Valokuvataiteen museon ja alueellisten valokuvakeskusten yhteishanke SNAP – lasten ja nuorten valokuvafestivaali innostaa lapsia ja nuoria ympäri Suomen valokuvaamaan taiteilijoiden ohjauksessa. Idea hankkeeseen nousi esille Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen jäsentapaamisessa Päijät-Hämeessä.
Lapset elävät todellisuudessa, jossa kuvia räpsitään ja jaetaan enemmän kuin koskaan. Mitä tapahtuu, kun lapset ja nuoret ympäri Suomen pääsevät kertomaan kokemuksistaan taidevalokuvan keinoin?
Se selviää ensi vuonna. Suomen valokuvataiteen museo käynnistää alueellisten valokuvakeskusten kanssa laajan SNAP-hankkeen, jonka aikana tuhansia 6-18-vuotiaita lapsia ja nuoria ympäri Suomen pääsee valokuvaamaan ammattitaiteilijoiden ohjauksessa. Hankkeen rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto, joka myönsi Valokuvataiteen museolle 150 000 euron apurahan lasten ja nuorten valokuvafestivaalin sekä valokuviin liittyvien työpajojen järjestämiseen.
”Tuomme valokuvan keinoin lasten ja nuorten äänen näkyviin julkisessa tilassa. Meillä kaikilla on varmasti unelmia, joiden toteutuminen voi tuntua joskus olevan hyvin kaukana tai ajatuksia, joita kukaan ei ole kuulemassa. Tämä hanke antaa lapsille ja nuorille välineitä ja keinoja siihen, miten valokuvalla voi vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Lapset ja nuoret ovat tässä keskustelunaloittajina paitsi ikätovereilleen myös ennen kaikkea meille aikuisille”, sanoo intendentti Erja Salo Suomen valokuvataiteen museosta. ”Isoin haaste on se, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret ympäri Suomen saadaan tavoitettua ja innostettua mukaan toimintaan, joka ei liity esimerkiksi kouluun millään tavalla”.
Salon mukaan lapsille aiotaan tiedottaa hankkeesta nuorisoasiainkeskuksen ja koulujen kautta. Kontaktointi tapahtuu loppuvuonna. Valokuvakeskukset järjestävät kolme laajaa työpajakokonaisuutta, jotka jatkuvat toukokuuhun 2018 asti.
Työpajoissa tehdyt kuvat esitetään gallerioissa ja festivaaleilla sekä Valokuvataiteen museon ja alueellisten valokuvakeskusten sosiaalisen median kanavissa. Hanke huipentuu marraskuussa 2018 valtakunnalliseen lasten ja nuorten valokuvafestivaaliin.
”Festivaalihanke luo myös uusia paikallisia yhteistyökuvioita lastenkulttuurin toimijoiden välille. Täällä Oulussa toteutamme työpajoja, tapahtumia ja näyttelyitä Kulttuuritalo Valveen toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten teokset näkyvät valona, valokuvana ja elokuvana eri puolilla kaupunkia”, Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Alla Räisänen sanoo. “Tavoitteemme on, että nuorten ottamat kuvat löytäisivät myös nuorta yleisöä. Emme halua rakentaa näyttelyä perinteisellä ‘kuvat seinille’-tavalla, vaaan rakennamme tiloihin teatraalisia elementtejä. Aiomme viedä lasten teoksia myös katukuvaan.”
Yhteistyö valtakunnallisen erikoismuseon ja alueellisten valokuvakeskusten välillä lisää mahdollisuuksia hyvien toimintamallien jakamiseen ja levittämiseen.
Hankkeessa on mukana seitsemän alueellista valokuvakeskusta: Valokuvakeskus Nykyaika, Tampere; VB- valokuvakeskus, Kuopio; Valokuvakeskus Peri, Turku; Fotocentrum Raseborg; Raasepori; Pohjoinen valokuvakeskus ry, Oulu; Pohjanmaan valokuvakeskus, Lapua ja Luovan valokuvauksen keskus, Jyväskylä. Kyseessä on ensimmäinen hanke, jossa alueelliset valokuvakeskukset tekevät näin laajaa yhteistyötä. Pajoja ohjaavat taidekasvattajat ja siihen orientoituneet valokuvaajat. Valokuvakeskukset valitsevat ohjaajina toimivat taiteilijat itse. Taiteilijat haastavat lapsia ja nuoria omiin tulkintoihin, kriittiseen ajatteluun sekä mielipiteiden ilmaisuun oman tekemisen avulla.
Alla Räisänen kertoo olevansa innoissaan hankkeesta etenkin sen alueellisen laajamittaisuuden vuoksi. Se tuo kulttuurin reuna-alueille ja maaseudulle asti. Tilaisuus on harvinainen, koska reuna-alueilla kulttuuritarjontaa ei muuten juuri ole.
“Perheet ovat olleet innoissaan, että ihanko oikeasti lapset voivat päästä tällaiseen mukaan, täällä ja vielä ilmaiseksi?”
Nuoriso pääsee kuvaamaan heitä itseään kiinnostavia aiheita. He oppivat käyttämään kuvaa mielipiteiden, ajatusten ja tunteiden tulkitsijana. Onko nuoria haastavaa motivoida pitkäjänteiseen valokuvaamiseen aikana, jolloin kännykkäkuvat ovat vain yksi osa nuorten päivittäistä kommunikaatiota?
Jyväskyläläisen Luovan valokuvauksen keskuksen toiminnanjohtaja Kimmo Lehtonen toivoo, että hanke avartaa nuorten medialukutaitoa ja käsitystä visuaalisesta kulttuurista. Hän uskoo, että erityisesti teinien innostaminen on haastavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa.
“Olisi hienoa, jos nuoret oivaltaisivat, ettei visuaalisuus ole lähtöisin puhelimista. Oma unelmani olisi se, että uudet sukupolvet ymmärtäisivät filmikuvauksen magian. Taiteilijat ovat siinä aika haastavan tehtävän edessä. Pyrimme siihen, ettei kuvatessa käytettäisi ainoastaan digitaalisia tekniikoita, tosin emme ole tehneet asiasta vielä tarkempia päätöksiä, ” Lehtonen sanoo.
Suomen Kulttuurirahaston apurahoista ja kulttuurista vastaava asiamies Juhana Lassila toivoo, että hanke johtaisi uusiin, itseorganisoituviin yhteistyökuvioihin valokuvakeskusten ja muiden alueellisten kulttuuritoimijoiden välillä.
“Kulttuurirahaston yhtenä tavoitteena on aina ollut saattaa yhteen toimijoita ympäri Suomen”, Lassila kertoo.
Kuva: Suomen valokuvataiteen museo
