14 nuorta valittu UWC-kouluihin ympäri maailmaa

UWC-kouluja on tällä hetkellä 18 neljällä eri mantereella. Opiskelijat suorittavat kouluissa International Baccalaureate (IB) -tutkinnon ja kouluissa painotetaan vahvasti myös kokemuksellista oppimista, palvelutyötä, kulttuuria ja urheilua. 13 maailmalle matkaavan lukiolaisen lisäksi yksi nuori pääsee kahden viikon mittaiselle lyhytkurssille ensi kesänä.

Viime vuonna koronapandemia rajoitti koulujen mahdollisuuksia ottaa opiskelijoita vastaan ja haussa oli vain Euroopan kohteita. Tänä vuonna mukana olivat jälleen myös Euroopan ulkopuoliset kohteet.

– Hakemuksia tuli tänä vuonna yhteensä 145, mikä on selkeästi enemmän kuin viime vuonna. Korona näytti kuitenkin vaikuttavan hakijoihin edelleen siten, että suurimmalla osalla Euroopan koulut olivat kärkisijoilla kouluvalinnoissa, kertoo UWC-toimikunnan sihteeri Tiia Tihinen.

Tästä huolimatta ensi lukuvuonna suomalaisia lukiolaisia lähtee maailmalle aina Yhdysvaltoja, Intiaa ja eteläistä Afrikkaa myöten.

Bina Chatterji lähtee avoimin mielin historialliseen Mostariin

Bina Chatterji sai UWC-stipendin vuonna 2022.

Bina Chatterji

– En halua odottaa liikoja tulevilta vuosilta uudessa maassa ja uudessa koulussa, sillä haluan suhtautua kaikkeen avoimin mielin. Tiedän, että pieniltä ongelmilta on vaikea välttyä, mutta uskon UWC-kokemuksen kasvattavan minua paljon ihmisenä, pohtii Bina Chatterji, tamperelainen lukiolainen, joka viettää lopun lukiotaipaleestaan UWC Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.

Chatterji on kiinnostunut historiasta ja englannin kielen kirjallisuudesta ja näkee itsensä tulevaisuudessa kirjoittavan yhteiskunnallisesti kantaa ottavia kirjoja. Kokemukset näyttelijänä eri kuvauksissa ja teatterissa vetävät kohti elokuvaohjaajan uraa. Lukiolainen kokee tärkeäksi sen, että tulevaisuuden työ olisi merkityksellistä, edistäisi tasa-arvoa ja tukisi ja inspiroisi muita ihmisiä. Tällä hetkellä ajatukset ovat kuitenkin tiiviisti tulevissa lukiovuosissa.

– Kävin peruskoulun kansainvälisessä koulussa ja aloin ikävöidä sitä, kun aloitin lukion kokonaan suomalaisessa koulussa. Lisäksi olen aina halunnut kokea niin sanotun ”sisäoppilaitoksen” elämää ja sen, millaista on asua muiden opiskelijoiden kanssa. Koulun opiskelijoista voi tulla kuin toinen perhe, ja perus oppitunnitkin ovat varmasti kiinnostavia, kun luokassa on opiskelijoita niin monesta maasta. Bosnia ja Hertsegovinalla on paljon historiaa takana, josta odotan oppivani lisää.

Erika Nikolan lukiopolku vie maailman toiselle puolen

Erika Nikola sai UWC-stipendin vuonna 2022

Erika Nikola

– Aika harvoin saa mahdollisuuden päästä kokemaan elämänmenoa kirjaimellisesti toisella puolella maailmaa, toteaa oululainen Erika Nikola, joka jatkaa tammikuussa 2023 lukio-opintojaan eteläisessä Afrikassa.

Waterford Kamhlaba UWC sijaitsee Eswatinissa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Koulu perustettiin aikoinaan vastalauseena Etelä-Afikassa vallinneelle rotuerottelulle. Opiskelijoiden oppimista ja palvelutyötä tuetaan yhteistyöllä paikallisten toimijoiden, kuten pakolaisleirin ja naapurustossa sijaitsevien hoitoyksiköiden kanssa.

– Kansainvälisyys ja erilaiset kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua ja UWC tarjoaa mahdollisuuden haastaa itseään ihan kaikilla elämän osa-alueilla. Eswatinissa kiinnosti sen kulttuuriympäristö, sen oppilaille suomat laajat vaikutusmahdollisuudet ja yhteydet paikallisiin vaikuttajiin. Maan kaunis luonto oli suuri plussa, kertoo ympäristöbiologiasta, metsätaloudesta ja lääketieteestä kiinnostunut Nikola.

– Odotan todella paljon keskusteluja uusien ihmisten kanssa. Tavoitteeni on haastaa omaa maailmankuvaani ja tulla itsekin paremmaksi keskustelijaksi. Toivon saavani uusia ystäviä ja kokemuksia, joita lukiovuodet Suomessa eivät ehkä olisi suoneet.

Valitut stipendiaatit 2022

UWC Adriatic, Italia
Kettunen Tim, Helsinki

UWC Atlantic College, Wales
Koskinen Hilma, Espoo

Kujala Eero, Lappeenranta (Suomen Kulttuurirahasto / Davis-UWC Dare to Dream -stipendiaattina)

UWC Red Cross Nordic, Norja
Karlsson Inka, Helsinki (Föreningen Konstsamfundet rf, Lisi Wahl stiftelse för studieunderstöd sr, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr ja Svenska folkskolans vänner rf -säätiöiden stipendiaattina)

Kontinen Henni, Juva
Huttunen Enni, Rauma (Svenska Kulturfondenin stipendiaattina)

UWC Robert Bosch College, Saksa
Saarinen Ellen, Helsinki

UWC Mahindra College, Intia
Knuth Olga, Helsinki

UWC in Mostar, Bosnia-Hertsegovina
Chatterji Bina, Tampere

UWC-USA, Yhdysvallat
Legeza Katja, Helsinki

Wirta Thomas, Espoo (Segerstråle-stipendiaattina)

Waterford Kamhlaba UWC, Eswatini
Nikola Erika, Oulu

UWC Costa Rica
Ramos Serrano Malva Elvira, Ekenäs

ActionXChange Spain, Espanja
Kesti Oona, Espoo (Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin UWC lyhytkurssi-stipendiaattina)

Medialukutaidot ilmaisten luentojen ja klubi-iltojen teemana toukokuussa Etelä-Savossa

Heikot mediataidot voivat yhteiskunnassa heijastua populismina, vihapuheena, argumentointitaitojen puutteena, disinformaation ja misinformaation leviämisenä sekä maalittamisena. Yksilön tasolla mediataitojen heikkous voi johtaa syrjäytymiseen jatko-opinnoista ja työelämästä, kertoo Etelä-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Laura Hokkanen.

Medialukutaitojen merkitys on noussut viimeisten viikkojen aikana entistäkin tärkeämmäksi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Fyysisen sodankäynnin lisäksi käynnissä on myös informaatiosota.

Lisääntynyt informaation määrä sekä muuttunut tiedon luonne vaikeuttavat tiedon paikkansapitävyyden arviointia. Meillä kaikilla on tarve vahvistaa tiedonhankinta- ja arviointitaitojamme, painottaa kesäyliopiston rehtori Anne Havukainen.

Tapahtumakokonaisuus sisältää Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarjan ja kolme erilaista Kielletty! klubia, joissa käsitellään kulttuurin keinoin eri aikoina eri syistä sensuroituja lauluja, näytelmiä ja kirjallisuutta. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia.

Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarjassa käsitellään digitaalista valtaa ja sen vaikutusta demokratialle, Venäjän informaatiosodankäyntiä turvallisuusuhkana, salaliittoteorioita ja sosiaalisessa mediassa leviävien tarinoiden vaikutuksia. Puhumassa toimittaja Jessikka Aro, professori Katja Valaskivi Helsingin yliopistosta, dosentti Maria Mäkelä Tampereen yliopistosta ja johtava asiantuntija Jukka Vahti SITRAsta.

Toimittaja Jessikka Aro (kuva Nelli Kivinen), professori Katja Valaskivi (kuva Jonne Renvall), dosentti Maria Mäkelä (kuva Jonne Renvall) ja johtava asiantuntija Jukka Vahti (kuva Miikka Pirinen).

Toimittaja Jessikka Aro (kuva Nelli Kivinen), professori Katja Valaskivi (kuva Jonne Renvall), dosentti Maria Mäkelä (kuva Jonne Renvall) ja johtava asiantuntija Jukka Vahti (kuva Miikka Pirinen).

Luentosarja järjestetään Mikkelin musiikkiopiston salissa toukokuun 15. päivä kello 10–14. Luennot striimataan myös Mikkelin torille, Pieksämäelle Kulttuurikeskus Poleeniin ja Savonlinnan Kulttuurikellariin. Mikkelin Kulttuurin unelmavuosi -hanke ja Kahvila Toripulu mahdollistavat luentojen seuraamisen Mikkelin torilla torikirppiksen yhteydessä. Musiikkiopiston salipaikoille ilmoittautuminen Mikkelin kesäyliopistoon 11.5. mennessä.

Kielletty! klubit tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua sensuroituihin lauluihin, kirjallisuuteen ja näytelmiin. Ensimmäinen klubi-ilta on 3. toukokuuta klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubilla. Klubi-illat jatkuvat 18. toukokuuta saakka.

Kielletty! kirjallisuusklubien vieraana on kirjailija Juha Hurme. Kirjallisuusklubeja emännöi Susanna Kolehmainen, joka myös lukee tekstinäytteitä. Kielletty! musiikkiklubeissa muusikko ja lehtori Jaakko Pitkänen kertoo sanoin, esimerkein ja esityksin ”kielletyistä” lauluista.

Kielletty! teatteriklubissa pieksämäkeläinen nuorisoteatteri Puntti tarttuu esityskieltoihin joutuneisiin näytelmiin. Nuorten punttilaisten ihmettelyn aiheena on Minna Canthin Kovan onnen lapsia -näytelmän teema ja syyt, miksi näytelmä aikoinaan kiellettiin.

Vaihtoehtoiset totuudet -luentosarja

Su 15.5. klo 10-14 Mikkelin Musiikkiopiston sali, Maaherrankatu 10. Luennot striimataan Mikkelin torille, Kulttuurikeskus Poleeniin ja Savonlinnan Kulttuurikellariin.

Päivän ohjelma:

  • Klo 10 Luentokokonaisuuden avaus, rehtori Anne Havukainen, Mikkelin kesäyliopisto
  • Klo 10.10–11 Digitaalinen valta ja demokratian tulevaisuus, johtava asiantuntija, FM Jukka Vahti, SITRA
  • Klo 11.05–11.55 Salaliittoteoriat, media ja yhteisymmärryksen epävakaus, Professori Katja Valaskivi, Helsingin yliopisto
  • Klo 12.10–13 Venäjän informaatiosodankäynti turvallisuusuhkana, toimittaja, kirjailija Jessikka Aro
  • Klo 13.05–13.55 Mun tarina, sun narratiivi: taistelu kertomuksista somessa, dosentti Maria Mäkelä, Tampereen yliopisto

Kielletty! Kirjallisuusklubit

  • Ti 3.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11
  • Ke 4.5. klo 18 Savonlinnan Kulttuurikellari, Olavinkatu 34

Kielletty! Musiikkiklubit

  • Pe 6.5. klo 18 Pieksämäen Poleeni, Savontie 13
  • To 12.5. klo 18 Savonlinnan Kulttuurikellari, Olavinkatu 34
  • Ti 24.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11

Kielletty! Teatteriklubit

  • Su 15.5. klo 18 Poleenin Moreeni -kellariteatteri, Savontie 13 Pieksämäki
  • Ti 17.5. klo 18 Mikkelin teatterin Teatteriklubi, Savilahdenkatu 11, Mikkeli
  • Ke 18.5. klo 18 Savonlinna Kulttuurikellari, Olavinkatu 34, Savonlinna

Kaikki tiedot tapahtumakokonaisuudesta löydät täältä:

Ensitanssija Abigail Sheppardille Edvard Fazer -palkinto

Abigail Sheppard, kuva: Roosa Oksaharju

Kuva: Roosa Oksaharju

Palkinnon luovuttivat Suomen Kulttuurirahaston hallituksen varapuheenjohtaja Anne Birgitta Pessi ja palkintolautakunnan jäsen, Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne. Palkintolautakuntaan kuuluvat Onnen lisäksi Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallituksen puheenjohtaja Leena Niemistö ja pääjohtaja Gita Kadambi.

Abigail Sheppard on Kansallisbaletin keskeisimpiä tanssijoita. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan hän loistaa klassisen baletin roolien lisäksi myös nykytanssitehtävissä. Hänellä on erityinen kyky tavoittaa katsojan huomio roolissa kuin roolissa ja vetää mukaan esityksen lumoon. Sheppard on pidetty kollega, todellinen tiimipelaaja ja hän toimii erinomaisena balettitaiteen sanansaattajana.

Abigail Sheppard kiinnitettiin Suomen kansallisbalettiin vuonna 2015, hänet nimitettiin solistitanssijaksi vuonna 2018 ja ensitanssijaksi vuonna 2019.

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on jaettu Kansallisoopperassa vuodesta 1984 lähtien, tänä vuonna 19. kertaa. Palkinnon ovat aiemmin saaneet tanssijat Aku Ahjolinna, Ulrika Hallberg, Maija Hänninen, Tommi Kitti, Jarkko Niininen, Juha Kirjonen, Barbora Kohoutková, Minna Tervamäki, Jaakko Eerola, Carolina Agüero, Timo Kokkonen, Nicholas Ziegler, Salla Eerola, Tiina Myllymäki, Samuli Poutanen, Michal Krčmář, Eun-Ji Ha, Linda Haakana sekä koko Suomen kansallisbaletti, joka palkittiin ryhmänä vuonna 1994.

 

 

Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto on kiertopalkinto, joka myönnetään joka toinen vuosi parhaasta Suomen kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta. Edvard Fazer -palkinto perustettiin Suomen kansallisoopperan baletin 60-vuotisjuhlavuonna 1982 ja se myönnettiin ensimmäisen kerran 1984. Palkinto on kauppaneuvos ja rouva Roger Lindbergin lahjoittama hopeamalja, jonka Suomen kansallisoopperan henkilökunta lahjoitti silloiselle johtajalleen Edvard Fazerille hänen 70-vuotispäivänään vuonna 1931. Vuonna 1996 Fazerin musiikkisäätiö siirsi varansa Suomen Kulttuurirahastolle, jolloin perustettiin Fazerin musiikkirahasto. Tässä yhteydessä myös palkinnon nimeksi tuli Suomen Kulttuurirahaston Edvard Fazer -palkinto. Fazerin musiikkirahasto on nykyisin Roger Lindbergin musiikkirahasto, ja sen tarkoituksena on tukea suomalaista säveltaidetta ja jatkaa myös Edvard Fazerin nimeä kantavan palkinnon myöntämisperinnettä.

Päivitykset koronaviruksen vaikutuksista toimintaamme

Koronaviruksen aiheuttamia muutoksia apurahaohjeisiin

Koronaviruspandemia on vaikuttanut monin tavoin apurahansaajien elämään, siksi Kulttuurirahasto on joustanut tavallistakin enemmän. Ensisijaisesti saajia on pyydetty tarkistamaan apurahansaajan ohjeista apurahan käyttöön liittyvä kolmen ja viiden vuoden sääntö sekä apurahan raportointiin liittyvä ohje selvityksen laatimisen aikataulusta. Jos nämä ohjeet eivät ole soveltuneet tai antaneet riittävää joustoa tilanteeseen, on neuvottu noudattamaan seuraavia lisäohjeita:

  • Kulttuurirahasto on hyväksynyt edellä viitattujen apurahan nosto- ja käyttösääntöjen rajoissa ilman erillisiä ilmoituksia 12 kuukauden lisäajan apurahojen käyttötarkoituksen toteuttamiseen niiden apurahansaajien osalta, joiden työsuunnitelmien toteuttamiseen koronavirus on vaikuttanut. Jos esim. vuosiksi 2020–2021 suunniteltu tapahtuma on peruuntunut, mutta se on ollut mahdollista toteuttaa vuoden päästä, asia on kunnossa.
  • Jos apuraha on kokonaan nostettu, mutta sen käyttäminen on viivästynyt koronatilanteen vuoksi, Kulttuurirahasto on hyväksynyt ilman erillisiä ilmoituksia kuuden kuukauden lisäajan apurahojen käyttöselvitysten jättämiseen. Heinäkuusta 2022 eteenpäin käyttöselvitysten jättämiseen ei enää myönnetä automaattisesti lisäaikaa. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä.
  • Jos apurahan käyttöä ei ole voinut siirtää eteenpäin, käyttötarkoituksen muutoksesta on tullut etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
  • Jos koronaviruksen takia apurahansaajan suunniteltu tapahtuma tmv. on jäänyt toteutumatta, Kulttuurirahasto ei peri jo käytettyä apurahaa takaisin. Sen sijaan käyttämätön osuus apurahasta tulee joko palauttaa tai sen käytöstä toiseen tarkoitukseen tulee etukäteen neuvotella Kulttuurirahaston kanssa.
  • Henkilökohtaisen työskentelyapurahan käyttöä ei ole tarvinnut keskeyttää tai siirtää, jos koronaviruksen takia työ- tai tutkimussuunnitelman toteuttaminen ei ole onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, mutta sen toteutumista on kuitenkin ollut mahdollista soveltaen edistää. Tämä ei ole edellyttänyt yhteydenottoa Kulttuurirahastoon. Jätä apurahan käytöstä raportti Apurahansaajan verkkopalvelussa ilmoitettuun eräpäivään mennessä. 
  • Liikkuvuusapurahat on pyritty siirtämään uuteen ajankohtaan.
  • Kriitikkokurssin apurahoihin liittyvät ulkomaiset matkat toteutetaan siinä vaiheessa, kun se on mahdollista koronaviruksen takia.

Tilaa uutiskirjeemme

Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnot Heikki Hiilamolle, Jaakko Kapriolle ja Sirpa Kähköselle

Professori Heikki Hiilamo

Heikki Hiilamo (s. 1964) on väitellyt tohtoriksi sekä sosiaalipolitiikasta että kansanterveystieteestä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja THL:n tutkimusprofessorina ja on toiminut myös KELAn tutkimusprofessorina ja Kirkkohallituksessa diakonian alan johtajana.

Heikki Hiilamon tutkimus kattaa laajasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajankohtaisia haasteita. Hän on tutkinut mm. köyhyyttä, velkaantumista, perhepolitiikkaa, kirkon diakoniatyötä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä sekä alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa, ja kirjoittanut näistä aiheista yli 20 tietokirjaa. Lisäksi Hiilamo on julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia, joista suuri osa kansainvälisiä. Hän on toiminut vierailevana tutkijana mm. Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa sekä vierailevana professorina Oslossa.

Erittäin aktiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina, tietokirjailijana ja asiantuntijana kuuluu olennaisesti Heikki Hiilamon tutkijaprofiiliin. Hiilamo onkin yksi johtavista yhteiskuntapoliittisista asiantuntijoista Suomessa, mistä hän sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Heikki Hiilamo on toiminut myös Ydin-lehden ja Yleisradion toimittajana. Hiilamon teos ”Kuoleman listat. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille” (2010) toimi pohjana vuoden parhaana eurooppalaisena draamana palkitulle tv-sarjalle ”Invisible Heroes”.


Palkinto myönnetään pahoinvoinnin tutkimisesta, hyvinvoinnin puolustamisesta.

Professori Jaakko Kaprio

Jaakko Kaprio (s. 1952) on toiminut vuodesta 2018 alkaen tutkimusprofessorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa ja sitä ennen mm. sen johtajana, akatemiaprofessorina sekä professorina Oulun ja Helsingin yliopistoissa.

Jaakko Kaprion ominta tutkimusalaa on geneettinen epidemiologia. Suomalaisiin kaksosiin kohdistuvan tutkimuksen hän aloitti jo väitöskirjassaan vuonna 1984 ja on sen jälkeen vastannut laajojen kaksoskohorttiaineistojen pohjalta useiden kaksosiin kohdistuvien seurantatutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta Helsingin yliopistossa. Kaksostutkimusten avulla Kaprio tutkimusryhmineen on pystynyt selvittämään ympäristötekijöiden ja geneettisen alttiuden osuutta riippuvuuksien kehittymiseen ja mm. tunnistanut useita tupakointiin liittyviä geenejä.

Kaprio teki kansainvälistä tutkimusta jo aikana, jolloin se ei ollut yhtä yleistä kuin nyt. Hän on eräs viitatuimmista suomalaisista tieteentekijöistä, ja hänen julkaisuluettelossaan on yli 1300 nimikettä. Jaakko Kaprio on toiminut aktiivisesti useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä seuroissa sekä muissa luottamustehtävissä.


Palkinto myönnetään perimän ja ympäristön selittämisestä, synnynnäiselle kaksosten tutkijalle.

Kirjailija Sirpa Kähkönen

Sirpa Kähkönen kirjoittaa yhteiskunnasta kertomalla ihmisistä. Hän kertoo ajankohtaisista kysymyksistä kirjoittamalla historiasta.

Kuopiossa vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen opiskeli kirjallisuustiedettä ja historiaa ja työskenteli kustannustoimittajana ennen kuin ryhtyi täysipäiväiseksi kirjailijaksi. Opinnot antoivat selvän suunnan: Kähkönen on tunnettu erityisesti historiallisen romaanin mestarina.

Lehtiarkistojen parissa taustatöissä viihtyvä kirjailija taitaa yksityiskohdat, joiden avulla hän saa menneen elämään. Kuvaamalla yksityistä hän saa teoksensa yleisiksi ja tuo tapahtumat lähelle. Kähkönen kysyy henkilöidensä kautta elämän suuria kysymyksiä ja panee lukijansa vastaamaan niihin.

Kirjailija on luonut tyystin oman maailmansa, menneiden vuosikymmenten Kuopion, joka on kerrottu mutta tosi. Petrogradiin/Leningradiin sijoittuvassa Graniittimiehessä inhimillisyyden ja idealismin kaipuu kohtaa raadollisen realismin.


Sirpa Kähköstä luonnehtii humaanius. Hän on aina ihmisen puolella. Palkinto myönnetään raudan ja graniitin, ajan ja ihmisen kertojalle.

Lokakuun hausta laajasti tukea ravitsemusta ja terveyttä käsitteleviin tutkimuksiin

Tieteen osuus apurahoista on 55 % ja taiteen 45 %. Kokovuotisia työskentelyapurahoja jaetaan 447, joista tieteeseen 295 ja taiteeseen 152. Eniten kokovuotisia myönnetään väitöskirjojen tekemiseen. Monivuotisia apurahoja on 128, joista kaksivuotisia 91, kolmivuotisia 34 ja nelivuotisia kolme.

Tieteessä tutkitaan mm. ravinnon gluteenin terveysvaikutuksia ja työssäkäyvien köyhyyttä

Saimme erittäin korkeatasoisia hakemuksia myös ns. lisämiljoonaan eli vuosittain vaihtuvalle teemalle, joka tänä vuonna on ravitsemusta ja terveyttä käsittelevä tutkimus. Hakemuksia tuli 70, joista seitsemän saa rahoitusta yhteensä 1,37 miljoonalla eurolla, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.

Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen

Professori Ursula Schwab. Kuva: Petri Jauhiainen

Lisämiljoonalla rahoitetaan tänä vuonna mm seuraavat:

Professori Katri Kaukinen ja dosentti Kati Juuti-Uusitalo ravinnon gluteenin aiheuttamia terveysvaikutuksia ja haittoja käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Keliakiatutkimuskeskus, 250 000 e), professori Kaisa Linderborg ja työryhmä kauran kokonaisvaltaisia terveysvaikutuksia käsittelevään tutkimukseen (Turun ja Itä-Suomen yliopistot, 200 000 e), professori Eeva Moilanen ja työryhmä ravitsemuksen terveysvaikutuksia sekä ravitsemuksen ja lääkityksen yhteyksiä käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto ja TAYS, 200 000 e), professori Ursula Schwab ja työryhmä perimän ja elintapojen yhteyttä elintapasairauksien ehkäisyssä käsittelevään tutkimukseen (Itä-Suomen yliopisto, 250 000 e), dosentti Keijo Viiri ja työryhmä ravinnon gluteenin aiheuttamia molekyylitason vaurioita ja hoitoa keliakiassa käsittelevään tutkimukseen (Tampereen yliopisto, 200 000 e).

Lisäksi merkittävän apurahan saavat dosentti Marjo Helander ja GLYFOBEE-työryhmä glyfosaatin vaikutuksia kimalaisten suolistomikrobistoon ja oppimiseen käsittelevään tutkimukseen (Turun yliopisto, 200 000 e) sekä Mikko Jakonen ja työryhmä työssäkäyvien köyhien työmarkkinatilannetta, sosiaaliturvaa ja arkea käsittelevään tutkimukseen (Jyväskylän yliopisto, 180 000 e).

Nimikkorahastojen ansiosta pystymme tänä vuonna tukemaan erityisesti musiikin opiskelijoita. Tieteen puolella voimme rahoittaa hyvin mm. teknisiä tieteitä ja farmasiaa, sen sijaan esimerkiksi filosofiassa sekä politiikan ja kulttuurin tutkimuksessa jaettavaa on vähemmän, kertoo apurahoista vastaava asiamies Juhana Lassila.

Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.

Ph.D. / taiteilija Mark Aitken.

Tukea romani- ja saamelaiskulttuuriin

Saamelaiskulttuuriin liittyviin hankkeisiin myönnetään viisi apurahaa ja romanikulttuuriin liittyviin neljä. Mark Aitken saa 25 000 euroa traumaa, empatiaa ja saamelaistietoa arktisen hyväksikäytön aikakaudella käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.  Maria Nätynki saa 26 000 euroa saamelaisten kosketuskulttuuria käsittelevään väitöskirjatyöhön. Hilja Grönfors ja työryhmä saavat 71 000 euroa romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen järjestämiseen vankiloissa, lastensuojelun vastaanottopisteissä ja sairaaloissa Taidetta kaikille -apurahana. Antti Kivimäki ja työryhmä saavat 6 000 euroa romanitaustaisen Orkestra Suora Lähetys -yhtyeen taiteelliseen työskentelyyn.

Taidetta kaikille -apurahoilla toimintaa mm. vankiloihin ja vastaanottokeskuksiin

Taiteen aloilla jaetaan kahdeksan Taidetta kaikille -apurahaa, yhteissummaltaan 350 000 euroa. Tukimuodon tavoitteena on lisätä tukea tai hoitoa tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia kokea korkealaatuista taidetta ja siten edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Taidetta kaikille -apurahan saavat mm. seuraavat: Kirjailija Kai Maksimainen ja päihdetyöntekijä Seppo Kirjavainen, 39 000 euroa vankien kirjoitustyöpajoihin. Tait. kand. Katriina Haikala ja työryhmä, 71 000 euroa Women’s Room -yhteisötaidehankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on voimaannuttaa asunnottomuusuhan alla olevia naisia taiteellisen työskentelyn menetelmiä hyödyntämällä. Vantaan tanssiopiston tuki ry, 35 500 euroa Tanssivok-tanssityöpajojen järjestämiseen vastaanottokeskuksissa. Legioonateatteri, 34 000 euroa kehitysvammaisten itsemääräämistä taiteen keinoin edistävään hankkeeseen ja Teatteri Telakka, 38 000 euroa KIRSI–kehitysvammaisen naisen historia -esityshankkeen valmisteluun.

Neljä Eminentia-apurahaa

Kulttuurirahaston 25 000 euron suuruiset Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan työstämiseen, tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen tai aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.

Taiteilija Olli Ahvenlahti saa Eminentian elämäkerta- ja sävellystyöhön, tanssitaiteilija Sinikka Gripenberg taidekirjan valmistamiseen, Kansallisarkiston eläköityvä pääjohtaja Jussi Nuorteva eri aikakausina arkistoitujen aineistojen luotettavuutta Suomen historian eri vaiheiden kuvaajina käsittelevään tutkimukseen ja kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen taiteiden välisiä mahdollisuuksia käsittelevän kirjoitus- ja luentosarjan valmistamiseen.

Keväällä jaetaan maakuntien apurahat, maaliskuussa apurahoja erityiskohteisiin

Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vuonna 2022 yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Keskusrahaston Lokakuun haussa jaetaan nyt 27 miljoonaa euroa ja maakuntarahastojen Tammikuun haussa 13,5 miljoonaa. Loput jaetaan mm. post doc -poolin sekä Kulttuurirahaston Maalis- ja Elokuun hakujen kautta.

Maaliskuussa ovat haettavina soitinlainat, liikkuvuusapurahat sekä Argumenta-apurahat tieteellisesti kiinnostavien ja yhteiskunnallisesti laajakantoisten aiheiden käsittelemiseen. Uutena tukimuotona avataan Maailmankirjallisuuden suomennostuki kustantamoille, jota voivat hakea kirjojen kustantajat korkeatasoisen, aikuislukijoille suunnatun maailmankirjallisuuden suomentamiseen.

Näiden lisäksi Rahasto käyttää varoja kulttuurin hyväksi erilaisten hankkeiden kautta. Kokonaistuki kulttuurille on toimintavuoden aikana noin 60 milj. euroa.

Keskusrahaston Lokakuun haun apurahansaajat löytyvät täältä.

Jo yli 200 tohtorin PoDoCo-hankkeet uudistaneet yrityksiä

Tuorein tutkimustieto edistää teollisuuden digivihreää siirtymää

Tällä hakemuskierroksella korostuivat digivihreän siirtymän hankkeet. Yrityksissä on kiinnostusta kehittää teknologioita, joissa resursseja hyödynnetään entistä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Postdocien avulla yritykset pystyvät hyödyntämään uusinta tietoa hiilijalanjäljen pienentämiseen, sanoo PoDoCo-ohjelman vetäjä tohtori Seppo Tikkanen DIMECC Oy:stä. PoDoCo-ohjelman kautta on saatu yrityksiin jo 201 tohtorin osaamista. Vuonna 2015 käynnistyneen PoDoCon kautta apurahaa on haettu 397 hankkeeseen. Täysin toteutuneiden PoDoCo-projektien tuloksena 90 prosenttia apurahan saaneista on työllistynyt yhteistyöyritykseen.

Neljä hanketta LUT-yliopistosta

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT oli vahvasti esillä sekä hakemuksissa että myönnetyissä apurahoissa. Yritykset pääsevät hyödyntämään LUT-yliopiston sähkötekniikan osaamista neljän rahoituksen saaneen PoDoCo-hankkeen avulla.

Tohtori Dmitry Egorov keskittyy PoDoCo-yhteistyössään sähkömoottorien kehitykseen Danfoss Editronin kanssa. Kun tehotiheydet kasvavat, vaaditaan entistä enemmän tietoa sähkömagnetismin sekä lämpö- ja rakennesuunnittelun keskinäisistä suhteista.

PoDoCo-ohjelma Danfoss Editron Oy:n kanssa tarjoaa minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden saada intensiivistä koulutusta ja alaan liittyvää kokemusta sähkömekaanisten järjestelmien kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, johon en muuten pystyisi paneutumaan vastaavalla tasolla ja niin pitkäksi aikaa kuin ohjelman puitteissa on mahdollista, Dmitry Egorov sanoo.

Maametalleja talteen

Tuore Turun yliopiston tohtori Pasi Salonen kehittää PoDoCo-projektissaan menetelmää harvinaisten maametallien (REE, rare-earth element) käsittelyyn sekä talteenottoon erityisesti elektroniikkaromusta ja teollisuuden sivuvirroista. Harvinaisia maametalleja käytetään monissa uusissa ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävissä ratkaisuissa, esimerkiksi tuulivoimaloissa ja sähköautoissa, joten niiden kysyntä on kasvanut.
Kiertotaloutta edistävässä projektissaan Salonen kehittää yhdessä jyväskyläläisen Weeefiner Oy:n kanssa 4D-tulostettuja suodattimia metallien sieppaukseen. Ne ovat 3D-tulostettuja suodattimia, jotka on kemiallisesti funktionalisoitu.

Akateemisen tutkimusmaailman lisäksi minua on aina kiinnostanut teollisuus, ja PoDoCo yhdistää molemmat. Weeefiner Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävä PoDoCo-projekti 4D REE -sieppareiden parissa on minusta mielenkiintoinen ja tärkeä, sekä se mahdollistaa väitöskirjatyössäni saadun tiedon ja taidon hyödyntämisen käytännön haasteen edessä. PoDoCo ohjelman kautta ovi on auki sekä akatemiaan että teollisuuteen, Pasi Salonen kertoo.

PoDoCo-ohjelma:

PoDoCo®-ohjelman seuraava apurahahaku on avoinna 1.3.-15.4.2022
Ohjelmaan voi osallistua toimialasta riippumatta mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö: www.podoco.fi.

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman vetäjä, Seppo Tikkanen,
DIMECC Oy, seppo.tikkanen(at)dimecc.com, puh. 040 840 2780

SKR:n rahoittamat projektit syksyn 2021 hakukierroksella:

 
Nimi Yhteistyöyritys Ala Apuraha (€)
Kumari Kajal Finnadvance Oy Kemia ja matematiikka – Ympäristötieteet 30 000
Panchal Bhaveshkumar Valio Oy Maatalous- ja metsätieteet – Elintarviketieteet 30 000
Leyter Potenciano Machado Elisa Oy Kemia ja matematiikka – Tilastotiede 30 000
Müge Tetik Skanska Oy Tekniset tieteet 30 000

Kysely tutkijoille, joiden työhön liittyy eDNA tai aDNA

Nyt lähestymme tutkijoita, jotka työssään käyttävät tai haluaisivat käyttää muinais-DNA:ta tai maaperä-DNA:ta. Tavoitteemme on selvittää tilannetta asianomaisilla tieteenaloilla ja arvioida niiden keskeisimpiä tarpeita. Kyselyn voivat täyttää uravaiheesta riippumatta kaikki tutkijat, joilla on yhteys Suomeen ja jotka työskentelevät suomalaisissa tai ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa.

Jos käytät tutkimuksessasi muinais-DNA:ta tai maaperä-DNA:ta, nyt sinulla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Täytä kysely osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/0C5BD2CF04D50D2A

Lisätietoja:

FT Tânia Keiko Shishido Joutsen tania.shishido@helsinki.fi

Pohjois-Savon Kulttuurirahaston apurahahaku käynnistyi

Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erityiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan. Lisäksi haettavissa on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rahastojen yhteinen Tieteiden yhteishanke -apuraha ihmis- ja yhteiskuntatieteitä yhdistävälle hankkeelle, jossa tulee olla toimijoita kummastakin maakunnasta. Apuraha on suuruudeltaan 100 000 euroa.

– Kaiken kaikkiaan ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin huomion paitsi Tieteiden yhteishankkeeseen, mutta myös isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla nyt muutosten jälkeen pyritään aiempaa pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.

Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.

– Valtaosa nimikkorahastoistamme kohdistaa tuen lääketieteen tukemiseen, ja siksi siihen tarkoitukseen tulemme jakamaan vähintään liki puoli miljoonaa euroa. Viimeisimpien lahjoitusten myötä pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja myös Maija Makkosen lahjoitukseen perustuvasta nimikkorahastosta, ja lisäksi Beda Tirkkosen nimikkoapurahana kohdennetaan rahaa ”varkautelaisten nuorten viulistien toiminnan tukemiseksi”, asiamies iloitsee.

Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 11.5.2022.

Maakuntarahastot järjestävät yhteisen apurahainfotilaisuuden Zoomilla 27.1.2022 klo 15-17. Osallistumaan pääsee oheisesta linkistä webinaarin alkaessa: https://us06web.zoom.us/j/83973490158. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.

Keski-Suomen rahaston apurahahaku on käynnissä – apurahoja jaossa 685 500 euroa

Apurahoja voi hakea kaikille aloille tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä niistä aiheutuviin kuluihin. Apurahoja myönnetään myös erikoiskohteisiin kuten kotiseututyöhön liittyviin hankkeisiin, mittavampaa rahoitusta tarvitsevaan kärkihankkeeseen ja Taidetta kaikille -toimintaan.

– Ihan ensiksi hakuohjeet kannattaa käydä lukemassa verkkosivuiltamme, ja ryhtyä sen jälkeen jo kirjoittamaan hakemusta. Haku on lähtenyt tavalliseen tapaan käyntiin hissukseen, mutta kyllä järjestelmästä jo lähetettyjä hakemuksia löytyy, ja hakuun liittyviä kyselyjä tulee puhelimitse ja sähköpostitse. Erityiskohteiden rahoituksesta erityisesti kiinnittäisin hakijoiden huomion isoimmat muutokset läpikäyneeseen Taidetta kaikille -apurahaan, jolla pyritään nyt pitkäjänteisempään ja vaikuttavampaan toimintaan, asiamies Antti Niskanen kertoo.

Apurahoja myönnetään sekä yleisrahastosta että jakovuorossa olevista nimikkorahastoista lahjoittajan toimesta tarkemmin määriteltyihin tarkoituksiin.

– Vuosittain jakavien nimikkorahastojemme lisäksi pääsemme nyt ensimmäistä kertaa jakamaan apurahoja Laukaan kunnan lahjoitukseen perustuvasta Heikkilän tyttöjen rahastosta, asiamies iloitsee.

– Tänä vuonna rahaa on tavallista enemmän luvassa myös säveltaiteeseen, johon kohdistetaan myös juuri vastaanottamamme lahjoitus Terttu Kaerilan nimikkoapurahana. Lisäksi nimikkorahastolahjoitusten kautta rahaa ohjautuu yleisempien tarkoitusten lisäksi mm. energia-alalle ja Pihtiputaan hyväksi tehtävään kulttuurityöhön. Jakovuoroiset nimikkorahastomme löytyvät verkkosivuiltamme, Niskanen opastaa. Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan 25.5.2022.

Maakuntarahastot järjestävät Zoom-webinaarina yhteisen apurahainfotilaisuuden 27.1.2022 klo 15-17. Koronatilanteesta johtuen erillisiä maakunnallisia apurahainfoja lähitapaamisina ei järjestetä.