Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Uudenmaan rahasto jakoi 2,5 miljoonaa euroa taiteen apurahoja

Kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämistä Taidetta yhdessä -apurahalla

Uudenmaan rahasto haluaa edistää kulttuurin yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta Taidetta yhdessä -apurahalla. Apurahalla tuetaan toimintaa, joka lisää vähemmistöjen, erityistä tukea tarvitsevien tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Taiteen ja sosiaalisen alan ammattilaisten yhteistyönä toteutettavissa hankkeissa keskeistä on osallistujien äänen kuuluminen.

Joukko lapsia harmaalla näyttämöllä lyömässä käsiä yhteen

Kassandra ry sai Taidetta yhdessä -apurahan itä-helsinkiläisille, erilaisista taustoista tuleville 13–17-vuotiaille koululaisille suunnattuun Tekemisen Meininkiä! -hankkeeseen.

Taidetta yhdessä -apurahoja myönnettiin yhdeksälle taiteen tekijälle, ryhmälle tai yhteisölle yhteensä noin 140 000 euroa. Sirkusta, tanssia, teatteria, videotaidetta ja tarinoita tehdään muun muassa näkövammaisten, sateenkaarisenioreiden, kodittomien, saattohoitopotilaiden ja opioidikorvaushoidon asiakkaiden kanssa. 

Maakunnallinen kärkihankeapuraha pakolaisnuorten teatteritoimintaan

Maakunnallinen 40 000 euron kärkihankeapuraha myönnettiin Suomen Kansallisteatterin Lähettiläät | Ambassadors -hankkeeseen, joka toteutetaan Suomeen alaikäisinä ilman vanhempia tulleiden pakolaistaustaisten nuorten kanssa. Hanke tehdään yhteistyössä Maahanmuuttoviraston, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä alaikäisten ryhmä- ja perheryhmäkotien kanssa. Apurahalla palkataan taiteen ammattilaisia työpajojen vetäjiksi sekä suunnittelemaan nuorten kanssa esityksiä, jotka toteutetaan Kansallisteatterin näyttämöillä 2025 ja 2026. 

Kulttuuripalkinto klovnerian pioneerille ja edistäjälle

Apurahojen lisäksi Uudenmaan rahasto jakoi 20 000 euron palkinnon. Sen sai näyttämötaiteen alalla merkittävää työtä tehnyt Taina Mäki-Iso herkkyydestä, hauskuudesta ja klovneriataiteen edistämisestä. Mäki-Iso on sinnikkäällä työllään edistänyt suomalaisen klovneriataiteen tunnettuutta ja kehitystä sekä lastenkulttuurin että aikuisyleisöjen parissa. Hän on arvostettu opettaja ja taiteilija niin teatterin, tanssin, sirkuksen kuin musiikinkin alalla. 

Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja joka toinen vuosi

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Uudenmaan rahasto vastaanotti 2 596 hakemusta. 

”Määrä ei ollut suurempi kuin aikaisempina vuosina, vaikka rahasto ei jakanutkaan apurahoja vuonna 2023”, kertoo rahaston päällikkö Päivi Venäläinen ja jatkaa: ”Uudellamaalla kilpailu apurahoista on kovaa. Jos jaettava summa on hakijoiden määrään nähden pieni, tekevät niin hakijat kuin apurahoista päättävät asiantuntijatkin paljon tuloksetonta työtä ja moni hyvä hakija ja hanke jää ilman apurahaa. On mielekkäämpää jakaa harvemmin enemmän ja suurempia apurahoja.” 

Uudenmaan rahasto jakaa apurahoja seuraavan kerran keväällä 2026. 

Kaikki Uudenmaan rahaston apurahansaajat

Keski-Suomen Kulttuurirahasto tukee ennätyspotilla keskisuomalaista kulttuuria

Kärkihanke, Schildtin palkinto ja Taidetta kaikille -apuraha

Kärkihankkeena rahoitetaan Viitasaaren nykymusiikki-instituutin konseptointia ja käynnistämistä. Apuraha on suuruudeltaan 70 000 euroa. “Uskomme, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin maakuntaan, mikä osaltaan profiloi Keski-Suomea kulttuurimaakuntana sekä kansallisella että valtakunnallisella tasolla.  Lisäksi se vahvistaa pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Raija Hämäläinen.  

Schildtin palkinnonsaaja professori Minna-Riitta Luukka on kiistatta yksi aikamme tärkeimmistä suomen kielen kehittäjistä. Hänen tutkimusalueitaan ovat kielenkäytön, tekstien ja diskurssien sekä äidinkielen opetukseen ja oppimiseen liittyvä tutkimus. Professori Luukka on tuonut tutkimustuloksiaan ja näkemyksiään poikkeuksellisen laajasti yhteiskunnan käyttöön toimien mm. Opetushallituksen opetussuunnitelmien kehittämistyössä, Ylioppilastutkintolautakunnassa sekä Suomen kielen lautakunnassa, jonka puheenjohtajana hän oli vuosina 2009–2015. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa ja se osoitettiin “suomen kielen puolustajalle ja kehittäjälle”.

Kaksi ihmistä, joilla on punainen pellen nenä ja naamiaisvaatteet

Teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka ja fil. maisteri Julia Petäjä toteuttavat Taidetta kaikille -apurahalla 38 osallistavaa improvisaatioteatteriesitystä ikäihmisten asumisyksiköissä Keski-Suomessa.

Taidetta kaikille -apurahan (20 000 euroa) sai työryhmä Pilvi Honka ja Julia Petäjä osallistavien improvisaatioesitysten toteuttamiseen seniorien asumisyksiköissä.

Apurahoista on kova kilpailu

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin 584 hakemusta, joista 333 kohdentui taiteen ja 251 tieteen aloille. Hakemusten yhteissumma oli 13 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 38 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 25 kpl (464 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 13 kpl (325 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta jaettiin hakemuksetta Schildtin palkinto (15 000 euroa) sekä 12 opintostipendiä (6 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta. Työskentelyapurahoja myönnettiin sekä kokopäivätoimiseen että osa-aikaiseen työskentelyyn ja niiden lisäksi rahoitettiin työskentelystä aiheutuvia kuluja. 

”Haettujen eurojen määrä kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Pystymme vastaamaan tarpeeseen vain pieneltä osin, ja siksi kilpailu Keski-Suomen rahaston apurahoista on todella kova valtakunnallisestikin katsottuna. Läpimenoprosentti liikkuu 5 % paikkeilla. Joka tapauksessa suurin kiitos mahdollisuudesta rahoittaa näitä hienoja hankkeita kuuluu lahjoittajillemme”, päällikkö Antti Niskanen kertoo.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen kulttuuria ja tiedettä tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston ja 17 maakuntarahastonsa kautta koko Suomessa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 40 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista myönnetään apurahoja niiden ohjesääntöjen määrittelemiin tarkoituksiin.

Kaikki Keski-Suomen rahaston apurahansaajat

Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto jakoi 60. juhlavuotenaan lähes 1,5 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Rahasto juhlistaa merkkivuotta tukemalla näyttävästi yhtä maakunnan valovoimaisimmista kulttuurikohteista, Alvar ja Aino Aallon suunnittelemaa Paimion parantolaa. 40 000 euron kärkihankeapuraha mukaan lukien Paimion parantola -säätiötä tuetaan toimintavuonna yhteensä 100 000 eurolla.

Kuva valkoisesta kerrostalorakennuksesta.

Paimion parantola on yksi Varsinais-Suomen maakunnan tunnetuimmista kulttuurikohteista.

”Maakuntarahaston myöntämä kärkiapuraha on tärkeä osoitus Paimion parantolan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Alvar ja Aino Aallon radikaali näkemys arkkitehtuurin, tieteen, muotoilun ja kulttuurin yhteydestä ansaitsee tulla tulkituksi tässä ajassa ja uudelleen tunnetuksi yleisöille. Sitä työtä tällä rahoituksella tehdään mahdolliseksi”, kertoo Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.

Palkinto kulttuuri-ilmiöiden rakentajalle

Palkinnon saanut Umlaut osk on vuonna 2013 perustettu kulttuuriosuuskunta, joka on järjestänyt H2Ö-festivaalin (2014–2016) Ruissalon vanhalla telakalla sekä ILMIÖ-festivaalin (2017–2019) Uittamon kansanpuiston tanssilavan ympäristössä. Umlaut osuuskunnan tapahtumat ovat tulleet maanlaajuisesti tunnetuiksi yllättävästä ja monipuolisesta ohjelmatarjonnastaan ja vuosittain tapahtumaan saapuu esiintyjiä ja yleisöä myös kotimaan rajojen ulkopuolelta. 

Nykyisen tapahtuman, ILMIÖ-festivaalin, kantava ajatus on tarjota yleisölle laadukas ja mielenkiintoinen kattaus nykymusiikkia-, taidetta ja ajankohtaisia kulttuuri-ilmiöitä helposti saavutettavassa muodossa. Tavoitteena on myös edistää marginaalissa toimivien taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden sekä paikallisten toimijoiden esille pääsyä ja työllistymistä.

Apuraha sadalle tieteen- tai taiteentekijälle

Apurahoina ja opintostipendeinä Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä vuonna yhteensä 1 430 000 euroa. Tämän vuoden haussa Varsinais-Suomen rahastoon lähetettiin 1 119 hakemusta, joiden yhteissumma oli 25 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä sata. 

Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 15 ja puolivuotisia 7. Osa-aikaisten työskentelyapurahojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin.  Suuri osa apurahoista  myönnettiin maakuntarahaston 39 nimikkorahastosta, jotka perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin. 

Apurahasummasta 82 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattis-luonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Turussa Ruissalon telakan Lindblom-salissa 21.5.2024. Juhlapuheen piti professori Hannu Salmi otsikolla ”Turun palo 1827 – kohtaloita suuronnettomuuden keskellä”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat Kasvienluettelo-installaatio (työryhmä Cecile Orblin, Lotta Petronella ja Kristina Vahvaselkä), musiikin opiskelija Vilma Huldén (huilu) ja pianisti Iina Husu. 

Kaikki Varsinais-Suomen rahaston apurahansaajat

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi apurahoina ennätyssumman, lähes 1,1 miljoonaa euroa

”Tavoitteenamme on lisätä apurahojemme vaikuttavuutta painottamalla kokovuotisia apurahoja pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Lisäksi haluamme tukea eri puolilla maakuntaa järjestettäviä tapahtumia ja paikallista elinvoimaa vahvistavaa toimintaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Harri Siiskonen.

Apurahansaajia on 49, ja rahasta 56 % kohdistuu tieteeseen ja 44 % taiteeseen. Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa. Vuoden työskentelyapurahoja myönnettiin 25 (18 tieteeseen ja seitsemän taiteeseen) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja kuusi. Kaksivuotisen apurahan sai FM Nina Kumpulainen karujen soiden kasvillisuuden monimuotoisuuden ennallistamista käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Tieteiden yhteishanke soiden ilmastovaikutusten tutkimukseen

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen tiedeapuraha, 100 000 euroa, myönnettiin dosentti Anna Laine-Petäjäkankaan työryhmälle karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusta tutkivaan hankkeeseen.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston ennallistamisekologian yliopistotutkija dos. Anna Laine-Petäjäkangas Metsätieteiden osastolta Joensuusta ja professori Marja Maljanen ympäristö ja biotieteiden laitokselta Kuopiosta.

Soiden ennallistaminen nähdään maailmanlaajuisesti tehokkaana luontaisena keinona torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ennallistettujen soiden pinta-alan oletetaan kasvavan merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus ja sen takana olevat biologiset prosessit tunnetaan kuitenkin vielä varsin huonosti. Tiedetään, että vedenpinnan nosto vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään ja lisää metaanipäästöjä. 

Tutkimushanke selvittää ennallistetun suon kasvihuonekaasunvaihdon ja siihen vaikuttavien prosessien kehitystä ennallistamista seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Mitkä tekijät ja olosuhteet ennallistetulla suolla vaikuttavat näihin prosesseihin? Tutkimus keskittyy vajaatuottoisiin, pääosin ravinneköyhiin, metsäojitettuihin soihin. Koska tällaisten kohteiden ennallistaminen on yleisesti hyväksyttyä, niitä on hyvin saatavilla ennallistusta varten myös yksityisiltä omistajilta.

Kaikki Pohjois-Karjalan rahaston apurahansaajat

Palkinto pianovirtuoosi Kemal Achourbekoville

Mies istuu flyygelin takana ja nojaa leukaa käteensä.

Pohjois-Karjalan rahaston palkinto myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento

Pohjois-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, myönnettiin pianotaiteilija Kemal Achourbekoville, sävelten tulkitsijalle, kulttuurien yhdistäjälle. Achourbekov on monipuolinen ja suosittu esiintyjä, opettaja ja Rajaton Taide -festivaalin taiteellinen johtaja. 

AzerbaidžaninAzerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa syntynyt Achourbekov opiskeli pianonsoittoa Bakun musiikkikoulussa, Saratovin musiikkiopistossa ja Moskovan valtiollisessa konservatoriossa (1983−1991).

Rakkauden perässä Joensuuhun muuttanut Kemal aloitti ravintolapianistina kulttuuriravintola Jokelassa vuonna 1994 ja hänen soittoilloistaan on tullut käsite joensuulaisessa kulttuurielämässä. Jokelan lakkauttamisen jälkeen Kemalin soittoillat ovat jatkuneet keskiviikkoisin Sointulassa. Hän on viihdyttänyt nyt joensuulaisia taidokkailla esiintymisillään kolmen vuosikymmenen ajan.

Kemal Achourbekov on monipuolinen ja pidetty esiintyjä, joka hallitsee laaja-alaisesti musiikin kirjon klassisesta musiikista jazziin ja kansanmusiikista suomalaiseen iskelmään. Kemal on esiintynyt ahkerasti eri kokoonpanoissa Suomessa ja kansainvälisissä musiikkitapahtumissa.

Vuonna 2018 Kemal Achourbekov perusti yhdessä sellotaiteilija Seppo Kimasen kanssa Rajaton Taide -festivaalin Joensuuhun. Festivaalin tavoitteena on koota yhteen ulkomailta Suomeen muuttaneita muusikoita ja tarjota esiintymistilaisuuksia ja mestarikursseja nuorille lahjakkuuksille. Kulttuurien kohtaaminen ja innostavan ilmapiirin luominen on ollut festivaalin taiteellisen johtajan Achourbekovin tavoitteena tapahtuman alusta saakka. 

Kemal tunnetaan ystävällisenä ja rentona henkilönä, joka nauttii esiintymisistä niin pienemmille kuin suuremmillekin yleisöille. Kapellimestari Atso Almilan sanoin ”Kemalin sydämellinen persoona ja erinomainen soittotaito sekä tyylitaju tekevät hänestä hyvän yhteistyökumppanin kaikissa olosuhteissa”.

Lakan Betoni Oy:n 50 000 euron lahjoitus nimikkorahastoonsa

Pohjois-Karjalan rahastossa on yleisrahaston lisäksi 38 nimikkorahastoa, joista jaetaan apurahoja lahjoittajien toiveiden mukaan.

Lakan Betoni Oy lahjoitti 50 000 euroa yhtiön perustajien Irja ja Ahti Lakan nimikkorahastoon. Samalla yhtiö toivoo, että jatkossa rahaston tuottoja ohjataan myös ympäristöasioiden edistämiseen.

Lakan rahastosta saa tänä vuonna apurahan kuvataiteilija Leila Tanskanen taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston suurin apuraha kirjallisuuteen

Mies harmaassa puvussa nuottipapereita kainalossa. Tausta on kokonaan musta.

Jouko Tötterström. Kuva: valokuvaajamestari Reijo Koirikivi

Musiikin tohtori Jouko Tötterströmille myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi. Tötterström on tuottelias säveltäjä ja arvostettu musiikin opettaja. Hän on uransa aikana toiminut muun muassa Oulun konservatorion pianonsoiton ja Oulun ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman yliopettajana. Hän on myös valtakunnallisen Leevi Madetoja -pianokilpailun idean isä.

Apurahoja taiteelle ja tieteelle

Kaksi naista istuu vierekkäin vihreällä sohvalla katsoen kameraan

Kärkihankeapurahan saaneet Liisa Louhela ja Jenni Räinä. Kuva: Teija Soini

Rahasto vastaanotti 638 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 46 hakijalle. Maakunnallisena kärkihankkeena myönnettiin 80 000 euroa filosofian maisteri Jenni Räinälle ja kirjailija Liisa Louhelalle ympäristökonflikteista kertovan romaanitrilogian ensimmäisen osan kirjoittamiseen sekä tv-sarjan käsikirjoittamiseen. Taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat muun muassa kuvataiteilija Heidi Kesti ja sirkustaiteilija Hanna Moisala. Tieteen puolella vuoden/kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa Master of Arts Kristina Vitekille lapsuuden salaisia paikkoja käsittelevään väitöskirjatyöhön ja kauppatieteiden maisteri Emmi Wilénille temperamenttia, mielenterveyttä ja työmarkkinanäkymiä käsittelevään väitöstutkimukseen.

Kotiseututyön apurahana 30 000 euroa saivat filosofian maisteri Anne-Maria Haapala ja kasvatustieteen maisteri Auli Sipola suomalaista perinneneuletta, tikkuröijyä, käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Taidetta kaikille -apurahoja myönnettiin kaksi. Kuvataiteilija Anni Arffman ja hänen työryhmänsä saivat 25 000 euroa julkisen taideteoskokonaisuuden toteuttamiseen nuorisopsykiatrian poliklinikalle yhteistyössä Veeran Verstaan kanssa. Taiteilija Mari Rautio ja muusikko Timo Rautio saivat 15 000 euron apurahan kehitysvammaisten ja ikäihmisten vuorovaikutteisten ja osallistavien musiikkihetkien toteuttamiseen.

Kaikki Pohjois-Pohjanmaan rahaston apurahansaajat

690 000 euroa Hämeen tieteeseen ja taiteeseen

Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 273 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 5,9 miljoonaa euroa.

Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti tait. maisteri Salla Talvikki Niemisen ja tanssitaiteilija Tanja Kunnarin kirjoittamattoman historian kulttuurikävelyn Hämeenlinnassa, jonka toteuttamista rahasto tuki 40 000 eurolla.

Taidetta kaikille -apurahan (18 500 euroa) kohteeksivalittiin kuvatait. maisteri Anne Tammisen ja Jazzrosvojen ikäihmisten palvelutaloihin suunnatun konserttisarjan järjestäminen.

Kokovuotisia (30 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna yhdeksän. Niistä 6 myönnettiin taiteeseen ja 3 tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. kirjailija Maritta Lintuselle kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvatait. maisteri Antti Oikariselle taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. kasvatustiet. maisteri Hillevi Vyyryläinen, jonka väitöskirja käsittelee kriittisesti nepsy-käsitettä suomalaisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa. Post doc -apurahan (34 000 euroa) sai luonnontiet. tohtori Áron Lukács väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, joka käsittelee levien biologista monimuotoisuutta lisäävien tehokkaiden makrofyyttien poistokäsittelyä.

Myönnetyistä apurahoista 70 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 30 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 15 500 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.

Kaikki Hämeen apurahansaajat

Palkinto professori Juhani Hongalle

Palkinto myönnetään tieteen, taiteen ja yhteisöllisyyden edistämisestä.

Mies seisoo joen rannassa ja nojaa vanhaan puuhun.

Kasvatustiet. tohtori, professori Juhani Honka. Kuva: Vilja Tamminen

Kasvatustiet. tohtori, professori Juhani Honka saa Hämeen Kulttuurirahaston vuoden 2024 palkinnon, jonka arvo on 15 000 euroa.

Hämeenlinnassa asuva Juhani Honka on tehnyt ansiokkaan elämäntyön yhteisöllisyyden ja elinikäisen oppimisen puolesta. Hän on kaikkeen ehtivä renessanssi-ihminen, jolla on poikkeuksellisen laajat tiedot useista taiteen- ja tieteenaloista. Positiivinen, innostunut ja kaikesta kiinnostunut elämänasenne hehkuu hänen ympärillään ja kannustaa muita.

Hänen oma toimintansa on erinomainen esimerkki. Diplomi-insinöörinä Juhani Honka kiinnostui kasvatustieteellisestä tutkimuksesta lisensiaatintyötä ja väitöskirjaa myöten. Hän on toiminut Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopiston rehtorina ja jäi eläkkeelle vuonna 2013 Hämeen liiton maakuntajohtajan paikalta. Tämän jälkeen Honka on toiminut monissa maakunnissa koulutuksen asiantuntijana.

Missä Juhani, siellä tapahtuu. Hän on Ukrainan tukikonserttien järjestäjä ja aktiivinen Kulttuurikaari ry:ssä. Omien esiintymisten myötä myös lapsuuden toiveammatti tangolaulaja on toteutunut. Hän on pannut alulle Vanajavesi-säätiön, Päijänne-säätiössä hän on vetänyt taimenen pelastusohjelmaa. Hän on vuoden rapukuningas, hän on… lista voisi jatkua vielä pitkään.

Juhani Honka on puhunut ja toiminut laajasti elinikäisen oppimisen puolesta. Hänen mukaansa nuoria ja lahjakkaita pitää tukea, mutta luukkua ei pidä lyödä kiinni myöskään varttuneempien osalta.  Osa tiedoista ja kokemuksista voi tulla vain työ- ja elämänkokemuksen kautta. Koska ammatilliset urat voivat nykyisin olla pitkiä ja muuttuvia, henkisellä ja fyysisellä kunnolla on yhä suurempi merkitys. Tässäkin Juhani Honka on ollut sanojensa mittainen.

Juhani Hongan suhde Hämeen rahastoon on ollut monivaiheinen: hän on itse hakenut ja saanutapurahoja, varttuneena tutkijana evästänyt nuoria hakemusmaailmaan, asiantuntijana arvioinut hakemuksia ja viimein toiminut hoitokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2020–2023. 

Juhani Honka on hieno esikuva siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä.

Etelä-Karjalan rahastolta yli puoli miljoonaa maakunnan tieteelle ja kulttuurille

Palkinto kotikunnaiden puolustajalle

Etelä-Karjalan rahaston palkinto, arvoltaan 15 000 euroa, luovutettiin toimittaja, luova johtaja Jani Halmeelle – kotikunnaiden puolustajalle, luovuuden lähettiläälle.

Parikkalassa 1974 syntynyt Jani Halme valkoisine hiuspehkoineen on suurelle yleisölle tuttu mediapersoona. Vaikka valtakunnallinen tunnettuus onkin kasvanut julkisuuden myötä, Halmeen kotiseuturakkaus Parikkalaan ei ole jäänyt epäselväksi kenellekään. Eikä Halme pane tätä ollenkaan pahakseen. Vaikka kotipaikkoja onkin nykyisin kaksi, toinen Parikkalassa ja toinen Helsingissä, kirjat ovat edelleen Parikkalassa.

Harrastuksekseen Jani Halme on ilmoittanut paikallislehtien lukemisen. Rakkautta lajiin tarvittiin eritoten silloin, kun hän Kotimaan katsaus -nettivideosarjan taustatöitä varten tilasi työnantajansa laskuun kaikki Suomen 165 paikallislehteä. Näistä hän keräsi pieniä ja samalla inhimillisesti tärkeitä uutisia ohjelmaansa.

”Jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi”, Halme painottaa. 

Työ huomioitiin Bonnierin Suurella Journalistipalkinnolla 2016. Sittemmin Jani Halmeen meriittien ja palkintojen listaan on kertynyt lisääkin mittaa. Avarakatseisuus ja rohkea heittäytyminen ovat vieneet elämässä eteenpäin, lieneekö siinä osansa myös karjalaisella huolettomuudella ja luottamuksella tulevaan. Kävi elämässä miten tahansa, Parikkalaan voi aina palata. 

Suurapuraha yhteiskuntatieteeseen

Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 28 yksityishenkilölle ja kymmenelle työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin seitsemälle yhteisölle erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaettiin seitsemän, tieteeseen neljä ja taiteeseen kolme. Kaikki kolme puolivuotista apurahaa menivät taiteeseen. Lyhytkestoiseen tai osa-aikaiseen työskentelyyn myönnettiin 12 apurahaa. 

Nainen mustassa paidassa katsoo kameraan. Vasemmalla puolella viherkasvi.

Yhteiskuntat. tohtori Nina Savela. Kuva: Teemu Leinonen

Maakuntarahaston kaikkien aikojen suurin apuraha, 76 500 euroa, myönnettiin työryhmälle yhteiskuntat. tohtori Nina Savela, yhteiskuntat. maisteri Rita Latikka ja yhteiskuntat. tohtori Reetta Oksa työhyvinvoinnin tukemista digitalisoituneessa työelämässä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Kilpailukykyä sosiaalipsykologiasta -hankkeessa selvitetään psykososiaalisten tekijöiden merkitystä työuupumuksen ehkäisemisessä, työhyvinvoinnin tukemisessa sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. Tavoitteena on tuottaa tuoretta empiiristä tietoa työnantajille ja päättäjille, jotka keskustelevat erilaisista ratkaisuista digitalisoituneen työelämän ja työhyvinvoinnin haasteisiin.

Taidetta kaikille -apurahaa myönnettiin yhteensä 26 000 euroa.  Tanssinopettaja AMK Anna-Maria Paadar ja LATE-kiertueteatteri saivat 16 000 euron apurahan Herra Suden Maagillinen teatteri -esitysten valmistamiseen sekä draamatyöpajoihin eteläkarjalaisissa lastensuojelu­yksiköissä. Hyppy! ry sai puolestaan 10 000 euroa kehitysvammaisten vuoden 2025 näyttämötaiteen tapahtuman järjestämiseen. 

Tammikuun haussa Etelä-Karjalan rahasto vastaanotti 224 (2023: 238) hakemusta, joista 42 sai myönteisen päätöksen. Apurahoja haettiin yhteensä n. 4,7 milj. eurolla jakosumman ollessa 600 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 12,5 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 56 % ja tieteen 44 % (2023: 69 % / 31 %). Tieteessä eniten tuettiin yhteiskuntatieteitä (47 %), lääketieteitä (20 %) ja humanistisia tieteitä (20 %). Taiteessa eniten tukea saivat kuvataiteet (39 %), säveltaiteet (14 %) ja näyttämötaiteet (13 %). Apurahojen läpimenoprosentti oli noin 19 ja keskikoko noin 14 000 euroa. 

Kaikki Etelä-Karjalan rahaston apurahansaajat

Nuorille tekijöille apurahoja Kymenlaakson rahastosta

Mies ja nainen seisovat hymyillen patsaan edessä.

Yli rajojen -hanke tarjoaa kouvolalaisille nuorille mahdollisuuden osallistua koulun lukuvuoden kestävään projektiin. Kuvassa Kouvolan kaupungin nuoriso-ohjaaja Antti Leminen ja Kouvolan Yhteislyseon musiikinopettaja Anna Kuurne. Kuva: Nana Cihangir

Kymenlaakson rahasto jakoi 500 000 euroa 35 taiteen ja tieteen yhteisölle, työryhmälle ja yksittäiselle tekijälle.

Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 40 000 euroa, saa moniammatillinen Yli Rajojen -työryhmä. Työryhmään kuuluvat Kouvolan nuorisopalvelut ja kirjasto, Kouvolan Yhteislyseo, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kouvolan Teatteri, Studio Dance Pit sekä XAMK. Apuraha auttaa toteuttamaan Kouvolan teatterin näyttämölle nuorten kanssa tehtävän musikaalin toukokuussa 2025. 

”Musiikin ja teatterin lisäksi nuorten on mahdollista löytää kiinnostuksen kohteita kaikista projektin osa-alueista. Työpajojen ja biisinkirjoituskilpailun myötä toiminta laajenee koko Kymenlaakson alueelle. Apurahan turvin hankkeeseen saadaan tuottaja ja ohjaaja, jotka pitävät käytännön asiat ja taiteellisen kokonaisuuden käsissään”, kertoo apurahahakemuksen laatinut Kouvolan Yhteislyseon musiikin lehtori Anna Kuurne.

Apurahaa myönnettiin myös nuorten musikaaliin Haminan lukion 130-vuotisjuhlaan, lasten ja nuorten kanssa toteuttavaan näytelmään Kouvolassa ja Kotkassa sekä lasten ja nuorten työpajoihin maakunnan alueella. Kokovuotisen työskentelyapurahan väitöskirjaan sai muun muassa Kitta Ripatti, joka tutkii vakavasti käytösoireilevien nuorten resilienssiä. 

Kymenlaakson rahaston 15 000 euron palkinnon saa Kouvolassa toimiva Monikulttuurikeskus Saaga ry. Keskuksen taustalla oleva yhdistys on edistänyt monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista vuodesta 1995 lähtien. Keskus on kaikille avoin ja maksuton kohtaamispaikka, jossa eritaustaiset ihmiset löytävät tekemistä ja uusia kavereita. Yhdistys palkitaan kynnysten madaltamisesta ja yhteisen tarinan rakentamisesta. 

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen yhteisessä Tammikuun haussa Kymenlaakson rahasto vastaanotti 249 hakemusta. Myönnetystä puolesta miljoonasta eurosta noin kaksi kolmasosaa meni taiteelle (26 apurahaa) ja reilu kolmasosa tieteelle (9 apurahaa). Tieteen apurahoista jaettiin 70 000 euroa lääketieteelliseen tutkimukseen Olavi ja Alli Pietikäisen rahastosta. Tänä vuonna jaettiin apurahoja myös Toivo Huuhtasen rahastosta Haminasta kotoisin oleville nuorille taiteen ja tieteen tekijöille, Elli Kuuselan rahastosta musiikin edistämiseen sekä Uuno Klamin ja Elsa Parosen rahastoista yleisesti taiteen ja tieteen edistämiseen. 

Kymenlaakson rahaston apurahansaajat

Pohjoissavolaiselle kulttuurille lähes 1,3 miljoonaa euroa

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen 100 000 euron tiedeapurahan sai dosentti Anna Laine-Petäjäkangas työryhmineen karujen ennallistettujen soiden ilmastovaikutusten pitkäaikaiskehityksen tutkimiseen. Tutkimusta tarvitaan, sillä metsäojitettujen soiden ennallistamisen ilmastovaikutukset tunnetaan heikosti ja tällä hetkellä ennallistamisen ilmastovaikutuslaskelmat ja mallinnukset nojaavat luonnontilaisten soiden päästöarvoihin. Vanhin tutkimuksen kohteena oleva suo on vuodelta 1994 ja uusin vuodelta 2024. Hankkeessa tutkitaan kasvihuonekaasujen dynamiikkaa ja prosesseja sekä maasto- että laboratoriomittauksin.

”Hakemusten määrä joka toinen vuosi jaettavaan tieteiden yhteisapurahaan kasvoi hieman. Ilmastovaikutuksien tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä kohde. Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna yhteensä 70 apurahaa, yhteissummaltaan 1 270 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja myönnetään yhteensä 19. Hakemuksia saapui tänä vuonna 554 kappaletta ja haettu kokonaissumma oli lähes 13,5 miljoonaa euroa. Hakemusten määrä ja taso olivat tänä vuonna hyvät”, kertoo Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Kai Kaarniranta.

Pohjois-Savon rahasto jakaa tänä vuonna myös kaksi kaksivuotista työskentelyapurahaa, yhden sekä taiteisiin että tieteisiin. Suonenjokelainen kuvataiteilija Mari Arvinen saa kaksivuotisen apurahan taiteelliseen työskentelyyn. Arvisen työsuunnitelmaan sisältyy mm. ryhmänäyttelyt Varkaudessa ja Venetsiassa sekä yksityisnäyttely Kuopiossa.

Tieteiden kaksivuotisen apurahan saa fil. maisteri Minttu Kärkkäinen, joka tutkii väitöskirjatyössään eturauhassyöpäsolujen lääkeainevasteita. Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpätyyppi. Hoidon ongelmana on syövän kehittyminen hoidoille resistentiksi sekä vaihtelevat lääkeainevasteet potilaiden välillä. 

Taiteen puolella suurimman apurahan, 40 000 euroa, saa Pohjois-Savon Kirjallinen Yhdistys Vestäjät ry:n Sanataidekoulu Aapeli Taidetta kaikille -apurahana. Apurahalla kehitetään musiikkiteknologiaa ja sanataidetta yhdistävää monitaiteista ja kielirajat ylittävää Kielikuutio -kokonaisuutta.  Hanke toteutetaan päivätoiminnassa olevien kehitysvammaisten nuorten ja nuorten aikuisten parissa Tuusniemellä, Kaavilla ja Juankoskella. 

Toinen Taidetta kaikille -apurahansaaja on Valokuva- ja mediataideyhdistys Valmed ry, joka toteuttaa 12 000 eurolla toiminnallisia valokuva-, video- ja animaatiotyöpajoja lastensuojeluyksikössä, palvelukeskuksissa, sairaalakoulussa ja vastaanottokeskuksessa Kuopiossa. Työpajojen tulokset kootaan näyttelyksi ensin toteutuspaikkaan ja sen jälkeen Kuopion kirjastoon. 

J. V. Snellman -mitali kirjailija Marja-Leena Tiaiselle

Studiokuva naisesta punainen huivi kaulassa

Kirjailija Marja-Leena Tiainen. Kuva: Marko Koivistoinen

Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan esityksestä kirjailija Marja-Leena Tiaiselle myönnettiin J. V. Snellman -mitali  lasten ja nuorten tarinoista, maailmankuvien luomisesta. 

”Marja-Leena Tiainen on tehnyt pitkän, merkittävän uran ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjallisuuden parissa. Hänen työnsä kattaa myös selkokirjoja sekä aikuisille suunnattuja romaaneja”, kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen. 

”Suomen Kulttuurirahasto on tukenut lasten ja nuorten lukutaidon kehittämistä usean vuoden ajan eri hankkeiden kautta, viimeisimmäksi myös selkokirjallisuutta. Arvostamme Marja-Leena Tiaisen tärkeää työtä kirjallisuuden alalla.”

Mirjam Helin -laulukilpailu kannustaa myös yleisöä laulamaan

Yhdeksäs Mirjam Helin -kilpailu tuo 46 nuorta lahjakasta laulajaa Helsinkiin 3.–12. kesäkuuta. Kilpailun tuomaristo valitsee alkueristä 16–20 laulajaa välikilpailuun, ja 12.6. pidettävään orkesterifinaaliin pääsee kuusi laulajaa.  

Kilpailu on uudistunut: kaikki kilpailevat samassa sarjassa, ja voittaja saa palkinnoksi 50 000 euroa, toinen 40 000 euroa, kolmas 30 000 euroa ja loput kolme finalistia kukin 10 000 euroa. Suomen Kulttuurirahasto on järjestänyt kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun vuodesta 1984 lähtien joka viides vuosi, mutta jatkossa se järjestetään kolmen vuoden välein. 

Kilpailun tuomarit ovat bassobaritoni Luca Pisaroni, pianisti Keval Shah, baritoni Bo Skovhus, mezzosopraano Randi Stene, sopraano Dawn Upshaw sekä tuomariston puheenjohtajana toimiva sopraano Soile Isokoski. 

Lisäksi kilpailuun on kutsuttu opiskelijaraati sekä ensimmäistä kertaa kansainvälinen median edustajien lehdistöraati. 

Helin-kilpailuun haki 485 laulajaa, joista esiraati valitsi osallistujat videoiden perusteella. 

Nainen punaisessa jakussa nojaa lasiseen kaiteeseen

Maria Ylipää juontaa vuoden 2024 Mirjam Helin-kilpailun. Kuva: Petri Summanen

Kilpailun juontaa näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, joka tunnetaan musiikkiteatteri-, elokuva- ja tv-rooleistaan. Musiikin saralla hän on monipuolinen tulkitsija, joka on kotonaan lavalla niin jazzyhtyeiden, big bandien kuin sinfoniaorkesterienkin solistina.   

Kaikki laulaa -oheisohjelma

Välierien jälkeen 10.–12. kesäkuuta on tarjolla useita maksuttomia ja kaikille avoimia oheistapahtumia. 10. ja 11.6. järjestetään mestarikurssit Musiikkitalossa: maanantaina opettaa italialainen bassobaritoni Luca Pisaroni ja tiistaina yhdysvaltalainen sopraano Dawn Upshaw. Mestarikurssien osallistujat valitaan alkukilpailussa karsiutuneista laulajista, ja kursseille on yleisölle vapaa pääsy. Lisäksi järjestetään ilmaiskonsertteja, yhteislaulua, oopperakaraoke sekä suomalaiseen musiikkiin ja kulttuuriin liittyviä keskusteluita.

Kaikki laulaa -tapahtumat, joihin kaikkiin on vapaa pääsy: 

Ma 10.6.

  • klo 15–17 Laulun mestarikurssi, Luca Pisaroni, Musiikkitalo 
  • klo 16 ja 17 Mirjam Helin -kilpailijoita esiintymässä, Espan lava  
  • klo 17.30 Nuorisokuoro Galante, Musiikkitalo 
  • klo 18 Sulasolin Yhteislaulut, Musiikkitalo 

Ti 11.6.

  • klo 15–17 Laulun mestarikurssi, Dawn Upshaw, Musiikkitalo 
  • klo 17 Sibis Jazz Presents: Siina Suutarinen Band + Guests, Musiikkitalo 
  • klo 18–19 Music Finland – suomalaisen musiikin esittelytilaisuus (englanniksi), Musiikkitalo 
  • klo 19–20.30 Oopperakaraoke, Musiikkitalo 

Ke 12.6.

  • klo 16–17.30 Kulttuuri muutosvoimana -paneelikeskustelu, Musiikkitalo 
  • klo 17–18.15 Global Art -konsertti, Musiikkitalo 

Muutokset ohjelmaan mahdollisia. 

Alku- ja välikilpailu pidetään Sibelius-Akatemian Pohjoisen Rautatiekadun konserttisalissa ja loppukilpailu Musiikkitalossa.  Kilpailu on seurattavissa suorana Yle Areenasta. 

Liput kaikkiin kilpailukonsertteihin ovat myynnissä Ticketmasterissa ja Musiikkitalon lipunmyynnissä. 

Kilpailun sivuille