Taloust. professori, dekaani Mikko Puhakka sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2019.
Professori Mikko Puhakalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen ansioistaan taloustieteen dynamiikan tutkijana ja taloustieteilijöiden kouluttajana. Juhlapuheen piti tietokirjailija, kolumnisti Risto Uimonen, joka kertoi, miltä meno Pohjois-Pohjanmaalla näyttää Rössypottuseuran aktiivin silmin etelästä katsottuna. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti vuosijuhlapaikkakunnalle Tyrnävälle 15 000 euroa Anna Matinlaurin teoksen ”Me” hankintaan.
Apurahoja eri aloille
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 560 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 55 hakijalle.
Työskentelyapurahoja myönnettiin muun muassa seuraaville: 18 000 euroa filosofian maisteri Merja Aakolle käsikirjoittamiseen; 24 000 euroa kasvatustieteen maisteri Jutta Karhulle optimismin psykologista kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Fanny ja Yrjö Similän rahastosta; 24 000 euroa äänitaiteilija Sasu Ripatille sävellystyöhön ja 24 000 euroa terveystieteen maisteri Jenni Konttilalle sairaanhoitajien kohtaamaa väkivaltaa aikuispsykiatrisessa avohoidossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Heikki Ruotsalaisen rahastosta.
Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa taiteilija, tutkija Kai Latvalehdolle. Apuraha kohdistuu uuteen ja rohkeaan hankkeeseen, ruotsinsuomalaisen kulttuurilähetystötoiminnan käynnistämiseen Oulussa.
Kotiseututyön apurahoja myönnettiin muun muassa kirvesmies Jarmo Mustoselle ja diplomi-insinööri Matti Hanhelalle. Mustoselle myönnettiin 5 000 euroa tukkilaisnäytösten valmisteluun ja esittämiseen ja Hanhelalle 5 500 euroa taivalkoskelaisen kyläsepänpajan kunnostamiseen. Pelialalle myönnettiin tukea Pohjois-Pohjanmaan rahastosta ensimmäistä kertaa. Pelisuunnittelija Johanna Verhiö sai 6 000 euron apurahan nuorille suunnatun tunnetaitopelin suunnittelemiseen
Myös Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt ensimmäisen kerran. Apurahan saivat muun muassa Lakeuden palveluyhdistys ry kehitysvammaisten henkilöiden orkesterin perustamiseen ja kiertuetoimintaan sekä luokanopettaja Maiju Marttinen vauvaperheille suunnatun Värivarpaat-projektin toteuttamiseen Oulun ensi- ja turvakodissa.
Jatkossa joka toinen vuosi hakemuksetta myönnettävä palkinto kohdennettiin erityisesti nuorisoteatteritoimintaan ja myönnettiin vuosikausien sinnikkäästä työstä Kulttuuriyhdistys Väristys ry.:lle, kulttuurisen nuorisotyön uurastajille, nuorten teatteriharrastuksen tukijoukoille.
Tanssija Saga Elgland esiintyi Keski-Suomen rahaston vuosijuhlassa 2019. Kuva: Jaakko Manninen
Apurahan sai 45 hakijaa tai hakijayhteisöä. Haettujen apurahojen lisäksi jaettiin 12 opintostipendiä hakemuksetta Oy Wilh. Schauman Ab:n rahastosta ohjesäännön mukaisesti Jyväskylän Lyseon abiturienteille. Juhlassa esiintyivät tämänvuotiset apurahansaajat, musiikinopiskelijat Kaapo Kangas ja Aino Lappalainen sekä tanssija Saga Elgland. Vuosijuhlaesitelmän piti Kulttuuriyhdistys Väristyksen kulttuurituottaja Tiina Ahtonen otsikolla Nuorten luovuus on ehtymätön luonnonvara.
Keski-Suomen rahasto jakoi apurahoja, palkintoja ja stipendejä tänä vuonna yhteensä 616 000 euroa. Määräaikaan mennessä lähetettyjä työskentely- tai kuluapurahahakemuksia oli 538 kpl. Kaikkiaan hakemusten yhteissumma oli 9,7 miljoonaa euroa, josta haetun summan mukaan tieteen osuus oli 56 % (5,5 M€) ja taiteen 44 % (4,2 M€). Hakemusten määrän mukaan 56 % hakemuksista kohdentui taiteen aloille, 44 % tieteen alojen hakemuksiin.
Myönnetyistä apurahoista ja palkinnoista lukumääräisesti tiede saa 16 apurahaa, joka vastaa myönnettyjen summien mukaan 53 % (329 000 €) apurahoista. Taiteeseen apurahoja kohdistuu määrällisesti enemmän, 30 kpl, joka on myönnetyistä apurahoista 46 % (281 000 €). Lisäksi myönnettiin 12 kpl opintostipendejä korkeakouluopintoihin, joka on n. 1 % (6 000 €) tämän vuoden jakovarasta.
Kaksi rahoitettavaa Kärkihanketta
Tänä vuonna myönnettiin kaksi Kärkihankeapurahaa, joista toinen Luovan valokuvauksen keskuksen, Materia ry:n ja Jyväskylän Taiteilijaseuran yhteisen tuottajatoimintamallin kehittämiseen ja pilotointiin. Toinen Kärkihankeapuraha myönnettiin työryhmä Ossi Valpio & Pyry Jaalalle RäppiÄppi -mobiilipelin pilotointiin. Pelit olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa omana hakualanaan.
Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan 12 kokovuotista työskentelyapurahaa, jotka ovat suuruudeltaan 24 000 euroa. Väitöskirjatyöhön sen saivat FM Heini Hyvärinen, PsM Suvi Karjalainen, FM Jarkko Keränen, YTM Virpi Mesiäisaho, KM Jenni Ruotsalainen, KM Ville Ruutiainen, FM Margareta Salonen ja KTM Milla Sarja. Taiteen kokovuotiset apurahat myönnettiin tanssija Saga Elglandille ja TaM Maija Ojaselle. Lisäksi väitöksen jälkeiseen tutkimukseen kokovuotiset myönnettiin Ph.D Monika Wolfmayrille ja FT Sofia Kotilaiselle molemmille 30 000 euroa.
Edellisten lisäksi jaettiin 13 vähintään puolivuotista apurahaa. Apurahan saivat kirjailija Kristian Blomberg, TaM Marjo Hallila, FT Sanna Lensu, runoilija Ville Luoma-aho, FL Minna Mäkinen, YTM Lari Nerg, M.Sc. Manja Nikolovska, FT Tiina Piilola, tanssitaiteilija Helena Ratinen, musiikkipedagogi AMK Krista Saarikoski, TtM Pipsa Tuominen, kirjailija Jyri Vartiainen ja TeM Aaro Vuotila.
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Apurahat, palkinnot ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 368 000 euroa ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista yhteensä 248 000 euroa. Suurimmat nimikkorahastojen osuudet maksettiin Elsa ja Frans Marpion rahastosta, Päiviö Hetemäen rahastosta ja Keskisuomalaisen rahastosta.
Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon. Keski-Suomen rahasto on Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto. Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958.
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 58. vuosijuhlassa Kotkassa torstaina 16.5.2019. Määräaikaan mennessä maakuntarahasto vastaanotti 238 hakemusta hakusumman ollessa lähes 3 milj. euroa. Apuraha myönnettiin 48 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron arvoinen kulttuuripalkinto luovutettiin Kymijoen Taidepato ry:lle. Maakunnallisen Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai PRO Kaakon kirjamessut ry. Vuoden 2019 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 470 000 euroa.
Tieteen osuus apurahoista oli 27 % ja taiteen 73 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (29 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kirjallisuuteen (31 %), kuvataiteisiin (30 %) ja säveltaiteisiin (20 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 57 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.
Kymenlaakson apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Johannes Wiehn
Runsaasti tukea kirjallisuudelle
Tänä vuonna kirjallisuuden alan eri hankkeita tuettiin apurahoin yhteensä 106 000 eurolla (22,5 % koko jakovarasta). Kärkihankeapurahan lisäksi tukea myönnettiin tutusti henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä pienempien kohdennettujen hankkeiden ja tilaisuuksien toteuttamiseen.
Kymenlaakson rahaston hoitokunnan valinta vuoden 2019 Kärkihankkeeksi on KYMI LIBRI -kirjamessut, jonka järjestämiseen PRO Kaakon kirjamessut ry:lle myönnettiin Kärkihankeapuraha 40 000 euroa. Neljäpäiväiseksi suunnitellun heinäkuisen messutapahtuman päätapahtumapaikka on Myllykoskella sijaitseva Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa. Pääpaikan lisäksi ohjelmaa järjestetään 10-15 kohteessa eri puolilla Kymenlaaksoa mm. kirjailijaristeilyillä Myllykoskelta Korialle sekä VR:n paikallisjunassa, runojunassa, reitillä Kouvola-Kotka. Messujen eri taidetapahtumissa esiintyy kaikkiaan 40-50 kirjailijaa ja artistia.
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha kiinnosti!
Ensimmäistä kertaa maakunnissa jaossa olevaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin innokkaasti. Maakuntarahasto vastaanotti 24 hakemusta hakusumman ollessa 256 432 euroa. Apurahaa myönnettiin kolmeen hankkeeseen yhteensä 24 000 euroa (läpimenoprosentti 12,5). Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys ry sai 4 000 euroa konserttien järjestämiseen mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneille, valtiot. maisteri Leena-Kaisa Laakso ja kasvatust. maisteri Päivi Eskola 16 000 euroa monitaiteellisten ja luontohoivaan perustuvien työpajojen järjestämiseen Kymenlaakson palvelutaloissa sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja Annika Niskanen ja lähihoitaja Eveliina Mäkelä 4 000 euroa infektioriskistä kärsivien lasten perheille tarkoitetun ARTE MOBILE -pilotointihankkeen toteuttamiseen.
Uudelle Pelit-hakualalle kohdistettiin 4 hakemusta hakusumman ollessa 58 850 euroa. Apuraha, 5 000 euroa, myönnettiin datanomiopiskelija Veeti Sundqvistille The Lovebirds -videopelin valmistamiseen.
Kokovuotisia työskentelyapurahoja neljä, puolivuotisia kuusi
Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen eri aloille myönnettiin neljä ja niiden saajina olivat teol. maisteri Antti Heikkonen, kuvanveistäjä Irma Laukkanen, tait. maisteri Hanna Peräkylä ja psykol. maisteri Jaakko Tammilehto. Puolivuotisia myönnettiin viisi ja ne menivät kuvanveistäjä Olli Mantereelle, lääket. lis. Tuuli Mustoselle, kuvatait. maisteri Heini Niemiselle, kasvatust. tohtori Antti Saarelle ja kirjailija Henriikka Taville.
Kymijoen Taidepato ry perustettiin v. 2014 edistämään kuvataiteiden harrastusta yhdistyksen kotipaikkakunnalla Kouvolassa. Yhdistyksen muodostavat kolme varsinaista jäsentä: Vesa Parvinen pj., Amanda Hyökki vpj. ja Janne Harjula, sihteeri. Sen toimintaa tukee vuosittain noin kolmenkymmenen kannatusjäsenen joukko. Tapahtumien organisoinnissa on usein mukana myös ahkeria ja innokkaita talkoolaisia.
Yhdistys kokoaa taiteen ammattilaisia ja harrastajia yhteiseen toimintaan ja tarjoaa heille myös näyttelymahdollisuuksia. Suurimmat näyttelyponnistukset yhdistykselle ovat olleet Pato Klubin galleriassa järjestetyt kesänäyttelyt kesä-heinäkuun aikana. Näyttelyiden aiheina ovat olleet Aarnikotkan historia (UPM-Kymmene), Työnumero 105 (teollisuuden työntekijöiden luvalliset ja ”luvattomat” puhdetyöt) ja kotiseutumme Kymijoki. Tulevana kesänä toteutetaan iso näyttely yhteistyönä Kotkan Repin-Instituutin kanssa. Näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia.
Kymijoen Taidepato ry osallistuu aktiivisesti myös lasten ja nuorten taidekasvatukseen tarjoamalla lähinnä peruskoulujen ryhmille/luokille ympäri vuoden mahdollisuuden ilmaisiin, pienimuotoisiin näyttelyihin Kuusankosken Taideruukin 2. kerroksen aulatilassa. Yhdistys myös muistaa vuosittain pienellä taidestipendillä Pilkanmaan koulun aktiivista, taide- ja kulttuurimyönteistä peruskoululaista.
Kymijoen Taidepato ry:n yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteistyötä tehdään Kuulas – Lasten teatteriteatteritapahtuman kanssa ja yhdistys on ollut mukana julkaisemassa Sampsa Sarparannan taidekuvajulkaisua, taidepostikortteja sekä paikallisten runoilijoiden runojulkaisua. Aina mahdollisuuksien mukaan yhdistys on järjestänyt retkiä kiinnostaviin taidekohteisiin, esim. elämysmatkat Riihimäelle lasinpuhalluksen pariin.
Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta keskittyy suurelta osalta Pato Klubin ja Areenan tiloissa järjestettäviin konsertti- ja musiikkitapahtumiin, joista tunnetuin lienee sunnuntaisin järjestettävä Sunnuntaiklubi. Ajankohdallisesti omintakeinen, ikärajaton sunnuntai-iltana klo 18.00 toteutettava tapahtuma on sekoitus klubi- ja konserttitapahtumaa. Sunnuntaiklubin artistikattaus on tarjonnut elämyksiä Suomen musiikkimaailman huipulta Samuli Edelmannista jazziin ja RSO:n/ Avantin klassisen musiikin konsertteihin.
Viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistys on järjestänyt noin 150 kulttuuritapahtumaa ja vuoden 2018 aikana näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili lähes 33 000 kävijää.
Uudenmaan rahaston palkinnonsaaja 2019, arkkitehti Bruno Erat. Kuva: Pablo Erat
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi uusmaalaisille taiteilijoille ja paikalliskulttuurin hankkeille 1 240 000 euroa vuosijuhlassaan Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä 15.5.2019. Arkkitehti Bruno Eratille myönnettiin 15 000 euron palkinto hänen elämäntyöstään ekologisen rakentamisen pioneerina.
Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai Itä-Uudenmaan Teatteri ry osallistavan Tulilintu-hankkeen toteuttamiseen. Monitaiteisissa työpajoissa käytetään soveltavia teatterin, tanssin, musiikin, kuvallisen ilmaisun, tarinankerronnan ja luovan kirjoittamisen taidemenetelmiä. Hanke toteutetaan lasten- ja nuortenkodeissa Porvoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Sen aikana kehitetään voimaannuttavan teatterin menetelmää ja materiaalia sekä tehdään menetelmäopas käytettäväksi hankkeen jälkeenkin.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahalla taiteen maisteri Viivi Rintanen toteuttaa Syömishäiriö sarjakuvaksi -työpajoja syömishäiriöpotilaille ja musiikin maisteri Mia Heikkinentyöryhmineenjärjestää osallistavia improvisoituja pienoisoopperaesityksiä eri hoitolaitoksissa.
Ilmastonmuutos oli tänä vuonna myös taiteilijoiden huolenaiheena. Kirjailija Elina Pitkäkangas sai 12 000 euron apurahan yhteiskunnallisen nuorille suunnatun, ilmastonmuutosta käsittelevän Ekoscifi-romaanin kirjoittamiseen. Jazzpianisti Kari Ikonen sai apurahan hiilineutraalisti järjestettävään sooloalbuminsa julkaisukiertueeseen. Valokuvaaja Ville Rinne kuvaa saamallaan apurahalla ilmastonmuutokseen liittyvää, kansainvälisesti arvostetun suomalaisen huippututkimuksen eri vaiheita yliopistoissa ja tutkimusasemilla eri vuodenaikoina.
Uudenmaan rahaston apurahalla toteutetaan useita tapahtumia, mm. Helsinki Klezmer Festival, Karis Suomen Paris -tapahtuma Raaseporissa, Kerava Jazz -festivaali, Pellingin klassisen musiikin kesäfestivaali ja monikielinen kirjallisuustapahtuma Kontulassa. Lilla Villanin ystävät ry sai 35 000 euroa sukupuolta ja erilaisuutta käsittelevän immersiivisen lastennäytelmän toteuttamiseen. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö toteuttaa 10 000 euron apurahan avulla seikkailureitin Tarvaspäässä. Euphoria film Oy sai 20 000 euroa Alvar ja Aino Aallon elämästä ja teoksista kertovan dokumenttielokuvan kuvauksiin New Yorkissa.
Suurin osa apurahoista kuvataiteille
Kaikkiaan apurahan sai 130 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli ennätykselliset 2 035, yhteissummaltaan 32 miljoonaa euroa. Myönnettyjen apurahojen keskisuuruus oli 9 500 euroa. Apurahoista 25 % myönnettiin kuvataiteille, 20 % säveltaiteille ja 14 % näyttämötaiteille. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 1-9 % apurahansaajista.
Puolivuotisen (12 000 €) tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 32 henkilöä. Vuosiapurahan 24 000 euroa sai kuusi taiteilijaa: kuvataiteilija Inga Meldere ja kuvatait. maisteri Nikki Jääskeläinen taiteelliseen työskentelyyn, kirjailija Suvi Ratinen romaanin kirjoittamiseen, teatterit. maisteri Tuire TuomistoPost Corpse eli kraa kraa -esityksen valmistamiseen, tait. maisteri Antti-Heikki Pesonen elokuvien suunnitteluun ja käsikirjoittamiseen ja tait. maisteri Anna Reivilä taiteelliseen työskentelyyn.
Uudenmaan rahaston palkinto arkkitehti Bruno Eratille
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on myöntänyt 15 000 euron palkinnon arkkitehti Bruno Eratille, arkkitehdintyön suunnannäyttäjälle, ekorakentamisen esikuvalle.
Arkkitehti Bruno Erat (s. 1939) muutti kotimaastaan Sveitsistä Suomeen vuonna 1965 suomalaisen arkkitehtuurin ja urheilun innostamana. Hän työskenteli mm. Alvar Aallon ja Arne Ervin toimistoissa. Hän toimi vierailevana professorina 1968-1970 Yhdysvalloissa, jossa hän kiinnostui maailman ekologisesta tilasta ja ympäristökysymyksistä. Vuonna 1977 hän perusti oman toimiston yhdessä vaimonsa, sisustusarkkitehti Eva Eratin kanssa ja omistautui ekologisen, kestävän ja terveellisen arkkitehtuurin asialle.
Suomen arkkitehtiyhteisössä Bruno Erat on ollut pioneeri ja pitkään lajinsa lähes ainoa edustaja. Eratin perheelleen ja naapurilleen vuonna 1978 suunnittelema Villa Solbranten Espoossa on Suomen ensimmäisiä ekotaloja. Se on monella tapaa ollut aikaansa edellä oleva suunnannäyttäjä ja siitä on muodostunut ekologisen rakentamisen ikoni Suomessa.
Bruno Erat on käsitteeksi muodostunut sanansaattaja, esikuva ja kannustaja, jonka vaikutus näkyy kasvavasti uusien arkkitehtisukupolvien asenteissa ja työssä. Hän on myös kansainvälisesti tunnettu ekologisen rakentamisen opettaja, luennoitsija ja kirjoittaja. Hän on toiminut vierailevana professorina Yhdysvalloissa ja opettanut myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtiosastolla. Erat on julkaissut useita kestävän kehityksen ekorakentamista käsitteleviä kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hänen käsityksensä ekologisesta rakentamisesta on kokonaisvaltaista. Se ei liity pelkästään energian säästämiseen, vaan rakennukseen kestävänä ja terveenä, myös asukkaiden ja planeettamme terveyttä edistävänä organismina. Ilmaston lämmetessä Bruno Eratin ajatusmallin arvo korostuu.
Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Sami Funke
Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 290 hakemusta hakusumman ollessa lähes 4,5 milj. euroa. Hakijoista 59 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi 23 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-palkintoa ja -stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin taiteen maisteri Riitta Moisanderille. Maakunnallinen Kärkihakeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Pieksämäen Seudun Liikunta ry:lle.Vuoden 2019 jako oli yhteensä 705 000 euroa.
Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat yhteiskuntatieteet (33 %) luonnontieteet (24 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (19 %). Taiteen aloista eniten saivat kuvataiteet (39 %), näyttämötaiteet (21 %) ja säveltaiteet (14 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 58 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli 20 ja apurahojen keskisuuruus lähes 12 000 euroa.
Koululaiset tiedepoluille!
Etelä-Savon rahasto käynnistää omana hankkeenaan koululaisten Tiedepolku-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tiedekasvatusta kokeilukulttuurin ja ilmiöoppimisen avulla. Mikkelissä toteutettavan kokeiluhankkeen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen, LUTin, Mikkelin kesäyliopiston, Mikkelin kaupungin opetustoimen, sekä koulujen ja opettajien kanssa. Tiedepolku-hankkeen toteutusmallia testataan kolmessa koulussa ja kolmella eri luokka-asteella (2.-, 5.– ja 8.-luokka) lasten ja nuorten ikään ja kehitysasteeseen sopivilla teemoilla. Tarkoituksena on kartoittaa toimivia malleja tiedeopetuksen toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen kouluissa. Myöhemmin syksyllä suunnitelmissa on vielä järjestää lapsille ja nuorille suunnattu tiedetapahtuma Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tapahtumien aikataulusta ja ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
Etelä-Savon rahasto haluaa edistää myös apurahoin nuorten tiedekasvatusta eri puolilla maakuntaa. Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry sai apurahan Lukiolaisten Akatemia –tapahtuman toteuttamiseen Mikkelissä. Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry sai puolestaan tukea MielenTietäjä2019 ja MetsänTietäjä2019 kesäleirien järjestämisen Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Mikkelin Ursa ry:lle rahaston tuella hankittavan tähtikaukoputken toivotaan innostavan nuoria tähtitaivaan tutkimukseen ja havainnointiin.
Kärkihankeapuraha Pieksämäen Liikunta ry:lle
Tämän vuoden Kärkihankkeeksi valittiin Pieksämäen Liikunta ry:n ympäristötaidetta ja liikuntaa yhdistävä kulttuurihanke. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia ympäristötaideteoksia noin 80 km pitkän VedenJakaja-luontoreitistön eri taukopaikoille. Reiteille suunniteltavat teokset ovat pääosin luonnon materiaaleista valmistettuja, luontoon hyvin sopivaa ja sitä kunnioittavia. Teosmääräksi on arvioitu noin 15, joista hieman isompia on 5 ja pienempiä 10. Hankkeen taiteilijat haetaan kaikille avoimen haussa. Osana toteutusta käynnistetään yhteistyö paikallisen erityistaidetoiminnan kanssa, huomioiden taiteilijoiden tasa-arvoisuus ja osallistumismahdollisuudet ympäristötaide-hankkeeseen.
Seitsemän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa
Etelä-Savon rahaston myönsi seitsemän kokovuotista työskentelyapurahaa. Tieteen kokovuotisen saivat valtiot. maisteri Anne Hytönen, M. Sc. Anu Kinnunen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen ja fil. maisteri Paula Thitz. Taiteen kokovuotiset menivät kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle, taidegraafikko Ritva-Liisa Virtaselle, ja kirjailija Helena Warikselle. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.
Taidetta hoitolaitoksiin –apurahaa viiteen hankkeeseen
Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin –apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Kohdennettua apurahaa oli varattu noin 20 000 euroa ja sitä tavoitteli yhteensä 17 laadukasta korkeatasoista hanketta. Apurahaa myönnettiin alustavaa varausta enemmän, yhteensä 24 000 euroa, viiteen eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen. Apurahan saivat Linnalan Setlementti ry yhteislaulutilaisuuksien järjestämiseen, sairaanhoitaja Mia Mattila ja lähihoitaja Anna-Maija Koivisto Vuolingonhovin värit –kuvataidehankkeen toteuttamiseen, tait. maisteri Kaisla Pirkkalainen ja musiikkipedagogi Laura Vartio teatteriesityksiin ja taidetuntien järjestämiseen, Ristiinan Mielenterveysyhdistys Rislary lyhytelokuva-hankkeen toteuttamiseen sekä Vaalijalan kuntayhtymä Taidepesulan näyttelyn järjestämiseen.
Tällä kierroksella oli myös ensimmäistä kertaa omana hakualanaan Pelit. Pelien taiteelliseen suunnitteluun tai toteuttamiseen tarkoitettua apurahaa haki kolme hakijaa. Apurahaa, 4 000 euroa, myönnettiin medianomi Elmeri Härköselle Aaron – Musta Peto –virtuaalipelin käsikirjoittamiseen.
Tait. maisteri Riitta Moisander sai Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinnon vuonna 2019. Kuva: Sami Funke
Kanta-Hämeen Tammelassa, Letkun kylässä syntyi 1949 tyttö, joka sai kasteessa nimeksi Riitta Marjatta Seppälä. Nuoremman sisarensa Reginan kanssa Riitta kävi opintietä kylän kansakoulusta Someron keskikouluun ja lukioon. Someron lukion humanistisen linjan opiskelijana Riitta opiskeli mm. taidehistoriaa ja kuvataiteita. Olipa lukujärjestyksessä myös kerran viikossa perehtymistä kalligrafiaankin. Koulun kerhotoiminta oli vilkasta ja taiteisiin painottuvaa, koulussa oli tekemisen henki. Opiskelun lomassa käytiin teatterissa, tehtiin omia näytelmiä ja tanssittiin luokkakaverin Rauli Badding Somerjoen ja veljensä Karilla bändin tahtiin. Lapsuudenkodin ja koulun merkityksestä oman elämänsä valinnoille Riitalla on selvä näkemys
”Tieni taiteiden pariin sai kannustavan alun kodista ja kouluista, käsityöläisyyden ja hyvän kädenjäljen kunnioittaminen ovat lapsuuden peruja.”
Kuvat ja niiden tekeminen olivat tulleet Riitalle tutuiksi lapsena. Niinpä lukion jälkeen matka vei Helsinkiin, työhön ja opiskelemaan silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen, nykyiseen Aalto yliopistoon. Samassa rakennuksessa kuvaamataidonopetuksen laitoksen kanssa toimi myös osa taideakatemian laitoksista ja Ateneumin taidemuseo. Yhteiset opettajat ja äärellä sijaitseva taidemuseo loivat toimivan monitaiteisen oppimisalustan. Lukion lehtoraatin kelpoisuusvaatimusten mukaiset kasvatustieteen ja taidehistorian tai kansatieteen approbaturit opiskeltiin Helsingin yliopistossa. Kuvaamataidon opettajaksi Riitta valmistui 1974 ja tuli valituksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen didaktiikan lehtorin Jouko Lapintien sijaiseksi tämän sapattivapaan ajaksi. Savonlinnaan saapuminen on piirtynyt Riitan muistiin. Yöjunalta matka jatkui taksilla suoraan Heikinpohjan opettajankoulutustaitokselle pitämään pääsykoetta opiskelijoiksi pyrkiville. Laitoksen edessä kukkivat keltaiset ruusut ja Olavinlinna näkyi työhuoneeni ikkunasta.
Vuoden sijaisuus muuttui elämänmittaiseksi matkaksi, jonka tukikohtana on ollut Savonlinna. Työsarkaa on riittänyt lukuisissa tehtävissä ja rooleissa mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella, Taidelukiossa, Taiteen keskustoimikunnassa, Etelä-Savon taidetoimikunnassa, Artemiassa jne. Työtehtävät ovat vieneet Riitan myös ulkomaille kansainvälisiin projekteihin, kursseille sekä opettamaan yliopistoihin mm. Kööpenhaminaan, Glasgowhun ja Kasseliin. Tuttavaverkosto muodostui laajaksi ja kansainväliseksi ja matkoilta kerättyjä vaikutteita ja oppeja Riitta myös sovelsi aktiivisesti työhönsä.
Vaikka työrytmi oli ripeä, niin arjen ytimessä olivat vahvasti läsnä lapset ja puoliso Kari, jonka kanssa yhteistä taivalta ehdittiin kulkea karvaa vaille viisikymmentä vuotta. Työsarka taiteen puolesta jatkuu myös eläkepäivillä mm. sote-alan eri hankkeiden taidekoordinaattorin tehtävissä Etelä-Savossa.
Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto myönsi TEHDAS Teatteri yhdistys ry:lle immersiivisen Huoneiden Kirja -suurteoksen toteuttamiseen.
Tiistaina 14.5. Uudenkaupungin Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 105:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi maakuntarahasto ojensi Elias Lönnrot -mitalin turkulaiselle dramaturgille Satu Rasilalle. Mitali myönnetään erityisen huomattavista ansioista maakunnan kulttuurielämässä.
Kilpailu apurahoista oli kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 939 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 15 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 11 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 15 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 26 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.
Palkinto ansiokkaasta dramaturgin ja näytelmäkirjailijan työstä
Suomen Kulttuurirahaston hallitus palkitsi teatteritaiteen maisteri Satu Rasilan Elias Lönnrot -mitalilla. Rasila on Varsinais-Suomessa erittäin näkyvä kulttuurihenkilö ja on toiminut mm. Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana. Turun kaupunginteatterin dramaturgina hän on toiminut vuosina 1998 – 1999 ja uudelleen vuodesta 2012 alkaen. Vuosien 2015 – 2016 näytäntökaudella Rasila oli joko yksin tai yhdessä muiden kanssa kirjoittamillaan näytelmillä kirjoittajakohtaisen katsojatilaston kärkinimi Suomessa.
Vuosijuhlan teemana rakentava vuorovaikutus
Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlan teemaksi oli tänä vuonna valittu ajankohtainen teema, rakentava vuorovaikutus. Teema oli esillä myös Elias Lönnrot -mitalilla palkitun dramaturgi Satu Rasilan juhlapuheessa. Sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov esittivät juhlassa teoksen ”Spiritism Amusante”. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasi Artsoppa ry Franz Schubertin teoksella ”Auf dem Strom D943” sopraanolle, käyrätorvelle ja pianolle. Tilaisuus päättyi perinteiseen tapaan Varsinaissuomalaisten lauluun.
Pirkanmaan rahaston palkinto myönnettiin ”kuorosoinnin kauneudesta, vahvoista elämyksistä” kuorokapellimestari Heikki Liimolalle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.
Pirkanmaan rahaston hoitokunta palkitsi Heikki Liimolan hänen ansioistaan yhtenä Pirkanmaan ja koko Suomen merkittävimpänä kuoromusiikin kannattelijana. Liimola tunnetaan työskentelytavoiltaan tarkkana ja taiteellisesti tinkimättömänä johtajana. Hänessä on ominaisuuksia, joiden avulla hän rohkaisee laulajista esiin heidän parhaan osaamisensa.
Liimolan työn jälki kuuluu useissa kuoroissa. Hänen kuoronjohtajan uransa alkoi 1977 Harjun Nuorten Kuorosta (nykyisin Harjun Kamarikuoro), jonka johtaja hän edelleen on. Hänen valmentamansa Tampereen Oopperan kuoro vakuuttaa kriitikot ja hurmaa katsojat esitys toisensa jälkeen. Korkeasta taiteellisesta tasostaan tunnetaan myös Klemetti-Opiston Kamarikuoro ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoro.
Liimola toimii Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoronjohdon lehtorina sekä lukuisissa työryhmissä, joissa hänen vahva pedagoginen osaamisensa palvelee kuoromusiikin kehittämistä.
Apurahat
10-vuotias Samuel Ahonen oli Pirkanmaan rahaston nuorin apurahansaaja vuonna 2019. Kuva: Harri Hinkka
Suurin yksittäinen apuraha, 100 000 euroa, myönnettiin tekniikan tohtori Marika Kokon ja työryhmän monitieteiselle hankkeelle, jossa tutkitaan mikromuovien pääsyä yhdyskuntavedestä maaperään.
Tänä vuonna myönnettiin kaksi 30 000 euron Kärkihankeapurahaa. Suomen UNM ry sai apurahan Ung Nordisk Musik -nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen Tampereella ja Teatteri Telakka ry vapaiden ja itsenäisten ryhmien ja taiteilijoiden kansainvälisen ESTival-teatterifestivaalin järjestämiseen Tampereella.
Kaikki Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot jakoivat nyt ensimmäistä kertaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja. Pirkanmaan rahaston tuella taidetta viedään neljälle erilaiselle ryhmälle: ikäihmisille, lastenkodissa asuville lapsille, turvapaikanhakijoille ja syöpä- ja veritauteja sairastaville lapsille.
Nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteeseen. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi Interrail-matkailua ja selkokielen saavutettavuutta käsittelevää tutkimusta.
Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kuusi kokovuotista apurahaa. Ne saivat kuvataiteilija Liisa Hietanen, kirjailija Heikki Kovalainen, kuvataiteilija J-P Köykkä, teatteriohjaaja Mohammed Mustafa, näyttelijä-tutkija Riikka Papunen ja näyttelijä Karoliina Raitolehto. Paitsi taiteelliseen työskentelyyn apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi musiikki- ja tanssiopintoihin, instrumenttien hankintaan, taiteilijoiden elämäkertojen sekä erilaisten tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.
Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen ja syöpätutkimukseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 60 000 euroa.
Toini ja Erkki Koskisen rahastosta jaettiin nyt ensimmäiset apurahat. Rahasto perustuu teollisuusvirkailija Toini Koskisen (1921–2005) ja teollisuusvirkailija Erkki Johannes Koskisen (1928– 2014) testamenttilahjoitukseen. Rahasto tukee pirkanmaalaista lääketieteen tutkimusta, ja siitä jaettiin 34 000 euroa.
Apurahoista tilastojen valossa
Tieteen aloille myönnettiin 35 apurahaa (yhteensä 700 000 euroa), taiteen aloille 54 apurahaa (573 000 euroa) ja opintoihin 5 apurahaa (16 000 euroa). Pirkanmaan rahaston tämänvuotinen tuki takaa kokovuotisen toimeentulon 21:lle, vähintään puolivuotisen 11:lle ja kaksivuotisen 2 apurahansaajalle.
Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 15 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 986 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 17 198 857 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 008 kappaletta ja hakusumma 20 708 056 euroa.
MOSAIIKKI Taidetta Talvipuutarhassa 20 vuotta -näyttely
Yksityiskohta Sanni Sepän teoksesta Sanni ja Maija: koulumatka. Kuva: Antero Tenhunen
Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Talvipuutarhassa avattiin 21 taiteilijan yhteisnäyttely, kokonaisuus, joka näyttää miten rikas pirkanmaalainen kuvataiteen kenttä on. Taiteilijoista kukin on saanut Pirkanmaan rahaston apurahan vuosina 1997–2018. Näyttelyn on koonnut Veikko Halmetoja, joka myös avasi sen.
Näyttely on avoinna yleisölle 11.–26.5. Tampere-talon aukioloaikoina. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Vuosijuhlassa esiintyivät aiemmat apurahasaajat
Vuosijuhlan aloitti cembalotaiteilija Ilpo Laspas soittamalla Pirkanmaan rahaston vuodenvaihteessa hankkimaa arvocembaloa. Viimevuotisista apurahansaajista juhlassa esiintyivät nukketeatteritaiteilija Katja Kähkönen sekä sopraano Linda Urbanski, jota säesti pianisti Maila Böhm. Juhlapuheen vuosijuhlassa piti professori Frans Mäyrä otsikolla Pelillinen, leikillinen kulttuuri.
Pohjois-Savon rahaston apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Petri Laitinen
Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahana jaetaan yksi 20 000 euron apuraha. Sen saa työryhmä: tanssinopettaja AMK Kaisa Lamminpää-Raekallio, musiikkipedagogi AMK Antti Raekallio ja valoteknikko Tuittu Teivainen, Elävä Taulu -yhteisötaideprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen Kuopion alueen hoitolaitoksissa.
Apurahoista 42, yhteensä 585 500 euroa, myönnetään tieteelle, taiteen tukemiseen jaetaan 35 apurahaa, yhteensä 327 500 euroa. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnetään yhteensä yksitoista, suuruudeltaan 24 000 euroa ja väitelleille kaksi, suuruudeltaan 30 000 euroa. Apurahoja myönnetään eniten terveystieteiden ja säveltaiteen aloille.
Tänä vuonna jaetaan myös taiteen puolella suuria apurahoja. Edellä mainitun Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan lisäksi jaetaan ns. kärkihankkeena 40 000 euroa Savo-ooppera ry:lle Minna Canth -oopperan valmistukseen. Minnan talo ry saa 30 000 euroa Kanttilan rakennuksen rakennushistoriallisen selvityksen teettämiseen.
Tänä vuonna apurahahakemuksia tuli yhteensä 464 (viime vuonna 513) ja niiden yhteenlaskettu hakusumma oli 7 923 498 euroa. Hakemuksia tuli tieteisiin 224 ja taiteisiin 220 kappaletta (viime vuonna tiede 246 ja taide 267).
– Saapuneiden hakemusten määrä on ollut laskussa viime vuosina. Hakemusten määrä Kuopion ulkopuolelta, siis muualta Pohjois-Savosta, kasvoi kuitenkin tänä vuonna kiitettävästi, kuvaa Pohjois-Savon rahaston asiamies Antti Meurman hakemustilastoja.
Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston 56. vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin Kuopion kaupungintalon juhlasalissa torstaina 9.5. Vuosijuhlapuheen piti professori Atte von Wright aiheesta ”Savo, kulttuuri ja tasa-arvo; perinteet, entä nykyisyys?”
Nuorille tarjotaan laadukkaita taidevierailuja laajasti kulttuurin eri alueilta. Taidetestaajien vierailukohteet valitaan avoimella haulla, jossa kiinnitetään huomiota varsinaisen vierailun lisäksi siihen, millaista ennakko- ja jälkityöskentelyä taideorganisaatio tarjoaa nuorille kokemuksen syventämiseksi. Elämykseen kuuluu myös erityisellä Taidetestaajat-sovelluksella annettava palaute taidevierailusta.
Matkan varrella saadut kokemukset osoittavat, että nuorten tuominen taiteen pariin on ollut tarpeellista ja sen jatkamiselle olisi hyvät perusteet olemassa.
Kovanaamaisten kahdeksasluokkalaisten joukosta hämmästyttävän monet kertovat saaneensa unohtumattomia kokemuksia.
”Taidetestaus on osoittanut tarpeellisuutensa. Kovanaamaisten kahdeksasluokkalaisten joukosta hämmästyttävän monet kertovat saaneensa unohtumattomia kokemuksia. Olemme voittaneet taiteelle kymmeniätuhansia nuoria ystäviä, jotka ovat valmiita uusimaan vierailunsa. Nyt täytyy kaikkien yhdessä miettiä, kuinka toiminta saadaan jatkumaan senkin jälkeen, kun Kulttuurirahaston tuki vuoden päästä loppuu”, kertoo Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Samoilla linjoilla on myös hankepäällikkö Anu-Maarit Moilanen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta: ”Nuoret yleisöt ja heidän sovelluksen kautta antamansa palautteet ovat olleet merkityksellisiä. Kasiluokkalaisille on tarjottu hyvä väylä ilmaista oma mielipiteensä taiteesta, ja palautteet ovat vaikuttaneet taideorganisaatioiden yleisötyöhön ja niiden toiminnan kehittämiseen nuoria paremmin palvelevaksi. Nuoret ovat tulevaisuuden kulttuuriyleisöjä ja taideorganisaatioille todella tärkeitä.”
Mukana sekä uusia että tuttuja kohteita kahdella kielellä
Svenska kulturfondenissa iloitaan, että nyt tarjotaan ensimmäistä kertaa oopperaa ja siihen kuuluvaa yleisötyötä myös ruotsinkielisille. ”Hienointa on kuitenkin se, että Taidetestaajat antaa Suomen kahdeksasluokkalaisille mahdollisuuden tutustua kulttuuri-instituutioihin kielirajojen yli. Se on jo sinänsä tärkeä tehtävä, joka alleviivaa projektin merkitystä nyt ja tulevaisuudessa”, painottaa toimitusjohtaja Sören Lillkung Svenska kulturfondenista.
Eri taiteenlajien merkitystä on korostettu Taidetestaajien vierailukohteiden valinnoissa. Joka vuosi nuorille on tarjottu vaihtelevasti esimerkiksi tanssia ja sirkusta perinteisempien taidelajien, kuten teatterin ja taidenäyttelyiden ohella. Yksi tulevan lukuvuoden uusista vierailukohteista on oululainen Flow-sirkus.
”Olemme valinneet Flow-sirkussarjaan ohjelmistoa erityisesti Taidetestaajat mielessämme. Taidetestaajien tarjottimella on yhteensä viisi teosta, joista kolme on ulkomaista ja kaksi suomalaista – kaikki taiteellisesti korkeatasoisia, elämyksellisiä ja äärimmäisen taitavia”, kuvailee Flow Productionsin taiteellinen johtaja Pirjo Yli-Maunula.
”Uskomme, että nykysirkusesitykset saavat myös kasiluokkalaiset innostumaan. Taidetestaajien kautta saavutamme uutta yleisöä ja pääsemme myös kehittämään yleisötyötämme. Odotamme hyviä kohtaamisia nuorten kanssa ja rehellistä, suoraa palautetta esityksistä. Haluamme nuorten tutustuvan nykysirkukseen ja sen monitaiteelliseen, kiinnostavaan maailmaan.”
Mikä Taidetestaajat?
Kolme lukuvuotta (2017–2020) kestävä kulttuurin suurhanke, joka vie taiteen äärelle kaikkiaan noin 180 000 nuorta (60 000 lukuvuodessa). Viimeinen lukuvuosi alkaa syksyllä. Mukana ovat käytännössä kaikki Suomen yläkoulut.
Hankkeen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden, ja sitä koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa.
Kaikki nuoret tekevät yhden taidevierailun omassa maakunnassaan ja yhden valtakunnalliseen kohteeseen, joista useimmat sijaitsevat Helsingissä. Uusimaalaisten valtakunnalliset kohteet ovat Uudenmaan ulkopuolella.
Suomen Kulttuurirahaston rahoittama ja Lukukeskuksen toteuttama hanke on ainutlaatuinen panostus ääneen lukemisen lisäämiseksi ja perheiden vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. Kirjakassiin on pakattu Lorulahja-runokirja vauvalle ja vanhemmalle, Satulahja-iltasatukokoelma isommalle lapselle luettavaksi, lorukortit sekä tietoa lukemisen tärkeydestä ja kutsukortti kirjastoon.
– Neuvola tavoittaa kaikki perheet tasapuolisesti. Siksi kutsumme yhteistyökumppaniksi juuri neuvoloita. Olemme todella kiitollisia yhteistyöstä ja neuvoloiden halukkuudesta lähteä mukaan jakamaan kirjalahjoja perheille, Lukulahja-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja professori Riitta Pyykkö Suomen Kulttuurirahastosta toteaa.
Uusia kirjoja eturivin kirjailijoilta
Lorulahja-runokirja on koottu suomalaisten lastenrunoilijoiden HanneleHuovin, JukkaItkosen ja JohannaVenhon uusista Lorulahjaa varten kirjoitetuista runoista. Lisäksi kirjassa on tutkija PäiviHeikkilä–Halttusen kokoamaa faktatietoa vanhemmalle. Kirjan ovat kuvittaneet ReettaNiemensivu ja AapoRavantti. Vastaava runokirja julkaistaan myös ruotsiksi. Ruotsinkielisen Liten-kirjan runoilijat ovat HenrikHuldén ja AnnikaSandelin. Kirjan on kuvittanut TittaLindström.
– Kirjat on tuotettu erityisesti Lukulahjaa varten yhteistyössä THL:n ja lastenkirjallisuuden asiantuntijoiden kanssa. Halusimme huomioida vauvalukijan niin kuvituksia kuin tekstejäkin luodessamme, kertoo Lukulahja lapselle -ohjelman hankepäällikkö Emmi Jäkkö.
– Lapset kuuntelevat kielen rytmejä ja sanojen sävyt painuvat mieleen jo silloin, kun he eivät vielä ymmärrä kaikkea tai osaa itse puhua. Lukulahja-runoissani päällimmäisenä on ihmeen ja lumon tuntu, ilo elämästä ja yhdessäolosta, kertoo runoilija JohannaVenho.
Satulahja-Iltasatukirjaan kirjoitti kymmenen lastenkirjailijaa. TimoParvela, VeeraSalmi, AnneliKanto, ReettaNiemelä, VilleHytönen, LauraRuohonen, HeidiViherjuuri, MalinKlingenberg, MinnaLindeberg sekä KerttuVuolab kirjoittivat 3-5-vuotiaalle lapselle sopivia satuja. Kirjailijat valittiin yhteistyössä suomalaisten lastenkirjakustantajien kanssa. Iltasatukokoelma julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.
– Halusin kirjoittaa sadun, jonka kieli vie mennessään, joka maistuu ja rouskuu suussa ja saa lapsen ja aikuisen yhdessä nauramaan ja maiskuttelemaan sanoja. Haluan runosadullani villitä lapsia ja aikuisia yhdessä leikkimään sanoilla ja päätymään ties minne, kertoo runoilija Laura Ruohonen.
Neuvolassa tunnistetaan lukemisen tärkeys
Hanketta käynnistäessä tehtiin kysely yli 30 paikkakunnan neuvoloihin. Kyselyyn vastanneista neuvolan terveydenhoitajista yli puolet kertoi huomanneensa lasten kielellisen kehityksen heikentyneen ja yli kolmannes terveydenhoitajista kertoi olevansa aiheesta jonkin verran tai merkittävästi huolissaan. Samalla 98% terveydenhoitajista kertoi olevansa kiinnostunut jakamaan perheille tietoa lukemisesta, ja 75% uskoi kirjalahjalla voivan vaikuttaa perheiden lukutottumuksiin.
Ensi vaiheessa kassit jaetaan kaikille tänä vuonna syntyville, kokonaisuudessaan hanke tavoittaa kolme ikäluokkaa eli 2019-2021 syntyvät. Ensimmäiset kirjakassit toimitetaan neuvoloihin toukokuun aikana. Kirjakasseja voi tilata www.luelapselle.fi
Lukulahja lapselle -julkistusjuhla Keskustakirjasto Oodin lastenosastolla 16.5. klo 10.
Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt Emmi Jäkkö, puh. 050 563 8998, emmi.jakko@lukukeskus.fi
