Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Yli 20 henkilötyövuotta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kulttuurille, tieteelle ja taiteelle

Jarmo Latva-Äijö (Latvis) on toiminut maakunnan kevyen musiikin etulinjassa tarkkailijana jo 40 vuoden ajan niin musiikkitoimittajana kuin festivaalivalokuvaajana. Jotkut tuntevat hänen myös elävän musiikin yhdistystoiminnasta, internet-pioneerina, musiikintekijänä ja sähkökitaroiden rakentajana. Parin viime vuoden ajan hän on keskittynyt vanhan Vaasan läänin alueen pop/rock-historian dokumentointiin Botnia Beat -projektin päätoimittajana.

Mies täyden kirjahyllyn edessä

Toimittaja Jarmo Latva-Äijö sai Etelä-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2024.

Apuraha 93 hakijalle

Rahasto sai hakuaikana 478 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli hieman vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin 93. Myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on noin 65 % ja tieteen 35 %. Myönnettyjen apurahojen keskikoko on reilut 14 000 euroa.

Vuoden 2024 jaossa kiinnitettiin erityisesti huomiota ammattilaisena työskentelyyn tieteessä ja taiteessa.  Lisäksi hoitokunta painotti päätöksissä lasten ja nuorten kulttuuria sekä yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta edistäviä hakemuksia. Haettavana oli jälleen Puhu rohkeasti Suomea! -apuraha suomen kielen taitojen edistämiseen. Niitä myönnettiin tänä vuonna kolmelle hakijalle. “Tukimuoto hakee vielä paikkaansa, mutta tukee rahaston pyrkimyksiä helpottaa osaavan työvoiman kotoutumista työvoimapulaa potevalle alueellemme”, rahaston päällikkö Mika Virkkala kertoo.

Taiteissa kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin eniten visuaalisissa taiteissa, yhteensä 8. Niistä Jimmy Pullille myönnettiin kaksivuotinen apuraha taiteelliseen työskentelyyn.  Tieteessä kokovuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin 10.

“Kokovuotisten työskentelyapurahojen avulla mahdollistetaan jo yli 20 henkilötyövuotta kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöille alueellamme. Tämän lisäksi myönnettiin lukuisia lyhyempiä ja osa-aikaisia apurahoja. Kun vielä lasketaan apurahat erilaisiin kulttuurihankkeisiin, niin jatkuvuuden turvaamiseen kuin tuoreisiin ideoihin eri puolella aluetta, on vaikuttavuus jo merkittävää”, rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sannasirkku Autio täsmentää. 
  

Myönnettyjen apurahojen laajaa kirjoa edustavat mm. Muhammad Sarfrazin maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevä väitöskirjatyö, Vaasa Baroque ry:n lasten barokkiooppera ja Margit Ojaniemen toteuttama Suupohjan lasten Kulttuurikesä 2024 -tapahtuma.  

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

Vuosijuhla Seinäjoella 8.5.2024

Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaa vietettiin Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa Seinäjoella. Ohjelmassa oli palkinnon ja apurahojen jaon lisäksi juhlapuhe, jonka piti Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Vuosijuhlassa esiintyivät musiikinopiskelija Vili Vänskä säestäjänään Mari Taivalmaa sekä tanssija Riina Kalmisäestäjänään Pyry Paavola.  Vieraat saivat myös tutustua Isle Art Industriesin Janiv Oskarin Etelä-Pohjanmaan kansallispuistot -traileriin.  

Kainuun kulttuurille 290 000 euroa

Hoitokunnan puheenjohtaja Arrigo Blom kertoo, että Kainuun rahasto painotti apurahoissaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia sekä taiteen saavutettavuutta Kainuun alueella. Apurahahakemuksia tuli yhteensä 130 ja haettu kokonaissumma oli reilut 2,2 miljoonaa euroa. Hakijamäärässä oli jonkin verran laskua viime vuoteen verrattuna. 

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, sai arkkitehti Siiri Hännisen, fil. maisteri Laura Jurmun ja valtiot. kand. Maija Kovalaisen työryhmä koko perheen monitaidefestivaalin järjestämiseen Suomussalmen Soivassa metsässä. Viikonlopun kestoisessa tapahtumassa metsä täyttyy erilaisista musiikki-, ääni-, tilataide-, teatteri-, installaatio- ja performanssiteoksista. 

Kaksi näyttelijää lavalla ötökkäpuvuissa, etualalla näkyy lapsia takaapäin.

Vaara-kollektiiville myönnetyn apurahan turvin rakennetaan lastenkulttuuritila Leikkimön toimintaa sekä käynnistetään kesäteatteria Seminaarin Taidekampukselle.

Kulttuuriosuuskunta G-voima / Vaara-kollektiivi sai 16 000 euron apurahan lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidetoiminnan käynnistämiseen Seminaarin Taidekampuksella Kajaanissa. Keskeisenä tavoitteena on rakentaa esteetön ja saavutettava lastenkulttuuritila Leikkimö,  jossa on mahdollista järjestää monitaiteellista taidekasvatusta ja perhetoimintaa. 

Vaaleahiuksinen nainen vihreässä paidassa, taustalla vaalea seinä.

Väitöskirjatutkija Titta Kuorelahti tutkii simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan sekä kestävyyssuorituskykyyn.

Kokovuotisia apurahoja myönnetään kolme. Kuvataiteilija Jaakko Heikkinen sai apurahan taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen. Heikkinen kuvaa 2020-luvun kainuulaista maaseutua ja elämää anonyymien henkilöiden kautta käyttäen pääasiallisena tekniikkanaan vesiohenteisia tussivärejä ja -kyniä. 

Liikuntat. maisteri Titta Kuorelahti tutkii väitöskirjatyössään simuloidun korkean paikan harjoittelun vaikutuksia rauta-aineenvaihduntaan ja elimistön tulehdustilaan eri ikäisillä kestävyysurheilijoilla. Tutkimukseen liittyvät mittaukset toteutetaan Vuokatin Sports Flats -kerrostalossa Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön laitteistolla.

Fil. tohtori Matti Leiviskän väitöksen jälkeinen tutkimus käsittelee Oulujärven ympäristön vanhinta asutusta ja nimistöä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Kainuun vanhimpia tunnettuja paikannimiä ja niiden tarjoamia tietoja Oulujärven ympäristön asutuksesta ja väestöliikkeistä ennen uuden ajan alkua.

Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin 7.5.2024 Suomussalmen Ruukinkankaan koululla. ”Paikkakunnan valinnalla ja päivämäärällä halutaan kunnioittaa Ilmari Kiannon 150-vuotisjuhlavuotta ja syntymäpäivää”, kertoo Kainuun rahaston päällikkö Susanna Jänkälä. Juhlapuheen tapahtumassa pitää suomussalmelaislähtöinen säveltäjä Osmo Tapio Räihälä aiheesta Kiannan jäällä ja musiikista vastaa bandoneontaiteilija Henrik Sandås.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle

Vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali tanssija, koreografi ja performanssitaiteilija Reijo Kelalle voimasta ja herkkyydestä, elämänmittaisesta performanssista. 

Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä myönnettävän tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Kelan teoksia leimaa voimakas fyysisyyden läsnäolo, vahva ja suora vuorovaikutus yleisön kanssa sekä epäsovinnaisuus tanssin valtavirtojen ulkopuolella. Suomussalmella vuonna 1952 syntynyt Kela on tehnyt suurimman osan työurastaan vapaana taiteilijana. Reijo Kelaa on luonnehdittu uniikiksi pioneeriksi, joka on avannut monia väyliä ja siltoja tuomalla tanssin ulos perinteisistä tiloista. 

Päijät-Hämeen rahastolta 550 000 euroa apurahoina maakunnan tieteelle ja taiteelle

Apurahoista 43 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 11 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (18) ja kuvataiteisiin (10). Tieteenaloista humanistiset tieteet saivat eniten eli kolme apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Kaksi naista kesäisessä metsässä

Taiteilija-ohjaajat Nelli Penna ja Kirsi Karppinen lähtevät vetämään Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteen Luokse-hanketta, jolle myönnettiin Päijät-Hämeen rahaston kärkihankeapuraha. Kuva: Päivi Lassheikki

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Kulttuurituottaja AMK Emilia Porali ja Kiertävä kesäteatteri -työryhmä saivat 20 000 euron apurahan koko perheen kesäteatterihankkeen toteuttamiseen. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteelle 20 000 euroa osallistavan Luokse-hankkeen toteuttamiseen. Taidetta kaikille -apurahan, 20 000 euroa, saivat musiikkipedagogi AMK Annukka Nevalainen-Lius ja Kellopelin kvintetti konserttisarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ylhäältä otettu kuva, nainen työstää värikästä veistosta

Taiteilija työssään. Kuvanveistäjä Marianne Siri työstää Marie-veistosta. Kuva: Jussi Huotari, 2021

Kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat tänä vuonna fil. maisteri Noora Kivikko maantieteen opetuksen kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, maat. ja metsät. maisteri Jonna Pärssinen lannoituksen ja kasvualustakoostumuksen vaikutusta puutarhakarpalon satoon käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kuvataiteilija Marianne Siri taiteelliseen työskentelyyn. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista pianisti, musiikinopiskelija Aino Palkio sekä sirkusopiskelijoiden ryhmä Kajo Collective. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti professori Hannu Rantanen.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

H. G. Porthan -mitali professori Heikki Setälälle

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä H. G. Porthan -mitali professori emeritus Heikki Setälälle, maanläheiselle tutkijalle, innostavalle opettajalle. 

Mies kesähatussa, taustalla merimaisema ja kaukoputki

Heikki Setälä väitteli maaperäekologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1990 ja siirtyi Helsingin yliopiston Lahden ympäristökampukselle vuonna 2001. Setälä on tutkijan urallaan keskittynyt erityisesti maaperän ravintoverkkojen tutkimiseen eri ekosysteemeissä eli esimerkiksi havumetsissä, niityillä ja maatalousjärjestelmissä. 

Lahti ja sen maaperä ovat tarjonneet tutkijalle kiinnostavan tutkimusympäristön mm. hulevesiratkaisujensa vuoksi. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei imeydy maaperään vaan valuu katujen, teiden ja kattojen pinnoilla. Lahdessa hulevesi pumpataan maanalaista tunnelia pitkin Hennalan suureen hulevesikosteikkojärjestelmään, joka on Setälän mukaan ”hulevesiparatiisi, jossa likainen hulevesi kokee tervehdyttävän transformaation”. Lahden mallia ja siihen liittyvää laajaa tutkimusta on hyödynnetty sittemmin hulevesiin liittyvässä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Heikki Setälä on kansainvälisesti erittäin verkostoitunut tutkija. Hänen tutkimushankkeitaan ovat rahoittaneet mm. Lahden kaupunki, Suomen Akatemia ja EU. Setälän ja hänen tutkimusryhmiensä laaja kansainvälinen yhteistyö kaupunkiekologian parissa on lisännyt globaalisti ymmärrystä kaupunkien viheralueiden kriittisestä merkityksestä. Setälän asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti myös Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-hakuprosessissa sekä teemavuoden aikana.   

Intohimoisen tutkimustyön rinnalla Heikki Setälä on pidetty ja innostava opettaja. Hän on myös aktiivinen luontoharrastaja, jonka asiantuntemusta on käytetty niin radion Luontoilloissa kuin television Ulos luontoon -ohjelmasarjassa. Heikki Setälällä on harvinainen taito mukauttaa sanomansa kuulijakunnan mukaan – toimittajille kansantajuisemmin kuin yliopisto-opiskelijoille, koululaisille konkreettisemmin kuin tutkijakollegoille. 

Nykykirjallisuutta suomeksi Kreikasta, Moldovasta ja muualta

Yhdeksän uuden kirjakäännöksen lähtökieliin kuuluvat muun muassa espanja, ukraina, saksa ja ensimmäistä kertaa tukimuodon historiassa kreikka ja romania. Tuensaajien joukkoon kuuluu myös kaksi kirjamuotoista draamatekstiä.  

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2022 Maailmankirjallisuuden suomennostuen. Kustantamoille suunnatun tuen tavoitteena on tuoda suomenkielisten lukijoiden käsiin maailmankirjallisuutta etenkin sellaisista alkukielistä, joista nykyisellään suomennetaan niukasti.

Tukea myönnettiin nyt 100 000 euroa. Kymmenen vuoden aikana miljoonaan euroon nousevan tuen ansiosta saadaan suomeksi yhteensä sata laatukirjaa maailmalta. Tähän mennessä julkaistut kirjat löytyvät osoitteesta www.skr.fi/maailmankirjallisuus.

Yhdeksän uutta kirjaa

Nainen valkoisessa paidassa, taustalla puita

Rhea Galanaki. Kuva: Vasia Antonopoulou

Kreikkalaisen nykykaunokirjallisuuden suomennos on todellinen harvinaisuus, mutta tuen ansiosta saadaan Enostone-kustantamolta käännös Rhea Galanakin teoksesta Η άκρα ταπείνωση (Täydellinen nöyryytys). Pitkän uran tehnyt Galanaki on Kreikassa arvostettu ja palkittu kirjailija, jonka teoksia on käännetty viidelletoista kielelle. Täydellinen nöyryytys kuvaa Kreikan finanssikriisistä alkaneita levottomia aikoja humaanisti ja viisaasti.

Siltala julkaisee suomeksi saksalaisen Daniel Kehlmannin romaanin Lichtspiel. Psykologisesti tarkkanäköinen ja kerronnaltaan taiturimainen romaani sijoittuu kolmannen valtakunnan aikaan, elokuvan ja propagandan maailmaan, ja sivuaa samalla Hollywoodia ja sen tähtikulttia.

Ukrainalaisen Serhi Žadanin romaanin Інтернат (Internaatti) julkaisee Sammakko. Kirjailija ja rocktähti Žadan on hyvin suosittu niin Ukrainassa kuin maailmallakin, ja Internaatti-romaanin on sanottu nousseen jo eurooppalaiseksi klassikoksi. Se kertoo sodan nyrjäyttämästä todellisuudesta synkässä ja kaoottisessa kaupungissa ja perustuu kokemuksiin 2014 alkaneesta sota-ajasta Itä-Ukrainassa. 

Kaksi draamatekstiä julkaistaan kirjamuodossa. Poesia sai apurahan julkaistakseen moldovalaisen itäeurooppalaista siirtotyöläisyyttä käsittelevän näytelmän Simfonia progresului (Edistyssinfonia). Dokumentaarinen näytelmä käsittelee itäeurooppalaisten siirtotyöntekijöiden kohtelua Länsi-Euroopassa koronaviruspandemian aikaan ja samalla Suomen maatalouden kausityön ongelmia moldovalaisen kausityöntekijän näkökulmasta. Itävaltalaisen nobelistin Elfriede Jelinekin autofiktiivisen Angabe der Person -teoksen taas julkaisee suomeksi Teatterin Uusi Alkukirjasto. 

Laajaa tukea lukemiselle 

Suomen Kulttuurirahasto on jo pitkään innostanut suomalaisia lukemaan ja tukenut vuosien mittaan Suomen kirjallista kenttää miljoonilla euroilla. Viime vuosina on esimerkiksi kannustettu ääneen lukemiseen pikkulapsiperheissä, laajennettu koulukirjastojen kirjavalikoimaa sekä tuotu selko- ja helppolukuisia kirjoja yläkoululaisten saataville. 

Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille on osa tätä jatkumoa tuomalla aikuisten lukijoiden käsiin kiinnostavia käännöskirjoja sellaisista kielistä, joita harva suomalainen pystyisi alkukielellä lukemaan. 

Maailmankirjallisuuden suomennostuen saajat 2024

  • Aviador Kustannus Oy argentiinalaisen Dolores Reyesin romaanin Cometierra kääntämiseen ja julkaisemiseen                                                                       
  • Moebius espanjalaisen Juan Jacinto Muñoz Rengelin romaanin La capacidad de amar del señor Königsberg kääntämiseen ja julkaisemiseen              
  • Kustannusosakeyhtiö Sammakko ukrainalaisen Serhi Žadanin romaanin Інтернат (Internaatti) kääntämiseen ja julkaisemiseen
  • Kustannusosakeyhtiö Siltala saksalaisen Daniel Kehlmannin romaanin Lichtspiel kääntämiseen ja julkaisemiseen
  • Osuuskunta Poesia osk moldovalaisen itäeurooppalaista siirtotyöläisyyttä käsittelevän näytelmän Simfonia progresului (Edistyssinfonia) kääntämiseen ja julkaisemiseen 
  • Oy Enostone Ltd portugalilaisen Ana Filomena Amaralin ilmastonmuutostrilogian toisen osan Jää kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen                
  • Oy Enostone Ltd kreikkalaisen Rhea Galanakin teoksen Täydellinen nöyryytys (Η άκρα ταπείνωση) kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen                                                                                          
  • Tammi (Werner Söderström Osakeyhtiö) tanskalaisen Kim Leinen romaanin Efter åndemaneren (Henkienmanaajan jälkeen) kääntämiseen ja näkyvyyden edistämiseen    
  • Teatterin Uusi Alkukirjasto ry itävaltalaisen Elfriede Jelinekin autofiktiivisen Angabe der Person -teoksen kääntämiseen ja julkaisemiseen

Aiheeseen liittyvää

Aiempien vuosien tuensaajista lukijoiden käsiin ovat jo ehtineet muun muassa Oksana Vasjakinan Haava, Beatrice Salvionin En pelkää mitään sekä Benjamin Labatutin Maailman kauhea vihreys. Verkkosivuiltamme löydät kaikki tähän mennessä julkaistut kirjat.

Tanskalaiskirjailija Olga Ravnin romaani Alaiset oli yksi ensimmäisistä Maailmankirjallisuuden suomennostuen turvin julkaistuista kirjoista. Lue suomentaja Sanna Mannisen haastattelu. 

Kustantamot voivat hakea Maailmankirjallisuuden suomennostukea seuraavan kerran Kulttuurirahaston maaliskuun 2025 haussa. Lue lisää Maailmankirjallisuuden suomennostuesta.

22 tohtoria sai rahoituksen Säätiöiden post doc -poolista

Kevään hakukierrokselle osallistui 116 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 19 prosentille hakijoista. Viime vuonna vastaava myöntöprosentti oli 27. 

Nainen laboratoriotakissa tarkistelee näytteitä

Fil. tohtori Riikka Mäkilä lähtee Saksan Potsdamiin Max Planck -instituuttiin tutkimaan keräsienijuurisymbioosin toimintaa.

Yksi Kulttuurirahaston post doc -apurahan saaneista on filosofian tohtori Jyrki Laatikainen, jonka tutkimus käsittelee osittain koherentin valon pyörimismäärää. Apurahan siivittämänä Laatikainen matkustaa Miamin yliopistoon Floridaan.

”Valon pyörimismäärä on avainasemassa modernin optiikan tutkimuksessa, jota Miamin yliopiston fysiikan laitoksella tehdään. Potentiaaliset sovelluskohteet liittyvät muun muassa optiseen tiedonsiirtoon, kuvantamiseen ja optisiin pinsetteihin. Aihe on osa optiikan ja fotoniikan perustutkimusta, jotka ovat nopeasti kasvavia tieteen ja teollisuuden aloja sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa”, Laatikainen kertoo.

Fil. tohtori Riikka Mäkilä lähtee puolestaan Saksan Potsdamiin Max Planck -instituuttiin tutkimaan keräsienijuurisymbioosin toimintaa. ”Se on kasvien ja sienien välinen symbioosi, jossa kasvit saavat sieniltä ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, ja vastineeksi antavat sienille sokereita. Tutkimukseni lisää ymmärrystä maailman yleisimpiin kuuluvan symbioosin säätelystä ja saattaa tulevaisuudessa auttaa parantamaan kasvien terveyttä ja satoisuutta”, Mäkilä toteaa.

Miksi Post doc -pooli?

Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenyhdeksän hakukierroksen jälkeen jo yli 770 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.

Vuodesta 2022 alkaen post doc -poolista on voinut hakea rahoitusta myös entistä lyhyemmille, vähintään puoli vuotta kestäville ulkomaisille tutkimusjaksoille. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2024, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras – joulukuussa 2024.

Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.

Kulttuurirahaston kevään post doc -apurahat:

  • Fil. tohtori Dipabarna Bhattacharya 
  • Lääket. tohtori Timo Carpén
  • Tekn. tohtori Mohamadamin Forouzandehmehr
  • Lääket. tohtori Tuomo Kiiskinen
  • Fil. tohtori Jyrki Laatikainen
  • Tekn. tohtori Most Kaniz Moriam
  • Fil. tohtori Riikka Mäkilä
  • Kauppat. tohtori Yekaterina Pak
  • Teol. tohtori Panu-Matti Pöykkö
  • Kasvatust. tohtori Anni Silvola

Post doc -poolin sivuille

Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2022–2024 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,25 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö. 

Ensitanssija Frans Valkamalle Edvard Fazer -palkinto

Palkinnon luovuttivat Suomen Kulttuurirahaston hallituksen varapuheenjohtaja Anne Birgitta Pessi ja toimitusjohtaja Susanna Pettersson sekä palkintolautakunnan jäsen, Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja Javier Torres. Palkintolautakuntaan kuuluvat Torresin lisäksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö ja pääjohtaja Gita Kadambi.

Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Frans Valkama on ansainnut uransa alusta alkaen kaikkien kunnioituksen ja ihailun musikaalisuutensa, tarkkuutensa ja päättäväisyytensä ansiosta. Näiden ominaisuuksien avulla hän on saavuttanut korkeimmat mahdolliset tekniset ja taiteelliset tavoitteet, ja vuosien saatossa tämä tanssitaiteen intohimon liekki on hänessä vain kasvanut ja kehittynyt. Lukuisten klassisen baletin pääroolien lisäksi hän on osoittanut lahjakkuutensa monipuolisessa nykytanssiohjelmistossa. Tanssijan ominaisuuksiensa lisäksi Valkamaa arvostetaan kollegoidensa ja koko Kansallisbaletin henkilökunnan keskuudessa uskomattomasta empaattisuudestaan, auttamishalustaan sekä moitteettomasta työmoraalistaan.

Frans Valkama kiinnitettiin Suomen kansallisbalettiin vuonna 2005, hänet nimitettiin solistitanssijaksi vuonna 2011 ja ensitanssijaksi vuonna 2014. 

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on jaettu Kansallisoopperassa vuodesta 1984 lähtien, tänä vuonna 20. kertaa. Palkinnon ovat aiemmin saaneet tanssijat Aku Ahjolinna, Ulrika Hallberg, Maija Hänninen, Tommi Kitti, Jarkko Niininen, Juha Kirjonen, Barbora Kohoutková, Minna Tervamäki, Jaakko Eerola, Carolina Agüero, Timo Kokkonen, Nicholas Ziegler, Salla Eerola, Tiina Myllymäki, Samuli Poutanen, Michal Krčmář, Eun-Ji Ha, Linda Haakana, Abigail Sheppard sekä koko Suomen kansallisbaletti, joka palkittiin ryhmänä vuonna 1994. 

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on kiertopalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi parhaasta Suomen kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta. Edvard Fazer -palkinto perustettiin Suomen kansallisoopperan baletin 60-vuotisjuhlavuonna 1982 ja se myönnettiin ensimmäisen kerran 1984. Palkinto on kauppaneuvos ja rouva Roger Lindbergin lahjoittama hopeamalja, jonka Suomen kansallisoopperan henkilökunta lahjoitti silloiselle johtajalleen Edvard Fazerille hänen 70-vuotispäivänään vuonna 1931. Vuonna 1996 Fazerin musiikkisäätiö siirsi varansa Suomen Kulttuurirahastolle, jolloin perustettiin Fazerin musiikkirahasto. Tässä yhteydessä myös palkinnon nimeksi tuli Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto. Fazerin musiikkirahasto on nykyisin Roger Lindbergin musiikkirahasto, ja sen tarkoituksena on tukea suomalaista säveltaidetta ja jatkaa myös Edvard Fazerin nimeä kantavan palkinnon myöntämisperinnettä.

Visuaalisen taiteen vauhdittamo edistämään taiteilijoiden ammatillista kasvua

Vauhdittamo järjestää taiteilijoille Mestarikurssin, joka tarjoaa tukea osaamisen kehittämiseen, toimeentulon edistämiseen ja työssä jaksamiseen. Mestarikurssille valitut visuaalisen alan taiteilijat saavat uutta ammatillista pääomaa ja kompetensseja, joilla jalostaa oman taiteellisen työn tuottavuutta ja vaikutusta.

Tavoite

Visuaalisen taiteen vauhdittamo on räätälöity vastaamaan alueen taidetoimijoiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen taiteilijoiden ammatillista kasvua ja osaamista Mestarikurssin avulla. Se edistää uusien taitojen oppimista, työssä jaksamista ja taiteilijoiden työllistymistä omassa työssään. Verkostoituminen tarjoaa käytännön vertaistukea ja uusia tekemisen tapoja sekä taiteilijalle että taiteilijan työtä tukevalle taideyhteisölle. Innostavat ja inspiroivat tapahtumat ja kohtaamiset tukevat urapolkua ja ammatillista identiteettiä. Vauhdittamo tuo alueen visuaaliselle taiteelle näkyvyyttä.

Mestarikurssi 

Hankkeen ytimessä on Mestarikurssi visuaalisen alan taiteilijoille. Kurssille otetaan 20 alueella toimivaa taiteilijaa vajaan vuoden kestävään toteutukseen, toukokuusta 2024 tammikuuhun 2025. Mestarikurssi on osallistujille maksuton. Se tarjoaa luentoja, työpajoja, tapahtumia ja mentorointia. Tapaamiset toteutetaan lähitapaamisina ja etänä. Kurssi on suomenkielinen. Tarkempi aikataulu löytyy hakuohjeista.

Haku on avoinna 12.4. –30.4.2024. Haussa painottuu motivaatiokirje, joka kertoo, miten Mestarikurssi edistää hakijan ammattia ja työtä. Haun tulokset julkaistaan 15.5., ja ensimmäinen tapaaminen on 23.5.

Mestarikurssin esittely

Mestarikurssilla tutustutaan esimerkiksi julkisen taiteen hankintaprosesseihin, harjoitellaan oman työn esittelyä ja kokeillaan tekoälyä työvälineenä. Kurssilla kehitetään taiteen myyntikanavia ja laajennetaan omaa työnkuvaa. Mestarikurssi sparraa tulevaisuuden mahdollisuuksien ja riskien arvioimiseen.

Työhyvinvointi on tärkeässä osassa Mestarikurssia. Kurssin ajan toteutettava vertaismentorointi auttaa taiteilijoita heidän itsensä sanoittamiin ammatillisiin haasteisiin, parantaa työssä jaksamista ja avaa uusia näkökulmia taiteilijan työhön. Omien taitojen kehittäminen parantaa taiteilijoiden toimeentulon mahdollisuuksia.

Esimerkkejä toteutuksista

  • Vauhdittamo Kick off Vaasassa
  • Vaikuttava verkosto -webinaari
  • Verkostoista voimaa -työpaja Kokkolassa
  • Työhyvinvointi -webinaari
  • Julkisen taiteen seminaari Seinäjoella
  • Taiteen myynti -webinaarisarja
  • Taiteilija ja työ -tapahtuma Seinäjoella

Alueen yhteisöille

Vauhdittamo tarjoaa runsaasti sisältöjä alueen visuaalisen alan yhteisöille. Osa Mestarikurssin työpajoista ja koulutuksista on avoinna myös yhteisöille ja osa niistä on räätälöity yhteisöjen tarpeeseen. Vauhdittamo kutsuu taidejärjestön tai -yhteisön luottamushenkilöitä, työntekijöitä tai tuottajia osallistumaan.

Verkostot tarjoavat käytännön tukea yhteisöjen toimintaan mm. tilakysymyksissä, näyttelytoiminnassa ja taiteen myynnin edistämisessä. Yhtä tärkeää on verkostojen mentoroiva vaikutus vertaistuen muodossa. Vauhdittamo sekä vahvistaa taiteilijoiden ja yhteisöjen jo olemassa olevia verkostoja että luo uusia. Laajemmat verkostot tarjoavat enemmän yhteistyömahdollisuuksia ja uusia oppimisympäristöjä.

Alueen taiteilijoille laajemmin 

Osa Vauhdittamo-hankkeen tapahtumista ja tilaisuuksista on avoinna yleisölle. Taideasiantuntijoiden luennoille ja taiteilijoiden esittelyihin on vapaa pääsy ja tilaisuuksista tiedotetaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastojen Facebook- ja Instagram-tileillä.

Taustaa

Vauhdittamon taustalla on vuosi sitten toteutettu selvitys, jonka pohjalta hanke todettiin alueelle tarpeelliseksi. Selvityksessä alueen toimijoilta kysyttiin taiteellisesta toiminnasta, tulevaisuuden odotuksista ja tarpeista.

Kyselyyn vastasi 65 visuaalisen alan taiteilijaa ja yhteisöä. Vastauksissa tuli esiin tarve uudenlaiselle, innostavammalle tulevaisuudennäkymälle. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 49% on harkinnut poismuuttoa alueelta. Oma taiteellinen työ ei elätä, eikä teosmyyntiä ole tarpeeksi. Taidealan arvostus koettiin vähäiseksi. Taidealan yhteisöt näkivät toiminnan jatkon valoisampana kuin yksittäiset taiteilijat, mutta toivat esiin yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet. Yhteisöjen haastattelut täydensivät kyselystä saatua tietoa, ja syvensivät näkemystä alueen erityispiireistä. 

Vauhdittamo-hankkeen tiedot 

Hankkeen vetäjänä toimii kuvataiteilija, taideasiantuntija Annika Dahlsten. Työpajoja ja koulutuksia vetävät alansa huippuammattilaiset. Hanke kestään maaliskuuhun 2025, ja sen tuloksena arvioidaan hankkeen onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen.

Lisätietoja 

Annika Dahlsten 
hanke.annika.dahlsten@skr.fi

Hakuohjeisiin

Keski-Pohjanmaan rahaston apurahat maakunnan monimuotoisuudelle ja elinvoimalle

vaaleahiuksinen nainen, taustalla puinen rimaseinä

Professori Ulla Lassi sai Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon.

Rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen kertoo, että tänä vuonna panostettiin monimuotoisuuteen, hyvinvointiin ja alueen elinvoiman edistämiseen kulttuurin keinoin.

“Nuorten hyvinvointi, alueen rikas ja monimuotoinen kulttuuri sekä kulttuurinen osallisuus ovat tärkeitä ja kriittisiä tekijöitä maakuntamme tulevaisuuden kannalta. Tarvitsemme paitsi osaavaa työvoimaa, harrastamisen puitteita, vahvan ammattitoimijoiden joukon – myös rikasta kulttuuritoimintaa eri puolilla maakuntaa. Kulttuurin, tieteen ja taiteen keinoin Keski-Pohjanmaa voi ottaa vastaan ja toivottaa tervetulleeksi uudet keskipohjalaiset ja tehdä heistä yhteisön jäseniä. Tämä on osa tärkeää alueen veto- ja pitovoimaa”, Ylinen sanoo.

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinto, 15 000 euroa, myönnettiin professori Ulla Lassille, kemian huippututkijalle, kestävän tulevaisuuden rakentajalle.

Ulla Lassi on kehittänyt erityisesti Kokkolan yliopistokeskuksen toimintaa ja sen kemian kompetensseja kansainväliselle huipputasolle hyvässä yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa. Kemian osaamisella parannetaan teollisuuden kilpailukykyä globaalissa ympäristössä kestävän kehityksen mukaisesti. Ulla Lassin laaja tutkimusalue kattaa muun muassa epäorgaanisen kemian ja soveltavan kemian aloja kuten akkukemiaa, kierrätystä sekä heterogeenistä katalyysiä. Hän on ollut mukana yli 200 tieteellisesti arvioidussa julkaisussa.

Kaksi naista pöydän ääressä toimistossa. Taustalla keltainen seinä.

Hanna Babas (vas.) ja Anna Bocharova ryhtyvät tuottamaan monitoimikortteja ukrainalaisten suomen kielen oppimisen tueksi. Kuva: Anastasiia Khudonohova

Kärkihankeapurahat, suuruudeltaan 20 000 euroa, myönnettiin Hanna Babasin ja työryhmän hankkeeseen, jossa tuetaan ukrainalaisten kotoutumista ja suomen kielen oppimista, sekä Keski-Pohjanmaan Kamarioopperan Isfåglarna-tuotantoon.

Apurahoja jaettiin eri taiteen- ja tieteenaloille eri puolille rahaston laajaa toimialuetta. Esimerkiksi Ylivieskan Kanteleyhdistys ry sai apurahan Kanteleviikon järjestämiseen, Vetelin Kotiseutuyhdistys ry Veistolan sivukamaritupa yhdistysten taloksi -hankkeen toteuttamiseen ja Kokkolan Elävän Musiikin yhdistys ry Kokkolan Kulttuuribasaari -tapahtumaan. Kannus-Seura ry tallentaa kulttuuriperintöä ensimmäistä kertaa apurahoja jakavan Raija Sämpin rahaston tuella.

Useita kokovuotisia työskentelyapurahoja 

Nainen värikkäässä paidassa värikkään seinän edessä

Kuvataiteilija Annika Bergvik-Forsander sai kokovuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Kuva: Fanny Forsander

Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin tänä vuonna viisi. Taiteelliseen työskentelyyn apurahan saivat mm. Annika Bergvik-Forsander ja Emmi Hyyppä sekä tohtoriopintoihin Parisa Mehdipour. Puolivuotisia tai pidempiä apurahoja myönnettiin kaikkiaan kuusi eri tieteen- ja taiteenaloille. Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteelliseen työskentelyyn sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kasvokuva pitkähiuksisesta naisesta

M.Sc. Parisa Mehdipour sai kokovuotisen apurahan akkumateriaalien kiertotaloutta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Apurahahakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 198 (vuonna 2023 yhteensä 193). Hoitokunnan tavoitteena oli jakaa tuntuvia, toteutuksen ja työskentelyn turvaavia apurahoja ja pitää samanaikaisesti huolta monipuolisesti kulttuurin edistämisestä. Apurahojen keskisuuruus oli reilut 11 000 euroa. 

Vuosijuhlaa vietettiin Kannuksessa

Vuosijuhlassa Kannuksen Työväentalon Oskari Tokoi-salissa ohjelmassa oli mm. Mikko Pellisen ja Hanna Vähäniemen teatteria ja musiikkia yhdistävä esitys sekä kanteletaiteilija Senni Heiskasen esitys. Juhlapuheen piti taiteilija, valokuvaaja Ulla Jokisalo. Kannuksen kaupungin tervehdyksen vuosijuhlaan toi Kaupunginjohtaja Jussi Niinistö.

Keski-Pohjanmaan rahaston palkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Janne Ylinen ja Rahaston päällikkö Mika Virkkala koordinaattori Piia Hietasen avustamana. Kaikki Keski-Pohjanmaan rahaston myöntämät apurahat löytyvät täältä.

Maailma näyttämölle hakuinfo 24.4.2024

Suomen Kulttuurirahasto järjestää Maailma näyttämölle -apurahainfon 24.4.2024 klo 14–15. Tilaisuudessa kerrotaan hakuohjeista ja vastataan niiden herättämiin kysymyksiin. Kulttuurirahaston sivuilta löytyviin ohjeisiin on hyvä tutustua jo ennen tilaisuutta. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla. 

Ennakkoilmoittautuminen tämän linkin kautta maanantaihin 22.4. mennessä, jonka jälkeen osallistujille lähetetään erillinen Teams-linkki infoon. Tervetuloa!

Tutustu asiantuntijaraadin valitsemiin näytelmiin Tinfon tietokannassa.

Maailma näyttämölle -apurahahaku 10.-31.8.2024 (Kulttuurirahasto).

Världen på scenen, ordinarieansökningsomgång 1.-30.11.2024 (Svenska kulturfonden).

Kulttuurirahaston johtoryhmä ja organisaatio uudistuivat

Kaksi miestä, kuvat yhdistetty vierekkäin

Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Niskanen ja maakuntarahastojohtaja Mika Virkkala.

Kulttuurirahaston johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtaja Susanna Petterssonia säätiön johtamisessa. Johtoryhmä keskustelee merkittävimmistä tai periaatteellisista Kulttuurirahaston toimintaan liittyvistä asioista ennen hallituksen tai toimitusjohtajan päätöstä.  Kulttuurirahaston hallitus on nimittänyt 1.4.2024 alkaen johtoryhmään kaksi uutta jäsentä, Mika Virkkalan ja Antti Niskasen. 

Silmälasipäinen nainen mustassa jakussa, taustalla vihreä metsä

Päällikkö Silja Minkkinen-Poikolainen.

Kulttuurirahaston strategisiin tavoitteisiin kuuluu kantaa vastuuta tieteen, taiteen ja kulttuurin kokemisen ja tekemisen mahdollisuuksista koko Suomessa. Mika Virkkala vastaa uudessa maakuntarahastojohtajan roolissa Kulttuurirahaston valtakunnallisen, maakuntarahastojen kautta tapahtuvan toiminnan johtamisesta. Hän jatkaa edelleen myös Keski-Pohjanmaan rahaston päällikkönä sekä Etelä-Pohjanmaan rahaston päällikkönä 31.7.2024 saakka. Pirkanmaan rahaston pitkäaikainen päällikkö Silja Minkkinen-Poikolainen ottaa vastuulleen myös Etelä-Pohjanmaan rahaston päällikön tehtävän 1.8.2024 alkaen. 

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen tarkoitus on osallistaa yhteiskunnan jäsenet edistämään, tukemaan ja vahvistamaan suomalaista moniarvoista ja -äänistä kulttuuria. Antti Niskanen ottaa vastuulleen Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävän ja jatkaa myös Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rahastojen päällikkönä.  

Useiden johtoryhmän jäsenten nimikkeet muuttuivat, sillä perinteisestä asiamies-tittelistä luovuttiin. Juhana Lassila jatkaa johtoryhmässä varatoimitusjohtajana, Anu Littunen talous- ja hallintojohtajana ja Annakaisa Tavast viestintäjohtajana vastuullaan myös henkilöstön kehittäminen. Ralf Sunell vastaa johtoryhmässä varainhoidosta, Kristiina Rintala lakiasioista ja Susanna Pettersson toimitusjohtajana kokonaisuudesta. 

Uudistuksen myötä Rahastossa toimii myös laajennettu johtoryhmä strategiatyön ja toiminnan kehittämisen tukena. Siihen kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi päälliköt Päivikki Eskelinen-Rönkä ja Päivi Venäläinen, Taidekoti Kirpilän museonjohtaja Johanna Ruohonen sekä Mirjam Helin -laulukilpailun kilpailupäällikkö Päivi Loponen-Kyrönseppä. He kaikki toimivat myös apuraha- ja hanketyössä erityisasiantuntijoina.

Myös muun henkilöstön nimikkeet uusiutuivat ja organisaatiota selkeytettiin. Jatkossa Kulttuurirahastossa työskentelee eri tiimeissä muun muassa assistentteja, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja päälliköitä, kun taas esimerkiksi sihteerin, asiamiehen ja tiedottajan titteleistä luovuttiin. 

Uuteen organisaatioon voit tutustua täällä