Kulttuurirahaston hallitus on päättänyt vuoden 2018 keskusrahaston apurahoista. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille tiistain 30.1.2018 kuluessa. Apurahansaajien nimet julkaistaan verkkosivuillamme, kun mahdolliset peruutukset esim. muualta myönnetyn rahoituksen vuoksi on huomioitu, todennäköisesti viimeistään 15.2.2018. Sen jälkeen lähetetään myös yliopistokohtaisia tai paikkakuntakohtaisia poimintoja medialle sekä yliopistoille ja korkeakouluihin.
DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään jälleen 29.1.–4.2.2018. Festivaalilla saa ensi-iltansa 30.1. myös Suomen Kulttuurirahaston rahoittama dokumenttielokuva G. J. Ramstedtin maailma. Sen ovat ohjanneet Niklas Kullström ja Martti Kaartinen sekä tuottanut Hillstream Pictures.
Elokuva kertoo Gustaf John Ramstedtin (1873–1950) tarinan ja perustuu hänen muistelmiinsa matkoiltaan Mongoliaan ja Japaniin 1900-luvun alun taitteessa.
– G. J. Ramstedtin maailma on matka syvälle henkien Mongoliaan ja tulevaisuuden Japaniin unohdetun suomalaisen suurmiehen, diplomaatin ja kielitieteilijän, G. J. Ramstedtin johdattamana. Dokumentti kertoo hänen tarinansa rinnakkain nykyaikaa kuvaavan audiovisuaalisen kokonaisuuden kanssa. Kuvat nostavat yhdessä kerronnan kanssa esiin vastinpareja nykykulttuurista ja rakentavat tällä tavalla katsojalle kokemuksen ajallisesta jatkumosta ja muutoksesta: kuinka ihmisten olemus ja heidän tapansa seuraavat sukupolvien jälkeen samaa traditiota, ja kuinka sen päälle on rakentunut uusia kulttuuri-ilmiöitä, Kullström luonnehtii.
– Osana ajan käsitettä ovat myös muistot, jotka jäävät elämään ja maine, jonka jätämme taaksemme. Aika ei ole vain se hetki, jonka me vietämme tässä maailmassa. Uskomusten kuoltua pragmaattisuuden tieltä, ajatus kehityksestä ja erityisesti taloudellisesta kasvusta tuli niiden tilalle. Henkien kätkemä luonto muuttui resursseiksi, aika progressioksi. G. J. Ramstedtin kertomus rinnakkain nykypäivän visuaalisen narratiivin kanssa paljastaa meille tämän näköalattomuuden, joka osoittaa myös käyvän meille kohtalokkaaksi, kuvailee Kaartinen.
Teksti: Jenni Hietala
Apurahat, yhteensä 215 500 euroa, myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston Yksityiskoulujen Eläkekassan rahastosta.
Mullankaivajat-apurahoilla tarjotaan koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä. Arkeologinen työskentely sopii myös erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöoppimiseen ja opiskeluun koulun ulkopuolella.
Osana hanketta koululaisia perehdytetään arkeologiaan ja valmistellaan tulevaan tutkimusjaksoon etukäteen. Varsinaiset tutkimusjaksot kestävät tyypillisesti noin viikon, mutta projektit voivat koostua useasta tutkimusjaksosta, joihin osallistuu useita koululaisryhmiä. Tutkimusjakson jälkeen tuloksia puretaan yhdessä koululaisten kanssa, ja löydökset julkistetaan mielekkäällä tavalla esim. sosiaalisessa mediassa tai toteuttavan tahon verkkosivuilla. Joihinkin hankkeisiin yhdistetään myös aikuisille suunnattuja yleisötapahtumia kuten luentoja tai yleisökaivauksia.
”Hankkeita arvioitaessa painotettiin erityisesti opetuksellisen sisällön laatua etukäteisvalmistelun, työskentelyjakson sekä jälkitöiden osalta, hankkeen arkeologista relevanssia ja kiinnostavuutta sekä yhteisöarkeologista osaamista”, kertoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta.
| Arkebuusi osuuskunta | Salon Angelniemen kyläympäristön arkeologiseen tutkimukseen | 30 000 |
| Forssan kaupunki | Forssan Yhtiönpuiston polkuverkoston arkeologiseen tutkimukseen | 22 500 |
| Haminan kaupunki, museot | Haminan Viidankankaan koululaistutkimukset -hankkeen toteuttamiseen | 18 000 |
| K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo | Kivinevan asumuspainannekylän koululais- ja yleisökaivausten toteuttamiseen | 30 000 |
| Kansallismuseo, museovirasto | Arkeologiaa Kontiolahdella -hankkeen toteuttamiseen | 25 500 |
| Matti Koivurinnan säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova -museo | Arkeologisen ilmiöviikon järjestämiseen museossa | 11 500 |
| Fil. maisteri Ulla Moilanen ja fil. maisteri Ninni Närvänen | Lasten elämää 1800-luvun maaseudulla -hankkeen toteuttamiseen | 23 000 |
| Oulun kaupunki | Kivikautta kaivaen -hankkeen toteuttamiseen | 25 000 |
| Savonlinnan maakuntamuseo | Mullankaivajat Saimaalla -hankkeen toteuttamiseen | 30 000 |
Kulttuuridiplomatia on pehmeää, taiteeseen ja kulttuuriin perustuvaa diplomatiaa, joka pyrkii luomaan yhteisymmärrystä ja luottamusta eri kansojen ja kulttuurien välille. Se on keino selvittää konflikteja ja edistää demokratiaa, osallistumista, ihmisoikeuksia ja sananvapautta.
– Kulttuuridiplomatian tavoitteena on antaa tavallisille kansalaisille mahdollisuus tutustua toiseen kulttuuriin antaen samalla viestin, että heidän kulttuurinsa on arvokas, kuvailee oululainen yhteiskuntatieteiden maisteri Siru Törnroos.
Törnroos lähti opiskelemaan Saksaan ja Italiaan, joissa on tehty kulttuuridiplomatiaa menestyksekkäästi jo pidempään.
Suomessa kulttuuridiplomatia on käsitteenä melko tuore, eikä Suomessa järjestetä kulttuuridiplomatian opintoja. Sen vuoksi Törnroos lähti opiskelemaan Saksaan ja Italiaan, joissa on tehty kulttuuridiplomatiaa menestyksekkäästi jo pidempään. Vuosina 2016–2017 hän suoritti kulttuuridiplomatian maisteriopinnot yliopistoissa Berliinissä ja Sienassa. Törnroos on opiskellut aiemmin muun muassa yhteiskuntafilosofiaa ja etiikkaa, joista oli hyötyä kulttuuridiplomatian opinnoissa.
Italian Sienan opintojaksolla paino oli teoriaopinnoissa, kuten kurssit kulttuuriperinnöstä, ihmisoikeuksista, populismista, organisoidusta rikollisuudesta, konfliktien sovittelusta ja tutkimusmetodeista sekä eri alueiden poliittisesta kehityksestä esimerkiksi Tunisiassa, Egyptissä ja Lähi-Idässä.
– Sain paljon tietoa ja ymmärrystä tämän päivän yhteiskunnallisista haasteista ja teemoista, kuten Euroopan pakolaiskriisistä, poliittisesta islamista, erilaisesta vallankäytöstä kriisitilanteissa sekä Italian organisoidun rikollisuuden leviämisestä muualle maailmassa ja sen vaikutuksista demokratiaan.
Berliinin yliopistossa opintoihin puolestaan sisältyi paljon alan konferensseja ja tapahtumia.
– Vierailimme muun muassa Euroopan Komissiossa, josta sain paljon uusia kontakteja alan erilaisiin EU-hankkeisiin liittyen.
– Pro gradu -työni kirjoitin palattuani Suomeen, ja se käsitteli Euroopan Unionin demokratian turvallisuutta suhteessa Italian ja Turkin organisoituun rikollisuuteen. Gradutyöni johdatti minut yhteistyöhön Prahan Kansainvälisten suhteiden tutkimusinstituutin kanssa, johon alan seuraavaksi tehdä töitä tutkijaharjoittelijana. Sain myös mahdollisuuden hakea yhteiskuntatieteelliseen tutkijakouluun ulkomailla.
– Uskon, että kulttuuridiplomatia on kasvavassa asemassa, ja sen osaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös Suomessa. Ulkomailla opin erityisesti sen, että pienetkin hankkeet ovat arvokkaita ja merkityksellisiä.
Törnroosin mielestä myös hänen kotikaupungissaan Oulussa olisi hyvä hyödyntää kulttuuridiplomatiaa.
– Ouluun, kuten muuallekin Suomeen, on viime vuosina saapunut paljon muiden kulttuurien edustajia, ja olisi hyvä pystyä nopeasti rakentamaan luottamusta ja yhteisymmärrystä heidän ja oululaisten välille. Tähän voitaisiin vaikuttaa juuri kulttuuridiplomatian keinoin.
Pidemmällä aikavälillä kulttuuridiplomatia tukee myös alueen matkailua, liiketoimintaa, maakuvaa, mielikuvia muista kansoista ja kulttuureista sekä turvallisuutta ja menestystä.
– Toivoisin voivani vaikuttaa Oulun näkyvyyteen ja linjauksiin näissä asioissa. Tällä voisi olla merkittävää vaikutusta myös seudun asenneilmapiiriin ja talouden kehitykselle.
Teksti: Jenni Hietala
Kuvat: Sienan yliopisto, Siru Törnroosin kuva-arkisto
Maakuntarahastot järjestivät yhteisen apurahainfotilaisuuden 23.1.2018 Oulussa.
Tilaisuudessa asiantuntijamme kertoivat apurahahausta sekä vastasivat yleisön kysymyksiin. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana ja myös jälkikäteen tallenteena: www.facebook.com/kulttuurirahasto tai www.youtube.com/kulttuurirahasto.
Tilaisuuden esittelyaineistoon voi tutustua tästä linkistä.
Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastoa tukevat oman alueensa kulttuurityötä ja siihen kohdistuvaa taiteellista tai tieteellistä työtä. Apurahahaku on käynnissä 10.1.–9.2.2018.
Lisätietoja:
Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston apurahojen hakuaika on 10.1.–9.2.2018. Rahasto jakaa tänä vuonna 543 000 euroa apurahoja lappilaisille tieteen- ja taiteenharjoittajille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja kulttuuritoimintaan.
Tänä vuonna apurahojen myönnössä erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten lukemisen ja sanataiteen edistäminen.
Apurahoja myönnetään yleisrahastosta sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista, joita tänä vuonna ovat Mikko ja Sirkka Jokelan rahasto, Suoma ja Veijo Kärjen rahasto, Lapin tutkimusrahasto, Längmanin Yrittäjärahasto I, Martti Miettusen rahasto ja Aino Yliruokasen rahasto.
Tieteisiin ja taiteisiin on mahdollista hakea kokovuotista apurahaa, jonka suuruus on 24 000 euroa. Laajoihin, maakunnallisesti merkittäviin ja tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin kärkihankkeisiin voidaan myöntää 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Visuaalisiin taiteisiin myönnetään ainakin yksi kokovuotinen 24 000 euron työskentelyapuraha. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetään vähintään 20 000 euroa. Lasten kulttuuritoiminnassa tärkeänä pidetään lasten osallistumista toimintaan.
A.E. Nordenskiöldin stipendin tarkoituksena on edistää arktisen alueen tutkimusta, ja sitä voivat hakea kaikkien tieteen alojen tutkijat. Stipendi on 24 000 euroa, ja se myönnetään yhdelle henkilölle tai työryhmälle. M.S. Elomaan rahastosta jaetaan 12 000 euroa saamelaisopiskelijoiden tukemiseksi.
Apurahaa haetaan verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakuaika päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00. Käsiteltäviksi otetaan vain hakemukset, jotka on jätetty rahastolle verkkopalvelussa määräaikaan mennessä. Hakuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.skr.fi/mkr/la.
Tiedustelut:
asiamies Marjut Kuusisto, etunimi.sukunimi@skr.fi
sihteeri Tittamari Marttinen, etunimi.sukunimi@skr.fi
Ilmoittautumisaika lukuvuodeksi 2018–2019 on 15.1.–4.2.2018.
Kun vuosi sitten kutsuimme ensimmäisen kerran kahdeksasluokkalaiset kokemaan ja arvioimaan taidetta, tilaisuuteen tarttui yli 99 prosenttia maamme kouluista. Niidenkin koulujen, jotka ovat hankkeessa mukana tällä hetkellä, on ilmoittauduttava seuraavaksi lukuvuodeksi.
Sopii uuteen opetussuunnitelmaan
Taidetestaajat tarjoaa jokaiselle 8.-luokalle mahdollisuuden kahteen valmiiksi sovittuun vierailuun esimerkiksi teatterissa, museossa, konsertissa tai oopperassa. Vierailuihin sisältyvät pääsyliput, matkat sekä etukäteis- ja jälkityöskentelymateriaalit (etkot ja jatkot). Koulut järjestävät itse taidevierailupäivien ruokailut ja koulukuljetukset sekä opettajien päivärahat.
Taidevierailun jälkeen nuorten mielipidettä kysytään taidetestaajia varten luodulla, selainpohjaisella arviointisovelluksella. Nuorten arviot taide-elämyksistä ovat julkisesti kaikkien nähtävillä Taidetestaajien verkkosivuilla.
Hanke sopii uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin mm. tukemalla ilmiöpohjaista opetusta ja kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamista. Lisäksi Taidetestaajat kannustaa eri oppiaineiden yhteistyöhön ja laaja-alaiseen osaamiseen. Mukaan valituilta taidelaitoksilta edellytämme erityisesti nuoret huomioon ottavaa yleisötyötä, joka tarjoaa kahdeksasluokkalaisille uudenlaisia kokemuksia.
Koulun yhteyshenkilö ilmoittaa luokat
Koulujen taidevierailut ja matkat suunnitellaan luokille sopiviksi ilmoittautumisvaiheessa annettujen tietojen mukaan. Jotta koulun yhteyshenkilö voi ilmoittaa koulunsa luokat hankkeeseen lukuvuodeksi 2018–2019, hänen on kirjauduttava omilla tunnuksillaan Taidetestaajat-järjestelmään.
Yhteyshenkilö lisää järjestelmään luokat ja niiden vastuuopettajat sekä huolehtii, että kukin vastuuopettaja käy täyttämässä oman luokkansa tiedot ilmoittautumisaikana.
Ilmoittautumisesta on lähetetty tietoa kaikkien koulujen rehtoreille kirjeitse ja yhteyshenkilöille sähköpostitse. Hankkeen ohjauksesta ja järjestelyistä vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, jolla on koko Suomen kattava aluekoordinaattoreiden verkosto. Ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä koulut voivat tarvittaessa kääntyä oman alueensa aluekoordinaattorin puoleen. Aluekoordinaattoreiden yhteystiedot ovat osoitteessa taidetestaajat.fi/yhteystiedot.
Taidetestaajien antamat arviot löytyvät täältä: https://taidetestaajat.fi/arviot/teokset
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston apurahat ovat haettavina 10.1.–9.2.2018. Haku tapahtuu verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku.
Pohjois-Savon rahasto tukee maakunnassa tehtävää tai siihen kohdistuvaa tutkimusta, taiteellista työtä sekä kulttuuritoimintaa. Etusijalla ovat maakunnassa syntyneet tai siellä asuvat hakijat.
Vuonna 2018 rahastosta on haettavana yhteensä 1 009 000 euroa. Pienin jaettava apuraha on 2 000 euroa. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan jaetaan vähintään 20 000 euroa.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarahastot myöntävät yhdessä korkeintaan 100 000 euron suuruisen apurahan korkeatasoiselle, eri tieteenaloja yhdistävälle hankkeelle, jonka tulee edistää tieteenalojen välistä tutkimusta. Hankkeessa tulee olla toimijoita kummastakin maakunnasta.
Hakuaika päättyy ja verkkopalvelu sulkeutuu 9.2.2018 klo 16.00. Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu Pohjois-Savon rahastoon verkkopalvelussa.
Lisätietoja:
asiamies Antti Meurman, etunimi.sukunimi@skr.fi
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakaa vuoden 2018 apurahoina 473 000 euroa tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Kymenlaakson rahasto myöntää apurahoja kymenlaaksolaisille tieteen- ja taiteenharjoittajille sekä Kymenlaaksossa suoritettavaa tai siihen kohdistuvaa tieteellistä tai taiteellista työtä varten.
Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille. Haettavana on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen, erilaisiin lastenkulttuurin hankkeisiin on puolestaan varattu n. 20 000 euroa. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Tätä pienempiä opintoapurahoja voidaan myöntää vain niistä nimikkorahastoista, joiden säännöt sen sallivat.
Apurahat myönnetään tänä vuonna yleisrahastosta ja seuraavista nimikkorahastoista:
Toivo Huuhtasen rahasto
Uuno Klamin rahasto
Elli Kuuselan rahasto
Elsa Parosen rahasto
Olavi ja Alli Pietikäisen rahasto
Lisätietoa nimikkorahastoista osoitteessa www.skr.fi/nimikkorahastot
Apurahoja haetaan verkkopalvelussa www.skr.fi/haku. Apurahanhakijan verkkopalvelu avautuu 10.1. ja haku päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00, jolloin hakujärjestelmä sulkeutuu. Hakemus ja mahdolliset lausunnot tulee jättää järjestelmään tuohon ajankohtaan mennessä: käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu verkkopalvelussa määräaikana. Hakuohjeet ovat osoitteessa www.skr.fi/hakuopas. Tutustu huolellisesti hakuohjeisiin ja usein kysyttyihin kysymyksiin.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden tiistaina 23.1.2018 klo 15.00–16.30 Oulun yliopistolla (Pentti Kaiteran katu 1, Linnanmaan kampus/sali KTK 122). Tilaisuutta voi seurata suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:
www.facebook.com/Kulttuurirahasto
www.youtube.com/Kulttuurirahasto
Kymenlaakson rahaston apurahaneuvontaa annetaan Kouvola-talon Honka-salissa, osoitteessa Varuskuntakatu 11 Kouvola maanantaina 29.1.2018 klo 14.00-15.30.
Apurahapäätökset tekee Kymenlaakson Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan Kymenlaakson Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Kouvolassa 16.5.2018.
Tiedustelut:
asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä ja sihteeri Camilla Grönlund
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakaa vuoden 2018 apurahoina 680 000 euroa tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä erilaisiin maakunnan kulttuurielämää edistäviin hankkeisiin. Etelä-Savon rahasto myöntää apurahoja eteläsavolaisille tieteen- ja taiteenharjoittajille sekä Etelä-Savossa suoritettavaa tai siihen kohdistuvaa tieteellistä tai taiteellista työtä varten.
Apurahoja voi hakea kaikille tieteen ja taiteen aloille. Haettavana on mm. 40 000 euroa Kärkihankkeeseen, erilaisiin lastenkulttuurin hankkeisiin on puolestaan varattu n. 20 000 euroa. Myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa. Tätä pienempiä opintoapurahoja voidaan myöntää vain niistä nimikkorahastoista, joiden säännöt sen sallivat.
Apurahat myönnetään tänä vuonna yleisrahastosta ja seuraavista nimikkorahastoista:
Aili ja Leo Davidssonin rahasto
Juvan 550-vuotisrahasto
Ahti Karjalaisen rahasto
Kaisu ja Urho Kiukkaan rahasto
Irja ja Hannes Lehtiön rahasto
William, Bertta ja Erkki Lylyksen rahasto
Mikkelin keskussairaalan 200-vuotisrahasto
Pellervolaisen Osuustoiminnan rahasto
Toivo Pyyn rahasto
Rantasalmen rahasto
Savonlinnan kaupungin 350-vuotisrahasto
Suur-Savon Energiasäätiön rahasto
Lisätietoa nimikkorahastoista täällä: www.skr.fi/nimikkorahastot
Apurahoja haetaan verkkopalvelussa www.skr.fi/haku. Haku avautuu 10.1. ja päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00, jolloin hakujärjestelmä sulkeutuu. Hakemus ja mahdolliset lausunnot tulee jättää järjestelmään tuohon ajankohtaan mennessä: käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu verkkopalvelussa määräaikana. Hakuohjeet ovat osoitteessa www.skr.fi/hakuopas. Tutustu huolellisesti hakuohjeisiin ja usein kysyttyihin kysymyksiin.
Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden tiistaina 23.1.2018 klo 15.00–16.30 Oulun yliopistolla (Pentti Kaiteran katu 1, Linnanmaan kampus/sali KTK 122). Tilaisuutta voi seurata suorana tai tallenteena jälkikäteen sosiaalisen median kanavissamme:
www.facebook.com/Kulttuurirahasto
www.youtube.com/Kulttuurirahasto
Etelä-Savon rahaston apurahaneuvontaa annetaan maakuntarahaston avoimien ovien päivänä perjantaina 2.2.2018 klo 11-16 rahaston toimistossa osoitteessa Maaherrankatu 30 L 1 Mikkeli (käynti Vuorikadun puolelta).
Apurahapäätökset tekee Etelä-Savon Kulttuurirahaston hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Apurahat jaetaan Etelä-Savon Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Pieksämäellä 15.5.2018.
Tiedustelut: asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etela-savo@skr.fi