Taiteilijatalojen työskentelyapurahat vuodelle 2016

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt työskentelyapurahoja Hôtel Chevillonin ja Künstlerhaus Schloss Wiepersdorfin taiteilijataloihin. Apurahat olivat haettavina elo-syyskuussa 2015. Hakemuksia saapui yhteensä 91.

Hôtel Chevillon, Ranska

Kaksi 12 000 euron työskentelyapurahaa, joihin sisältyy asunto ja työtila:
Kuvataiteilija Iidu Tikkanen, 12 000 euroa (1.2.−31.7.2016)
Valokuvataiteilija Jaana Rannikko, 12 000 euroa (1.8.2016−31.1.2017)

Lisäksi myönnettiin yksi residenssipaikka ilman työskentelyapurahaa kuudeksi kuukaudeksi:
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta, 1.2.−31.7.2016

Künstlerhaus Schloss Wiepersdorf, Saksa

Neljä työskentelyapurahaa, joihin kuuluu majoitus, työskentelytila, täysihoito sekä apuraha, joka on 1 500 euroa kuukautta kohti. Työskentelyjaksojen pituus on 4-5 kuukautta.
Kirjailija Mia Kankimäki, 6000 euroa
Kirjailija Anu Kaaja, 7500 euroa
Kuvataiteilija Hanna Järvenpää, 7500 euroa
Kuvanveistäjä Riitta Helevä, 6000 euroa

Lisätietoja:
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Etelä-Savon rahastolle lähes 300 000 euron lahjoitus

Apteekkari Riitta Kivimurto on tehnyt noin 280 000 euron lisälahjoituksen Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastossa olevaan Riitta Kivimurron rahastoon. Lahjoituksella kartutetaan nimikkorahaston peruspääomaa, jonka tuotto jaetaan apurahoina Etelä-Savon Kulttuurirahaston yleisen apurahatoiminnan yhteydessä.

Riitta Kivimurron rahasto on perustettu 2006 ja sen tarkoituksena on edistää ensisijaisesti Kerimäen tai Savonlinnan alueella asuvien tai sieltä kotoisin olevien tieteellistä ja taiteellista toimintaa. Vuonna 2015 Riitta Kivimurron rahaston apurahan saivat tait. yo. Veera Konsti, kasvatust. maisteri Olli Rissanen sekä mus. maisteri Katri Susitaival. Seuraava Riitta Kivimurron nimikkorahaston jako on vuoden 2017 apurahakierroksen yhteydessä. Etelä-Savon Kulttuurirahaston yleisrahastosta sekä muista jakovuoroisista nimikkorahastoista myönnettävät apurahat ovat haettavissa 10.1.-10.2.2016.

Vuonna 1961 perustettu Etelä-Savon rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se toteuttaa tarkoitustaan, Etelä-Savon maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä, myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä muutakin kulttuuritoimintaa toimialueensa 14 kunnan alueella.

Pala elektronisen musiikin historiaa

Erkki Kurenniemen syntetisaattorit 1970-luvulta ovat merkittävä osa suomalaisen elektronisen musiikin historiaa ja ne tunnetaan myös maailmalla. Nyt tutkija ja mediataiteilija Jari Suominen rakentaa kopiota Kurenniemen ensimmäisestä DIMI-syntetisaattorista, DIMI-A:sta. Vaikeaksi projektin tekee se, että soittimesta ei ole löytynyt minkäänlaista dokumentaatiota.

– Kovin esitetty teoria on, että Kurenniemi olisi unohtanut paperit ruotsinlaivan yökerhoon. Mutta kun soittimen avaa, näkee että sisällä on satoja ic-piirejä, joista on asetonilla pyyhitty pois merkinnät, Suominen kertoo. Kurenniemi suunnitteli myyvänsä soitinta, ja pelkäsi jonkun varastavan ideansa. Dokumentit saattavatkin olla kateissa siksi että ne on piilotettu niin hyvin, ettei kukaan löydä niitä.

Tutkija Jari Suominen

Tutkija ja mediataiteilija Jari Suominen rakentaa kopiota Erkki Kurenniemen ensimmäisestä DIMI-syntetisaattorista, DIMI-A:sta.

Dokumentaation puute tekee projektista haastavan, mutta se on myös syy, miksi kopion rakentaminen on niin tärkeää: jos vanhat soittimet hajoavat, niitä on mahdoton korjata ilman tarkempaa tietoa laitteesta. Kopiota rakentaessaan Suominen tulee samalla testanneeksi, onko hän tehnyt dokumentaation oikein.

– Tyhmiin asioihin menee paljon aikaa, Suominen kertoo. Esimerkiksi oikeanlaisten osien etsiminen vaatii notkumista eBayssä. DIMI-A:sta löytyy paljon osia, joiden alkuperää on vaikea arvata ja siksi on vaikea tietää, mistä samanlaisia alkaisi edes etsiä.

– Soittimessa on esimerkiksi liitin, jollaisia tavallisesti käytetään lentokoneissa. Soittimessa käytettyjä korttiliittimiä metsästäessäni päädyin ohjuksia asiakkailleen kauppaavien yhtiöiden nettisivustoille.

Uudelleen löydetyt aarteet

Helsingin yliopistolla on melko kattava kokoelma Kurenniemen suunnittelemia soittimia. Kaikki soittimet ovat mittatilaustöitä ja keskenään erilaisia.
Suominen on tutkinut Kurenniemen soittimia vuodesta 2005 lähtien. Hän päätyi kirjoittamaan niistä artikkeliaan huomattuaan, että aiempia tekstejä löytyi varsin vähän, ja nekin harvat perustuivat osittain huhupuheisiin.

DIMI-A:n tutkiminen tuo tietoa paitsi teknologian ja elektronisen musiikin historiasta, myös 1960-ja -70-lukujen underground-liikehdinnästä. Soitimeen linkittyy läheisesti myös Elektromusiikki Oy. Kulosaaressa sijainnut sähköurkuja ja diskoteekkeja – kuten DJ-laitteistoja 1960-luvulla kutsuttiin – kauppaava yhtiö oli solmukohta, jossa musiikista ja underground kulttuurista kiinnostuneet viihtyivät.

– Vaikka pitää soittimen tutkimuksen keskiössä, siihen tulee sivurönsyjä. Elektromusiikki Oy:n tarina tulee olemaan yksi näistä rönsyistä.

Kun kopio on valmis, se päätyy Suomisen omaan studioon ja osaksi hänen projektejaan. Ajatuksena on myös lainata soitinta muille kiinnostuneille.

– DIMI-A ei ole soinnillisesti mielenkiintoisin Kurenniemen soittimista. Sen sointi on hyvin samankaltainen kuin 1990-luvun kännykkä, johon itse oli näpytellyt inisevän soittoäänen. Se on kuitenkin uniikki soitin ja tärkeä kappale suomalaisen elektronisen musiikin historiaa. Kyllä siitä pitää saada dokumentaatio sille tasolle, ettei tarvitse parin sadan vuoden päästä ihmetellä, mikä tuo oli.

Dimi-A:n sointia voi kuunnella Ylen Elävässä arkistossa.

Dimi-A:n sointia voi kuunnella Ylen Elävässä arkistossa.

Risto Kupari asiamieheksi Satakunnan rahastoon

Filosofian maisteri Risto Kupari on valittu Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston asiamieheksi.

Kupari on aloittanut tehtävässä 1.10.2015 ja toimii asiamiehenä Rauman kaupungin kulttuuripäällikön virkatyönsä ohella. Hän on tavattavissa rahaston Porin toimistossa sopimuksen mukaan.

Risto Kupari asuu ja työskentelee Raumalla, mutta on asunut nuoruutensa Porissa. Kupari on syntynyt vuonna 1968 Kullaalla. Hänellä on ollut monia luottamustehtäviä valtakunnallisissa kulttuuriorganisaatioissa kuten Suomen kansanmusiikkiliitossa ja Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksessa, sekä useissa maakunnallisissa ja paikallisissa organisaatioissa Satakunnassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Musiikkiharrastuksensa myötä hän on myös soittanut useita eri instrumentteja lukuisissa eri kokoonpanoissa 1980-luvulta lähtien.

– On mielenkiintoista päästä seuraamaan ja edistämään taidetta, tiedettä ja kulttuurielämää vanhassa ja aktiivisessa kulttuurimaakunnassa ja vieläpä aitiopaikalta, Kupari toteaa.

Satakunnan rahasto on yksi Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta. Se jakaa apurahoja ja palkintoja ja järjestää kulttuuritoimintaa maakunnan alueella. Apurahoja jaetaan vuosittain noin 600 000 euroa ja niiden hakuaika on tammi-helmikuussa.

Lisätiedot: Asiamies Risto Kupari, etunimi.sukunimi@skr.fi

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan rahastoilta haettavana viulu

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahastoilla on haettavana viulu Charles Francois Gand n. 1810, ”Papa Gand”.

Viulu on tarkoitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunta-rahastojen alueilla toimiville ammattimuusikoille tai ammattiopiskelijoille. Soittimen laina-aika on 1.1.2016-31.12.2017.

Viulua voi hakea 30.10.2015 mennessä. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.

Hakemukset lähetetään 30.10.2015 mennessä osoitteella

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto
Kauppapuistikko 15, 2. krs
65100 Vaasa
tai etela-pohjanmaa@skr.fi

Lisätietoja antaa asiamies Mika Virkkala 0400 708 941 tai mika.virkkala@skr.fi
www.skr.fi/ep www.skr.fi/kp

Lainaviulu on kuin oma lapsi

– Nyt vasta tuntuu, että alan tuntea viulun kunnolla, Anna-Liisa Bezrodny kertoo Kulttuurirahaston Amati-viulusta, joka on ollut hänellä lainassa pian kolme vuotta. Amati saa kuitenkin Bezrodnyltä ylistävät kehut.
– Se on loistosoitin, elävä ja hengittävä viulu, joka on opettanut minulle valtavasti.

Anna-Liisa Bezrodny

Anna-Liisa Bezrodny

Bezrodny kehuu viulun antaneen hänelle uutta ymmärrystä musiikista ja opettaneen uudenlaista äänimaailmaa. Kun soitinta vähitellen oppii käsittelemään, sen koko kapasiteetti paljastuu.

Amatia varten Bezrodny on joutunut muun muassa hankkimaan uuden jousen ja asunnossakin on oltava kosteudenpoistajat, jotta soitin pysyisi kunnossa. Hän ei kuitenkaan koe soitintaan vaivalloiseksi.
– Sehän on palkitsevaa ja kunnia saada edes kokeilla tällaista soitinta!

Amati-viulun arvo on rahassa mitattuna huima, mutta Bezrodnylle nimellinen arvo on toissijainen seikka.
– Ei se viulun nimi ole niin tärkeä, vaan se, millainen soitin on käytännössä. Soittimen oma sielu ja sen laadukkuus ovat ainutlaatuisia.

Matkassa mukana

Bezrodny kiertää paljon maailmaa ja matkustamisessa herkän soittimen kanssa on omat haasteensa. Hän sanoo suhtautuvansa soittimeensa hyvin suojelevasti.
– Lentokentillä minusta tulee tiikeri, Bezrodny nauraa.

Matkustaminen ja vaihtelevat kohteet vaikuttavat soittimen sointiin. Esimerkiksi Chilen matkalla Bezrodny huomasi viulun saaneen shokin. Kun soitin reagoi olosuhteiden muutokseen, viulistilta vaaditaan erityistä huolenpitoa.
– Viulu on kuin oma lapsi, joten teen kaikkeni, jotta sillä olisi hyvä olo.

Tietoa apurahoista infotilaisuudessa 14.10.

Suomen Kulttuurirahasto järjestää infotilaisuuden keskusrahaston apurahoista keskiviikkona 14.10.2015 klo 15.30 Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki ).

Apurahainfossa kerrotaan Kulttuurirahastosta, haettavista apurahoista ja hakemisesta. Kulttuurirahaston asiantuntijat käyvät läpi hyvän hakemuksen kriteereitä ja vastaavat kysymyksiin hakuun ja apurahoihin liittyen. Tilaisuuden lopulla on myös aikaa henkilökohtaiseen neuvontaan.

Tilaisuus päättyy viimeistään klo 17. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahojen haku on alkanut 1.10. ja päättyy 30.10.2015. Apurahoja on jaossa noin 25 miljoonaa euroa. Hakuohjeet ja -lomakkeet ovat verkossa osoitteessa www.skr.fi/apurahat
 

Soitinkokoelmasta haettavana lainaan jousisoittimia

Soitinkokoelman jousisoittimia voi hakea lainaan 1.-23.10.2015. Soittimet lainataan viideksi tai kolmeksi vuodeksi.

Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelma koostuu neljästäkymmenestäkuudesta jousisoittimesta. Kokoelma on lajissaan maamme arvokkain. Soittimet on tarkoitettu lainattavaksi muusikkojen käyttöön määräajaksi. Stradivarin, Amatin ja Guarnerin kaltaisten huippusoitinten lisäksi kokoelmassa on myös tasoltaan ammattiopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia soittimia.

Soittimia haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakuaika on 1.-23.10.2015.

1.-23.10.2015 haettavat soittimet

Laina-aika noin viisi vuotta joulukuusta 2015 alkaen:

Viulut

Giovanni Battista Guadagnini, Parma 1760

Patrick Robin, Paris 1991

Tuntematon, “Antonio Stradivari 1699”

Gand-Bernardel, Paris 1888
Ensisijaisesti eteläkarjalaiselle, kymenlaaksolaiselle tai päijäthämäläiselle

Pierre & Hippolyte Silvestre, Lyon 1838
Ensisijaisesti satakuntalaiselle

Pierre & Hippolyte Silvestre, Lyon 1840
Ensisijaisesti pohjoiskarjalaiselle

Joseph Hel, Lille 1889
Ensisijaisesti varsinaissuomalaiselle

Alttoviulu

Eero Haahti, Helsinki 2009

Sellot

Justin Derazey, Mirecourt n. 1860
Ensisijaisesti pohjoiskarjalaiselle

Charles Jacquot, Paris 1856
Ensisijaisesti varsinaissuomalaiselle

Kolmeksi vuodeksi lainataan barokkisoittimet:

Viulu
Gianbattista Rogeri, Brescia 1691

Alttoviulu
Tuntematon, ranskalainen n. 1750

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan henkilötunnus, yhteystiedot, opinnot ja taiteelliset ansiot sekä pääpiirteittäinen suunnitelma lainakauden taiteellisesta toiminnasta.

Hakemuksessa on myös syytä mainita, mitä soitinta hakemus koskee sekä mahdolliset toissijaiset vaihtoehdot. Soittimia on mahdollista kokeilla hakuaikana.

Hakemukset lähetetään osoitteella:
Suomen Kulttuurirahasto, Soitinkokoelma,
PL 203, 00121 Helsinki.

Lisätietoja osoitteessa:
www.skr.fi/soitinlainat
 

Tukea turvapaikanhakijoiden ja paikallisten yhteiselle tekemiselle taiteen keinoin

Suomen Kulttuurirahasto myöntää 130 000 euron apurahan Encounters – Kohtaamisia -hankkeelle, joka pyrkii lisäämään eri puolilla Suomea paikallisten ihmisten ja vastaanottokeskusten asukkaiden hyvää kanssakäymistä taiteen keinoin. Hankkeen toteuttaa pirkanmaalainen Kulttuuriosuuskunta Uulu vuoden 2016 aikana. Uulun toiminta on valtakunnallista, ja tämä hanke järjestetään yhteistyössä Maailman musiikin keskuksen kanssa.

− Vastaanottokeskusten täyttyessä halusimme auttaa luomaan yhteyksiä turvapaikanhakijoiden ja paikallisten ihmisten välille niillä tavoilla, jotka ovat meille mahdollisia. Siksi pyysimme useammalta taholta ehdotuksia, miten parempaa kanssakäymistä voisi edistää taiteen keinoin, kertoo asiamies Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta.

− Uululla on jo aiempaa kokemusta esimerkiksi maahanmuuttajalasten ja suomalaislasten yhteisistä musiikkityöpajoista. Lapsilla on ollut niissä upea yhteisen tekemisen meininki. 

Kulttuuriosuuskunta Uulu vierailee vuoden 2016 aikana vähintään 15 kunnassa, jossa on vastaanottokeskus. Niillä alakouluilla, joissa on valmistava luokka, järjestetään musiikkityöpajoja, joissa koululaiset pääsevät tutustumaan eri maiden soittimiin. Perhemuskareissa taas perheet voivat kokoontua yhteen kuulemaan eri kulttuurien lastenlauluja. Kaikille avoimissa iltamissa paikkakunnan nuorisobändit pääsevät esiintymään samalla, kun paikallisilla asukkailla ja vastaanottokeskusten ihmisillä on tilaisuus keskinäiseen tutustumiseen. Hanke tavoittaa laajasti eri ikäryhmät, ja sen tuloksena saadaan aikaan myös tutkimusraportti ja metodiopas, jossa eritellään taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksia vastaanottokeskustyössä.

– Toivotamme hankkeen todella tervetulleeksi, koska juuri nyt vastaanottokeskuksissa aika menee ihmisten majoittamiseen ja virallisten asioiden hoitoon. On hyvä, että hankkeen kautta saadaan yhteistä tekemistä vastaanottokeskusten ulkopuolelle, sanoo SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila.

Kulttuurirahaston tuella käynnistyvän hankkeen toivotaan juurruttavan pysyvämpiä toimintamalleja hyvän keskinäisen kanssakäymisen toteutumiseksi vastaanottokeskuksen alueelle.

− Pyrkimys siltojen rakentamiseen kulttuurin ja taiteen kautta on luontevaa Kulttuurirahastolle, toteaa Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

Suomen Kulttuurirahasto on aiemmin tukenut maahanmuuttajien kotouttamista mm. Osallisena Suomessa -hankkeen kautta vuosina 2011−2013, Luetaan yhdessä -hankkeessa vuosina 2011-2014 sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoin ja myös maakuntarahastojen kautta. Pirkanmaan Kulttuurirahasto on rahoittanut Kulttuuriosuuskunta Uulun työtä vastaanottokeskuksissa Mänttä-Vilppulassa ja Punkalaitumella sekä Pohjaslahden koulussa vuosina 2012-2014

Apurahoja jaossa yli 25 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahat ovat haettavana 1.-30.10.2015. Taiteen aloilla tuetaan työskentelyä ja erilaisia hankkeita, tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Kulttuurirahaston hallitus on lisännyt apurahojen jakovaraa sekä keskusrahastossa että maakuntarahastoissa. Tällä hakukierroksella keskusrahaston jako nousee kaksi miljoonaa eli 25 miljoonaan euroon, ja maakuntarahastojen miljoonan eli 11,5 miljoonaan.
Eminentia ja Tieteen työpajat -erityisapurahat ovat haettavina edellisvuosien tapaan samoin kuin viime vuonna ensimmäistä kertaa myönnetyt Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat. Tieteen aloilla voi yhdistää palkallisen työsuhteen apurahaan hakemalla Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus -apurahaa.

Merkittävin muutos viime vuoteen on Katapultti-erityisapurahan lakkauttaminen. Sen tilalle kehitetään parhaillaan uutta tukimuotoa, jonka hakuajasta ilmoitetaan myöhemmin.  

Apurahojen haku tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.skr.fi/apurahanhakija, mutta hakemukset tulee lähettää myös allekirjoitettuna tulosteena perjantaihin 30.10. mennessä.

Kulttuurirahasto on mukana torstaina 1.10. järjestettävässä Säätiöpäivän päätapahtumassa Kansallismuseossa, jonne hakijat ovat tervetulleita apurahaklinikkaan klo 14-17.

Kaikille avoin Kulttuurirahaston apurahainfo pidetään Kansallismuseon auditoriossa keskiviikkona 14.10. klo 15.30 alkaen.

Lisätiedot:
www.skr.fi/apurahat
twitter.com/skr_fi
www.saatiopaiva.fi
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Juhana Lassila, puh. 6128 1230, jla@skr.fi