Turvallinen maa – turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten teatteriesitys

Turvallinen maa – turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten yhteinen teatteriesitys oikeista tarinoista, todellisista tilanteista

Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto on käynnistänyt turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön kohtaamisia edistävän Turvallinen maa –hankkeen syksyllä 2016. Hankkeen tavoitteena on lisätä tarinoiden avulla yhteistä ymmärrystä ja kontakteja Kymenlaaksoon sijoitettujen turvapaikanhakijoiden ja maakunnan asukkaiden välille. Turvapaikanhakijoiden tarinoita ja kokemia tilanteita visualisoidaan teatterin keinoin yhdessä suomalaisten teatterintekijöiden kanssa. Hankkeen aikana rakentuva yhteinen teatteriesitys kertoo Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden omista kokemuksista maidensa turvallisuustilanteesta.

Teatteriesitys toteutetaan Kouvolassa olevan Monikulttuurikeskus Saagan sekä Kotkassa sijaitsevan Monikulttuurisen toimintakeskus Myllyn yhteisproduktiona. Esityksen ohjaa teatteriopettaja Piia Kleimola. Turvallinen maa –esityksen ensi-ilta on YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vuosipäivänä lauantaina 10.12.2016 Kouvolassa. Esitys nähdään Saagan ja toimintaryhmä Herää!n tapahtumapäivän seminaariosuuden päätteeksi. Esityksiä on loppuvuoden aikana sekä Kouvolassa että Kotkassa.

Turvallinen maa –esityksen toteutuskeinoina käytetään teatteria, draamaa, musiikkia, liikettä sekä valo-, ääni- ja kuvatekniikkaa. Kaikki teatterin tekemisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan, aiempaa kokemusta tai kielitaitoa ei edellytetä. Esityksessä jokainen käyttää omaa äidinkieltään. Tulkkeja on käytettävissä tarpeen mukaan. Turvallinen maa -hanketta hallinnoi Toimintavoima Oy.

Lisätietoja:
Asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, eunimi.sukunimi@skr.fi
Toimintavoima Oy / Piia Kleimola, 040 548 8016, etunimi.sukunimi@toimintavoima.fi
Monikulttuurikeskus Saaga, Kouvola / Taina Vainio 040 5170525, Satu Kurri 040 5759296,
saaga.tiedotus@gmail.com
Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly, Kotka / Wolfgang Ludwig, 045 603 3606, etunimi.sukunimi@mylly.eu

Väriä kaupunkiin muraalien muodossa

Muraaleita eli seinämaalauksia ilmestyy tällä hetkellä katukuvaan ympäri Suomen. Yksi niiden puolestapuhujista on Yhteismaa ry, joka pyrkii Lisää katutaidetta Helsinkiin -hankkeessaan paitsi tuomaan Helsingin kaupunkikuvaan väriä, myös tekemään muraaleiden maalaamisesta entistä helpompaa.

– Monissa muissa maissa maalauksia saa tehdä vapaammin, mutta Suomessa pohditaan paljon esimerkiksi liikenteen häiriintymistä ja säiden vaikutusta kun mietitään, millaisia maalauksia saa tehdä, Yhteismaan Jaakko Blomberg kertoo.

Hanke alkoi keväällä kilpailulla, jossa kerättiin ehdotuksia töiden sijoituspaikoiksi.  Kilpailun tuloksena Helsinkiin toteutetaan syksyn 2016 ja kesän 2017 aikana kolme muraalia. Syyskuussa 2016 ehtivät jo valmistua teokset Kannelmäkeen ja Roihuvuoreen.

Roihuvuoren muraali

Roihuvuoren muraaleja

 

Malli kaikkien käyttöön

Tavoitteena on luoda malli katutaiteen tekijöille esimerkiksi lupien hakemiseen.

– Haluamme saada aikaan selkeän sopimusmallin, jota kaikki halukkaat voivat hyödyntää.

Tarkoituksena on luoda ohjeet kahdelle erilaiselle toimintatavalle: tilaustyönä toteutettavaan ja itse tehtävään maalaukseen.

– Yksi iso asia on omistajuus: kuka omistaa muraalin, kenen vastuulla on huolehtia siitä ja kuka saa päättää maalauksen kohtalosta kymmenen vuoden päästä?

Blomberg on huomannut myös ajatuksen töiden väliaikaisuudesta herättävän hämmennystä Suomessa. Huolta aiheuttaa esimerkiksi maalausten haalistuminen ja mahdolliset töhryt. Blomberg ei kuitenkaan näistä murehtisi.

– Usein esitetty kysymys on, että mitä maalaukselle tapahtuu vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Ajatellaan, että töiden pitäisi olla ikuisia, mutta jos teos alkaa haalistua, niin sittenhän siihen voi maalata jotain uutta päälle.

Blomberg ei myöskään pidä vakavana ongelmana sitä, jos työ ei miellyttäisikään.

– On vaikea nähdä, että vaikkapa Itä-Pasilassa asukkaat haluaisivat ehdottomasti pitää kaikki seinät harmaina. Ja voihan sen seinän aina maalata takaisin harmaaksi, jos kuva ei miellytä.

Klaneettitien muraaleja

Klaneettitien muraalitaidetta

Hienot työt voittavat epäilijät puolelleen

Yhteismaan toimijat haluavat myös muuttaa katutaiteen mainetta vaihtoehtokulttuurina.

– Aiheet voivat olla mitä tahansa ja pintoja voi käyttää monella tapaa, jolloin kuvista tulee osa ympäristöä.

Blombergilta löytyy kuitenkin myös ymmärrystä epäilijöille.

– Suuri osa suomalaisista ei ole nähnyt yhtään hyvää seinämaalausta.

Yhteismaan teettämien töiden tavoitteena onkin näyttää, miten hienoa ja monipuolista katutaide voi olla. Hän uskoo hienojen toteutettujen maalausten olevan paras tapa voittaa epäilyt ja saada useamman näkemään, millaisia mahdollisuuksia katutaiteella on.

– Tämä on vasta päänavaus. Esimerkiksi Buenos Airesissa muutama taiteilija maalasi muraalin, ja sitten niitä alettiin haluta ympäri kaupunkia. Ehkä niin voisi käydä Suomessakin.

Kuvissa Yhteismaa ry:n hankkeessa Kannelmäkeen ja Roihuvuoreen toteutetut työt.

Teksti: Jenni Heikkinen
Kuvat: Harri Tahvanainen

Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtajaksi Riitta Pyykkö

Suomen Kulttuurirahaston uudet luottamushenkilöt

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on valinnut säätiön uudeksi puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.10.2016–30.9.2017 vararehtori Riitta Pyykön Turun yliopistosta. Hallituksen uusina jäseninä aloittivat kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi ja kliinisen farmakologian professori Mikko Niemi, molemmat Helsingin yliopistosta.

Hallituksessa jatkavat professori Pertti Haaparanta Aalto yliopiston Taloustieteen laitos Economicumista,johtaja Hanna Hiidenpalo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elosta, kirjailija Jari Järvelä Kotkasta, näyttelijä, teatteritaiteen tohtori Jussi Lehtonen Suomen Kansallisteatterista, professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta, professori Ari Sihvola Aalto yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta, Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomen toimitusjohtaja Jari Sokka, toimitusjohtaja Aino Turtiainen-Visala Fazer Konserttitoimisto Oy:stä ja Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen Hämeenlinnasta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja perättäisiä toimikausia voi olla enintään kolme.

Kulttuurirahaston hallintoneuvoston esimiehenä jatkaa kauppatieteen maisteri Asmo Kalpala. Hallintoneuvostoon on valittu uusina jäseninä akatemiaprofessori Elina Ikonen, akatemiaprofessori Jukka Jernvall, taiteilija Tuula Lehtinen Tampereelta, tanssija-koreografi Tiina Lindfors Turusta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana jatkaa maakuntajohtaja Asko Peltola, varapuheenjohtajana professori Jaana Tähtinen ja jäseninä yhteiskuntatiet. maisteri Siru Ahopelto, toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen sekä toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen.
 

Jousisoittimia haettavana soitinkokoelmasta

Kulttuurirahasto julistaa haettavaksi seuraavat jousisoittimet soitinkokoelmastaan:

Viulut
Giovanni Battista Guadagnini I, Milano 1754
Franco Simeoni I, Treviso 1990
Andrea Robin-Frandsen, Angers 1996
Antonio Capela, Lissabon 1981
Tuntematon, “S.S. Utinensis 1741”

Alttoviulu
Felice Guadagnini, Torino 1856

Sello
Claude Pierray, Pariisi 1714

Soitinlainojen hakuaika on 3.-21.10.2016.

Soitinten laina-aika on noin viisi vuotta joulukuusta 2016 alkaen.

Hakemukset lähetetään osoitteella:
Suomen Kulttuurirahasto, Soitinkokoelma,
PL 203, 00121 Helsinki.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää selvitys taiteellisesta toiminnasta ja suoritetuista opinnoista.

Lisätietoja: www.skr.fi/soitinlainat

Kulttuurirahaston apurahoja jaossa 25 miljoonaa euroa

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahat vuodelle 2017 ovat haettavana 1.−31.10.2016. Kulttuurirahaston vuoden 2017 jako nousee 37 miljoonaan euroon, josta keskusrahaston osuus on 25 miljoonaa ja maakuntarahastojen 12 miljoonaa euroa. Hallitus päätti lisätä maakuntarahastojen jakoa puolella miljoonalla, keskusrahaston jako pysyy ennallaan.

Tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Taiteen aloilla tuetaan työskentelyä ja erilaisia hankkeita, haettavana ovat myös Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahat. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Taiteilijoita kannustetaan hakemaan myös residenssiapurahoja.

Eminentia ja Tieteen työpajat -erityisapurahat ovat haettavina edellisvuosien tapaan. Tieteen aloilla tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus -apuraha tarjoaa mahdollisuuden yhdistää apuraha palkalliseen työsuhteeseen. Kulttuurirahasto kannustaa laajempien tutkimushankkeiden rakentamiseen erityisesti farmasiassa, maatalous- ja metsätieteissä, ympäristötieteissä sekä kauppatieteissä.

Kulttuurirahasto siirtyy paperittomaan hakuun

Apurahojen haku tapahtuu verkossa osoitteessa www.skr.fi/apurahanhakija. Hakemus tulee jättää järjestelmään viimeistään maanantaina 31.10. Haku on ensimmäisen kerran kokonaan paperiton, eli hakemuksia ei enää tarvitse tulostaa ja postittaa.

”Hakemustemme arviointiin osallistuu vuosittain miltei sata ulkopuolista asiantuntijaa luottamushenkilöidemme lisäksi. He kaikki tekevät työnsä korvauksetta. Päätimme jo aikaa sitten, että siirrymme paperittomaan hakuun vasta, kun merkittävä osa arvioitsijoistamme on valmis lukemaan hakemuksia pelkästään verkossa. Tänä vuonna lähes 90 % tieteen ja taiteen asiantuntijoista ilmoitti voivansa sen tehdä”, asiamies Juhana Lassila kertoo.

Keskusrahaston apurahat jaetaan perinteisesti vuosijuhlassa 27.2.2017.

Kaikille avoin Kulttuurirahaston apurahainfo pidetään Helsingin Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa keskiviikkona 12.10. klo 16.30 alkaen.

Lisätiedot:
www.skr.fi/apurahat
twitter.com/skr_fi
www.youtube.com/kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Juhana Lassila, puh. 6128 1230, jla@skr.fi

Varsinais-Suomen Säätiöpäivä 1.10. Hansa-korttelin Thalia-torilla

Säätiöpäivää vietetään 1.10. Hansa-korttelin Thalia-torilla klo 11-15. Päivän aikana kiinnostavaa ohjelmaa koko perheelle: musiikkia, tanssia, taidetta, tiedettä, yllätyksiä ja paljon tietoa säätiöistä ja niiden tekemästä työstä.

Säätiöpäivä on osa eurooppalaisten säätiöiden verkoston toimintaa, ja sen avulla pyritään kehittämään säätiöiden toimintaedellytyksiä koko Euroopassa. Säätiöpäivää vietetään noin 20:ssä Euroopan maassa. Säätiöt ovat tärkeitä tukijoita tieteelle, taiteelle, kulttuurille – ja meidän kaikkien tavalliselle arjelle. Säätiöiden tekemä työ on monille suomalaisille varsin tuntematonta. Säätiöpäivä onkin hyvä tilaisuus kertoa säätiöiden toiminnasta ja
saavutuksista.

Varsinais-Suomen Säätiöpäivän teemana yhteiskuntavastuu

Varsinaissuomalaiset säätiöt haluavat Säätiöpäivänä tuoda esiin erityisesti säätiöiden yhteiskuntavastuuta. Maakunnassa toimii noin 40 säätiötä ja rahastoa, joiden kautta kansalaiset voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Osa säätiöistä jakaa apurahoja ensisijaisesti tieteelliseen tutkimukseen, osa tukee taiteita ja kulttuuria. Avustuksia voidaan myöntää myös kotiseututyöhön, lastenkulttuuriin tai johonkin muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen. Osa säätiöistä ylläpitää jotain tärkeää toimintaa, kuten sairaalaa, kulttuurifestivaalia tai museota. On myös säätiöitä, joiden varoja käytetään esimerkiksi lapsiperheiden tai vähävaraisten tukemiseen.

Usein säätiöt ovat pelastajan roolissa rahoittaessaan hanketta, joka muualla olisi jäänyt toteuttamatta. Säätiöiden toimintatapa on joustava, minkä vuoksi säätiöt voivat toiminnassaan kuunnella sydämen ääntä. Ne kykenevät ottamaan myös riskejä ja näin rahoittamaan uusia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia avauksia, joiden tulokset selviävät vasta myöhemmin. Säätiörahoitus paikkaa julkisen rahoituksen aukot pitäen huolta moniäänisen ja värikkään yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Säätiöpäivän ohjelmassa varsinaissuomalaista tiedettä ja taidetta

Varsinais-Suomen Säätiöpäivän ohjelma koostuu varsinaissuomalaisten osaajien taidonnäytteistä. Säätiöpäivän estradilla nähdään nukketeatteria, tanssia, musiikkia – laajalla skaalalla varsinaissuomalaisia taiteilijoita. Tiede-aulassa
Thalia-torin toisessa kerroksessa tutkijat keskustelevat yleisön kanssa ajankohtaisista aiheista. Päivän aikana keskustelua mm. vastustuskyvystä ja lasten infektiosairauksista, muuttoliikkeistä ja siirtolaisuudesta, kielen
muuttumisesta ja murteista sekä ekologiasta ja ympäristökysymyksistä. Kaikki Säätiöpäivässä esiintyvät tutkijat ja taiteilijat ovat saaneet omaan toimintaansa avustuksia joiltakin mukana olevista säätiöistä. Varsinais-Suomessa toimii
sekä suomen- että ruotsinkielisiä säätiöitä, joten myös Varsinais-Suomen Säätiöpäivää vietetään kahdella kotimaisella. Tapahtuman juontajana toimii Markku Heikkilä.

Säätiöpäivässä mukana:
Aboa Vetus & Ars Nova /Matti Koivurinnan säätiö, Johanna och G.A.Petrelius stiftelse för hjälpbehövande barn och ungdom, Lounais-Suomen Partiosäätiö, Pro Manillasäätiö, Saaren Kartano / Koneen Säätiö, Siirtolaisuusinstituuttisäätiö,
Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Hemmet i Åbo, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais Suomen rahasto, Suomen MS-säätiö, Svenska kulturfonden, TOP-säätiö, Turun Mikrobiologien Tiedesäätiö,
Turun Yliopistosäätiö, TYKS-säätiö

Säätiöpäivän ohjelma:

Säätiöpäivän estradilla:
Säätiöpäivän avaus: Tuomo Lähdesmäki Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksen pj.
Puheenvuoro siirtolaisuudesta Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituuttisäätiön johtaja
Litteratur: Orden dansa, Ylva Perera
Esineteatteri: Trafika, Teatteriduo Livsmedlet
Partiosäätiö esittäytyy
Lasten infektiosairaudet, haastattelussa Olli Ruuskanen, professori
Musiikkia ja tanssi-improvisaatiota: Espanjalaiset tuulet, Duo Kaari
Lastensyövän tutkimus ja hoito, haastattelussa Toivo T. Salmi, professori ja lastentautien erikoislääkäri
Tanssia: Viides taivas, Aurinkobaletti
Asiaa ihmisen vastustuskyvystä, haastattelussa Sirpa Jalkanen, akateemikko
Klassista musiikkia & tanssia: Suomalainen vieraanvara, Artsoppa & Tanssiteatteri ERI

Säätiöpäivän infonurkkaus:
Löydät infopisteeltä säätiöiden edustajia!
Työpaja: Unelmien sanat, Turun Sanataideyhdistys
Sairaalaklovnit ilahduttavat yleisöä
Turun Sarjakuvakerho piirtää yleisön kanssa

Tiede-aula (Thalian 2. kerros):
Kulttuuri ja sen muuttuminen:
Siirtolaisuus: Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinsituutin johtaja
Ruotsinsuomalaisus: Juha Tainio, verkostotutkija & toimittaja
Digital kompetens som en del av allmänbildningen: Linda Mannila, forskare
Arkeologiset löydökset: Kim Krappala, arkeologi
Puhuttu kieli ja kielen muuttuminen : Tommi Kurki, dosentti
Synnyttäminen ja kätilötyö 1700-luvulla: Kirsi Vainio-Korhonen, professori

Terveys ja lääketiede:
Lasten infektiosairaudet: Lauri Ivaska, lääketieteen lisensiaatti & Aino Ruohola, dosentti
Hjärnforskning, minnet och minnesträning: Matti Laine, professor
Luonnontieteet:
Ekologia ja ympäristökysymykset Timo Vuorisalo, dosentti
Materialvetenskap + celler = sant Ronald Österbacka, professor

Ohjelma kokonaisuudessaan aikatauluineen Säätiöpäivän Facebook-tapahtumassa. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

Lisätietoja:
Erica Ås, tapahtumatuottaja: tapahtumatuottajaerica@lempitapahtumat.fi
Satu Kankaristo: satu@lempitapahtumat.fi

www.saatiopalvelu.fi/saatiopaiva

Varsinais-Suomen Säätiöpäivä Facebookissa

Varsinais-Suomen Säätiöpäivän työryhmä:
Hanna Nurminen, Koneen Säätiö
Henrik Karlsson, Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet
Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituuttisäätiö
Ulrika Grägg, Stiftelsen för Åbo Akademi
Lasse Svens, Stiftelsen för Åbo Akademi
Åsa Rosenberg, Svenska Kulturfonden
Timo Vuorisalo, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais Suomen rahasto

Pirkanmaan alueellinen Säätiöpäivä 1.10.2016

Pirkanmaan alueellinen Säätiöpäivän tapahtuma järjestetään 1. lokakuuta 2016 kello 12–15 Finlaysonilla Siperian aukiolla. Silloin kymmenen tieteen, taiteen ja kulttuurin aloilla toimivaa pirkanmaalaista säätiöitä esittelee toimintaansa ja tuo mukanaan mielenkiintoisia esiintyjiä.

Säätiöistä mukana ovat Aimo Tukiaisen Purnun Säätiö, Eino Salmelaisen Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Jalmari Finnen Säätiö, Kustaa Hiekan Säätiö, Majaoja-säätiö, Pro Musica Säätiö, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto ja Tampereen Oopperatoimintasäätiö.

Tapahtuman esiintyjät ovat säätiöiden tukemia taiteilijoita ja tieteentekijöitä. Musiikkia esittävät Iidamari Ahonen (viulu) ja Maila Böhm (piano); Osuma Ensemble; Petra Käppi (irimba eli tansanialainen sormipiano) ja Pekko Käppi (jouhikko); Laura Moisio (laulu ja kitara) sekä Tampereen Oopperan kuoro johtajanaan Petra Perttula. Lisäksi kauppatieteen tohtori Elina Närvänen kertoo Kuluttajakansalaiset aktiivisina ruokahävikin vähentäjinä -tutkimuksesta ja Petra Käppi Kulttuuriosuuskunta Uulun Encounters – Kohtaamisia -hankkeesta, jossa valtaväestö ja vastaanottokeskuksissa asuvat ihmiset kohtaavat taiteen parissa.

Säätiöpäivä on kaikille tarkoitettu Euroopan laajuinen tapahtumapäivä, jolloin säätiöt kertovat hyvää tekevästä työstään. Suomessa Säätiöpäivä järjestetään nyt kolmannen kerran.

Lisätietoja:
Esa Halme, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston puheenjohtaja, esa.halme@pirkanmaa.fi
Silja Minkkinen-Poikolainen, Pirkanmaan rahaston asiamies, silja.minkkinen-poikolainen@skr.fi
 

Laulaja ja lauluntekijä Laura Moisio oli yksi Pirkanmaan Säätiöpäivän esiintyjistä.

Oiva Ketonen -seminaari 15.11.2016

Oiva Ketonen -seminaari yrittäjyyden tulevaisuudesta Pohjanmaalla järjestetään tiistaina 15.11.2016 klo 18.00 Vaasan yliopistolla (Tritonian Nissi-auditorio, Yliopistonranta 7).

Ohjelma
Tilaisuuden avaus: Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson
Luennot
Miksi Suomessa ja Pohjanmaalla kannattaa yrittää, toimitusjohtaja Leena Mörttinen, Perheyritysten liitto
Yrittämisen haasteet ja riskit Pohjanmaalla, toimitusjohtaja Pasi Tuominen, Wapice Oy
Kommentti: professori Jussi Kantola
Keskustelua
Päätössanat: Asiamies Mika Virkkala, Etelä-Pohjanmaan rahasto

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Tervetuloa!

Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen (1913–2000) oli merkittävä suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Ketosen laaja-alaisen ajattelun perinteen vaalimiseksi Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto ja Vaasan
yliopisto järjestävät joka vuosi Oiva Ketonen -luennon.

PoDoCo-apurahojen haku alkanut

Tohtorikoulutettujen ja elinkeinoelämän PoDoCo -yhteistyöohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti.

Yksittäisen PoDoCo-projektin kokonaispituus on 1-2 vuotta ja se jakautuu kahteen 6-12 kuukauden osaan. Aluksi on säätiörahoitteinen tutkimusvaihe ja sitä seuraa samanmittainen yrityksen rahoittama soveltava vaihe. PoDoCoa voi hyödyntää toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja siihen voi ilmoittautua kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

PoDoCo-ohjelman apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen, jonka toteuttavalle tohtorille haetaan rahoitusta mukana olevilta säätiöiltä. Säätiöt myöntävät ohjelmaan valituille työskentelyapurahan vuodeksi tai puoleksi vuodeksi. Vuosiapurahan suuruus on 28.000€.

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 15.9–31.10.2016. Haun tulokset julkaistaan viimeistään joulukuussa 2016.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 13 apurahaa. Seitsemän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin 700 000 euroa vuodelle 2016. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Tekniikan Edistämissäätiö,  Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa
www.podoco.fi
Ohjelmapäällikkö Essi Huttu, essi.huttu(at)dimecc.com, puh. +358 40 840 9259

 

Taide toiseen -apuraha kiinnosti yhteisöjä ja taidelaitoksia

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt ensimmäiset Taide² -apurahat. Apurahoja myönnettiin yhteensä 660 000 euroa neljälle hankkeelle, joiden toteuttajat ovat Vantaan taidemuseo Artsi, Hämeenlinnan kaupungin Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, Suomen Metsämuseo Lusto sekä Viitasaaren kesäakatemia.

Suomen Kulttuurirahaston Taide² -apurahat olivat haettavana helmi-maaliskuussa 2016 ensimmäistä kertaa. Apuraha suunnattiin taiteen alan rekisteröidyille yhteisöille, säätiöille ja julkisille taidelaitoksille, joita kannustettiin yhteistyöhön keskenään tai vapaiden toimijoiden kanssa.

Taide² -apurahahakemuksia jätettiin hakuaikana 263, joista 12 valittiin toiselle kierrokselle. Hakemusten jatkokehittelyn jälkeen apuraha myönnettiin neljälle. ”Hakemuksia tuli ilahduttavan paljon, monipuolisesti eri taiteenaloilta”, kertoo Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Taide² -apuraha on tarkoitettu laajamittaisiin taiteellista tuotantoa uudistaviin hankkeisiin, jotka pyrkivät lisäämään ja monipuolistamaan taiteen laatua sekä laajentamaan taiteen yleisöpohjaa. Apurahalla halutaan mahdollistaa taiteellisen tuotannon pidempiaikainen suunnittelu- ja valmistelutyö sekä laajamittainen toteutus. ”Toivoimme hakemuksia, joissa on suunniteltu uusia yhteistyön malleja vapaan kentän ja olemassa olevien instituutioiden välille, myös kansainvälisesti”, Ruohonen kertoo.

”Valituilla hankkeilla on innostavan idean lisäksi selkeä suunnitelma taiteen yleisöjen lisäämiseksi ja tuotantorakenteiden uudistamiseksi. Nämä seikat yhdessä johtavat toivottavasti taiteellisesti korkealaatuisiin hankkeisiin”, Ruohonen kuvaa.

Taide toiseen -apuraha neljälle

Seinähullu Vantaa
Vantaan taidemuseo Artsin Seinähullu Vantaa -hankkeessa luodaan kaksitoista muraalia eli suurikokoista maalausta talojen päätyseiniin neljään kaupunginosaan Vantaalla. Tekijöinä on kotimaisia ja ulkomaisia taiteilijoita ja työryhmiä. Lisäksi kaksi teosta ideoidaan ja tehdään kotimaisten taiteilijoiden ja paikallisten asukkaiden työpajoissa, joita sparraavat ulkomaiset katutaiteen huippunimet.

”Seinähullu Vantaa elävöittää kaupunkikuvaa ja tuo taiteen lähelle asukkaita. Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu, että katutaide parantaa alueiden mainetta, asukkaiden viihtyvyyttä sekä sitoutumista asuinympäristöön”, kertoo Artsin johtaja Kati Huovinmaa.
 
Hankkeen työpajatoiminnassa, viestinnässä ja toteuttamisessa hyödynnetään katutaiteen erityisosaajien Street Art Vantaan ja G-Rexin osaamista sekä kaupunkiaktivismin ammattilaisia.

Hanke jatkaa Vantaalla käynnissä olevaa katutaidetoiminnan kehittämistä tiiviissä yhteistyössä Vantaan kaupungin eri toimijoiden sekä kiinteistöjen omistajien, erityisesti Y-säätiön kanssa.

RRR Rajoja rikkovat residenssituotannot
Hämeenlinnan kaupungin Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin RRR Rajoja rikkovat residenssituotannot -hankkeessa taiteilija ja esimerkiksi urheilun, tieteen, liike-elämän tai muun alan osaaja työskentelevät työparina yhdessä lapsi- tai nuorisoryhmän kanssa tavoitteenaan tuottaa taiteellinen teos. Hankkeita toteutetaan myös osahankkeina, yhteistyössä kymmenen lastenkulttuurikeskuksen kanssa eri puolilla Suomea.
Työpareja nimetään 15 ja ne valmistelevat teoksia erilaisissa paikallisissa tiloissa kuten leikkipuistoissa, tehdashalleissa tai vaikkapa taloyhtiön kerhohuoneissa. Tarkoituksena on, että paikka tuo oman innoituksensa taiteelliseen prosessiin. Muutamissa osahankkeissa paikat on valmiiksi valittu, osassa taiteilija on itse mukana valitsemassa kohdetta.
Kokemuksista kootaan julkaisu, jossa taiteellinen prosessi ja residenssituotantomalli kuvataan ja mallinnetaan. Julkaisua jaetaan mm. Lastenkulttuurikeskusten liiton sekä Kuntaliiton kautta.

Myrskyn merkit
Suomen Metsämuseo Luston hankkeessa Myrskyn merkit tuotetaan uudelleen hyödynnettävä myrskykonsepti: prosessikuvaus taiteen, tieteen ja kulttuurin törmäytyksestä ja siinä saaduista oppimiskokemuksista. Konsepti yhdistää eri alojen sisältöjä ja tekemisen tapaa, haastaa totuttuja prosesseja ja on jatkossa sovellettavissa muihin teemoihin ja muille toimijoille.

Myrskykonseptin avulla hankkeessa toteutetaan uusia yleisöjä etsivä näyttelyllinen ja toiminnallinen Myrskyasema: eri taiteenlajien, luonnontieteen ja kulttuurintutkimuksen tulkinta myrskystä ja sen kokemisesta. Se on kulttuurihistoriallisten museoiden esittämistavan mukaisesti juonellinen, mutta taiteen tapaan teosmainen kokonaisuus, johon voi tutustua esimerkiksi museo-, luonto- ja tiedekeskustiloissa ja joka voi jatkaa elämäänsä kiertämällä muuallakin. Myrskyaseman teokset valottavat muun muassa myrskyjen historiaa ja tulkintaa kansanperinteestä tähän päivään, myrskyjen syntymistä sekä ihmisten myrskykokemuksia ja -muistoja.

Hankkeeseen liittyy myös verkossa ja luonnossa nähtäviä osia. Hankkeen työryhmällä on monipuolista asiantuntemusta kuvataiteen, teatteritaiteen, meteorologian, kansatieteen, folkloristiikan, Suomen historian, museologian, valokuvauksen, viestinnän, teknologian ja käsikirjoittamisen alalta. Hankkeessa hyödynnetään Luston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran myrskykokemusten keruussa tallennettua aineistoa. Tallentamiseen voi osallistua 30.9.2016 asti osoitteessa www.finlit.fi/myrsky.

Lusto – Suomen Metsämuseo on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo, joka tallentaa, tutkii ja edistää suomalaista metsäsuhdetta, sen vahvistumista ja ilmenemismuotoja.

Huoltamo: Musiikin aika

Viitasaaren kesäakatemian Huoltamo: Musiikin aika -hankkeen tarkoituksena on edistää nuorten taiteen ammattilaisten valmiuksia toimia nykytaiteen kansainvälisellä kentällä, kohdata yleisöjä ja näin parantaa heidän yhteistyö- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Tätä toteutetaan esimerkiksi työpajojen, kurssien, residenssitoiminnan, yleisötilaisuuksien ja konserttien kautta. Hankkeessa laajennetaan osaajien ja opiskelijoiden piiriä nykymusiikista muihin taiteen muotoihin sekä toteutetaan merkittäviä nykymusiikin klassikkoteoksia, joita kuullaan Suomessa harvoin tai ei koskaan.

Hanke ryhmittyy kolmen pääteeman ympärille, jotka ovat autonomia ja vuorovaikutus, digitaalisuus ja hybridit sekä tulevaisuuden kuratointi. Hanke tekee yhteistyötä mm. Sibelius-Akatemian, Korvat auki ry:n sekä Music Finlandin kanssa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, johanna.ruohonen(at)skr.fi

Vantaan taidemuseo Artsi, Kati Huovinmaa, kati.huovinmaa(at)vantaa.fi

Hämeenlinnan kaupunki, Lasten ja nuorten taidekeskus ARX, palvelupäällikkö Noora Herranen, noora.herranen(at)hameenlinna.fi

Suomen Metsämuseo Lusto, vt. näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi, 050 328 9644 ja intendentti Leena Paaskoski, leena.paaskoski(at)lusto.fi
Viitasaaren kesäakatemia, taiteellinen johtaja Johan Tallgren, johan.tallgren@musiikinaika.org, 040 724 6345 ja toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen, vilja.ruokolainen(at)musiikinaika.org