Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä vuonna apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä 1 410 000 euroa. Tämän vuoden haussa Varsinais-Suomen rahastoon lähetettiin ennätykselliset 1 271 hakemusta, joiden yhteissumma oli lähes 32 miljoonaa euroa. Apurahan sai yhteensä 83 tieteen- ja taiteentekijää sekä yhteisöä.

Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin 15. Muut apurahat osoitettiin erilaisten tutkimus- ja kulttuurihankkeiden kuluihin. Suuri osa apurahoista myönnettiin maakuntarahaston 40 nimikkorahastosta, joista apurahoja jakoi tänä vuonna 19 rahastoa. Nimikkorahastot perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoituksiin.

Kärkihankeapuraha Tehdas Teatteri­ -yhdistykselle

Varsinais-Suomen rahasto halusi tänä vuonna tukea lastenkulttuuria myöntämällä Tehdas Teatteri -yhdistykselle kärkihankeapurahan lapsille suunnatun immersiivisen Mustan kuun majatalo -teoksen toteuttamiseen. Hanke on jatkoa vuonna 2021 toteutetulle Huoneiden kirja -suurteokselle, joka palkittiin esittävien taiteiden valtionpalkinnolla ja Kritiikin punnuksilla. Tällä kertaa esitys on suunnattu lapsille. Teoksen pohjana toimii Reetta Niemelän fantasiatrilogia Mustan kuun majatalo, joka on loputtoman rikas keitos suomalaista kansanperinnettä sekä modernia fantasiakerrontaa.

Video Jussi Virkkumaa, nukke Heini Maaranen, lavastus Johanna Latvala. Videolla esiintyy Timo Väntsi.

”Teos tarjoaa nuoremmille katsojille käsityönä loihditun, ympärille levittäytyvän kokemuksen, jossa salaperäinen majatalo herää eloon. Teemme työtämme nukketeatterin, tilan suunnittelun, akustiikan ja monenlaisten muiden näkyvien ja näkymättömien kokemusta vahvistavien keinojen kautta. Uskomme, että teatteri, sen yhteenkutsuva voima sekä meidän teoksessamme myös omalla keholla teokseen asettuminen tuovat vastavoimaa digiajalle”, kuvaa teoksen ohjaaja Alma Rajala.

Risto Ryti -mitali professori Benita Heiskaselle

Suomen Kulttuurirahaston Risto Ryti -mitali myönnettiin professori Benita Heiskaselle, joka toimii Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorina Turun yliopiston John Morton -keskuksessa. Mitali annettiin Heiskaselle hänen työstään maailmanpolitiikan muutoksen analyyttisena arvioijana.

Apurahasummasta 88 000 euroa jaetaan touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille, matemaattisluonnontieteellisissä ja teknisissä aineissa menestyneille varsinaissuomalaisille ylioppilaille sekä ammatillisista oppilaitoksista valmistuville opiskelijoille.

Maakuntarahaston vuosijuhla pidettiin Paimion parantolassa 20.5.2025. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson otsikolla ”Tieteen ja taiteen risteyskohdassa: paikallinen, kansallinen ja globaali kulttuuriperintö”. Juhlan taiteellisesta annista vastasivat performanssitaiteilija Leena Kela sekä klarinettiduo Eliel Lahesmaa ja Samuel Ahonen Crusell-seurasta.

Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastojen haussa Kymenlaakson rahastosta myönnettiin apurahoja 17 yksittäiselle tieteen ja taiteen tekijälle, viidelle työryhmälle ja viidelle yhteisölle. Eniten jaettiin työskentelyapurahoja, yhteensä 18 kappaletta, 288 500 euroa. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin viisi, ja niistä yksi on kaksivuotinen.

Tieteen apurahoja lihavuustutkimuksen uudistamisesta datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämiseen

Rahaston kärkihankkeena myönnettiin Olavi ja Alli Pietikäisen rahastosta 40 000 euroa hakkeelle, jossa tutkitaan kehonpyöreysindeksiä lihavuusriskin uudelleenmäärittelyssä. Filosofian tohtori Alisa Nousiaiselle myönnettiin kaksivuotinen työskentely- ja kuluapuraha poikkeavan korkean kolesterolin hoitoa käsittelevään geeniterapiatutkimukseen. Apurahoilla tutkitaan myös koulupoissaoloja ja vanhemmuutta sekä datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämistä maatalous- ja elintarviketuotannon kiertotalousjärjestelmässä.

Taiteen apurahoja runoudelle, peli- ja taideprojektille sekä paikalliskulttuurille

Kokovuotisista työskentelyapurahoista kaksi myönnettiin taiteilijoille. Haminalaiselle Maiju Pohjolalle myönnettiin apuraha Toivo Huhtasen nimikkorahastosta runoteoksen kirjoittamiseen. Kuvataiteen kandidaatti Eetu Sihvonen sai apurahan Elsa Parosen rahastosta Kotkan paikallishistoriaa ja evakkohistoriaa tutkivaan taiteelliseen työhön. Taiteelliseen työskentelyyn myönnetyillä apurahoilla tuetaan myös arkkitehtuuria, musiikkia ja visuaalista suunnittelua yhdistävää peli- ja taideprojektia sekä Huovarin saaresta ja sen yhteisöstä kertovaa dokumentaarista Kalaputka-valokuvaprojektia.

Taiteen alan työryhmät saivat 4 500–7 500 euron suuruisia apurahoja niin kuvataiteen, esittävän taiteen kuin musiikkikonsertin tekemiseen. Yhteisöjen 2 000–18 000 euron apurahoilla tuetaan paikallista kulttuurielämää. Apurahoilla katetaan musiikkileirin kuluja, järjestetään näyttely sekä tuotetaan ohjelmaa kylätapahtumiin ja lasten ja nuorten festivaaleille.

Palkinto vaihtoehtokulttuurin uurastajalle

Kymenlaakson rahasto palkitsi vuosijuhlassaan Kotkassa 20.5. vaihtoehto- ja kaupunkikulttuurin ruohonjuuritasolla arvokasta ja pyyteetöntä työtä tehneen ohjelmavastaava Marko Hämäläisen. Hämäläinen palkitaan vuosikymmeniä jatkuneesta työstä kymenlaaksolaisen elävän musiikin ja kulttuurin hyväksi. Hän on sitoutunut intohimoisesti kotiseutunsa kulttuurielämän edistämiseen ja paikallisten artistien tukemiseen. Kouvolalainen House of Rock on hänen johdollaan vakiinnuttanut asemansa yhtenä alueen tärkeimmistä elävän musiikin keitaista, jossa genrerajat rikotaan ja uudet soundit pääsevät kukoistamaan.

Lue lisää palkinnonsaajasta

”Pohjois-Karjalan rahaston apurahapäätöksissä heijastuvat Suomen Kulttuurirahaston uudet strategiset painopisteet. Maakuntarahastolla on vahva rooli tuettaessa Pohjois-Karjalassa tehtävää vahvaa tiedettä ja taidetta, jolloin koko Suomi on mukana rahoituksen piirissä. Lahjoittajien tahdon mukaisesti nyt myönnetyt apurahat tukevat maakunnassa tehtävää tutkimus- ja kulttuuritoimintaa”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja, professori Jopi Nyman.

”Olemme iloisia voidessamme tukea myös uusia innovatiivisia taidehankkeita maakunnan alueella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Maakuntarahasto sai tänä vuonna runsaasti hakemuksia, ja erityisesti kulttuurin ja taiteen kentillä on entistä suurempaa tarvetta tuelle. Ilman maakuntarahastoa moni kannatettava hanke jäisi vaille tukea niin tieteen kuin taiteen rahoitustilanteen jatkuvasti kiristyessä”, arvioi Nyman.

Apurahoista 56 % kohdistuu tieteeseen ja 44 % taiteeseen. Apurahojen pääpaino on työskentelyapurahoissa, sillä kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 22 (tieteeseen 16 ja taiteeseen 6) ja puolen vuoden työskentelyapurahoja kolme.

Tieteen apurahoista kaksi suuntautui väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Taiteessa tuen kohteena olivat myös pohjoiskarjalaiset musiikkifestivaalit ja muut tapahtumat. Juhlassa apurahansaajista esiintyivät viulisti Manne Korhonen ja tanssijat Anniina Dyster ja Veera Snellman. Juhlapuheen piti kirjallisuuden professori Risto Turunen.

Suurin apuraha tanssitaiteilijoille

Kärkihankkeena myönnettävän 40 000 euron apurahan sai tanssitaiteilija Sanna Hirvonen ja Liiketila -työryhmä Pohjois-Karjalan alueen tanssitaiteilijoiden työllistämiseen ja uuden pop up -tilan perustamiseen Joensuuhun. Liiketila tarjoaa apurahoja yhteensä 13 Joensuussa toimivalle taiteilijalle ja mahdollistaa pop-up -työskentelytilassa toimimisen, esiintymis- ja keikkamahdollisuuksia, ammattitaidon ylläpitoa ja edistämistä sekä työpajoja niin ammattilaisille kuin kaikille muillekin kokemukseen katsomatta. Hankkeen tavoite on näkyä ja kuulua, eli koota yleisöjä tanssitaiteen äärelle ja saada heidät liikkeelle säännölliseksi tähtäävän toiminnan avulla.

Kärkihanke

Liiketila-hanke kokoaa yhteen tanssin tekijöitä Joensuussa

”Hanke pyrkii luomaan alueen tanssitaiteilijoiden kesken yhteistyön ja työtilan jakamisen mallia pidemmäksikin aikaa. Toiveissa olisi löytää erityisesti vapaina taiteilijoina toimiville tanssintekijöille kohtuuhintainen työskentelytila ja nostaa alueen tanssitaiteen näkyvyyttä ja työllistymismahdollisuuksia. Osaltaan hankkeen ansiosta kaupungin kulttuuri- ja taidetarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. Haluamme näyttää, että Joensuun alueen tanssitaiteessa on voimaa ja elämännälkää leikkaustenkin tuoksinassa. Kyseessä on iso satsaus tanssitaiteeseen, ja toivomme sen johtavan isompiin panostuksiin myös muilta rahoittajilta”, toteaa Sanna Hirvonen.

Pop up -tilassa pohjoiskarjalaiset pääsevät osallistumaan työpajoihin, kokemaan esityksiä, keskustelemaan taiteesta, tutustumaan tanssin tekijöihin ja hengailemaan ei-kaupallisessa tilassa. Liiketila luo pohjoiskarjalaisille matalan kynnyksen kohtaamispaikan ruumiillisen taiteen äärellä ‒ niin kokijoina kuin tekijöinäkin. “Kaupunkiin ilmestyy hetkeksi aikaa ruumiillisen taiteen kehto!” tekijät lupaavat. Hankkeen jälkeen toiminta jatkuu Joensuussa suunnitteilla olevan Luovuuden talo -hankkeen alla.

Pohjois-Savon rahasto sai tänä vuonna yhteensä 537 apurahahakemusta, joiden yhteenlaskettu kokonaishakusumma oli lähes 13,4 miljoonaa euroa.

”Apurahoja haetaan ja myönnetään taiteen puolella eniten visuaalisiin taiteisiin ja säveltaiteisiin. Taiteenaloille myönnetään 31 apurahaa, yhteensä 456 500 euroa ja tieteisiin 37 apurahaa, yhteensä 675 000 euroa. Tieteen puolella apurahoja myönnetään eniten lääketieteisiin, missä painottuvat Alzheimerin taudin, syövän, sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus,” kertoo Pohjois-Savon rahaston päällikkö Antti Niskanen.

”Suurin yksittäinen apuraha on 40 000 euroa ja apurahojen myöntömediaani on 15 000 euroa. Nuorin apurahansaajamme on 13-vuotias,” jatkaa Niskanen yhteenvetoa tämän vuoden apurahoista.

Suurimman apurahan, maakunnallisen Kärkihankeapurahan 40 000 euroa, saa Nilsiän Elävän Musiikin yhdistys ry Nilsiän musiikkileirin toteuttamiseen vuosina 2025–2026. Musiikkileirillä on Nilsiässä pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran se järjestettiin jo vuonna 1956. Vuosikymmenten varrella leiri on kasvanut muutaman kymmenen hengen kuoroleiristä satojen oppilaiden musiikki-, näyttämötaide- ja tanssileiriksi, joka seuraa aikaansa leiriläisten kiinnostuksen kohteista.

Kaksivuotisen apurahan toisen vuoden apurahalla työskentelyä jatkavat kuvataiteilija Mari Arvinen sekä filosofian maisteri Minttu Kärkkäinen.

Pimeyttä, äänitaidetta ja nuorta ilmaisuvoimaa

Pimeydestään tunnetuksi tullut Kaavi on helsinkiläisen elokuvaohjaaja Anna Antsalon kuvauskohteena. Antsalo sai apurahan katoavaa pimeyttä käsittelevän Noctalgia-dokumenttielokuvan kuvauksiin Kaavilla ja Tuusniemellä. Elokuvassa seurataan Kaavin Syrjävaarassa asuvaa Olli Reijosta, joka on intohimoinen pimeän harrastaja. Reijonen rakentaa sukumailleen omaa maailmankaikkeuttaan, eli pimeän taivaan puistoa ja keskusta. Hänen pyrkimyksenään on suojella ihmisiä valosaasteelta, sillä pimeys katoaa maailmasta 2 %:n vuosivauhdilla.

Tämän vuoden nuorin apurahansaaja on kuopiolainen musiikinopiskelija Arijus Sereckis. Hän on 13-vuotias, lahjakas tulevaisuuden lupaus, joka saa apurahan Jorma Panula -akatemian kapellimestarikursseille osallistumiseen ja orkesterinjohdon opintoihin. Sereckis aloitti pianonsoiton Kuopion konservatoriolla 6-vuotiaana Justas Stasevskijn johdolla, ja vuodesta 2022 lähtien hän on opiskellut Katariina Liimataisen ohjauksessa. Viime vuonna hän aloitti yksityiset orkesterinjohdon opinnot Rauno Tikkasen johdolla, maestro Atso Almilan mestarikurssilla ja maestro Jorma Panulan akatemiassa. Sereckis esiintyy aktiivisesti ja on osallistunut menestyksekkäästi lukuisiin piano- ja orkesterinjohdon kilpailuihin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kuva: kotialbumi

Äänitaiteilija-säveltäjä Jaakko Metsäpelto toteuttaa The Coal Organ -nimisen ääni-installaation. Teoksen äänimaailma syntyy Helsingin Salmisaaren suljetun kivihiilivoimalan ja sen 120 metriä merenpinnan tason alle ulottuvan luolaston, massiivisten kivihiilisiilojen, koneiston ja rakenteiden äänistä. Teoksella ikuistetaan historiallista siirtymää kohti kestävämpiä energiantuotantomenetelmiä. Installaatio rakentuu isoista alumiiniputkista kirkkourkujen pillistöä mukailevaksi ja jokaisen putken sisään asennetaan ääniteosta toistava kaiutin.

Ajankohtaista tutkimusta mikromuovien kulkeutumisesta ja ikäihmisten palveluista

Filosofian maisteri Tuomo Soinisen väitöskirja käsitteleemikromuovien lähteitä ja kulkeutumista Suomen kaupunki- ja erämaaympäristöissä. Erämaaympäristönä toimivat Lapin Sevettijärven ja Näätämön alueet, jossa tutkimusta tehdään yhteistyössä kolttasaamelaisten kanssa. Pääpaino näissä kohteissa on virtavesissä ja mikromuovien kulkeutumista tarkastellaan maantieteellisesti laajemmassa mittakaavassa. Kaupunkitutkimusympäristönä toimii Kuopiossa Kallavesi, johon liittyy kaksi osatyötä. Ensimmäisessä tutkitaan jääpeitteen ja sedimenttien, toisessa hulevesien mikromuovikuormaa. Tavoitteena on saada tietoa kaupunkialueelta peräisin olevien mikromuovien lähteistä, kulkeutumisreiteistä ja kohteista ympäröivässä vesistössä, sekä niiden merkittävyyttä ympäristön kannalta.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kalle Saarinen tekee väitöskirjatyötä kotona asuvien ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä ja vaikuttavuudesta. Saarinen tarkastelee sitä, kuinka kotiin saadut palvelut, päivätoiminta ja ryhmämuotoinen palveluohjaus vaikuttavat muuhun palvelunkäyttöön. Toistuvien päivystyskäyntien syiksi on raportoitu muun muassa sosiaaliset ongelmat ja saadun avun riittämättömyys. Paljon palveluita käyttävien tarve hoidolle on todellinen, mutta apua saatetaan hakea paikoista, joista sitä ei ole saatavilla. Lisäksi hoivaköyhyyttä käsittelevässä tutkimuksessa yksi hoivaköyhyyden ulottuvuus oli avun ja palvelujen hankkimiseen liittyvä riittämätön apu.

Pohjois-Savon rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään 17.5.2025 klo 14 alkaen Kuopion Musiikkikeskuksen Valohallissa.  Juhlapuheen pitää Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson aiheesta Tiede, taide ja tulevaisuus.  Musiikista vastaa Timo Hirvonen trio.  

Kärkihanke ja kulttuuripalkinto

Kärkihanke

Kärkihankkeena rahoitetaan 50 000 euron apurahalla näyttelijä Juha Variksen pohjoisen Keski-Suomen harvaanasuttujen alueiden kulttuurihankkeen, Löytänä Projektin, toteuttamista.

”Viitasaaren seutu on kulttuurisesti hyvin vireä ja siellä tapahtuu paljon. Nykymusiikki-instituutin konseptointi etenee hienosti ja Löytänä Projekti vahvistaa alueen kulttuurista ekosysteemiä tuottamalla taiteellista toimeliaisuutta monipuolisesti yhteisöllisen tekemisen kautta”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Raija Hämäläinen.

Kulttuuripalkinto Kulttuuriyhdistys TUFF ry:lle

Kulttuuripalkinto myönnettiin Kulttuuriyhdistys TUFF ry:lle, joka on tehnyt vuodesta 2013 alkaen kulttuurista nuorisotyötä edistämällä monimuotoisesti katutaiteita ja erityisesti hip hop -kulttuuria.

Erityisesti mainittakoon, että vuonna 2013 perustettu hip hop -kirjasto on tuffilaisten alkuun saattama. Vuonna 2020 kirjasto siirtyi Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteyteen. Työpajat, tanssibattlet, leffaillat ja muut tapahtumat ovat olleet yhdistyksen keskeisintä toimintaa.

Apurahoista on vuosittain kova kilpailu

Keski-Suomen rahastoon osoitettiin 587 hakemusta, joista 342 kohdentui taiteen ja 243 tieteen aloille sekä kaksi hakemusta tieteen tai taiteen perusopintoihin. Hakemusten yhteissumma oli 15,3 miljoonaa euroa. Hakemuksen jättäneistä apurahan sai kaikkiaan 41 hakijaa, työryhmää tai hakijayhteisöä. Myönnetyistä apurahoista 29 kpl (356 000 euroa) kohdistuu taiteen aloille ja 12 kpl (320 000 euroa) tieteen aloille. Lisäksi jakosummasta tehtiin 20 000 euron varaus taidehankintoihin, jaettiin hakemuksetta Kulttuuripalkinto (15 000 euroa) sekä 12 opintostipendiä (6 000 euroa) Jyväskylän Lyseon abiturienteille Oy Wilh. Schauman AB:n rahastosta.

”Hakemusten määrä nousi edellisvuoteen nähden odotusten vastaisesti vain muutamalla hakemuksella, mutta haettujen eurojen määrän nousu n. 2 miljoonalla eurolla kertoo valtavasta tarpeesta rahoitukselle sekä tieteen että taiteen kentillä. Pystymme vastaamaan tarpeeseen vain pieneltä osin, läpimenoprosentti hakemusmäärän mukaan on noin seitsemän, mutta jos puhumme haetuista summista, läpimenoprosentti on alle viisi. Siksi kilpailu apurahoista on todella kovaa – paljon jäi hyvin tasokkaita hakemuksia rahoittamatta. Hienoa kuitenkin, että voimme mahdollistaa keskisuomalaisen tieteen ja taiteen edistämistä. Suurin kiitos siitä kuuluu tietenkin lahjoittajillemme”, Keski-Suomen rahaston päällikkö Antti Niskanen kertoo.

Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen taidetta ja tiedettä tukeva säätiö, joka toimii Keskusrahaston ja 17 maakuntarahastonsa kautta koko Suomessa. Keski-Suomen rahastoon kuuluu 39 yhteisöjen tai yksityishenkilöiden lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvaa nimikkorahastoa, joista myönnetään apurahoja niiden ohjesääntöjen määrittelemiin tarkoituksiin.

Tunnustuspalkinto professori Juha Saarniolle

Lääketieteen professori Juha Saarniolle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan lääketieteen hyväksi. Saarniolla on pitkä ura Oulun yliopistollisessa sairaalassa gastroenterologisen kirurgian osastonylilääkärinä. Hän on toiminut vuodesta 2020 lähtien Oulun yliopiston vatsaelinkirurgian professorina, jolloin hän toimii myös vatsaelinkirurgian ja yleiskirurgian erikoislääkärikoulutuksen vastuukouluttajana. Saarnio on kehittänyt vatsaelinkirurgiaa ja sen tutkimustoimintaa aktiivisesti, ja hänellä on laajat, monialaiset verkostot alan tutkimuksessa. Hän on myös ohjannut useita lääketieteen väitöskirjoja ja post doc -tutkimuksia.

Apurahoja taiteelle, tieteelle ja kotiseututyöhön

Rahasto vastaanotti peräti 746 apurahahakemusta, ja apurahoja myönnettiin 48 hakijalle. Taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan, 32 000 euroa, saivat muun muassa kuvataiteilija Sanna Kananoja ja valokuvataiteilija Antti J. Leinonen.

Tieteen kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muun muassa filosofian maisteri Saara Intoselle Lapin sodan evakkojen ja Suomeen pakolaisina tulleiden pakkomuuton ja kotiutumisen muistelukerrontaa käsittelevään väitöskirjatyöhön.  Filosofian maisteri Heli Miettinen sai kokovuotisen apurahan aivojen sädehoidon välitöntä vastetta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Kotiseututyön apurahan, 12 000 euroa, sai Haapavesi-Seura vanhojen piharakennusten siirtämiseksi museoalueelle. Kuvassa siirtämistä vaille valmis Ainolan aitta.

Kuva: Teuvo Vähäsarja, Haapavesi-Seura ry

Valokuvan, liikkuvan kuvan ja installaation keinoin taidetta tekevä Sini Pelkki on toiminut kuvataiteen kentällä aktiivisesti jo noin 20 vuoden ajan. Hän on vienyt taiteensa avulla ajatusta valokuvasta objektina kokeellisempaan suuntaan ja tehnyt monia mielenkiintoisia tilallisia kokonaisuuksia näyttelyiden muodossa. 

Keskeisiä kiinnostuksen kohteita Pelkin tuotannossa ovat havaitseminen, tila ja paikka. Hän on toteuttanut teoksia tiettyihin paikkoihin, mutta paikat saattavat yhtä lailla olla alkusysäys taiteelliselle työskentelylle. Pelkin valokuviinsa taltioimat tilat ovat usein luonteeltaan yksityisiä interiöörejä. Hänen elokuvissaan tarkastelun kohteena ovat toisinaan myös valokuva ja stillkuvat itsessään.

”Sini Pelkki luo näyttelytiloihin rytmejä, jotka sirpaloituvat tilojen sarjoiksi valokuvan, liikkuvan kuvan ja erilaisten pintojen kautta. Työskentely ei rajoitu pelkästään kameraan välineenä, vaan hän on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisten ja tilojen kanssa, synnyttäen installaatioita – maailmoja, joiden läpi hän kuljettaa katsojan uudenlaiseen oivaltamiseen siitä, mitä kuvallinen ilmaisu voi parhaimmillaan olla. Se on onnellisuutta pienistä yksityiskohdista, jotka peittyvät salaperäisesti lasikerrosten alle synnyttäen uusia kuvien mikrokosmoksia”, kuvailee Pelkin taidetta Uudenmaan rahaston hoitokunnan jäsen, kuvataiteilija Sauli Sirviö.

Tieteen ja taiteen vapaus on Kulttuurirahastolle keskeinen arvo. Sini Pelkin taide on osoitus siitä, kuinka taiteilijan vapaus tutkia ja käyttää taiteen tekemisen välineitä ja esittämisen paikkoja avaa myös taiteen kokijalle uusia havaitsemisen tapoja.

Pelkki on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2008. Kuvataiteen kandidaatin tutkintonsa Pelkki suoritti vuonna 2002 Lontoon Chelsea College of Art and Designissa. Pelkki valittiin Nuoret 2003 -näyttelyyn ja on vuodesta 2004 alkaen pitänyt yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla sekä osallistunut yhteisnäyttelyihin muun muassa Helsingissä, Tukholmassa ja New Yorkissa. Pelkin teoksia on mm. Saastamoisen säätiön, Kiasman ja HAMin kokoelmissa. Tällä hetkellä Pelkin teoksia on esillä EMMAssa Saastamoisen säätiön Dialogeja-kokoelmanäyttelyssä ja Kiasman 2025 avautuneessa kokoelmanäyttelyssä Paperi, kivi, sakset. Aiemmin Pelkki on palkittu Suomen taideyhdistyksen William Thuring -nimikkopalkinnolla vuonna 2014.

Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 284 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli yli 7,1 miljoonaa euroa.

Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti dipl.ins. Katri Ala-Monosen biohajoavien materiaalien tutkimista lantiopohjan laskeuman kirurgisessa hoidossa käsittelevän väitöskirjatyön, 32 000 euroa. Toiseksi Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti Kuninkaallisen nukketeatterin kannatusyhdistys ry:n teatterikiertueen, joka suuntautuu Kanta-Hämeen alueen kaikkiin kouluihin. Rahasto tuki sen toteuttamista 40 000 eurolla.

Kokovuotisia (32 000 euroa) apurahoja jaettiin tänä vuonna yhdeksän. Niistä kuusi myönnettiin taiteeseen ja kolme tieteeseen. Taiteen apuraha myönnettiin mm. fil. maisteri Heli-Maija Heikkiselle kaunokirjalliseen työskentelyyn ja kuvatait. maisteri Sampo Malinille taiteelliseen työskentelyyn. Tieteen kokovuotisen apurahan sai mm. kasvatustiet. maisteri Hillevi Vyyryläinen, jonka väitöskirja käsittelee suomalaisen palvelujärjestelmän neuropsykiatrisoitumista.

Koulutuskuntayhtymä Tavastia / Ammattiopisto Tavastialle myönnettiin ammattiin opiskelevien nuorten kulttuuri- ja liikuntaharrastusten tukemiseen 32 000 euroa, ja kasvatust. tohtori Liisa Postareff ja LearnWell sai 32 000 euroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemiseen ja ammattiin valmistumiseen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen.

Myönnetyistä apurahoista 60 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 40 % tieteelle. Myöntöjen keskikoko oli 20 100 euroa. Apurahat jakautuvat Hämeen rahaston alueelle ympäri Kanta-Hämettä.

Kärkihanke-apuraha Ilmajoen oopperaperinteen ja talkoohengen dokumentointiin

Kotimaisen näyttämömusiikin seura ry sai 40 000 euron Kärkihanke-apurahan Ilmajoen Musiikkijuhlien kantaesitysoopperoiden 50-vuotisesta historiasta sekä talkootyön voimasta kertovan dokumentin toteuttamiseen, Panttilan sisarten rahastosta.

Tieteen apurahoissa näkyvät ajankohtaiset teemat

Apurahoja myönnettiin monipuolisesti eri tieteenaloille. Monissa hakemuksissa ja myös myönnöissä näkyivät ajankohtaiset yhteiskunnalliset teemat. Apurahansaajista esimerkiksi terveystieteen maisteri Marjut Asunmaa tutkii hoitotyön lähijohtajien integraatio-osaamisen kehittämistä maahan muuttaneiden hoitajien tukemiseksi, terveystieteen maisteri Sanna Luoma-aho sairaanhoitajien halua työskennellä terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osastolla ja terveystieteen maisteri Kevin Östergård myötätuntoisen johtajuuden yhteyttä terveysalan johtajien ja työntekijöiden psykososiaaliseen työhyvinvointiin. Filosofian maisteri Hanna Kleemola puolestaan tutkii kirjastojen sanataidetoiminnan osallisuuden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä.

Palkinto Cosimo Galianolle

Etelä-Pohjanmaan rahaston palkinnon sai Pikku Aasin nukketeatterin taiteellinen johtaja Cosimo Galiano hymystä ja ilosta, nukketeatterin lumosta.

Kolme apurahaa suomen kielen opiskeluun, viisi lastenkulttuuriin

Etelä-Pohjanmaan rahaston omaPuhu rohkeasti suomea! -apuraha kannustaa tieteen ja taiteen tekijöitä suomen kielen opiskeluun. Tänä vuonna apurahan saivat vaasalaiset kauppatieteen maisteri Tieu Phung Nguyen, musiikin maisteri Buddhi Weerasekara ja tutkija Cem Özcan.

Lastenkulttuurin apurahoja jaettiin viisi kappaletta. Yksi apurahansaajista on varhaiskasvatuksen ohjaaja Iida Huhtaluhta, jonka hanke keskittyy ruokaperinteiden ja -kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja siirtämiseen ikäihmisiltä lapsille.

Taiteilijoille apurahoja työskentelyyn ja yksittäisiin projekteihin

Taiteen kokovuotisen apurahan saivat taidemaalari Elina Försti, kuvanveistäjä Tiina Laasonen, kuvittaja Kristiina Mäkimattila, kuvataiteilija Jimmy Pulli (kaksivuotisen apurahan toisen vuoden apurahana), runoilija Timo Salo ja kuvataiteilija Inkeri Viljanen.

Kuvataiteen alalla Etelä-Pohjanmaan rahasto tukee myös valokuvataiteilija Patricia Rodasin ja työryhmän hanketta, joka koskettaa laajasti alueen taiteilijoita. Apuraha myönnettiin kansainvälisen kuraattoripuheenvuoron ja portfoliokatselmuksen järjestämiseen Pohjanmaalla työskenteleville taiteilijoille.

Taiteen maisteri Liina-Maaria Lönnroth, toimittaja Jouni Hirn ja taiteen tohtori Niina Turtola saivat apurahan Teuvan lakkitehtaan 90-vuotisjuhlakirjan, -tapahtuman ja -malliston toteuttamiseen. Filosofian tohtori, dosentti Virpi Harju sai apurahan Vaasan hovioikeuden kokoelmia ja kulttuuriperintöä käsittelevän taidekirjan tuotantokustannuksiin.

Useita apurahoja tapahtumille

Apurahoilla elävöitetään maakunnan kulttuurielämää ja edistetään yhteisöllisyyttä. Rahoitusta erilaisten tapahtumien järjestämiseen saivat muiden muassa Arctic Ensemble osuuskunta Ensembled-telttasirkusesityksen koululaisnäytösten toteuttamiseen Alavudella, Kaskisten Matkailu ja Kulttuuri ry Kaskisten Musiikkikesän klassisen musiikin festivaalin järjestämiseen, Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur yhteisöarkeologisten poikkitieteellisten kaivausten toteuttamiseen Korsholman valleilla ja Ylistaron Kaukolankylän jazzkerho ry Jazzoikoon!-konserttien toteuttamiseen.

Vuosijuhla vietettiin Kurikassa

Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa Kurikan Kampuksella esiintyivät viimevuotinen apurahansaaja Naiskuoro Sorja sekä artistinimellä Myrtsi tunnettu Emma Uusi-Kokko, joka sai apurahan debyyttialbuminsa tuotantokuluihin tänä vuonna. Hänen musiikissaan yhdistyvät pohjoismainen jazz, kansanmusiikki ja indiepop.

Juhlapuheen piti päätoimittaja Markku Mantila otsikolla Kulttuuri puolustuslinjana informaatiosodan maailmassa.

Satakunnan rahaston palkinto kirjailija Arttu Tuomiselle

Satakunnan rahaston palkinto myönnettiin tänä vuonna kirjailija Arttu Tuomiselle. Tuominen on porilainen vuonna 1981 syntynyt dekkarikirjailija. Hänen esikoisteoksensa julkaistiin vuonna 2015 ja viime vuonna häneltä ilmestyi jo kymmenes romaani. Kotimaan julkaisujen lisäksi Tuomisen teosten käännösoikeuksia on myyty seitsemään Euroopan maahan. Kustannusosakeyhtiö Otavalle hiljattain siirtynyt kirjailija tunnetaan psykologisesti syvällisistä ja koukuttavista rikosromaaneistaan, joka yhdistelee kirjoissaan taitavasti jännitystä, vahvoja henkilöhahmoja ja yhteiskunnallisia teemoja. Hänen kirjansa ovat keränneet laajaa kiitosta niin kriitikoilta kuin lukijoilta, mikä on tehnyt hänestä suomalaisen rikoskirjallisuuden kärkinimen.

Kuva: Sohvi Kekki

Kärkihankeapuraha RaumArs:n taidetalon toiminnan kehittämiseen

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna RaumArs ry:lle. Kärkihankerahoituksena yhdistykselle myönnettiin 40 000 euroa taidetalon toiminnan alueelliseen kehittämiseen ja elävöittämiseen. RaumArs:n visiona on luoda taidetalosta yhteinen tila, jossa taide, yhteistyö ja luovuus voivat kukoistaa.

Lähes 30 vuotta toimineen RaumArs ry:n tehtäväkenttä on alkuvuodesta laajentunut kansainvälisen yhteisötaiteen residenssitoiminnasta myös vaihtuviin näyttelyihin ja omaan galleriaan Rauman kaupungilta vuokrattuun nk. Sepän taloon, josta kuoriutui Taidetalo RaumArs. Kärkihankeapurahan saa RaumArs, mutta siitä hyötyvät kaikki. Raumalaisen yhdistyksen toiminta pitää sisällään tuhansia tarinoita taiteesta ja sen tekemisestä niin kansainvälisellä kuin paikallisellakin tasolla. Se yhdistää ihmisiä taiteeseen, luo kohtaamisia ja synnyttää uutta. Jotta tämä kaikki onnistuisi, tarvitsemme ihmisiä – tämä apuraha mahdollistaa mm. gallerian avoinnapidon ja tuo toimintaan jatkuvuutta. ”Saamamme kärkihankeapuraha on ennen kaikkea ylistys taiteelle ja sen tarpeellisuudelle ja olemme siitä erittäin kiitollisia” toteaa RaumArs:n johtaja Hannele Kolsio.

Kuvataide, lääketiede ja säveltaide saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 47 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 6 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 12 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (146 000€), lääketieteeseen (126 500€), säveltaiteisiin (121 500€) ja luonnontieteisiin (83 500€). Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (21 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (5 kpl).

Tänä vuonna tieteen ja taiteen apurahat jakautuivat euromääräisesti tasan, puolet tieteelle ja puolet taiteelle. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 18 apurahaa ja taide 29 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 000 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 280 hakemusta, joiden summa oli ennätyksellisen suuri, yhteensä noin 5,8 M€. Hakusumma nousi edellisvuodesta lähes 15 prosenttia.