Keski-Suomen Kulttuurirahasto jakoi historiansa muhkeimman apurahapotin

Ennätyspotin lisäksi ennätysmäärä hakijoita

Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 47 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Niiden lisäksi Schildtin palkinto ja 12 opintostipendiä Jyväskylän Lyseon abiturienteille myönnettiin hakemuksetta sekä tehtiin kaksi hoitokunnan varausta muuhun kulttuuritoimintaan. Normaalitilanteessa apurahat julkistettaisiin vuosijuhlassa, mutta nyt poikkeusolojen vallitessa Rahasto ei järjestä vuosijuhlaansa.

Myös hakemusmäärä rikkoi aiemman ennätyksen, sillä Keski-Suomen rahastoon osoitettiin kaikkiaan 601 hakemusta, joista n. 60 % kohdentuu taiteen ja n. 40 % tieteen aloille. Viime vuoteen verrattuna haettu kokonaissumma kasvoi 2,3 miljoonalla noin 12 miljoonaan euroon, josta tieteen osuus oli 53 % ja taiteen 47 %. Päätöksissä huomioitiin koronapandemian vaikutukset taidekentälle. Myönnetyistä summista 62 % (405 500 euroa) kohdistuu taiteen aloille, 37 % (237 500 euroa) tieteen aloille ja 1 % (6 000 euroa) opintostipendeihin.

Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan viisi kokovuotista henkilökohtaista työskentelyapurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Väitöskirjatyöhön sen saivat kauppatieteen maisteri Minna Käyrä, filosofian maisteri Pauliina Ylitalo (ent. Salminen) sekä liikuntatieteiden lisensiaatti Jukka Virta. Lisäksi vuosiapurahan saivat kuvataiteilija Johanna Mäkitalo sekä kirjailija Eeva Rohas.

Edellisten lisäksi jaettiin 11 vähintään puolivuotista apurahaa kokopäivätoimiseen työskentelyyn. Apurahan saivat videotaiteilija Sami Ala, harmonikkataiteilija Matti Ekman, kuvataiteilija Kaisa Huotari, kuvataiteilija Marko Ikävalko, psykologian maisteri Orsolya Kolozsvari, kirjailija Laura Laakso, filosofian maisteri Sanna Ryynänen, liikuntatieteen maisteri Santtu Seipäjärvi, teatteri-ilmaisun ohjaaja Kirsi Sulonen, yhteiskuntatieteiden maisteri Mira Söderman ja filosofian maisteri Anna-Maija Ylä-Mattila. Lisäksi vuosiapurahoja ja puolivuotisia apurahoja myönnettiin ensimmäistä kertaa myös osa-aikaisina apurahoina apurahansaajan muun toimeliaisuuden rinnalle. Valtaosa kaikista myönnetyistä apurahoista on kestoltaan puolta vuotta lyhempiä tai kohdentuvat hankkeesta tai työskentelystä aiheutuviin kuluihin.

Schildtin palkinto ja Kärkihanke

Keski-Suomen rahaston Schildtin palkinto myönnettiin kauppatieteiden tohtori Anna-Maija Lämsälle, ”vastuullisen henkilöstöjohtamisen tiennäyttäjälle, työelämän tasa-arvon puolestapuhujalle”. Kuva: Petteri Kivimäki

Kuva: Petteri Kivimäki

15 000 euron arvoinen Schildtin palkinto myönnettiin kauppatieteiden tohtori Anna-Maija Lämsälle, ”vastuullisen henkilöstöjohtamisen tiennäyttäjälle, työelämän tasa-arvon puolestapuhujalle”. Lämsä työskentelee henkilöstöjohtamisen professorina ja koulutusdekaanina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän johtaa kauppakorkeakoulun Ethos-tutkimusryhmää (Organizational Ethics, Leadership and Human Resource Management). Lämsän tutkimusalueet ovat johtamis- ja organisaatioetiikka, henkilöstöjohtaminen ja johtajuus, organisaatiokäyttäytyminen, naisten johtamisurat, työelämän tasa-arvo sekä johtamiskoulutus. Anna-Maija Lämsä on osallistunut lukuisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin näiltä alueilta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lämsällä on  mittava kokemus erilaisista kaupallisen ja johtamisalan tehtävistä ja hän on kehittänyt koko uransa ajan laajasti kaupallisen alan opetusta pääosin korkeakoulusektorilla, mutta myös ammatillisella puolella.

Heikki Suolahti

Heikki Suolahti

Kärkihanke-apuraha myönnettiin Keski-Suomen musiikin edistämissäätiön koordinoimalle Uponnut kaupunki -hankkeelle. Myönnetty 40 000 euron apuraha kohdennetaan monimuotoisen taidetoiminnan toteuttamiseen maakunnan alueella. Hanke nostaa tieteen ja taiteen yhteistyöllä esille merkittävän suomalaisen kulttuuriperinnön, joka on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan. Uponnut kaupunki on nuoren koululaispojan, 16-vuotiaana kuolleen säveltäjälupaus Heikki Suolahden 1930-luvulla säveltämä, keskeneräiseksi jäänyt baletti. Suolahden teos uinui vuosikymmeniä arkistoon unohtuneena, kunnes keväällä 2017 se jälleen löydettiin Suomalaisen musiikkikampuksen kirjastosta osana laajempaa nuottilöytöä. Vuonna 2020 Heikki Suolahden syntymästä on kulunut sata vuotta, minkä merkeissä Uponnut kaupunki -baletti ja siihen punoutuvaa nuottilöytöä laajemminkin esiin tuova konserttisarja sekä lasten taideprojekti tuodaan tieteen ja taiteen yhteistyönä yleisön ulottuville. 

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston kautta valtakunnallisesti ja 17 maakuntarahastonsa kautta maakunnissa. Sen omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Apurahat, palkinnot, opintostipendit ja muu kulttuuritoiminta rahoitetaan yleisrahaston ja lahjoittajien nimikkorahastojen tuotoista niiden ohjesäännöissä mainittujen tarkoitusten mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 386 000 euroa ja jakovuorossa olleista nimikkorahastoista yhteensä 263 000 euroa.

Keski-Suomen rahasto on Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto. Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958.

Yli miljoona euroa apurahoja Pohjois-Savoon

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yhteinen Kärkiapuraha metsä- ja ympäristötieteen yliopistoyhteistyöhön

MMT, yliopistotutkija Antti Kilpeläinen sai kärkihankeapurahan metsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä käsittelevään tutkimukseen. Kuva: Harri Mäenpää

Kuva: Harri Mäenpää

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarahastot jakavat tänä vuonna toisen kerran yhteisen Kärkihanke-apurahan suuruudeltaan 100 000 euroa. Apurahan saa MMT, yliopistotutkija Antti Kilpeläinen metsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä käsittelevään tutkimukseen. Molemmat maakuntarahastot myöntävät yhdessä apurahansaajalle 50 000 euroa.

Hankkeessa selvitetään, miten metsäbiomassaan pohjautuva biotalous muuttaisi kasvihuone- ja aerosolipäästöjä ilmakehään. Metsäbiomassan käytön aerosolipäästöjä ei ole laajemmin huomioitu biotalouteen siirtymisessä, vaikka niillä on merkitystä sekä ilmaston että ympäristöterveyden kannalta. Koska aerosolihiukkasilla on sekä ilmakehää viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia, eri tuotantoprosesseissa vapautuvien hiukkasten määrien elinkaaritarkastelut ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää käynnissä olevan tuotantosysteemin muutoksen vaikutuksia ilmastoon sekä laajemmin ympäristöön.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston (Antti Kilpeläinen, Joensuu, puh. 050 382 3263) ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion (Olli Sippula, Kuopio, puh. 040 355 3397) yhteishankkeena.

Saimme lukuisia hyviä hakemuksia, joista valinta kohdistui tällä jakokierroksella ajankohtaiseen ilmasto- ja ympäristöterveyteen. Toivon mukaan tällä rahoituspohjalla annamme hyvän startin ja lisäpotkua tutkimuksen eteenpäin viemiseen – ja kohti suurempia tutkimushankkeita. Mielenkiinnolla jäämmekin odottamaan hankkeessa saatuja tuloksia lähivuosien aikana, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Anitta Mahonen yhteisestä Kärkihanke-apurahasta.

Taidetta hoitolaitoksiin apurahoina myönnetään yhteensä 19 000 euroa kahdelle hankkeelle. Jaana Marttinen saa apurahan musiikkituokioiden järjestämiseen vanhainkotien asukkaille Kuopion syrjäseuduilla ja Tiina Vertainen yhteisötaideprojektin toteuttamiseen Rautalammin alueen hoitolaitoksissa ja kodeissa.

Yksivuotisia apurahoja myönnetään yhteensä kolmetoista. Apurahoista 46, yhteensä 730 500 euroa, jaetaan tieteille ja taiteen tukemiseen myönnetään 41 apurahaa, yhteensä 301 500 euroa. Apurahahakemuksien määrä kohosi hieman tänä vuonna ja hakemuksia tuli yhteensä 521 (vuonna 2019 yhteensä 464).

Maakuntarahasto ei järjestä tänä vuonna vuosijuhlaa koronatilanteen takia. Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Etelä-Savon rahastolta yli 700 000 euroa maakunnan kulttuurille

Maakuntarahasto vastaanotti Tammikuun haussa 311 hakemusta hakusumman ollessa yli 4,7 milj. euroa. Hakemusmäärässä oli pientä nousua viime vuoteen verrattuna (2019: 290). Hakijoista 60 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi 3 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-stipendejä varten. Palkintoa ei jaettu tänä vuonna. Etelä-Savon rahaston hoitokunta päätti, että palkintoon varattu summa jaetaan apurahoina helpottamaan koronaepidemian aiheuttamaa kriisitilannetta.

Etelä-Savon rahasto jakoi kärkihankeapurahana 40 000€ Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:lle Tarinat- näyttelykokonaisuuteen

Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy sai kärkihankeapurahan. Kuva: Sami Funke

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:lle Tarinat- näyttelykokonaisuuteen suunniteltavaan ja toteutettavaan pelilliseen näyttelyosioon. Hanke yhdistää rohkeasti museokentän, pelisuunnittelun ja uuden pedagogiikan. Yhdistelmästä rakentuu uudenlainen tilaan rakennettu elämys, jonka tavoitteena on herättää historiallista empatiaa. Väkevän elämyksen synnyttävät tunnetilat haastavat kävijän pohtimaan ennakkoasenteitaan monipuolisesti tutkitun tiedon pohjalta.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat jaettiin kahden hankkeen kesken. Hyppy! ry sai 18 000 euroa kehitysvammaisten Hyppy! -näyttämötapahtuman, seminaarien ja koulutustapahtumien järjestämiseen. Hyppy! -tapahtumat tarjoavat kehitysvammaisille esiintyjille mahdollisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi esiintyjinä. Tapahtumien ohella apuraha mahdollistaa myös ryhmien vetäjien ja esiintyjien koulutustoiminnan sekä seminaarien ja keskustelutilaisuuksien järjestämisen.

Toisen Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan, 3 500 euroa, sai Savas-Säätiö sr Saanko luvan? -tanssihankkeen toteuttamiseen. Mikkelissä sijaitsevan Pihkapuiston toimintakeskuksen asiakkaiden kanssa valmistettava tanssiesitys vie iloa ja elämyksiä vanhusten palveluyksiköihin. Esitykset valmistetaan niin, että myös ikäihmisten on mahdollista osallistua niihin. Tanssiesitykset kuvataan ja videoidaan muistoiksi ja myöhemmin muisteltaviksi.

Tiedepäiväkiertue liikkeelle jälleen marraskuussa

Etelä-Savon rahaston Perheiden tiedepäivät -hanke

Etelä-Savon rahasto toteutti 2019 oman kulttuuritoiminnan hankkeenaan lapsille ja perheille suunnatun tiedepäiväkiertueen. Tiedehankkeen tarkoituksena oli innostaa lapsia ja perheitä tieteen pariin sekä tukea maakunnan omaa tiedekasvatustyötä. Kiertue sai suuren suosion ja kolmen kaupungin tapahtumat tavoittivat yli 700 innokasta osallistujaa. Maakuntarahaston hoitokunta teki päätöksen lähettää Tiedepäivät uudelle kierrokselle myös tänä vuonna.

Marraskuussa 2020 Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kirjastoissa vieraileva kiertue tekee tiedettä tutuksi perheen pienemmille ja vähän isommillekin. Tapahtumien pääesiintyjänä on Tutkija Pii (DI Kirsi Puustinen) ja uudistettu Tiedeshow. Mukana on laajasti myös muita maakunnan tiedetoimijoita. Tiedepäivien paikkakuntakohtaisen ohjelman rakentumista voi seurata Facebook- ja Instagram-sivuilta. Sivuille voi myös jättää omia ideoita ja ehdotuksia tiedetapahtumien sisällöistä. Tapahtumat toteuttaa tuottaja Saara Vauhkonen.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja 7, puolivuotisia 12  

Kokovuotisia (10-12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin seitsemän ja vähintään puolivuotisia (6-8 kk) kaksitoista. Tieteen kokovuotisen saivat terveystiet. tohtori Merja Harmoinen, fil. maisteri Katja Pasanen, lääket. lis. Sirpa Vedenpää ja kauppat. maisteri Hanna-Maija Väisänen. Taiteen kokovuotiset menivät kirjailija Maria Kuutille, kirjailija Anne Leinoselle ja muotoilija Mervi Pesoselle. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 12 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta. Pitkien apurahojen lisäksi 10 apurahaa myönnettiin lyhytkestoiseen työskentelyyn (1-4 kk) tieteen tai taiteen hankkeessa. 17 yhteisöä sai kuluapurahaa kulttuurihankkeidensa toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 30 % ja taiteen 70 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat yhteiskuntatieteet (39 %), maatalous- ja metsätieteet (18 %) sekä lääketieteet (14 %). Taiteen aloista painottuivat kuvataiteet (21 %), muotoilu- ja taidekäsityö (16 %) sekä säveltaiteet (15 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 70 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 19 ja apurahojen keskisuuruus noin 12 000 euroa.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Etelä-Karjala tanssii! – etätanssitapahtuma

Etelä-Karjala tanssii! on etätanssitapahtuma. Tapahtumaan kuuluu etätanssitunti lauantaina 16.5. klo 15.00 Etelä-Karjala tanssii youtube-kanavalla. Tunnilla Lappeenrannan tanssiteatterin koreografi Anna-Maria Paadar opettaa Nykyaika-nimisen koreografian, johon kuuluu showtanssin elementtejä ja myös impro-osuus, jossa oppilaat voivat tehdä omia liikesarjojaan.

Etätunnin jälkeen oppilailla on viikko aikaa lähettää video projektin WhatsApp-numeroon. Videon lisäksi oppilaan täytyy lähettää myös kuva allekirjoitetusta lupalomakkeesta ja silloin hän pääsee osallistumaan projektin koostevideoon. Koostevideolla tanssijat ympäri Etelä-Karjalaa tanssivat koreografiaa ja näyttävät parasta osaamistaan liikkeissä ja luovuudessa.

Viimeisenä osuutena, kun koostevideo on julkaistu, jaetaan parhaille osallistujille stipendit. Anna-Maria arvostelee koreografian osaamista, impro-osuuden luovuutta sekä kuvauspaikan kekseliäisyyttä. Jaamme 10 rahastipendiä, joita tanssijat voivat käyttää tanssiharrastuksen ylläpitoon. Oppilaat saavat myös kunniakirjan stipendin kera!

Voitte seurata projektiamme youtube- ja instagram-kanavien kautta ja osallistua omien videoiden, kommenttien ja jakamisen avulla Etelä-Karjalan ensimmäiseen etätanssitapahtumaan!

Instagram: https://www.instagram.com/etelakarjalatanssii/
Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCEy25f9wsgGsaS4XHrXXXaw

Linkit, lupalomake ja uutiset: http://www.etelakarjalatanssii.com

Etelä-Karjala tanssii! on syntynyt Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston aloitteesta ja toteutetaan sen rahoittamana vuonna 2020. Etelä-Karjalan rahaston asiamiehenä toimii Päivikki Eskelinen-Rönkä. Työryhmä: Hiski Hämäläinen, Anna-Maria Paadar, Ossi Välimäki (muusikko), Laura Tykkyläinen (muusikko), Liisa Väistö (grafiikka), Mia Hiltunen (some) ja Eerika Kraft (tanssija).

Uudenmaan kulttuurille yli 1,3 miljoonaa euroa

Tammikuun haussa apurahaa haki Uudenmaan rahastolta 2 236 hakijaa, joista 159 eli 7 % sai apurahan. Apurahojen keskisuuruus oli n. 8 400 euroa. Koronakriisin aiheuttamaa taiteen kentän ahdinkoa Uudenmaan rahasto pyrki lievittämään jakamalla n. 140 000 euroa ylimääräisinä pieninä kriisiapurahoina, joiden avulla tuen piiriin pääsi liki 60 freelancetaiteilijaa.

Uudenmaan rahasto jakoi tänä vuonna uutena Taidetta Yhdessä -erityisapurahana yli 90 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tai lisätä vähemmistöjen, erityistä tukea tai hoitoa tarvitsevien taikka muutoin haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua korkeatasoisen taiteen ja kulttuurin keinoin. Hanke voi toteutua esimerkiksi paikalliskulttuuri- tai hoivayhteisöissä tai jonkin erityisryhmän keskuudessa. Tukea saavissa hankkeissa arvostettiin taiteellisen näkemyksen ja laadun lisäksi erityisesti taiteilijan ja osallistujien dialogista yhteistyötä, osallistujien oman äänen kuulumista sekä hankkeen tavoitteiden nousemista osallistujien määrittelemistä tarpeista käsin siten, että osallistujat ja yleisöt kohdataan tasavertaisesti, aktiivisina taiteen tuottajina ja kokijoina, ei pelkästään yleisönä.

Taidetta yhdessä -apurahan avulla tullaan toteuttamaan mm. sanataide-, biisi-, tanssi- ja elokuvatyöpajoja, teatteri-, musikaali- ja sirkusesityksiä, konsertteja sekä monikulttuurista taideopetusta mm. Lastensairaalan Taika-osastolla, hoivakodeissa, erityiskouluissa, lastensuojelussa ja päihdekuntoutuksessa. Osallistujina ovat mm. lapset ja nuoret, entiset vangit, ikääntyneet ja päihdeongelmaiset.

Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Nuoren Voiman Liitto ry:lle ensimmäisen laajan digitaalisen kirjallisuushankkeen toteuttamiseen. Se on Nuoren Voiman Liiton, Elävän kuvan keskus ELKE ry:n, Aalto-yliopiston Aalto Studiosin, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-runoussivuston yhteinen, ainutlaatuinen ja erilaisia osaamisalueita yhdistävä kehittämishanke. Sen tarkoituksena on lisätä suuren yleisön, kirjallisuuskentän ja ohjelmoijien tietoisuutta digitaalisesta kirjallisuudesta ja sen mahdollisuuksista, tuoda kirjoittajia ja koodaajia yhteen yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi sekä tuottaa viisi uutta digitaalisen kirjallisuuden teosta uusia tekijöitä sparraten ja avustaen. Hanke yhdistää kirjallisuuden asiantuntijaorganisaatioita media- ja elokuvataiteen osaamiskeskuksiin, tuo yhteen tieteen ja taiteen osaamista ja resursseja sekä luo uutta tietoa ja taideteoksia.

Vuoden työskentelyapurahan saivat Piia Leino kirjalliseen työskentelyyn, Hannimari Heino italiankielisen nykyrunouden suomentamiseen, kuvataiteilija Anu Raatikainen taiteelliseen työskentelyyn sekä näytelmäkirjailija Pipsa Lonka kirjalliseen työskentelyyn. Puolivuotisen työskentelyapurahan sai 30 taiteilijaa.

Apurahojen avulla toteutetaan useita tapahtumia, mm. Krunikan festarit, Pellingin musiikkipäivät, Kucku-festivaalit Loviisassa, Tuusulan Taiteiden yön ohjelmistoa ja Vantaan Keskiaikapäivät.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Uudenmaan rahaston kulttuuripalkinto ohjaaja-koreografi Reija Wäreelle, ”rajat ylittävien, monipuolisten askelmerkkien tanssittajalle”

Uudenmaan rahaston 15 000 euron kulttuuripalkinto myönnetään ohjaaja-koreografi Reija Wäreelle. Kuva: Kai Kuusisto

Reija Wäre on pitkän linjan tanssin ammattilainen ja Suomen kysytyimpiä teatterikoreografeja. Kuva: Kai Kuusisto

Reija Wäre (s. 1972) on ainutkertaisen monipuolinen eri aloilla laajasti toimiva tanssin ammattilainen. Hän on pitkään työskennellyt koreografina ja ohjaajana teattereissa, televisiossa, elokuvissa ja myös musiikkimaailman lavashow’ssa ja suurissa areenakeikoissa.

Wäre on Suomen kysytyimpiä teatterikoreografeja. Hän on tanssija, joka teki jo 18-vuotiaana ensimmäisen koreografiansa ammattiteatteriin ja on tämän jälkeen ollut tekemässä yli 80 tanssiteosta, näytelmää ja musikaalia Suomen suurimmissa teattereissa ja vapaina tuotantoina.  Aluksi hän suunnitteli koreografioita, mutta pikkuhiljaa hänen vastuunsa ovat kasvaneet koreografioiden tekemisestä teatteriproduktioiden ohjaamiseen. Hän on ollut vierailevana koreografina Venäjällä, Ruotsissa, Puolassa ja Kiinassa.

Reija Wäreen Tanssin talon tuottama kiertue-esitys Of(f) Course (2014) oli eri tanssilajeihin perustuva interaktiivinen näyttämöpeli, joka kiersi suomalaisia teattereita ja teki kiertueen Ruotsissa. Wäre toimi ohjaajana ja koreografina Turun kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaalissa, joka todettiin Helsingin Sanomien (31.12.2017) toimittajien raadituksessa yhdeksi vuoden parhaista kulttuurielämyksistä. Vuoden 2019 Movements-Moments-Mindsets -yhteistyö jyväskyläläisen katutanssiryhmän UMC – Urban Movements Companyn kanssa kuvaa hyvin Wäreen kykyä liikkua erilaisten esiintymismuotojen äärellä. Syksyllä 2019 ensi-iltansa sai Turun kaupunginteatterissa Wäreen ohjaama Amélie-musikaali.

Reija Wäre on toiminut myös musiikkimaailmassa ja ollut rakentamassa mm. Antti Tuiskun, Robin Packalenin, Jenni Vartiaisen, Cheekin, Kaija Koon ja Tuure Boeliuksen konserttien ja kiertueiden koreografioita ja esityksiä. Wäreen taival pop-maailmassa alkoi yhteystyöstä Krista Siegfridsin kanssa, kun Wäre teki hänelle koreografian Marry Me -kappaleeseen Euroviisuihin vuonna 2013.  Hän on tämän jälkeen toiminut myös Uuden Musiikin Kilpailun esitysten pääkoreografina ja lavaohjaajana sekä aiemmin koreografina ja vierailevana tuomarina Dance-ohjelmassa. Elokuuksi on suunnitteilla – jos korona suo – peruskorjatun olympiastadionin avajaiset, jonka sisältötiimissä Wäre on mukana tekemässä Suomen suurinta show’ta.

Wäre on opettanut mm. Teatterikorkeakoulussa, Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksessa, Tampereen, Turun ja Kuopion konservatorioissa sekä Sibelius Akatemiassa.

Lapin rahasto jakoi 581 000 euroa apurahoina 53 hakijalle

Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, ja Lapin rahastokin sai 21 000 euroa lisää jaettavaa.

Lapin rahasto sai apurahahakemuksia erityisen paljon maakunnista, iloitsee Lapin rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ilkka Länkinen.

Apurahalla voi olla merkittävä vaikutus kuntien elinvoimaisuudelle.

Apurahoja myönnettiinkin tänä vuonna Utsjoelta Ylitorniolle, yhteensä 15 eri paikkakuntaan. Eniten hakemuksia tuli Rovaniemeltä ja seuraavaksi Sodankylästä.

Kuvataiteelle eniten apurahoja

Kuvataiteelle myönnettiin apurahoja 126 500 euroa, joka on 77 500 euroa enemmän kuin viime vuonna. Visuaalisten taiteiden kokovuotiset apurahat, 26 000 euroa, myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnalle ja kuvataiteilija Paula Suomiselle.

Kemijärveläisen Pirkko Mäkelä-Haapalinnan mielenkiinto kohdistuu siihen, miten nykytaiteen keinoin ja oman ilmaisun kautta voi maalauksissa välittää esimerkiksi hiljaisuuden ja elämän sekä luonnon arvokkuuden kokemuksen – ihmisen henkisen ja hengellisen ulottuvuuden.

Valot ja atmosfäärit, jotka koskettavat tunnetasolla, ovat aiheistoani. Kauneuden kokemisen muistot, voimaannuttavat kokemukset sekä asiat, joihin ihmisillä on yli sanojen menevä suhde, innoittavat työskentelyäni. Tutkin identiteetin ydintä miljöön ja elinympäristön avainkokemusten kautta. Tartun tekemisen prosessiin myös silloin, kun jokin asia saa metaforan lailla uuden merkityksen ja mittakaavan.

Paula Suomisen apuraha myönnettiin Arctic Waters in Posio -muraalin toteuttamiseen yhteistyössä posiolaisten lasten ja nuorten kanssa. Paula Suominen on kiinnostunut luonnonvalosta ja väreistä. Hänen teoksensa kasvavat havainnoista ja hetken vaikutelmista vahvoihin luontokuviin. Suomisen maalaukset leijuvat abstraktin ja esittävän välimaastossa. Piirustuksissa figuratiiviset viivat hakevat yhteyksiä orgaaniseen luontoon. Monissa teoksissa esiin nousevat naiseuden teemat ja ihmisen ikiaikaiset yhteydet luontoon.

Oranki Art ry:lle myönnettiin 12 000 euroa Oranki Art 20 -juhlavuoden järjestämiseen. Oranki Art ry tekee nykytaidetta tunnetuksi ja edistää nykytaiteen esittämistä, taiteilijoiden ja yleisön välistä vuorovaikutusta sekä lisää kuvataiteilijoiden keskinäistä kanssakäymistä.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja myönnettiin yhteensä 25 000 euroa.

Työryhmälle fil. tohtori Tuija Hautala-Hirvioja, kuvataiteilija Leila Lipiäinen ja Ph.D. Elisa Alaluusua myönnettiin 9 500 euron apuraha kuvataiteen näyttelysarjan toteuttamiseen Ylitornion avovankilassa.

Näyttely suljetussa laitoksessa tavoittaa uuden yleisön. Näyttelyjen avulla toteutuu kansallinen yhdenvertaisuus ja taiteen saavutettavuus riippumatta asuinpaikasta ja kulloisistakin elinolosuhteista. Korkeatasoinen taide kuuluu kaikille, myös vangeille, työryhmän jäsenet kertovat.

Sirkustaiteen ohjaaja Hanna Pikkaraiselle myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn Kolarissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana 13 000 euroa. Tanssinopettaja YAMK Hilkka Suomalainen saa tanssijumppatuokioiden järjestämiseen vanhusten hoitolaitoksissa Kittilässä, Muoniossa ja Kolarissa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahana 2 500 euroa.

Näyttämötaiteelle myönnettiin yli 60 000 euroa. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuula Väisänen ja tanssitaiteen maisteri Ulla Väätäinen saivat molemmat 15 500 euron apurahat 7 kuukauden työskentelyyn.

Maakunnan kulttuurimatkailun kärkihankkeille 60 000 euroa

Kuusikko soi ry sai Lapin rahaston kärkihankeapurahan 2020 Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen. Kuva: Paikallislehti Sompio

Kuusikko soi ry sai Lapin rahaston kärkihankeapurahan 2020 Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen. Kuva: Paikallislehti Sompio

Lapin rahasto tukee vuosittain maakunnallisesti merkittäviä tapahtumia. Kuusikko soi ry:lle myönnettiin 40 000 euroa Luosto soi! -festivaalin järjestämiseen Luostolla, Pyhätunturilla ja Sodankylässä. Festivaalin taiteellinen johtaja on musiikkitieteiden kandidaatti Aku Sorensen, joka opiskelee Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla. Hän on San Franciscon lahden ympäristössä kasvanut amerikansuomalainen viulisti, joka asuu nykyään Suomessa. Aktiivisena orkesterimuusikkona hän on soittanut useissa nuoriso- ja opiskelijaorkestereissa ja myös johtanut niitä. Hän on ollut erittäin kysytty sijainen suomalaisissa orkestereissa, joista mainittakoon esimerkkinä Lapin kamariorkesteri, jonka riveissä hän soitti syksyllä 2018.

Sodankylän elokuvafestivaali ry:lle myönnettiin 20 000 euron apuraha Sodankylän elokuvajuhlien 35-vuotisjuhlavuoden ohjelman toteuttamiseen. Tapahtuma on nostettu laajalla rintamalla merkittävimpien elokuva-alan kansainvälisten toimijoiden toimesta yhdeksi tärkeimmistä elokuvakulttuuritapahtumista maailmalla. Sodankylän elokuvajuhlat poikkeaa muista vastaavista kansainvälisistä tapahtumista sen täysin kilpailusta vapaan ja laadukkaan ohjelmistonsa vuoksi.

Saamelaiskulttuurille yli 40 000 euroa

Dokumenttiohjaaja Suvi Westille myönnettiin 18 000 euroa Máhccan-elokuvan (suom. Kotiinpaluu) ennakkotuotantoon. Elokuva kysyy mitä tapahtuu kansalle, jolta riisutaan kulttuurinen ja henkinen perintö? Entä mitä tapahtuu, kun perintö vihdoin palaa kotiin?

Máhccan-elokuva seuraa saamelaisten esivanhempien perinnön tunteikasta kotiinpaluuta Suomen Kansallismuseosta Saamelaismuseo Siidaan. Artesaani Elle Valkeapäälle myönnettiin 10 000 euroa Juurilla 20 vuotta -juhlanäyttelyn toteuttamiseen. Työryhmälle Ph.D. Rauna Kuokkanen, fil. tohtori Pirjo Virtanen ja fil. tohtori Veli-Pekka Lehtola myönnettiin 12 500 euroa saamelaisia käsittelevän tutkimuksen eettisten ohjeiden laadintaan liittyvien yhteisökuulemisten järjestämiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Kymenlaakson kulttuurille tukea lähes puoli miljoonaa

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle. Kymenlaakson Kansanmusiikkiyhdistys ry sai 20 000 euroa Kymmene -kansanmusiikki- ja -tanssiproduktion valmistamiseen ja esittämiseen Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla sekä Kymenlaaksossa. Toisena kärkihankkeena Uuno Klami -seura ry:lle myönnettiin 25 000 euroa Uuno Klami 120 vuotta -juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen. Kulttuuripalkintoa ei tänä vuonna jaettu. Kymenlaakson rahaston hoitokunta päätti ohjata palkintosumman jaettavaksi apurahoina Kulttuurirahaston hallituksen päättämän 23 000 euron lisärahoituksen kanssa.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa jaettiin neljään hankkeeseen yht. 20 000 euroa. Apurahan saivat hum. kand. Kirsi Komulainen riimipiireihin palvelutaloissa, Kotkan seudun mielenterveysseura ry mielen hyvinvointia vahvistaviin runo- ja musiikkitapahtumiin eri ympäristöissä, Langinkosken Leidit ry osallistaviin musiikkitapahtumiin hoivakodeissa sekä pianonsoitonopettaja Kirsi Saari ja viulunsoitonopettaja Anna Carlson-Perkkiö konsertointeihin hoivakodeissa.

Kokovuotisia työskentelyapurahoja kolme, puolivuotisia kymmenen

Arboretum Mustilan dendrologi Jaakko Saarinen sai Kymenlaakson rahaston apurahan 2020. Kuva: Johannes Wiehn

Arboretum Mustilan dendrologi Jaakko Saarinen matkustaa Kymenlaakson apurahalla Lounais-Yhdysvaltain vuorille siemenkeruumatkaan

Kokovuotisia (11-12 kk) työskentelyapurahoja myönnettiin tieteeseen kolme ja ne menivät yhteiskuntat. maisteri Eeva Nummelle, fil. maisteri Heta Oravalle ja fil. tohtori Taina Vuoriolle.

Puolivuotisia myönnettiin kymmenen, seitsemän taiteeseen ja kolme tieteeseen. Taiteen puolivuotisen saivat kirjailija Jukka Behm, kuvataiteilija Varpu Eronen, performanssitaiteilija Meri Hietala, kuvanveistäjä Markku Hirvelä, freelancetoimittaja Harri Mannonen, kuvataiteilija Markku Metso sekä toimittaja Henna Mäkelin. Tieteen puolivuotisen saivat psykol. maisteri Tuula Maarit Karatvuo, teol. maisteri Moona Kinnunen sekä B.A. Jeremy Thorne.

Koko- ja puolivuotisten lisäksi apurahoja jaettiin runsaasti henkilökohtaiseen työskentelyyn ja työryhmille lyhytkestoiseen muutaman kuukauden työskentelyyn. Kuluapurahaa myönnettiin kymmenelle yhteisölle kulttuurihankkeiden toteuttamiseen maakunnassa.

Tieteen osuus apurahoista oli 42 % ja taiteen 58 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (34 %), humanistiset tieteet (28 %) ja yhteiskuntatieteet (21 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten säveltaiteisiin (36 %), kuvataiteisiin (22 %) ja kirjallisuuteen (22 %). Naisten osuus apurahansaajista oli noin 60 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Kulttuurista voimaa Etelä-Pohjanmaalle

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston 61. vuosijuhlan päivämääräksi päätettiin 9.5.2020, mutta koronakriisin vuoksi maakuntarahastojen kevään vuosijuhlat peruttiin. Vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisella ja apurahansaajat saavat stipendikirjat postitse koteihinsa.

Rahasto sai hakuaikana 496 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 8,4 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 98 kappaletta. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 48 %, lastenkulttuurin 13 % ja tieteen 32 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on noin 12 000.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, jonka myötä Etelä-Pohjanmaan rahastokin sai 46 000 euroa lisää jaettavaa. Lisärahoituksen ohella Etelä-Pohjanmaan rahasto pyrki huomioimaan koronakriisin vaikutukset muutenkin tämänvuotisissa apurahapäätöksissään, asiamies Mika Virkkala kertoo.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahatoiminnan painopisteitä ovat lasten ja nuorten kulttuuri sekä ammattimaisen työskentelyn tukeminen. Arvostamme toimintaa, joka edistää kestävää yhteiskunnallista muutosta ja lisää taiteen arvostusta alueellamme.

Kärkihankeapurahat lastenkulttuurille ja teatteritaiteen yhteistyölle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kaksi 25 000 euron kärkihankeapurahaa. Kansalliskielet ry tuovat kielilähettilästoimintaa ruotsinkielisiin kouluihin Pohjanmaalle kannustamalla ruotsinkielisiä nuoria suomen kielen käytössä. Kielilähettiläinä toimivat nuoret, jotka eivät puhu suomea omana äidinkielenään. Vaasan Kaupunginteatteri tulee toteuttamaan oopperahankkeen yhteistyönä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Kokovuotiseen työskentelyyn 20 apurahaa

Kuvanveistäjä Simon Gripenberg sai kokovuotisen apurahan Etelä-Pohjanmaan rahastolta.

Kuvanveistäjä Simon Gripenberg sai kokovuotisen apurahan Etelä-Pohjanmaan rahastolta.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myöntää viisi kokovuotista 26 000 euron työskentelyapurahaa alueen visuaalisille taiteilijoille, joista yksi apurahansaaja on kuvanveistäjä Simon Gripenberg. Gripenberg tekee pääasiassa kokeellisia taideprojekteja ja joskus myös yhteiskuntakriittisiä teoksia. Hän näkee apurahan mahdollistavan vallitsevien normien kyseenalaistamista ja uusien näkökulmien avaamista.

Gripenberg on todella iloinen siitä, että Suomen Kulttuurirahasto pitää hänen työtään tärkeänä.

Olen taiteessani jo monta vuotta jatkuvasti käsitellyt ympäristö- ja tulevaisuusteemoja. Vapaana taiteilijana tuntuu joskus siltä, että on yksinäinen tässä maailmassa. Siksi tuntuu rohkaisevalta saada tunnustusta siitä, että muutkin arvostavat työtäni. Minulla on se periaate, että jaan projektit ja visiot vapaasti. Pyrin herättämään uusia ajatuksia, ilahduttamaan ja inspiroimaan mahdollisimman monta ihmistä, toteaa Gripenberg.

Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnetään musiikin maisteri Jonna Pirttijoki-Helaselle taiteelliseen työskentelyyn ja näyttämötaiteissa Pia Leinonen saa kokovuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn lastenteatterin parissa. Kirjallisuuden kokovuotinen myönnetään toimittaja Kirsi Haapamatille. Kotiseututyössä kokovuotisen saa Jarmo Latva-Äijö (Latvis) Seinäjoen alueen pop-rock -historian koostamiseen sekä kuva- ja äänitallenteiden digitointiin.

Tieteissä kokovuotisen 30 000 euron apurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen saa Saleem ur Rahman. Hänen tutkimuksensa käsittelee kulttuurisesti sopivan vihreän mainostamisen vaikutusta kuluttajakäyttäytymisessä. Kymmenen muuta tieteen kokovuotista työskentelyapurahaa myönnettiin väitöskirjatöiden eri vaiheisiin. Esimerkiksi Noora Hemminki saa apurahan varhaisten teollisuustyöläisten maailmankuvaa käsittelevään väitöskirjatyöhön ja Max Malvikko tutkii immateriaalioikeudellista vahingonkorvausta ja sen määräytymiseen vaikuttavia seikkoja. Johanna Kalliokosken väitöskirjatyö käsittelee innovaatiopolitiikan mahdollisuuksia edistää inklusiivista yhteiskuntakehitystä.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 13 apurahaa, joista yksi kaksivuotisena työskentelyapurahana Virpi Timoselle Kipinä-hankkeen toteuttamiseen.  Rock Camp ry saa 10 000 euron apurahan lasten ja nuorten musiikkitapahtumaketjun järjestämiseen ja Heidi Niemi ja Anu Niemi 16 500 euroa #Lumikki ja seitsemän kääpiötä -esityksen ja työpajojen valmistamiseen sekä koulukiertueen toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan alakouluissa.

Lisäksi rahasto myöntää eri aloille 14 vähintään puolivuotista työskentelyapurahaa sekä lukuisia pienempiä apurahoja. Erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myöntää useita isoja ja pienempiä apurahoja kuten Ähtäri-Seura ry:lle 10 000 euron apurahan Suomenselän tarinoita 2 -kirjan kirjoittamiseen. Selmu ry puolestaan saa 20 000 euroa Aalto Aesthetics -tapahtuman järjestämiseen.

Kulttuurirahaston toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin. Myös Etelä-Pohjanmaan rahaston 31 nimikkorahastoa perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. Ne jakavat apurahoja lahjoittajiensa toivomiin tarkoituksiin.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Päijät-Hämeen Kulttuurirahastolta yli puoli miljoonaa euroa apurahoja maakunnan tieteelle ja taiteelle

Vuoden 2020 vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopulla lisätä maakuntarahastojen myöntämien apurahojen määrää vastauksena koronaepidemian aiheuttamille kulttuurikentän vaikeuksille. Tämän myötä Päijät-Hämeen rahasto sai 23 000 euroa lisää jaettavaa kulttuurialan työskentelyapurahoina.

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 277 kpl, yhteissummaltaan runsaat neljä miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 313 000 euroa (61 %), ja tieteiden osuus oli 200 000 euroa (39 %). Saapuneet apurahahakemukset jakautuivat samassa suhteessa. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, näyttämötaiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 21 %.  Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli runsaat 8 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 30 000 euroa Lahden yliopistokampukselle Lahden lukioiden kakkosluokkalaisille suunnatun pelillisen tiedetapahtuman suunnitteluun ja pilotointiin. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin lastentarhanopettaja Katja Kivistö-Leikkoselle ja työryhmälle kiusaamisen vastaisen nuorille suunnatun Herous-tv-sarjan tekemiseen.

Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna fil. maisteri Olga-Sofia Alitalo lääkeaineiden esiintymistä jätevedenpuhdistuksessa ja ympäristössä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kuvataiteilija Terhi Kaakinen taiteelliseen työskentelyyn sekä fil. maisteri Mika Saarenpää luonnon virkistyskäytön vaikutuksia kehon mikrobiyhteisöihin ja immuunipuolustukseen käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.

Pirkanmaan rahastolta 100 apurahaa ja palkinto

Pirkanmaan rahaston palkinto myönnettiin Suomen historian professori Pertti Haapalalle kansakunnan kokemukseen syventymisestä, laajempaan yhteyteen liittämisestä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa. Haapala tunnetaan kansainvälisesti suuntautuneena, laajasti verkottuneena, ennakkoluulottomana ja rohkeana tutkijana. Hänen laaja tutkimuskenttänsä on liittynyt paikallisen ja globaalin historian kosketuspintaan, modernin urbaanin kulttuurin syntyyn ja kehitykseen, kansallisen ajattelun kehitykseen, ihmisten hyvinvointiin ja kouluttautumiseen, sosiaalihistoriaan ja kokemuksen tutkimukseen. Haapalan haastattelu löytyy alta.

Suurin yksittäinen apuraha, 130 000 euroa, myönnettiin Laeticia Petitin ja työryhmän hankkeelle, jossa tarkastellaan kiinalaisten historiallisten keramiikkaesineiden lasitteita yhdistäen fotoniikkaa ja lasitaidetta.

Tänä vuonna myönnettiin kaksi 40 000 euron taiteen Kärkihankeapurahaa. Ne saivat Jouni Prittinen ja työryhmä ihmisiä ja robotteja yhdistävän tanssiteoksen ja siihen liittyvän tutkimuksen toteuttamiseen ja Tampereen Pianoseura ry Tampereen Pianokilpailun 2021 järjestämiseen.

Nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteeseen. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi matematiikan oppimispelin kehittämistä sekä tutkimuksia, jotka käsittelevät muun muassa kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävää yritysten yhteistyötä, antiikin sodankäyntiä sekä hevosten kuolaimiin liittyviä suuvaurioita.

Tieteeseen myönnettiin yhteensä 15 kokovuotisista eli vähintään 9 kuukauden työskentelyapurahaa. Lisäksi taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat kuvataiteilijat Maria Heinonen, Sauli Iso-Lähteenmäki ja Riikka Lenkkeri, koreografi Jouni Prittinen, performanssitaiteilija, klovni Mona Ratalahti, yhteiskuntatieteiden maisteri Vappu Susi sekä työryhmän jäsenenä Ella Varvio.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 7 500 euroa. Osastonhoitaja Janne Räsäselle ja työryhmälle myönnettiin apuraha opetusrobotin hankintaan Taysin syöpä- ja veritautien yksikköön ja teatteritaiteen maisteri Karoliina Blackburnille satutätinä ja lukijana toimimiseen samassa yksikössä.

Koronavirustilanteen vuoksi Suomen Kulttuurirahaston hallitus lisäsi kaikkien maakuntarahastojen jakovaraa yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla. Pirkanmaan rahastossa lisäys oli 38 000 euroa. Lisäraha käytettiin ensisijaisesti pieniin apurahoihin freelance-taiteilijoille, koska heidän työskentelymahdollisuuksiinsa rajoitukset vaikuttivat välittömästi.

Kuvataiteilija Riikka Lenkkeri sai 26 000 euron apurahan taiteelliseen työskentelyyn Lea ja Pekka Suorannan rahastosta..

Kuvataiteilija Riikka Lenkkeri sai 26 000 euron apurahan Lea ja Pekka Suorannan rahastosta.

Lea ja Pekka Suorannan rahastosta jaettiin ensimmäiset apurahat

Rahasto perustuu toimistopäällikkö Lea Suorannan (1925–2016) testamenttiin. Rahasto kunnioittaa nimessään hänen puolisoaan, edustaja Pekka Suorantaa (1926–1998). Rahasto tukee kuvaamataiteita ja lääketiedettä, ja siitä jaettiin kahtena kokovuotisena kuvataiteen työskentelyapurahana yhteensä 52 000 euroa.

Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 036 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 21 421 749 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 986 kappaletta ja hakusumma 17 198 857 euroa. Tieteen aloille myönnettiin 36 apurahaa (yhteensä 759 000 euroa), taiteen aloille 65 apurahaa (585 500 euroa). Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 9 pirkanmaalaiseen kuntaan.

Maakuntarahastojen vuosijuhlat peruttiin

Viime vuonna Pirkanmaan rahasto myönsi apurahan tamperelaiselle musiikinopiskelijalle Samuel Ahoselle, 11, klarinetinsoiton mestarikursseille osallistumiseen Suomessa ja Ruotsissa. Vuosijuhlan peruunnuttua koronaviruksen takia Samuel haluaa ilahduttaa ja toivottaa mukavaa kesää videolla, jolla hän soittaa Béla Kovácsin espanjalaissävytteisen sooloklarinettiteoksen Hommage à Manuel de Falla.

Koronavirustilanteen takia myös Pirkanmaan rahaston vuosijuhla ja Talvipuutarhan taidenäyttely peruttiin tältä vuodelta. Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Sommarbergin puhe apurahansaajille lähetettiin kirjeenä. Myös apurahat jaetaan tavallisesti vuosijuhlassa, mutta nyt stipendikirjat on postitettu apurahansaajille. Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.