Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Pirkanmaa viettää säätiöpäivää 4.10.2015

Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaalla toimivien säätiöiden työhön  sunnuntaina 4.10.2015 Klo 12-16 Tampereen teatterin ala-aulaan

Pirkanmaan ensimmäistä maakunnallista Säätiöpäivää vietetään lokakuun alussa Tampereella. Yleisölle säätiöt esittäytyvät sunnuntaina  4.10.2015 Tampereen Teatterin ala-aulassa klo 12-16 (Keskustori 2).

Suomessa on suuri määrä säätiöitä, näin on myös Pirkanmaalla. Osa niistä jakaa apurahoja maakunnan tieteen ja taiteen edistämiseksi, osa muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen; osa ylläpitää toimintaa, esimerkiksi taidemuseota.

Säätiöpäivä on tilaisuus kertoa säätiöiden työstä suurelle yleisölle, tutuille ja tuntemattomille, toisille säätiöille, kenelle tahansa!

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston infopisteessä voit kysyä Suomen Kulttuurirahaston apurahoista (hakuaika lokakuu) ja Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahoista (hakuaika 10.1.-10.2.2016).

Säätiöpäivän tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä ovat olleet mukana Eino Salmelaisen Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö, Majaoja-säätiö, Pro Musica Säätiö, Suomen kirjainstituutin säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Tampereen oopperatoimintasäätiö ja Tampereen Yliopiston Tukisäätiö.

Tule kysymään säätiöiden toiminnasta, apurahoista ja muusta työstä. Saatat yllättyä siitä, miten monin eri tavoin säätiöt tekevät hyvää!

Oulun ensimmäinen säätiöpäivä 1.10.2015

Oulun ensimmäistä säätiöpäivää vietetään Valveen Konst o delissä 1.10.2015

Säätiöpäivää vietetään lokakuun ensimmäisenä päivänä yli 20. Euroopan maassa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Oulussa.

Mitä säätiöt tekevät? Kenelle avustuksia jaetaan? Miten kirjoitan hyvän hakemuksen? Kuka säätiössä vaikuttaa? Tule keskustelemaan ja kyselemään kahvitarjoilun merkeissä, paikalla Eija ja Veikko Lesosen säätiö sekä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto. Koko perhettä viihdyttämässä Soiva Siili!

Suomessa on lähes 3000 säätiötä, jotka ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa juuri itselleen tärkeisiin asioihin. Säätiöpäivä on osa Dafne-yhdistyksen (Donors and Foundations Network in Europe) toimintaa, jolla pyritään kehittämään säätiöiden toimintaa ja toimintaedellytyksiä Euroopanlaajuisesti. Suomessa Säätiöpäivän organisoijana on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Suomen ainoa säätiöalan kattojärjestö.

Yhteiseksi hyväksi toimivat säätiöt ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa juuri itselleen tärkeisiin asioihin.

Säätiöpäivä Kulttuuritalo Valveen Konst O Delissä torstaina 1.10. kello 14-17. Paikalla Eija ja Veikko Lesosen säätiön sekä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan edustajat kertomassa säätiöiden toiminnasta. Kahvitarjoilu, kello 16 lavalla lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili!

Eija ja Veikko Lesosen säätiö – tukea ruohonjuuritason vapaaehtoistyölle. Säätiö perustetiin vuonna 2001, perustamisajatuksena oli halu tukea erityisesti Pohjois-Suomen lasten ja nuorten hyvinvointia. Säätiön kautta avustusten jakamisesta voitiin tehdä säännönmukaista ja kohdentaa avustukset sinne, missä niitä aidosti tarvitaan – tekijöille.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto toteuttaa tarkoitustaan, maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä, myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä muutakin kulttuuritoimintaa toimialueensa 29 kunnan alueella.
Säätiöt kaikkien, kaikki säätiöiden puolesta!

Lisätietoja:

Raisa Saarela, hallituksen puheenjohtaja, Eija ja Veikko Lesosen säätiö raisa.saarela(at)headteam.com
www.lesosensaatio.fi

Kristiina Havas, asiamies, Pohjois-Pohjanmaan rahasto kristiina.havas(at)skr.fi
www.skr.fi

www.saatiopaiva.fi
 

Satakunnan säätiöpäivä 2.10.2015

Satakunnan säätiöpäivä kysyy: Mikä ihmeen säätiö?

Yhteiseksi hyväksi toimivat säätiöt ovat tärkeitä mahdollistajia tieteessä, taiteessa, kulttuurissa – ja meidän kaikkien tavallisessa arjessa. Säätiöiden kautta kansalaiset voivat aktiivisesti vaikuttaa juuri itselleen tärkeisiin asioihin.

Myös Satakunnassa on lukuisia säätiöitä. Osa niistä jakaa apurahoja maakunnan tieteen ja taiteen edistämiseksi, osa muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen, osa ylläpitää toimintaa, vaikkapa taidemuseota.

Porissa järjestetään 2. lokakuuta 2015 maakunnallinen säätiöpäivä, jossa osa tämän alueen hyväksi toimivista säätiöistä esittäytyy. Voit kuunnella keskusteluja, kysyä apurahoista niitä jakavilta säätiöiltä tai tutustua apurahan avulla tehdyn työn tuloksiin.

Säätiöt esittäytyvät Porin uudessa kauppakeskuksessa, Puuvillan yleisölavalla, 2.10.2015 klo 13-15.

Tule kuuntelemaan, saatat yllättyä miten monessa paikassa säätiöt tekevät hyvää!

Ohjelma:
klo 13.00 – 13.10 Tervetuloa!
Professori Hannu Jaakkola, Satakunnan Kulttuurirahasto
klo 13.10 – 13.30 Mikä ihmeen säätiö?
Panelisteina Sampsa Kataja, Jenny Nybom, Tuuli Penttinen-Lampisuo sekä Hannu Vartiainen. Puhetta johdattelee Hannu Jaakkola.
klo 13.30 – 13.40 Sampo Kuusisto, marimba
klo 13.40 – 14.00 Satakuntalaisuus puheessa
fil. maisteri, tohtorikoulutettava Katri Priiki
klo 14.00 – 14.15 Kulttuurituotteiden uusversiointi – esimerkkinä lautapeli Kimble
fil. maisteri, tohtorikoulutettava Lilli Sihvonen
klo 14.15 – 14.25 Klustermus esittäytyy
klo 14.25 – 14.40 Miten satakuntalaiset lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat hyötyneet säätiöiden tuesta
toiminnanjohtaja Tia Kemppainen, MLL Satakunta
klo 14.40 – 14.55 In uomini, in soldati Una donna a quindici anni
Mozartin oopperasta Cosi Fan Tutte
Sopraano Milja Lötjönen säestäjänään Karla Suvanto, piano
sekä Turku International Puppetry Connection
Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ja Porin Ooppera / nukketeatterioopperaprojekti
Tuottajat Tuuli Penttinen-Lampisuo ja Heli Latvala kertovat nukketeatterioopperaprojektista.
klo 14.55 – 15.00 Päivän päätteeksi
professori Hannu Jaakkola

Yhteisöllinen arkkitehtuuri vaatii vielä opettelua

Arkkitehti Emmi Keskisarja

Arkkitehti Emmi Keskisarja haluaa arkkitehtuurista ja suunnittelusta entistä osallistavampaa.

Arkkitehti Emmi Keskisarja haluaa arkkitehtuurista ja suunnittelusta entistä osallistavampaa. Keskisarja tutkii arkkitehtuurin osallistavia prosesseja, eli sitä, miten ympäristöä voidaan suunnitella yhdessä.

– Arkkitehti ja arkkitehtuuri on tavattu esittää tekijän ja objektin suhteena. Suunnitteluprosessista ei ole paljon tavattu puhua, vaan se on enemmänkin haluttu mystifioida: että on joku salaperäinen maestro joka synnyttää ideoita.

Keskisarja haluaa painottaa yhdessä suunnittelua erotuksena perinteisestä mallista, jossa kansalaisten vaikutusreittinä on mahdollisuus valittaa kaavasta.

– Osallistaminen on tärkeää, koska sen avulla kerätään niin sanottua pehmeää dataa. Se lisää ymmärrystä paikallisuudesta, tuo suunnittelijoiden tietoon käytännön kokemusta, kaupunkilaisten arjen näkökulmaa ja todellisia tarpeita.

Yhdessä ideoinnista yhdessä suunnitteluun

Keskisarja on kokeillut erilaisia yhdessä suunnittelun tapoja työpajoissa ja opiskelijoiden kanssa tekemissään projekteissa.

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupunkilaiset kutsuttiin työpajaan, jossa he saivat ideoida ja pohtia, mitä uuteen paikkaan siirtyvältä kauppatorilta pitäisi löytyä, ja mikä toisi paikkaan erityisen jyväskyläläisen tunnelman.

– Tällainen ei kuitenkaan vielä riitä, sillä tämä on yhdessä ideointia, ei suunnittelua, Keskisarja huomauttaa. Hänen mielestään arkkitehdit eivät ole pystyneet kunnolla määrittelemään, mitä aivan ideoinnin alkuvaiheessa tehdään. Prosessin rakenne pitäisi hahmottaa, jotta siihen voitaisiin ottaa muitakin mukaan.

Arkkitehdin on joka tapauksessa huomioitava työssään monia tahoja, kuten museovirasto ja kaavoituksesta vastaavat.

-Jos luovaa prosessia ei strukturoida, on vaarana, että se jää eri ihmisten välisen koordinaation, lausumisen ja muun työn jalkoihin. Sille ei ole määritelty koko suunnittelun prosessissa omaa paikkaa. Juuri tämän määrittely on väitöskirjani tehtävä.

Kun mietitään miten yhdessä kaupunkilaisten kanssa voisi ideoida, täytyy pohtia myös, kenen ideoita kuullaan. Hyviä ideoita voi tulla keneltä tahansa, mutta pitää olla jotkut arviointikriteerit joilla hyvät ideat otetaan mukaan ja huonot karsitaan, Keskisarja muistuttaa.

Kuva 1: Uusi Kaupunki Studia Generalia: Inari Virkkala
Kuva 2: Uusi Jyväskylä jatkuu -työpaja: Jussi Vuori

Lisää Keskisarjan työstä: www.emmikeskisarja.com

Taidekoti Kirpilän luentosarjassa Uuno Turhapuroa ja julkista taidetta

Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä Taidekoti Kirpilä jatkaa avoimien yleisöluentojen sarjaa lokakuussa 2015.

Torstaina 1.10. dosentti Veijo Hietala luennoi populaarielokuvan merkityksestä kulttuurisena vaikuttajana ja terapiana Uuno Turhapuron esimerkkitapauksen kautta. Keskiviikkona 28.10. Taidekoti Kirpilän johtaja Johanna Ruohonen (FT) luennoi sotienjälkeisestä julkisesta monumentaalimaalauksesta, ja keskiviikkona 25.11. Kirpilän oppaana toimiva tohtorikoulutettava Suvi Leukumaavaara (FM) luennoi hautausmaista ulkoilmamuseoina, taiteena ja muistojen paikkana. Kaikki luennot alkavat kello 18 ja kestävät noin tunnin.

Syksyllä järjestetään myös kaksi lied-konserttia: sunnuntaina 8.11. ja 13.12. kello 16. Liput 10 euroa, Lippupalvelusta ja tuntia ennen konserttia taidekodin ovelta.

Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931−1988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Pohjoisella Hesperiankadulla sijaitseva taidekoti avattiin yleisölle kesäkuussa 1992.

Taidekoti on avoinna yleisölle maksutta keskiviikkoisin klo 14−18 ja sunnuntaisin 12−16, ja poikkeuksellisesti myös torstaina 1.10. valtakunnallisen Säätiöpäivän kunniaksi. Ilmainen yleisöopastus arkiaukiolopäivinä klo 14.30 ja sunnuntaisin klo 12.30. Ryhmille järjestetään kierroksia myös muina aikoina. Tervetuloa!

Lisätietoja antaa amanuenssi Pia Hyttinen, puh. 09 494 436, taidekoti(at)skr.fi

Taidekoti Kirpilä
Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. krs
00260 HELSINKI
www.taidekotikirpila.fi
 

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston avoimet ovet Säätiöpäivänä 1.10.

Valtakunnallista Säätiöpäivää vietetään jälleen 1. lokakuuta sloganilla ”Perintöä jaossa”. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto kutsuu apurahanhakijat ja rahaston toiminnasta kiinnostuneet Avoimet ovet -tapahtumaan klo 15‒18.

Rahaston uusi toimisto sijaitsee Vaasassa osoitteessa Kauppapuistikko 15. Kulttuurirahaston sekä Liikesivistysrahaston tieteen apurahoista kertoo puheenjohtaja Matti Jakobsson klo 16, ja taiteen apurahoista kertovat rahaston asiamies Mika Virkkala sekä Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Antti Huntus klo 17.

Kahvitarjoilun ohella jaossa on mm. kirja- ja dvd-paketteja. Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston ja Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakuaika alkaa samaisena päivänä 1. lokakuuta.
 

Tarinat luovat tunteen paikkaan kuulumisesta

Asukkaiden vahva alueellinen identiteetti voi olla hyvin merkittävä asuinalueiden suojelussa, sanoo tutkija Eeva Karhunen.

– Asukkaille henkisesti tärkeiden rakennusten säästäminen on todella tärkeää kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta. Kun asukkaat kokevat, että heille tärkeitä rakennuksia suojellaan, he sitoutuvat tekemään työtä koko alueen eteen.

Karhunen on tutkinut asuinalueesta kerrottujen tarinoiden ja alueen rakennusten suhdetta Porin Kuudennessa kaupunginosassa eli Kuukkarissa. Kuukkari on alun perin teollistuvan kaupungin työväestölle suunniteltu alue, joka on edelleen suosittu omaleimaisuutensa ja keskeisen sijaintinsa ansiosta.

Tarinat luovat tunteen paikkaan kuulumisesta. Asukkaiden arvioissa korostuu aineeton kulttuuriperintö: muistot ja tarinat.

Asukkaiden arvioissa korostuu aineeton kulttuuriperintö: muistot ja tarinat.

Karhusta kiinnostaa, mitä asukkaat itse pitävät arvokkaimpana asuinalueessaan. Asukkaiden arvioissa korostuu aineeton kulttuuriperintö: muistot ja tarinat. Heidän näkökulmansa on paikan sisäpuolella ja tärkeitä ovat tekeminen ja kokemuksellisuus. Viranomaiset taas katsovat aluetta ulkopuolelta, aineellisista lähtökohdista. He pyrkivät arvottamaan aluetta niin, että kriteerit voidaan siirtää paikasta toiseen.

Tutkija muistuttaa asukkaiden kokemusten merkityksestä:

– Kulttuurillisesti kestävä kehitys rakentuu yhteisölle ja paikkaan kuulumisen kokemukselle. Sen perustana on vahva alueellinen identiteetti ja se on usein emotionaalisesti latautunutta tietoisuutta omista juurista. Sen rakennusainetta ovat muun muassa kotiseudusta kerrotut tarinat ja niitten merkitsemät paikat.

Tutkija muistuttaa asukkaiden kokemusten merkityksestä: – Kulttuurillisesti kestävä kehitys rakentuu yhteisölle ja paikkaan kuulumisen kokemukselle.

Tutkija Eeva Karhunen muistuttaa asukkaiden kokemusten merkityksestä.

 

Kuukkarin kasvatti

Tutkimuksensa aikana Karhunen on kerännyt alueen asukkaiden muistoja Kuukkarista. Vanhat asukkaat muistelevat lämmöllä esimerkiksi klapitalkoita, joihin yksi jos toinenkin on lapsena joutunut tai päässyt. Monelle iloa tuo se, että samat, jo lapsuudesta tutut touhut ovat arkea nykyäänkin.

– Asun itsekin Kuukkarissa, 1888 rakennetussa pikku talossa, jonka tontti on kuulunut isäni suvulle 1870-luvulta asti, Karhunen kertoo.

Hän onkin monesti saanut vastata kyselyihin, miten tutkimukseen vaikuttaa se, että kohde on tutkijalle itselleen kovin läheinen ja tutkija on osa tutkimaansa yhteisöä.

– Toimin tutkijana kotikentälläni, ja tutkijan osallisuudesta tutkimuskohteeseensa ollaan tiedemaailmassa montaa mieltä.

Karhunen on kuitenkin hyötynyt monella tapaa siitä, että tuntee tutkimuskohteensa hyvin omakohtaisesti. Hänen mukaansa tutkittavat ovat suhtautuneet luottavaisesti tutkijaan, jonka isovanhemmatkin ovat heille tuttuja. Keskustelut on ollut helppo aloittaa.

Tutkijan poika Johannes Lähteenmäki klapitalkoissa.

Tutkijan poika Johannes Lähteenmäki klapitalkoissa.

Ensimmäinen kuva: Voitto Niemelä 1969, Satakunnan Museon kuvakokoelma
Kuva Eeva Karhusesta: Marika Aspila
Muut kuvat: Eeva Karhunen

 

Varaa aika henkilökohtaiseen apurahaneuvontaan

Kulttuurirahasto haluaa parantaa apurahanhakijoiden tiedonsaantia ja auttaa hakemuksen valmistelussa. Kuluapurahan hakemista suunnittelevat hakijat voivat varata itselleen 20 minuutin henkilökohtaisen neuvonta-ajan keskustellakseen tulevasta hakemuksestaan. Etusija annetaan suuremmille hankkeille. Neuvonta-aikoja ei voi varata työskentelyapurahaa varten (ks. Hakuopas s. 6).

Syyskuussa henkilökohtaista neuvontaa annetaan perjantaisin klo 10–12. Hakuajan kolmella ensimmäisellä viikolla (2.–23.10.) neuvonta-aikoja pyritään tarjoamaan päivittäin. Viimeisellä hakuviikolla 26.-30.10. neuvontatilaisuuksia ei järjestetä.

Neuvonta-aika tulee varata ennakolta puhelimitse Kulttuurirahaston vaihteesta (09) 612 810. Aikoja on rajoitetusti ja ne jaetaan varausjärjestyksessä. Tapaamiset ovat Rahaston toimistossa osoitteessa Bulevardi 5 A, 5. kerros, Helsinki.

Torstaina 1.10. vinkkejä Kulttuurirahaston apurahojen hakemiseen saa myös Säätiöpäivän päätapahtumasta Kansallismuseon auditoriosta klo 14-16. Tähän tapahtumaan on vapaa pääsy, ei ajanvarauksia.

Lisätietoa Suomen Kulttuurirahaston apurahoista: www.skr.fi/apurahat

Somepäivitys saa kiinalaisturistin kiinnostumaan

– Paras tapa tavoittaa kiinalaiset turistit on käyttää heidän omia sosiaalisen median kanaviaan, tutkija Yu Guopeng sanoo.

Kiinalaisia turisteja käy Suomessa vuosittain noin 50 000-60 000 ja kaikista matkailijoista juuri kiinalaiset käyttävät eniten rahaa. Kiinalaiset löytävät matkakohteensa usein sosiaalisen median kautta. Siksi suomalaistenkin matkailuyrittäjien kannattaisi opetella ymmärtämään, miten kiinalaisturistit sosiaalista mediaa käyttävät, Yu sanoo.

- Paras tapa tavoittaa kiinalaiset turistit on käyttää heidän omia sosiaalisen median kanaviaan, tutkija Yu Guopeng sanoo.

– Paras tapa tavoittaa kiinalaiset turistit on käyttää heidän omia sosiaalisen median kanaviaan, tutkija Yu Guopeng sanoo.

– Sosiaalinen media on Kiinassa hyvin erilainen kuin länsimaissa, sillä hallitus valvoo sitä tarkasti. Silti kiinalaiset turistit käyttävät somea pitkälti samalla tavalla kuin länsimaalaisetkin.

Suomalaisten yleisimmin käyttävät sosiaaliset mediat kuten Facebook ja Twitter ovat Kiinassa kiellettyjä, mutta kiinalaisilla on omat sosiaaliset median kanavansa, jotka ovat jopa länsimaisia vaikutusvaltaisempia. Suosituin niistä on Facebookia muistuttava WeChat.

– Kiinalaiset eivät välttämättä tiedä kovinkaan paljon länsimaalaisten käyttämistä sivuista, joten niillä julkaiseminen menee hyvin usein hukkaan, vaikka sisältö olisi kuinka monipuolista. Esimerkiksi Youtube-videoista ei ole iloa, kun sivusto on Kiinassa kielletty.

Kannustusta kaivataan

Kiinankielisten päivitysten tekemistä hyödyllisempää voisikin olla kannustaa kiinalaisturisteja kertomaan itse omissa kanavissaan suomalaisista kohteista.

– Kiinalaiset turistit luottavat WeChatissa kerrottuihin juttuihin. Siellä jutellaan lähinnä kavereiden ja perheenjäsenten kanssa, ja heidän suosituksiinsa luotetaan.

Yu Guopengin mukaan turisteja kannattaa kannustaa kertomaan kokemuksistaan ja palkita niitä, jotka tekevät päivityksiä.

Yu Guopengin mukaan turisteja kannattaa kannustaa kertomaan kokemuksistaan ja palkita niitä, jotka tekevät päivityksiä.

Yu Guopengin mukaan turisteja kannattaa kannustaa kertomaan kokemuksistaan ja palkita niitä, jotka tekevät päivityksiä. Palkitseminen saa turistit kertomaan kokemuksistaan enemmän ja mielenkiintoisemmin. Palkintona voi tarjota vaikkapa etukuponkeja ja samalla vinkkejä, miten päivityksestä voisi tehdä kiinnostavamman.

– Tutkimukseni mukaan päivityksen uskottavuus oli aiemmin tärkeää. Nyt kiinnostavuus on tärkeintä ja päivityksen täytyy olla houkutteleva, jotta muut innostuvat. Kun kuluttaja kiinnostuu, hän kysyy kyllä itse jatkokysymyksiä esimerkiksi hinnoista, paikan sijainnista ja niin edelleen.

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Harri Tahvanainen

Etelä-Pohjanmaan rahaston Muuttuva Museo -seminaari 6.10.

Muuttuva Museo -päätösseminaari järjestetään 6.10.2015 Kauhajoella.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kolmevuotinen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien paikallismuseoiden kehittämistyötä tukeva Muuttuva Museo -hanke on edennyt loppusuoralle. Kaikille avoin ja maksuton Muuttuva Museo -päätösseminaari järjestetään Kauhajoen evankelisella opistolla tiistaina 6.10.2015 klo 9‒16. Seminaarin aiheina ovat muun muassa kotiseutukasvatus kouluissa ja uudet mediat paikallismuseoissa.

Puhujina:
Sulevi Riukulehto, Ruralia-instituutti
Saara Vesikansa, Lastenkulttuurikeskusten verkosto
Heidi Pelkonen, Lapin maakuntamuseo
Johanna Talso, Isonkyrön kotiseutuyhdistys ry
Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto

Lisätietoja Muuttuva Museo -hankkeesta sekä seminaariohjelman löydät täältä.

Ilmoittautuminen seminaariin päättyy maanantaina 21.9.2015.

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan paikallismuseokentän ajankohtaisista aiheista!