Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Lähes puoli miljoonaa Kymenlaakson kulttuurille

Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 57. vuosijuhlassaan Kouvolassa keskiviikkona 16.5.2018.

Tämän vuoden hakukierroksella Rahasto vastaanotti 260 määräaikaan mennessä tullutta hakemusta ja apuraha myönnettiin 44 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, 10 000 euroa, luovutettiin viulunsoitonopettaja Airi Koivukoskelle ja kapellimestari Jouko Koivukoskelle. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jakautui kahden hakijan kesken, Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry:lle myönnettiin 35 000 euroa sekä Tommi Parkolle ja työryhmälle 20 000 euroa. Vuoden 2018 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 473 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 35 % ja taiteen 65 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (40 %), humanistiset tieteet (33 %) ja tekniset tieteet (11 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (28 %), säveltaiteisiin (24 %) ja kirjallisuuteen (12 %). Tällä kierroksella miesten osuus apurahansaajista oli naisia suurempi (miehet 56 ,% naiset 44 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 10 500 euroa.


Kymenlaakson rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Kärkihankkeina mobiilisovellus ja runotapahtuma

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 55 000 euroa. Sen saivat Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry mobiilisovelluksen ja www-sivujen valmistamiseen (35 000 euroa) sekä Tommi Parkko ja työryhmä Runo tulee Haminaan -tapahtuman järjestämiseen (20 000 euroa).

Karhulan Teollisuuspuistoyhdistyksen hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Kymenlaakson teollisten toimijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa uusinta teknologiaa hyödyntävä, satelliittipaikannukseen perustuva mobiilisovellus ja sovellusta tukeva www- sivusto maakunnan merkittävimmistä teollisista arkkitehtuurikohteista. Hankkeen tavoitteena on lisätä suuren yleisön kiinnostusta Kymenlaakson kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävään rakennustaiteeseen sekä lisätä kymenlaaksolaisten kotiseututuntemusta. Hankkeessa toteutettavat sovellus ja verkkosivut soveltuvat sekä matkailijan oppaaksi että paikallisoppaiden ja matkailuyritysten työkaluiksi. Aineisto sopii myös koulujen opetuskäyttöön.

Tommi Parkon ja työryhmän Runo tulee Haminaan –hankkeessa toteutetaan kolmipäiväinen runotapahtuma, jossa jokainen päivä on luonteeltaan erilainen. Tapahtuma käynnistyy runoilijoiden ammatillisella tapaamisella ja jatkuu yleisötilaisuuksilla huipentuen viimeisen illan laajemmalle yleisölle järjestettyyn runotilaisuuteen. Jamilahden kansanopiston lisäksi yleisötilaisuuksia järjestetään mm. kirjastossa, kouluissa ja päiväkodeissa eli paikoissa, joissa tavoitetaan laajasti uusia yleisöjä. Hankkeen tavoitteena on runouden tunnettuuden lisääminen ja kirjallisuuden harrastamisen edistäminen.

Kokovuotisia neljä ja puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia työskentelyapurahoja (9-12 kk) jaettiin neljä, kaksi taiteeseen ja kaksi tieteeseen. Taiteen kokovuotisen saivat mus. maisteri Tuomas Kivistö ja taidemaalari Mikko Sakala. Tieteen kokovuotisen saivat puolestaan fil. maisteri Essi Korhonen ja kasvatust. maisteri Heli Talaslampi.

Puolivuotisia työskentelyapurahoja jaettiin kuusi, kaksi taiteeseen ja neljä tieteeseen. Sen saivat kuvanveistäjä Markku Hirvelä, fil. maisteri Reeta Holopainen, teol. maisteri Moona Kinnunen, tait. maisteri Tero Kuitunen, fil. tohtori Sami Louekari, fil. maisteri Tomi Rautaoja.

Kulttuuripalkinto musiikin ilosta, taiteen intohimosta Airi ja Jouko Koivukoskelle

Kymenlaakson musiikkielämässä törmää tuon tuostakin sukunimeen Koivukoski eikä ihme, sillä pariskunta Airi ja Jouko Koivukoski on ollut maakunnan musiikkivaikuttajia yli 40 vuoden ajan. Vaikuttaminen ei tosin ole jäänyt ainoastaan maakuntaan, vaan aktiivinen työ musiikin parissa on vienyt Koivukoskia eri puolille Suomea ja ulkomaille. Uransa aikana Airi ja Jouko Koivukoski ovat molemmat saaneet useita palkintoja ja huomionosoituksia. Director musices -arvonimi myönnettiin Airi Koivukoskelle vuonna 2010 ja Jouko Koivukoskelle 2011.

Airi Koivukoski (synt. 1944) valmistui ylioppilaaksi Joensuun tyttölyseosta 1964. Opintojaan hän jatkoi Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa valmistuen viulunsoitonopettajaksi. Vuodesta 1966 alkaen Airi Koivukoski on toiminut mm. soitonopettajana musiikkiopistoissa eri puolilla Suomea (mm. Helsingissä, Porissa, Hyvinkäällä, Mikkelissä ja Kotkassa), ollut viulupedagogiikan opettajana Sibelius-Akatemiassa, pitänyt kursseja musiikkioppilaitosten opettajille ja oppilaille, toiminut Sibelius-viulukilpailun sihteeristössä. Viimeisimmäksi hän toimi erityislahjakkaille suunnatun Viuluakatemian intendenttinä, mistä työstä hän jättäytyi eläkkeelle 2018.

Airi Koivukosken oppilasryhmän Viuluviikarit opetustavasta muodostui kansainvälisesti laajaa kiinnostusta herättänyt opetusmetodi. Ryhmä on käynyt konsertoimassa ja demonstroimassa kansainvälisissä kongresseissa. Oppilaista ammattimuusikoiksi valmistuneita, opiskelijoita tai musiikkia pääasianaan työssään käyttäviä on yli 40, heistä Kotkan seudun musiikkiopiston oppilaita yli kaksikymmentä. Opetusmetodista on koottu julkaisu, jota on jaettu eri musiikkiopistoihin.

Jouko Koivukoski (synt. 1946) kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta 1966. Tämän jälkeen opinnot jatkuivat Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui 1973. Kapellimestarina ja sellonsoitonopettajana Jouko Koivukoski toimi eri musiikkiopistoissa ja orkestereissa mm. Hyvinkäällä, Oulussa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kotkassa. Kotkan musiikinjohtajana hän toimi vuosina 1997-2010. Koivukosken työ ei kuitenkaan rajoittunut ainoastaan orkestereihin. Hän toimi myös kuorokapellimestarina johtaen Kotkan Kantaattikuoroa 36 vuoden ajan. Hän on toiminut myös Kamarikuoro Kotka-Canton johtajana ja Kotkan Lyseon Kuoropoikien Senioreiden johtajana.

Jouko Koivukosken kapellimestarikautena musiikkia edistettiin Kotkassa aktiivisesti. Orkesteria kehitettiin pienestä harrastajaorkesterista 23 vakanssin ammattiorkesteriksi, joka toimi pohjana myöhemmin muodostetulle Kymi Sinfonietalle. Kotkaan saatiin myös kaivattu konserttisali, kun työväentalo peruskorjattiin konserttitaloksi. Yhteistyö teatterin ja Kotkan oopperayhdistyksen kanssa tiivistyi, kun kapellimestarin ja orkesterin työkuvaan kuuluivat myös musikaalit ja operetit sekä oopperaproduktiot.  Jouko Koivukoski oli aktiivisesti luomassa myös uusia musiikkitapahtumia maakuntaan. Kotkan Merimieslaulufestivaalissa, Kotkan Urkuviikoissa sekä Kotkan kansainvälisen urkukilpailujen suunnittelussa ja toteutuksessa näkyy hänen kädenjälkensä. Helminauhasinfonikkoja eli Kotkan, Loviisan ja Haminan alueella asuvista harrastajista, eläkkeellä olevista ammattimuusikoista ja pitemmälle kehittyneistä musiikkiopiston oppilaista koostuvaa sinfoniaorkesteria hän johti 1991-2013.

Airi ja Jouko Koivukoski saivat Kymenlaakson kulttuuripalkinnon vuonna 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Borrelioositutkija uskaltaa yhä kulkea niityillä

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Robert Seger

Vuosi vuodelta punkkeja eli puutiaisia on Suomessa yhä enemmän ja pohjoisempana. Samoin borrelioositartuntoja tilastoidaan alati enemmän. ”Ilmasto lämpenee, joten puutiaiset selviytyvät paremmin. Samoin punkkien isäntäeläimet peurat ovat lisääntyneet”, kertoo Turun yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Annukka Pietikäinen. Hän tutkii Turun laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla. Tutkimuskohde ei silti ole säikäyttänyt häntä pitäytymään vapaa-aikana poissa kallioilta ja niityiltä.

Borrelia Burgdorferi -bakteereja

Borrelia Burgdorferi -bakteereja mikroskoopin läpi nähtyinä.

”Tieto ei ole lisännyt tuskaa, vaan terve realismi on lisääntynyt. Jokainen punkki ei kanna borrelioosia, ja vaikka infektoitunut punkki purisi, tauti ei välttämättä silti siirry ihmiseen.”

Jos tauti kuitenkin tarttuu, borrelioosin tunnistaa punkin puremakohdan ympärille muodostuvasta punaisesta, laajenevasta renkaasta. Mikäli borrelioosin alkuvaihe jää huomaamatta, tauti voi kehittyä keskushermostoa lamauttavaksi neuroborrelioosiksi tai kivistäväksi nivelborrelioosiksi. Tauti on hoidettavissa antibioottikuurilla.

Siilinjärveläinen lääketieteen alan yritys Reagena on kehittänyt neuroborrelioosiin pikatestin, jossa selkäydinnesteestä voidaan havaita neuroborrelioositartunnasta kertova merkkiaine jo ennen kuin vereen on ehtinyt muodostua vasta-aineita.

”Selkäydinnäyte on voimakas toimenpide. Testi tehdään, jos punkin pureman rengasihottuman lisäksi potilaalla on neurologisia oireita, kuten kovia hermokipuja tai kasvohermohalvaus”, Pietikäinen sanoo.

Hän oli mukana tarkastamassa, että Reagenan pikatestillä saatiin todettua neuroborrelioosi yhtä varmasti kuin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytetyllä raskaammallla ja kalliimmalla todennusmenetelmällä.

Tutkija Annukka Pietikäinen tutkii laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla.

Tutkija Annukka Pietikäinen tutkii laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla.

Pietikäisen väitöstyön ydintä on tutkia molekyylitasolla, miksi borreliabakteeri kiinnittyy ihmiseen ja juuri tiettyihin paikkoihin.

Bakteerit tarttuvat ihmiseen soluseiniensä proteiinien avulla. Bakteerin pinnalle jokin proteiini on sen muotoinen, että se loksahtaa kuin palapelin pala johonkin tiettyyn ihmisen kudostyyppiin.

”Borreliabakteerissa on monia alalajeja, jotka tarttuvat eri paikkoihin ihmisen elimistössä. Toisaalta myös eri ihmisillä kudokset ovat hieman erilaisia, mikä voi vaikuttaa bakteerin leviämiseen.”

Eniten Pietikäinen on tutkinut sellaista borreliabakteerin pintaproteiinia, joka kiinnittyy ihmiskehon dekoriiniin. Dekoriini on sidekudosväliaineen proteiini, jota esiintyy paljon nivelissä ja ihossa.

Mitä hyötyä tällaisesta tiedosta on?

”Pitkän aikavälin tavoite on kehittää lääkkeitä, jotka blokkaavat borreliabakteeria sitoutumasta ihmisen elimistöön.”

Tällainen lääke jäljittelisi bakteerin pintarakenteen avainkohtaa ja sitoutuisi näin tähän bakteerin rakenteeseen ennen kuin bakteeri ehtii sitoutua ihmiskudoksen herkkiin pisteisiin.

”Ongelma on toki se, että bakteerin pinnalla on monia tarttumakykyisiä kohtia. Kun yhden blokkaa pois, bakteeri voi käyttää toisia.”

Pietikäinen tekee väitöskirjaa jo kuudetta vuotta, sillä pienen pojan syntymä toi uusia haasteita väitöskirjan tekoon. Tutkija väittelee luultavasti joskus ensi vuoden alussa.

Poika on nyt puolentoista vuoden ikäinen ja alkaa tänä kesänä koluta heinikoita.

”Hän saa tehdä niin, kunhan käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Ja illalla täytyy tehdä tarkka punkkisyyni.”

Annukka Pietikäinen sai 14 000 euron apurahan Varsinais-Suomen rahastolta keväällä 2018 Lymen borrelioosia käsittelevän väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen.

Etelä-Savon rahastolta lähes 700 000 euroa apurahoina ja palkintoina

Etelä-Savon rahaston apurahat ja palkinnot jaettiin maakuntarahaston 56. vuosijuhlassa Pieksämäellä 15.5.2018.


Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Sami Funke

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 326 hakemusta, joista 60 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi aiempien vuosien tapaan 3 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin kirjailija Mari Mörölle. 20 000 euron arvoisen Rantasalmi-palkinnon sai puolestaan Senkki Oy. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle. Vuoden 2018 jako oli yhteensä 681 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 43 % ja taiteen 57 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat humanistiset tieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (29 %) ja lääketieteet (22 %). Taiteen aloista eniten saivat säveltaiteet (32 %), muotoilu ja taidekäsityö (17 %) sekä kuvataiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 56 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 11 000 euroa.

Kärkihankeapuraha Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi nostettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n kulttuuritilahanke. Yhdistyksen tavoitteena on perustaa uusi matalan kynnyksen kulttuuritila Savonlinnaan. Tarkoitukseen soveltuvaksi tilaksi kunnostetaan alun perin elokuvateatteriksi rakennettu ja sittemmin monikäyttötilana toiminut tila Savonlinnan keskustasta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Paikka kunnostetaan ja varustetaan käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan osin talkoovoimin.

Tilan muutostöiden valmistuttua ja toiminnan käynnistyttyä Kulttuurikellariksi nimitettyä tilaa voivat käyttää savonlinnalaiset kulttuuriyhdistykset, kulttuurialan oppilaitokset, seurakunnat sekä tahot, joilla ei muutoin olisi varaa lunastaa tiloja kulttuurisen toimintansa toteuttamiseksi. Matalan kynnyksen kulttuuritilan toivotaan mahdollistavan kokonaan uuden yhteisöllisen kulttuurialan toimintamallin synnyttämisen Savonlinnaan sekä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten laajan verkostoitumisen. Parhaimmillaan yhteistyö avaa mahdollisuuden tuottaa myös sisällöltään aivan uudenlaista kulttuuritoimintaa.

Yhdeksän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Rahasto myönsi kuusi kokovuotista työskentelyapurahaa väitöskirjatyötä varten. Kokovuotisen saivat kauppatiet. maisteri Toni Juuti, M.Sc. Anu Kinnunen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, terveystiet. maisteri Sanna Luokkamäki, dipl.ins. Aleksandr Soroka, tait. maisteri Tytti Vuorikari. Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen myönnettiin kaksi apurahaa. Ne menivät Ph.D. Ere Nokkalalle ja liikuntat. tohtori Arto Pesolalle. Taiteen kokovuotisen apurahan sai dokumentaristi Juha Taskinen. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Runsaasti tukea nuorille

Lahjakkaiden nuorten harrastustoimintaa tuettiin eri tavoin. Instrumenttien hankintaa varten apurahaa saivat Vilja Haajanen (viulu), Elsa-Vilja Heikkilä (sello ja jousi), Viljami Kemppinen (viulu ja jousi), Sini Korhonen (baritonitorvi) sekä Selina Lauha (klarinetti). Kalevi Hämäläinen sai puolestaan apurahan musiikkialbumin tekemiseen, Essi Kettunen musiikkileirille osallistumiseen, Iida Kokkonen Suomen Kansallisoopperan ja –baletin balettioppilaitoksen erikoiskoulutukseen osallistumiseen ja Mikkelin Tyttöteatteri näytelmäproduktion tekemiseen.

Kulttuuripalkinto sanataituruudesta, avarasta ajattelusta kirjailija Mari Mörölle

Kuva: Sami Funke.

Mikkelissä syntynyt (s. 1963) ja Savonlinnan taidelukiosta kirjoittanut Mari Mörö tunnetaan nopeatempoisena, energisenä ja tuotteliaana kirjailijana. Mörön tuotanto on monipuolinen kattaen eri tyylilajit mm. romaanit, novellit, näytelmät, pakinat, sketsit ja runot. Lisäksi hän kirjoittaa radioon kuunnelmia sekä tekee elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia. Organisoituun arkeen mahtuvat myös harrastelijakirjoittajien ohjaaminen eri oppilaitoksissa ja arvostelupalveluiden kautta, luennointi, runo- ja novelliantologioiden toimittaminen sekä kolumnien kirjoittaminen puutarhalehtiin – saippuanvalmistusta ja ahkeraa hiihtoharrastusta unohtamatta.

Mörön kirjailijan ura ei käynnistynyt yliopisto-opintojen kautta. Kirjoittamiseen viitoitti tietä lapsuuden aikana sairauden vuoksi vietetyt pitkät hoitojaksot sairaalassa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat tuolloin lähes ainoa tapa saada päivien pitkät tunnit kulumaan. Lukioikäisenä kirjoittaminen jatkui mm. lehtikirjoittelun merkeissä. Taidelukion jälkeen Mörö suoritti kirjoittamisen, kirjallisuuden, kuvataiteen ja puutarha-alan opintoja eri oppilaitoksissa. WSOY:n esikoiskirjailijakoulutukseen Oriveden opistoon hän hakeutui vuonna 1991. Varsinainen kirjailijaura sai alkunsa vuonna 1992, jolloin WSOY julkaisi kurssilla valmistuneen novellikokoelman Siivet. Urallaan Mörö on saanut lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia. 

Mari Mörön kirjatuotanto jatkuu edelleen hengästyttävällä kahden kirjan vuosivauhdilla. Aiheet teksteihinsä Mörö saa arjesta ja ympäristön tarkasta havainnoinnista. Viimeisimpänä innostuksenkohteena on puutarha asukkeineen sekä ns. garden writing. Se on tyylilaji, jossa lukijat viedään tarinoiden kautta puutarhanhoidon saloihin ja hassuihin sattumuksiin. Puutarhoja Mari Möröllä on tätä nykyä kaksi, toinen Mikkelissä Mörönperällä ja toinen Kanadassa Vancouverinsaarella. Kun Mikkelin Mörönperän puutarha talvehtii, jatkuu puutarhurin vapaaehtoistyö yliopiston omistamassa puutarhassa Tyynenmeren rannalla. Mörön Kukkasuutariksi ristimä sivupersoona saa elää omaa elämäänsä puutarhojen iloista nauttien.

Rantasalmi-palkinto puumuotoilun osaajalle, kestävän kehityksen puolustajalle Senkki Oy:lle

Pasi ja Pertti Mäenpää, Senkki Oy. Kuva: Sami FunkeKuvassa Pasi ja Pertti Mäenpää, kuva: Sami Funke.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Jurva on tunnettu puumuotoiluosaamisestaan ja huonekaluteollisuudestaan. 1800-luvulta käynnistyneen teollisuudenalan perinteitä jatkaa vuonna 1977 perustettu, nyt jo kolmannessa sukupolvessa toimiva perheyritys Senkki Oy. Veljensä Jussi Mäenpään kanssa yrityksen toiminnasta vastaavan Pasi Mäenpään mukaan Jurva on Senkille luonteva paikka.

– Vahvan puualan osaamisen takia Jurva on Senkille luonteva kotipaikka, ja meillä on myös sukujuuria täällä.

Senkki Oy:n erityisosaamista ovat huonekalujen ja komponenttien valmistus. Yritys valmistaa noin 2000 erilaista komponenttia sekä kokoaa ja viimeistelee huonekaluja mm. Iskulle, Artekille, Martelalle, Nikarille ja useille muille kumppaneille. Mäenpään mukaan yrityksen luonnehtiminen pelkäksi alihankkijaksi antaa siitä kapean kuvan, sillä yritys toimittaa kumppaneille kaikkea pelkistä komponenteista aina valmiisiin huippudesigntuotteisiin saakka.

Puun käyttö sisustusmateriaalina on lisääntynyt viime vuosina. Tämä trendi on huomattu myös Senkki Oy:ssä.

– Materiaalina puu on palannut vahvasti sisustamisen trendeihin. Uusiutuvuutensa ja kestävyytensä lisäksi puu luo sisustukseen lämpöä. Erityisen vahvasti puutrendi näkyy julkisessa kalustamisessa, puun terveysvaikutukset otetaan huomioon aiempaa useammin.

Suomalaisen puun jatkojalostuksen edistämisen ja korkean laatutason ylläpitämisen ohella Senkki Oy haluaa myös olla eturintamassa edistämässä kestävää kehitystä. Asiakasverkostonsa kannustamana yhtiö sertifioi puun alkuperän seurannan. Kestävän kehityksen edistämisen lisäksi sertifiointi nähdään myös kilpailuetuna: PEFC-sertifikaatti kertoo yhteistyökumppaneille yrityksen vastuullisuudesta.

– Kestävyyden merkitys on alalla kasvava trendi. Ne toimijat, joilta ei vielä löydy sertifikaattia, joutuvat pohtimaan näitä asioita tulevaisuudessa. Esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden kanssa tekemisissä oltaessa sertifikaattia pyydetään aina.

MuT Aija Puurtinen piti juhlapuheen Etelä-Savon rahaston vuosijuhlassa 15.5.2018. Kuva: Sami Funke

Varsinais-Suomen rahasto jakoi yli miljoonan

Vuoden 2018 suurin apuraha myönnettiin Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hankkeelle.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä keväänä apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä melkein 1,2 miljoonaa euroa. Tästä rahamäärästä 40 000 euroa jaetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä varsinaissuomalaisille, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa menestyneille ylioppilaille ja lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille.

Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Varsinais-Suomen rahasto myönsi FT Thomas Lilleyn johtamalle hankkeelle ”Lepakot tieteen ja taiteen siivin”. Hankkeeseen sisältyy lepakoista kertovan lastenkirjan tekeminen, valokuva- ja videonäyttelyn avaaminen Nautelankoskella sekä useita eri puolilla Varsinais-Suomea toteutettavia lepakkoteemaan liittyviä taiteellisia esityksiä.

Tiistaina Turun VPK:n talolla pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 101:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali kirjailija Kaari Utriolle.

Kilpailu apurahoista on kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 930 hakemusta, joiden yhteissumma oli lähes 15 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 8 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 12 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 24 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.

Mitali historiallisen romaanin uudistajalle

Kulttuurirahaston hallitus myönsi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan aloitteesta kirjailija Kaari Utriolle Mikael Agricola -mitalin hänen merkittävistä ansioistaan suomen kielen vaalijana ja innostavana historian tulkitsijana. Taiteilijaprofessorina toiminut Utrio on julkaissut kymmeniä historiallisia romaaneja ja historia-aiheisia tietokirjoja. Hän on uudistanut suomalaisen historiallisen romaanin perinnettä nostamalla naiset kirjojensa päähenkilöiksi. Kaari Utrio on aiemmin palkittu mm. valtion kirjallisuuspalkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla.

Vuosijuhlan ohjelmassa yhteiskunnan jakolinjoja ja musiikkia

Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlassa pitämässään juhlapuheessa professori Markku Jokisipilä käsitteli suomalaisen yhteiskunnan historiallisia jakolinjoja, jotka osittain liittyvät sata vuotta sitten käytyyn kansalaissotaan. Juhlan musiikillisesta annista vastasivat nuori pianisti Mikael Loponen sekä Turun NMKY:n Mieskuoro Naskalit Tommi Saalaksen johdolla.

 

Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan jäsen Markku Hoikkala luovutti Kaari Utriolle Mikael Agricola -mitalin. Kuva: Sami Kilpiö

Päijät-Hämeen rahastolta 470 000 euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle

Päijät-Hämeen rahasto vietti 47. vuosijuhlaansa Lahdessa 12.5.2018. Rahasto jakoi apurahoja yleis- ja nimikkorahastoista yhteensä 470 000 euroa, kaikkiaan 54 saajalle.


Musiikkiteatteri NYT esiintyi Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa 12.5.2018. Kuva: Matti Silvennoinen

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 261 kpl, yhteissummaltaan runsaat 3,3 miljoonaa euroa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 66 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 34 prosenttia. Säveltaiteet, näyttämötaiteet sekä kuvataiteet saivat runsaimmin taiteen apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja luonnontieteisiin, lääketieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Apurahan keskikoko oli 8 700 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden 20 000 euron kaksi kärkihankeapurahaa myönnettiin muusikko AMK Panu Kankaalle ja Musiikkiteatteri NYT:lle median valta-asemaa käsittelevän teatteriesityksen käsikirjoitus- ja sävellystyöhön sekä elokuvaohjaaja Tertta Saarikolle ja elokuvaohjaaja Kari Vähävuorelle Lahden populaarikulttuurin historiaa käsittelevän dokumenttielokuvan toteuttamiseen.

Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan sai luonnontiet. kand. Ilkka Kivistö lepakkokoronavirusten seulontaan Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla sekä virusten perimää käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kauppat. tohtori Jussi Heikkilälle myönnettiin 18 500 euron apuraha aineettomia oikeuksia käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden ja viime vuosien apurahansaajista trio Maija Lampela, viola da gamba, Anna Rinta-Rahko, violone ja Jouko Laivuori, cembalo, Musiikkiteatteri NYT sekä Iida Niemi, piano. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti professori Janne Vilkuna.

Pirkanmaan rahastolta 84 apurahaa ja palkinto Marjo-Riitta Saloniemelle

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 11.5.2018 vuosijuhlassaan Tampere-talossa yhteensä 1 244 000 euroa.

Tänä vuonna rahasto halusi tukea tavanomaista selvästi suuremmalla apurahalla monitieteistä tutkimushanketta. Hakemusten perusteella apurahan saajaksi valittiin Ph.D. Jari Hietasen ja työryhmän robottien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta käsittelevä hanke, jolle myönnettiin 130 000 euroa.

Kärkihankeapurahat myönnettiin tänä vuonna kahdelle kulttuurihankkeelle. Livelaboratorio Tampere Oy sai 40 000 euroa musiikkitalo G Livelab Tampereen ohjelmatoiminnan käynnistämiseen ja taiteilijapalkkioihin ja Sanataideyhdistys Yöstäjä ry 45 000 euroa Kirjalitta kiertueella -lastenkirjallisuustapahtuman järjestämiseen.

Pirkanmaan rahaston nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen eri aloille. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi sosiaalista mediaa ja lapsuutta sekä länsimaisen mieskuvan rakentumista käsittelevää tutkimusta.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kuusi kokovuotista apurahaa. Ne saivat kirjailija Siiri Enoranta, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Katja Kähkönen, säveltäjä Minna Leinonen, elokuva- ja teatteriohjaaja Kirsi Marie Liimatainen, tanssitaiteilija Ville Oinonen ja lasinpuhaltaja Johannes Rantasalo. Taiteen apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi musiikki-, tanssi- ja sirkusopintoihin, Oriveden seudun kansallispuvun tarkistamiseen sekä erilaisten tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen ja syöpätutkimukseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 56 000 euroa. 

– Rahastomme tavoitteena on tieteen ja kulttuurin edistäminen. Me pystymme parhaiten vastaamaan tähän etsimällä uutta avaavaa, uudenlaisia yhdistelmiä synnyttävää, mutta samalla korkealaatuisia hakemuksia kulttuurin, taiteen ja tieteen alalta. Yksi lempisanontani on ”täytyy tehdä niin hyvää, että hirvittää, mikään muu ei riitä huomenna”. Te olette tehneet hakemuksia, jotka täyttävät tämän tavoitteen, sanoi hoitokunnan puheenjohtaja Esa Halme apurahansaajille vuosijuhlassa.

Palkinto näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemelle


Kuva: Harri Hinkka

Vuoden 2018 palkinto myönnettiin maailmankuvan avartamisesta, historiantajun rikastamisesta Museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkö, fil. maisteri Marjo-Riitta Saloniemelle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Pirkanmaan rahaston hoitokunta palkitsi Marjo-Riitta Saloniemen hänen laaja-alaisesta työstään maailman kulttuureita esittelevien näyttelyiden järjestäjänä ja vastuuhenkilönä sekä aktiivisena museotoiminnan suunnannäyttäjänä. Saloniemen vastuulla Museokeskus Vapriikissa on usein ollut näyttelytoiminnan koko prosessi ensikosketuksesta maailman museoiden kanssa aina näyttelyesineiden valintaan, näyttelyn suunnitteluun ja julkaisujen tekoon. Kaikessa työssään Saloniemi on toiminut samalla pieteetillä ja korkealla vaatimustasolla. Sen tuloksena yleisö on saanut nauttia tietopohjaltaan laajoista, esteettisesti ja näyttelyteknisesti harkituista ja korkeatasoista näyttelyistä, jotka ovat herättäneet suurta huomiota Suomessa ja maailmalla ja avartaneet yleisöjen maailmankuvaa.

Ruovedellä syntynyt Saloniemi on toiminut Vapriikissa museoamanuenssina 1990–2007, museonjohtajana 2013–2016 ja näyttelypäällikkönä vuodesta 2007. Hän on tuonut Vapriikkiin muiden muassa näyttelyt Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa, Jääkauden jättiläiset, Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, Terrakotta-armeija ja Kiinan aarteet, Tiibet, Fabergén aika ja Samuraiden aika.

Hän on yksin tai yhdessä muiden kanssa toimittanut parikymmentä näyttelyitä tai muuta historiaa käsittelevää tieteellistä julkaisua.

Saloniemi on myös toiminut Unescon alaisen Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) jäsenenä 2004–2009 ja presidenttinä 2010–2016.

Apurahoista tilastojen valossa

Tieteen aloille palkinto mukaan lukien myönnettiin 37 apurahaa (yhteensä 717 500 euroa), taiteen aloille 44 apurahaa (502 500 euroa) ja opintoihin 4 apurahaa (24 000 euroa). 

Kokovuotisia, vähintään yhdeksän kuukauden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin 24 ja vähintään puolivuotisia 15 kappaletta. Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 13 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.

Pirkanmaan Kulttuurirahastoon saapui tänä vuonna 1 008 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 20 708 056 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 046 kappaletta ja hakusumma 18 128 601 euroa.

Kuvataiteilija Heta Laitakarin näyttely Talvipuutarhassa


Heta Laitakari näyttelynsä avajaisissa. Kuva: Harri Hinkka

Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Talvipuutarhassa avattiin kuvataiteilija Heta Laitakarin näyttely. Näyttelyn avasi kirjailija Juha Siro, ja se on avoinna yleisölle 12.–22.5.2018 ja 24.–27.5.2018 Tampere-talon aukioloaikoina.

Vuosijuhlassa tilaustanssiteos, lasten ja nuorten teatteria ja kuorolaulua

Vuosijuhlan aloitti Tanssiteatteri MD:n esittämä katkelma Pirkanmaan rahaston tilausteoksesta Kenttä. Teos käsittelee sisällissodan muistoa nykynaisen näkökulmasta, ja sen koreografian on tehnyt Susanna Leinonen. Teoksen ensi-ilta on 26.10.2018. Kangasalan Pikkuteatteri esitti katkelman Astrid Lindgrenin saturomaaniin perustuvasta näytelmästä Veljeni Leijonamieli. Näytelmän ovat ohjanneet Mika Eerola ja Sari Anttila, ja sen ensi-ilta on 13.6.2018. Händel-kuoro, johtajanaan Debra Gomez-Tapio esitti juhlassa Randall Thompsonin Alleluian.


Kangasalan Pikkuteatteri Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa 11.5.2018. Kuva: Harri Hinkka

Juhlapuheen vuosijuhlassa piti historian professori Pirjo Markkola otsikolla Sorsapuiston vuosisadat. Hän kuvasi juhlapuheessaan sitä, miten Sorsapuisto on 200 vuodessa muuttunut syrjäisistä Hatanpään kartanon torpparien viljelemistä vainioista ja sisällissodan näyttämöstä nykyiseksi tieteen, taiteen ja kulttuurin tekemisen paikaksi keskellä kaupunkia.

Tanssiteatteri MD esitti vuosijuhlassa katkelman Pirkanmaan rahaston tilausteoksesta Kenttä.
Kuva: Harri Hinkka
 

Tervetuliaissanat 11.5.2018, Esa Halme

Vuosijuhlapuhe 11.5.2018, Pirjo Markkola

Kiitospuhe 11.5.2018, Marketta Vaismaa

Talvipuutarhan näyttelyn avajaispuhe 11.5.2018, Juha Siro

 

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 898 000 euroa ‒ apurahoja yliopistoyhteistyöhön sekä lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 57. vuosijuhlassaan 8.5. apurahoja 898 000 €. Apurahojen pääpaino oli vuoden työskentelyapurahoissa, joita myönnettiin 23 (14 tieteen ja 9 taiteen apurahaa). Puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin kymmenen, joista tieteeseen seitsemän ja taiteeseen kolme.

Kärkiapuraha yliopistoyhteistyöhön

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin apuraha akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Yhteistyössä Pohjois-Savon rahaston kanssa myönnettävän apurahan suuruus on 100 000 euroa.

‒ Yhteisapurahan tavoitteena on edistää Itä-Suomen yliopiston eri tieteenalojen välistä tutkimusta ja maakuntien yhteistyötä, kertoo Pohjois-Karjalan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.

Hankkeeseen osallistuu neurotieteiden ja ympäristötieteiden nuoria osaajia neljästä eri tutkimusryhmästä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksilta. Kuopiossa hankkeessa ovat Katja Kannisen lisäksi mukana yliopistotutkija Pasi Jalava ympäristö- ja biotieteiden laitokselta ja akatemiatutkija Tarja Malm A.I. Virtanen -instituutista. Joensuusta hankkeeseen osallistuu yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Katja Kannisen työryhmä pyrkii nyt ensimmäistä kertaa selvittämään ilmansaasteiden yhteyttä aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin syntymekanismeihin käyttämällä useita uudenlaisia, potilasperäisiä Alzheimerin tautia mallintavia soluja sekä Alzheimerin taudin eläinmalleja. Tutkimus tulee tuottamaan uutta tietoa ilmansaasteiden vaikutuksista aivoissa, selvittämään näiden vasteiden keskeisiä mekanismeja ja tarjoamaan mahdollisia kehityskohteita aivosairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon.

Tukea lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen kohdistuvia apurahoja saivat KM Leena Halonen lukulähettiläspalveluun esikoulujen ja koulujen kanssa sekä Teatteri-ilmaisun ohjaajat AMK Niina Karttunen ja Tommi Tihtarinen yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattujen ”Lukeminen, avain muutokseen” -työpajojen järjestämiseen.

Muita lastenkulttuurin apurahoja saivat mm. Satuteatteri Punahilkka ry lastentapahtuman järjestämiseen ja Sanaratas ry värivarjoteatterityöpajojen järjestämiseen kyläkouluilla.

Mikael Agricola -mitali professori Yrjö Sepänmaalle

Kuva: Leila Piironen/Helios Joensuu

Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola mitali luovutettiin professori Yrjö Sepänmaalle, ympäristön ja kauneuden tulkitsijalle, teorian ja käytännön yhteensaattajalle.

Ympäristöestetiikan professori emeritus Yrjö Sepänmaan (s. 1945) tuotanto käsittelee ympäristön esteettistä tulkintaa ja arvoa. Hän on asunut Joensuussa vuodesta 1994 lähtien ja vaikuttanut merkittävästi Pohjois-Karjalan ympäristöesteettiseen keskusteluun. Sepänmaa on ollut pitkään myös Suomen Akatemian tehtävissä, esimerkiksi akatemiaprofessorina vuosina 2000‒2005.

Yrjö Sepänmaa on koko uransa ajan tähdentänyt tutkimuksen vuorovaikutusta yhteiskunnan, erityisesti eri ammattialojen kesken. Tämän periaatteen mukaisesti hän organisoi yhteensä seitsemän kansainvälistä kongressia ympäristöestetiikasta. Kukin kokouksista paneutui johonkin ympäristöestetiikan osa-alueeseen ‒ maiseman estetiikasta (1994) taivaan estetiikkaan (2009).

Sepänmaa on ollut myös vuodesta 2000 järjestetyn Joensuun kirjallisuustapahtuman keskeisiä perustajia ja aktiivisia toimijoita.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot myönsivät yhteisenä kärkihankkeena Katja Kanniselle ja työryhmälle 100 000 euron apurahan ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Kuva: Leila Piironen / Helios Joensuu

 

Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto Ruamjai-kuorolle

Keski-Suomen rahaston 60-vuotisjuhlavuoden Kulttuuripalkinto myönnettiin 8.5.2018 Ruamjai-kuorolle ”suurella yhteisellä sydämellä lauletuista lauluista ja taitavista tulkinnoista.”  

Palkintokirjan luovuttivat hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen ja asiamies Antti Niskanen. Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto on juhlavuoden kunniaksi suuruudeltaan 15 000 €.

– Kuoron kehittyminen on ollut huimaa ja pitkäjänteinen työ näkyy ja kuuluu kuoron soinnissa ja esiintymisessä, mistä kertoo kuoron menestys sekä kansainvälisessä In… Canto Sul Garda -kuorokilpailussa Italiassa että Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa, hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen kertoo.

Ruamjai on perustettu vuonna 2000 lapsikuoro Vox Aureasta uloskasvaneiden nuorten laulajien tahdosta jatkaa kuorolaulun parissa. Kuoronjohtajina ovat toimineet Sanna Salminen ja Iina Karjalainen. Nykyisin neljänkymmenen laulajan yhteisöä johtaa Kirsi Kaunismäki-Suhonen. Nuorisosekakuoro on ajan saatossa varttunut nuorten aikuisten sekakuoroksi, jonka musiikillinen linja on nojannut niin kansanlauluperinteeseen, keskiaikaiseen musiikkiin kuin taidemusiikkiin. Yleisö tuntee kuoron erityisesti elävästä esiintymisestä ja tulkinnallisesta taituruudesta.

Keski-Suomen rahasto juhlii tasavuosia

Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958 maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin viljelemiseksi. Samalla se on Suomen Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto, sillä aiemmin perustettu Pohjois-Suomen rahasto on myöhemmin jakautunut useammaksi erilliseksi maakuntarahastoksi.

Ruamjai esiintyi palkintojenjakotilaisuudessa 8.5.2018 kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhosen vetämänä. Kuva: Pekka Seppänen

Rahaston perustamisvaiheessa aktiivinen toimija Suomen Kulttuurirahaston lisäksi oli Keski-Suomen maakuntaliitto. Perustamisen taustalta löytyy maakuntaliiton toiminta Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen osakunnan aloitteesta perustetussa keskisuomalaisten opintomahdollisuuksien parantamiseen tähtäävässä Keski-Suomi Rahasto -säätiössä, jonka idea oli hyvä, mutta jonka toiminta ei kuitenkaan noussut siivilleen. Niin ikään pontimena Keski-Suomen rahaston perustamiselle oli Kulttuurirahaston tahto tukea maakuntien kulttuurielämää ”saattamalla kaikkiin Suomen osiin tällaisia maakuntarahastoja”, kuten L.A. Puntila Kulttuurirahaston tavoitetta kuvasi. Keski-Suomen rahaston perustajalahjoittajat olivat keskisuomalaisia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Rahaston toiminta perustuu edelleen lahjoituksiin ja testamentteihin, jotka sijoitetaan tuottavasti, jotta tuottoja voidaan jakaa monipuolisesti keskisuomalaisen tieteen, taiteen kotiseututyön sekä lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseksi.

Rahasto jakaa vuosittain apurahoja, palkintoja ja stipendejä yleisrahastosta ja lahjoittajien nimikkorahastoista ohjesääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi järjestää muuta kulttuuritoimintaa. Juhlavuonna rahasto tukee keskisuomalaista kulttuuria ennätyssummalla, yhteensä 637 000 eurolla. Apurahat, stipendit ja Schildtin palkinto julkistetaan vuosijuhlassa 20. toukokuuta Jyväskylässä. Juhlavuosi tulee myös sisältämään muuta toimintaa, josta tiedotetaan myöhemmin. Rahaston toiminnasta päättää 11-jäseninen hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Hanna-Leena Pesonen. Rahaston käytännön työstä vastaavat asiamies Antti Niskanen ja sihteeri Päivi Blå.

Kainuussa kaksi kärkihanketta

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto jakoi vuosijuhlassaan 6.5.2018 apurahoina 246 000 euroa. Jakosumma on Kainuun tähänastisista jaoista suurin. Hakemuksia tuli yhteensä 184 ja apurahan sai 20 hakijaa.


Kainuun rahaston apurahansaajat 2018. Kuva: Risto Mäläskä

Kärkihankkeita Kainuulla on tänä vuonna kaksi. Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ry sai 20 000 euroa taidekasvatusmateriaalin valmistamiseen ja kierrättämiseen. Tavoitteena on suunnitella, koota ja tuottaa materiaalia, josta hyötyvät kaikki alueen kunnat sekä kehittää taide- ja kulttuurikasvatuksen saatavuutta ja laatua Kainuun alueella.

Kulttuuriosuuskunta G-Voima sai niin ikään 20 000 euroa Vaara-kollektiivin Cajanus -Jättiläisoopperan toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuoda ”Paltamon jätti” ja ”pitkä suomalainen”, Daniel Cajanus, Hollannin Haarlemista takaisin synnyinseuduilleen ja synnyttää samalla ilmiö, jolla on laajempaa merkitystä Kainuun tunnettavuudelle. Cajanuksen ympärille on tarkoitus luoda festivaaliohjelmisto, joka toisi Kainuussa muistetun jätin jälleen eläväksi osaksi kainuulaista kulttuuriperintöä.

Mitali näyttelijäkonkarille

Näyttelijä Esko Vatula vastaanotti Elias Lönnrot -mitalin ”Läsnäolon voimasta, vahvoista tulkinnoista”. Vatulan lavasäteily on houkutellut teatterin taikapiiriin katsojia jo useista sukupolvista. Hän on tulkinnut Kajaanin kaupunginteatterin näyttämöllä lukemattomia tärkeitä rooleja niin kainuulaiselle kuin valtakunnalliselle yleisölle jo yli 30 vuoden ajan. Viimeisimmässä roolissa ”meidän isänä” kiteytyy näyttelijän moni-ilmeinen ja eläytyvä tapa työskennellä. Elämän ja teatterin raja häviää Vatulan koskettavassa roolissa.

Kainuun myönnöt 2018

Lapin rahasto jakoi apurahoja 543 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 50. vuosijuhlansa Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä 5.5.2018. Juhlassa jaettiin palkintoja ja apurahoja tieteelle ja taiteelle, yhteensä 543 000 euroa 51 hakijalle.

Lapin rahasto jakaa vuorovuosina 10 000 euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna oli vuorossa ympäristö- ja kulttuuripalkinto, joka myönnettiin kahdelle ansiokkaalle toimijalle: Lapin lintutieteelliselle yhdistykselle sekä Lapin LUMA-keskukselle.

Hakemusten yhteenlaskettu summa yli 6,3 miljoonaa euroa

Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 432 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli yli 6,3 miljoonaa euroa. Taiteelle tuli enemmän hakemuksia kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin 32 apurahaa, yhteensä 280 000 euroa, ja tieteelle 18 apurahaa, yhteensä 244 000 euroa.

Ympäristöpalkinnot luonnon monimuotoisuuden puolustajille sekä tiede- ja teknologiakasvattajille

Lapin rahaston ympäristöpalkinnot myönnettiin Lapin lintutieteelliselle yhdistykselle (5 000 euroa) sen ansioista Lapin lintujen suojelijana ja monimuotoisuuden puolustajana sekä Lapin LUMA-keskukselle (5 000 euroa) tiede- ja teknologiakasvatuksesta ja elinikäisen oppimisen vahvistamisesta.

Lapin lintutieteellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää Lapin linnuston hyvinvointia ja suojelua. Yhdistyksellä on ollut aktiivista toimintaa vuodesta 1973 alkaen. Sen eri tapahtumat, kuten lintuharrastuksen peruskurssi, pihabongaus ja talvilintulaskenta ovat saaneet suuren suosion. Yhdistyksellä on monipuolinen tapahtumakalenteri www.lly.fi

LUMA-keskus Lappi kohdistaa ansiokkaan toimintansa erityisesti lapsiin ja nuoriin ja edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimista uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta. Keskus tukee opettajia elinikäiseen oppimiseen ja vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä. Se saattaa yhteistyöhön oppilaat, opiskelijat ja opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Sen yhteistyötahoja ovat myös lasten vanhemmat sekä yritysten ja muiden yhteisöjen henkilöstö.

Monipuoliseen, aktiiviseen ja innovatiiviseen toimintaan kuuluvat keskeisesti lasten ja nuorten kerhot ja leirit. www.ulapland.fi/FI/Yksikot/LUMA-keskus-Lappi

A.E. Nordenskiöld -apuraha pelejä ja saamelaisuutta käsittelevään tutkimukseen

Kasvatustieteen maisteri Outi Laitille myönnettiin A. E. Nordenskiöld -stipendinä 24 000 euroa pelejä ja saamelaisuutta käsittelevään väitöskirjatyöhön. Laitin väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää saamen kielen ja kulttuurin hyödyntämisen mahdollisuuksia tietokonepeleissä ja etno-ohjelmoinnissa. Tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa pelillisyyden hyödyntämisestä arktisten alkuperäiskansojen kontekstissa. Kyseessä on pioneeritutkimus pelillisyydestä saamen kielen ja kulttuurin opetuksessa ja oppimisessa.

Visuaalisen taiteen apuraha Mari Oikariselle

Visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (24 000 euroa) myönnettiin kuvataiteilija Mari Oikariselle taiteelliseen työskentelyyn. Mari Oikarinen (s. 1981) on rovaniemeläinen taiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Satakunnan AMK:sta vuonna 2008 ja taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta 2012. Oikarinen työskentelee kuvanveiston eri materiaalien, installaatioiden ja piirtämisen parissa. Hänen teoksensa rakentuvat usein toiston ja sarjallisuuden kautta. Työskentelyssään hän haluaa antaa tilaa hiljaisuudelle, epätäydellisyydelle ja jopa keskeneräisyydelle. Tällä hetkellä hän työstää kolmiulotteisia kirjontateoksia sekä yhdistää kirjontaa ja puuveistoa. Lisäksi hänellä on meneillään projekti Jokapäiväinen, jossa hän piirtää yhden piirustuksen joka päivä vuoden ajan. Oikarinen tutkii piirtämisensä muuttumista vuoden kuluessa. Samalla hän korostaa piirtämisen merkitystä itsenäisenä taiteellisen ilmaisun välineenä.

Kokovuotisia apurahoja kahdeksan kappaletta

Kokovuotisia apurahoja 24 000 euroa myönnettiin tänä vuonna peräti kahdeksan kappaletta. Kokovuotisen saivat myös yhteiskuntatieteiden maisteri Elisa Pelttari työhyvinvointia kuljetusalalla käsittelevään väitöskirjatyöhön, taiteen maisteri Mari Suoheimo kiertotaloutta ja liikkuvuutta Lapissa palvelumuotoilun näkökulmasta käsittelevään väitöskirjatyöhön, oikeustieteen maisteri Kaisa-Maria Kimmel terveydenhuollon priorisoinnin sääntelyä koskevaan väitöskirjatyöhön, oikeustieteen maisteri Jenni Päläs vertaisrahoitusta ja asiakkaan asemaa jakamistaloudessa käsittelevään väitöskirjatyöhön, hallintotieteiden maisteri Pauliina Jääskeläinen tanssi-liiketerapiaa organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämismenetelmänä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä lääketieteen lisensiaatti Karoliina Hulkko allergista herkistymistä Pohjois-Suomen aikuisväestössä käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Puolivuotisia tieteen apurahoja myönnettiin mm. filosofian maisteri Niina Siivikon Suomen saamelaisten mediarepresentaatiota käsittelevään väitöskirjatyöhön ja filosofian maisteri Marju Rönkön kuvataiteilija Reidar Särestöniemen (1925-1981) tuotantoa käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Tänä vuonna painotettiin erityisesti lasten ja nuorten lukemisenedistämishankkeita

Lapin rahasto toivoi tänä vuonna erityisesti hakemuksia lasten ja nuorten lukemisharrastuksen edistämiseen ja tukemiseen. Painotuksen ansiosta Lapin rahasto sai tähän teemaan liittyen viisitoista hakemusta.

Kasvatustieteen maisteri Riikka Kolarille myönnettiin apuraha lasten ja nuorten lukuinnon vahvistamiseen, kasvatustieteen maisteri Henna Leinoselle ja työryhmälle lasten- ja nuorten luku- ja kirjoitusharrastuksen edistämiseen, MLL Enontekiön yhdistys ry:lle lapsille suunnattujen työpajojen järjestämiseen, kasvatustieteen maisteri Eija Rahkolalle työryhmineen Pate valtaa Sompion –hankkeeseen, Sallan 4H –yhdistykselle lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen kirjastoympäristössä sekä teatteriRajalle Elävä tarinakirjasto –tapahtuman toteuttamiseen.

Maakunnan kärkihankkeille 50 000 euroa

Kemijoen kulttuurituki ry sai 30 000 euroa Kemijokivarren kylien elvyttämiseen kulttuurin ja taiteen avulla. Apurahan turvin yhdistys tuottaa jokivarren elämästä kertovan monologinäytelmän sekä saattaa alulle Karvalakkioopperan. Yhdistyksen tarkoituksena on nostaa lappilainen elämäntapa ja paikallisuus osaksi Lappiin suuntautuvan matkailun sisältöä. Pyrkimyksenä on vahvistaa paikallisen kulttuurin sisältöjä matkailussa ja nostaa paikallisyhteisö matkailun vastuulliseksi toimijaksi. Vuoden 1979 karvalakkilähetystöstä kertovaa oopperaa tullaan esittämään Rovaniemellä ja mahdollisesti myös muualla Lapissa ja Suomessa. 

Sodankylän elokuvafestivaali ry sai 20 000 euroa Sodankylän elokuvajuhlien Elokuvan ääni –erikoisohjelmiston tuottamiseen. Ensi kesän ohjelmistossa painotetaan äänitehosteiden merkittävyyttä osana kokonaisvaltaista elokuvaelämystä. Ohjelmisto on tässä laajuudessaan ainutlaatuinen ja avaa uuden näkökulman koko taiteenmuotoon. Ulkomaisia puhujia ovat mm. Foley-artisti ja äänisuunnittelija Nicolas Becker Ranskasta, ohjaaja Andrea Arnold Isosta-Britanniasta ja äänisuunnittelija Peter Albrechtsen Tanskasta.

Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle

Paikalliselle kulttuuritoiminnalle myönnettiin useita apurahoja. Oranki Art ry sai apurahan Oranki Art 18 –ympäristötaidetapahtuman järjestämiseen. Apurahoja myönnettiin useille muillekin alueellisille tapahtumille, mm. Sirkus Taika-Aika ry:lle 15-vuotisjuhlanäytöksen järjestämiseen ja tanssija Janita Rantaselle Koko Lappikin tanssii –projektin tanssipajojen järjestämiseen.

Performanssitaiteilija John Courtille ja kuvataiteilija Elina Sipilälle myönnettiin puolivuotiset apurahat taiteelliseen työskentelyyn.

Lappilaiset muusikot saivat apurahoja soitinhankintoihin, mm. Pekka Niskanen klarinetin ja Ilkka Puputti käyrätorven hankintaan.

Lapin rahasto tuki myös kirjallisuutta, käännöksiä, näytelmiä, elokuvia ja tv-sarjoja. Apurahoja saivat mm. näytelmäkirjailija Janne Rosenvall taiteelliseen työskentelyyn, diplomikielenkääntäjä Kaija Anneli Anttonen saamelaisen nuortenromaanin suomentamiseen, filosofian tohtori Marko Kantomaa romaanin kirjoittamiseen ja medianomi Jussi Hiltunen TV-sarjan käsikirjoittamiseen.