, tiedottaja Andrea Brandt, andrea@universum.fi

 

Keski-Pohjanmaan rahastolle uusi puheenjohtaja

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunta on järjestäytymiskokouksessaan valinnut hoitokunnan puheenjohtajaksi 1.10. alkaen johtaja, tekniikan tohtori Tanja Risikon.

Varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Janne Ylinen, joka aloitti uutena hoitokunnan jäsenenä 1.10. Muita uusia hoitokunnan jäseniä ovat taiteen maisteri Päivi Aittomäki,  kauppat. tohtori Jennie Elfving, luokanopettaja Saara Howe, kouluneuvos Taina Lehtonen, toimittaja Anni Saari ja tekniikan tohtori Justin Salminen.

Määrävuosien täytyttyä pitkän ja ansiokkaan rupeaman hoitokuntatyössä päättivät puheenjohtaja Eino Laukka sekä hoitokunnan jäsenet Sirkka Haavisto, Ritva Kangas, Pekka Paajanen, Anita Salmi, Sakari Telimaa sekä Veijo Tikanmäki.

Eino Laukalle J.W. Snellman -mitali

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt toimitusjohtaja Eino Laukalle J. W. Snellman -mitalin pitkästä ja ansiokkaasta työstä Kulttuurirahaston hyväksi. Hallituksen puheenjohtaja Riitta Pyykkö ojensi mitalin rahaston neuvottelupäivien yhteydessä Kokkolassa 1.9.2017.

 

Keski-Pohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se perustettiin vuonna 1959, jolloin se kuului Etelä-Pohjanmaan rahaston kanssa yhteiseen Pohjanmaan rahastoon. Vuonna 1963 Keski-Pohjanmaan rahastosta tuli oma rahastonsa. Keski-Pohjanmaan rahasto jakaa vuonna 2018 apuahoina yhteensä 426 000 euroa, jossa kasvua edellisvuodesta on 4 %. Maakuntarahaston apurahat ovat seuraavan kerran haettavana 10.1.-9.2.2018. Keskusrahaston apurahojen hakuaika puolestaan on 1.-31.10.2017.  Rahaston asiamiehenä toimii Mika Virkkala ja sihteerinä Piia Hietanen.

 

                                                         

 

 

Eino Laukka toimi Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana 2008-2017. Kuva: Henri Keski-Sikkilä.

Kulttuurirahaston keskeisiin luottamustehtäviin uusia henkilöitä

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on valinnut säätiön uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.10.2017–30.9.2018 fil. kand. Jari Sokan.

Hallituksen uutena jäsenenä aloitti tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski Helsingin yliopistosta.

Hallituksessa jatkavat professori Pertti Haaparanta Aalto yliopiston Taloustieteen laitos Economicumista, johtaja Hanna Hiidenpalo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta, kirjailija Jari Järvelä Kotkasta, näyttelijä, teatteritaiteen tohtori Jussi Lehtonen Suomen Kansallisteatterista, professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta, professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta, professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta, professori Ari Sihvola Aalto yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta,  toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala Fazer Konserttitoimisto Oy:stä ja Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen Hämeenlinnasta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston esimiehenä on aloittanut professori Pirjo Ståhle. Hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä kustantaja Anna-Riikka Carlson, pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski, lääketieteen tohtori Leena Niemistö, vararehtori Riitta Pyykkö sekä pääjohtaja Mari Walls.

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa maakuntajohtaja Asko Peltola. Varapuheenjohtajaksi on valittu yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto ja jäseniksi rehtori Liisa Holmberg, toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen sekä toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen.

 

Jari Sokka (vas). ja Petri Ylikoski. Kuvat: Heikki Tuuli

Ilmaiseksi teatteriin? Pohjois-Karjalan rahaston Tie teatteriin -hanke käynnistyy

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto käynnistää Tie teatteriin -hankkeen, jonka tavoitteena on tasoittaa teatterin parista eksyneiden pohjoiskarjalaisten tietä takaisin teatteriin. Hankkeen aikana Pohjois-Karjalan Kulttuurirahasto jakaa 800 vapaalippua Joensuun kaupunginteatterin vapaavalintaiseen esitykseen.

Hankkeen tarkoituksena on innostaa pohjoiskarjalaisia käyttämään entistä aktiivisemmin teatterin palveluja. Ilmaisen teatterilipun voi saada jokainen, joka kokee, että teatterissa käynnit ovat jääneet syystä tai toisesta vähiin. Teatteriin pääsee lähettämällä 31.3.2018 mennessä Joensuun kaupunginteatteriin kertomuksen siitä, miksi tie teatteriin ei ole löytynyt tai siltä on eksynyt. Kertyvää aineistoa voidaan käyttää teatterin toiminnan kehittämisessä ja mahdollisesti myös tutkimusaineistona.

Kaupunginteatteri lähettää kiitoksena kertomuksesta vapaalipun, jonka voi vaihtaa valitsemaansa kaupunginteatterin omien tuotantojen teatterilippuun. Vapaalippu on voimassa vuoden 2018 loppuun. Vapaalippuja on jaossa rajattu määrä, joten nopea toiminta kannattaa. Kaupunginteatterin ohjelmatarjontaan voi tutustua osoitteessa teatteri.jns.fi.

Kertomukset lähetetään  osoitteeseen teatteri@jns.fi (viestin aiheena Tie Teatteriin) tai postitse Joensuun kaupunginteatteri, Tie Teatteriin, Rantakatu 20, 80100 Joensuu. Viestiin lisätään lähettäjän nimi ja osoite sekä tieto siitä, haluaako yhden vai kaksi lippua.  

Pohjois-Karjalan Kulttuurirahasto on yksi suurimmista Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista. Sen tarkoituksena on Pohjois-Karjalan maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Tätä tarkoitustaan se toteuttaa ensisijassa apurahoja myöntämällä. Rahastolla on Keskusrahastolta saatavan tuen turvin mahdollisuus toteuttaa myös omia tärkeiksi kokemiaan kulttuurihankkeita, jollainen myös nyt käynnistettävä hanke on.

 

Lisätietoja:

Leena Kinanen, vt. teatterinjohtaja, leena.kinanen(at)jns.fi, 050 401 5211
Pohjois-Karjalan Kulttuurirahaston asiamies Asko Saarelainen, puh. 050 4343 464, asko.saarelainen(at)skr.fi