Satakunnan rahaston palkinto kirjailija Arttu Tuomiselle
Satakunnan rahaston palkinto myönnettiin tänä vuonna kirjailija Arttu Tuomiselle. Tuominen on porilainen vuonna 1981 syntynyt dekkarikirjailija. Hänen esikoisteoksensa julkaistiin vuonna 2015 ja viime vuonna häneltä ilmestyi jo kymmenes romaani. Kotimaan julkaisujen lisäksi Tuomisen teosten käännösoikeuksia on myyty seitsemään Euroopan maahan. Kustannusosakeyhtiö Otavalle hiljattain siirtynyt kirjailija tunnetaan psykologisesti syvällisistä ja koukuttavista rikosromaaneistaan, joka yhdistelee kirjoissaan taitavasti jännitystä, vahvoja henkilöhahmoja ja yhteiskunnallisia teemoja. Hänen kirjansa ovat keränneet laajaa kiitosta niin kriitikoilta kuin lukijoilta, mikä on tehnyt hänestä suomalaisen rikoskirjallisuuden kärkinimen.
Kuva: Sohvi Kekki
Kärkihankeapuraha RaumArs:n taidetalon toiminnan kehittämiseen
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankerahoitus myönnettiin tänä vuonna RaumArs ry:lle. Kärkihankerahoituksena yhdistykselle myönnettiin 40 000 euroa taidetalon toiminnan alueelliseen kehittämiseen ja elävöittämiseen. RaumArs:n visiona on luoda taidetalosta yhteinen tila, jossa taide, yhteistyö ja luovuus voivat kukoistaa.
Kuvassa kirjailija/kuvataiteilija Suvi Nurmen ja teatteriohjaaja Roscha A. Säidowin kirjoitus- ja animaatiotyöpajat Sepän salissa heinäkuussa 2024. Kuva: Hannele Kolsio
Lähes 30 vuotta toimineen RaumArs ry:n tehtäväkenttä on alkuvuodesta laajentunut kansainvälisen yhteisötaiteen residenssitoiminnasta myös vaihtuviin näyttelyihin ja omaan galleriaan Rauman kaupungilta vuokrattuun nk. Sepän taloon, josta kuoriutui Taidetalo RaumArs. Kärkihankeapurahan saa RaumArs, mutta siitä hyötyvät kaikki. Raumalaisen yhdistyksen toiminta pitää sisällään tuhansia tarinoita taiteesta ja sen tekemisestä niin kansainvälisellä kuin paikallisellakin tasolla. Se yhdistää ihmisiä taiteeseen, luo kohtaamisia ja synnyttää uutta. Jotta tämä kaikki onnistuisi, tarvitsemme ihmisiä – tämä apuraha mahdollistaa mm. gallerian avoinnapidon ja tuo toimintaan jatkuvuutta. ”Saamamme kärkihankeapuraha on ennen kaikkea ylistys taiteelle ja sen tarpeellisuudelle ja olemme siitä erittäin kiitollisia” toteaa RaumArs:n johtaja Hannele Kolsio.
Kuvataide, lääketiede ja säveltaide saivat tuttuun tapaan eniten rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 47 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 6 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 12 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin kuvataiteisiin (146 000€), lääketieteeseen (126 500€), säveltaiteisiin (121 500€) ja luonnontieteisiin (83 500€). Kappalemääräisesti eniten apurahoja myönnettiin Poriin (21 kpl), Raumalle (7 kpl) ja Turkuun (5 kpl).
Tänä vuonna tieteen ja taiteen apurahat jakautuivat euromääräisesti tasan, puolet tieteelle ja puolet taiteelle. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 18 apurahaa ja taide 29 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 14 000 euroa. Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 280 hakemusta, joiden summa oli ennätyksellisen suuri, yhteensä noin 5,8 M€. Hakusumma nousi edellisvuodesta lähes 15 prosenttia.
Etelä-Savon rahasto toteuttaa syksyn 2025 aikana lukukulttuuria edistävän Lukujuhlaa!-hankkeen yhteistyössä Moomin Characters Ltd:n ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tapahtumakokonaisuus on osa Muumien 80-vuotisjuhlavuotta. Tove Janssonin ensimmäinen muumikirja, Muumit ja suuri tuhotulva, ilmestyi 1945. Juhlavuoden teemana on Muumitalo ja kaikki, mitä se edustaa. Aina avoimena oleva ovi nostaa esiin erityisen ajankohtaisen Muumien sanoman: yhteenkuuluvaisuuden tunteen ja joukkoon kuulumisen juuri sellaisena kuin kukin on.
Hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten omaehtoista lukemisharrastusta sekä innostaa perheitä yhteisölliseen lukemiseen. Myönteinen lukukulttuuri ruokkii ajatusta lukemisen mahdollisuuksista niin hyödyn kuin huvin osana. Lukukulttuurin edistäminen on koko kaupungin ja yhteiskunnan asia, aivan samaan tapaan kuin liikunnan hyötyjen ymmärtäminen ja hyväksyvän ilmapiirin rakentaminen kaikelle liikkumiselle.
Lukujuhlaa!-hankkeen tapahtumakokonaisuuteen kuuluvat luennot Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin kirjastoissa sekä Suuri elokuunjuhla -tapahtuma Mikkelipuistossa lauantaina 23.8.2025. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia ja sopivat koko perheelle. Hankkeen toteuttaa Volat Oy.
Suurapuraha metsävalokokemuksien kehittämiseen
4Light -työryhmä
Etelä-Savon rahaston metsätieteiden suurapuraha, 100 000 euroa, myönnettiin apulaisprofessori Tuula Jyskeelle ja 4Light-työryhmälle metsän valotutkimukseen pohjautuvien ja ihmisten palautumismahdollisuuksia tukevien metsävalokokemuksien kehittämiseen Punkaharjulla. Hankkeen monitieteinen lähestymistapa yhdistää metsän fotoniikan, valaistuksen, sisätilojen (virtuaalisten) metsän valojen hyvinvointivaikutusten sekä metsään liittyvien kulttuuristen näkökulmien tutkimuksen. Tavoitteena on kehittää uusimman teknologian avulla julkisissa sisätiloissa tapahtuvia ja palautumista edistäviä metsän valo- ja taidekokemuksia. Punkaharjun monipuoliset metsäalueet sekä metsämuseo Lusto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen ja jakamiseen.
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn ja hankkeisiin
Apurahoja henkilökohtaiseen työskentelyyn taiteen ja tieteen eri aloilla myönnettiin 20 yksityishenkilölle ja viidelle työryhmälle. Kuluapurahoja jaettiin 17 yhteisölle erilaisten hankkeiden toteuttamiseen.
Kokovuotisia apurahoja myönnettiin yhteensä 11 ja puolivuotisia kolme. Tieteen kokovuotisen, 36 000 euroa, sai fil. tohtori Jukka Mikkonen.Mikkonen analysoi filosofisen estetiikan menetelmin biologisen tutkimuksen ja luonnonsuojelun esteettisiä ulottuvuuksia lajien esteettisen vetovoiman ja tuntemattoman monimuotoisuuden näkökulmista. Väitöskirjatyöhön tarkoitetun apurahan, 32 000 euroa, saivat terveystiet. maisteri Reija Antikainen ja fil. maisteri Pinja Uotila.
Taiteen kokovuotisia 32 000 euron apurahoja myönnettiin yhdeksän. Sellaisen saivat kirjailija Mirkka Auvinen, valokuvataiteilija Harri Heinonen, korutaiteilija Alexandra Lindqvist, kuvataiteilija Raija Marttinen, diplomiviulisti Susanna Mieskonen-Makkonen, tait. maisteri Heta Pöyry, keramiikka- ja lasitaiteilija Outi Savolainen ja kuvanveistäjä Nadezda Zubareva.
Kuvanveistäjä Nadezda Zubarevan veistoksiin rakastuvat helposti sekä lapset että aikuiset. Ne ovat läpinäkyviä, kevyitä ja kestäviä, herättävät kysymyksiä ja yllättävät aisteja. ”Sadut herättävät mielikuvitusta ja kasvattavat empatiaa, ja jokaiselle lapselle löytyy lempiteos. Haluaisin, että juuri minun teokseni saisivat lapset leikkimään, kun he törmäävät niihin aulassa tai käytävällä ja kasvattaisivat heissä mielenkiintoa taidetta kohtaan”, toteaa Zubareva.
Kaikki puolivuotiset 16 000 euron apurahat myönnettiin taiteeseen. Apurahan saivat valokuvataiteilija Sami Funke, kirjailija Anne Leinonen ja kuvataiteilija AMK Ville-Pekka Vihma.
Merkittäviä apurahoja tapahtumille
Yhteisöille tarkoitettuja kuluapurahoja myönnettiin yhteensä 17. Suurimmat kuluapurahat, 20 000 euroa, myönnettiin Kantelinen Companylle Ilokuvafestivaalin 10-vuotisjuhlavuoden näytösten järjestämiseen, Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistykselle musiikkijuhlien järjestämiseen, Pro Events Mikkeli ry:lle kansainvälisen Festival X -tapahtuman järjestämiseen sekä VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:lle vapaaehtoistoimijoiden voimavaroja ja hyvinvointia tukevan taide- ja kulttuuritoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Festival X syntyi halusta luoda uuden ajan kulttuuritapahtuma, joka vastaa tämän hetken tarpeisiin: rauhoittumiseen, merkityksellisyyteen ja ihmisten väliseen yhteyteen. Se yhdistää musiikin, hyvinvoinnin ja kansainvälisen vuoropuhelun ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Tapahtuma ei ole vain konserttisarja – se on elämysviikko, joka kutsuu pysähtymään ja kohtaamaan niin itsensä kuin toisetkin ihmisenä, korkeatasoisen musiikin ja taiteen äärellä. Kuva: Anssi Mehtälä / Mikkelin Kaupunkilehti. (Kuvaa ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.)
Apurahoja haettiin yli 6,9 miljoonalla eurolla jakosumman ollessa 777 000 euroa. Jaettava euromäärä on noin 11 % haetusta määrästä. Taiteen osuus apurahoista oli 71 % ja eniten tukea saaneet alat olivat kuvataiteet (27 %), säveltaiteet (23 %) ja valokuva- ja elokuvataiteet (14 %). Tieteenaloista eniten tukea saivat maatalous- ja metsätieteet (50 %), humanistiset tieteet (34 %) sekä lääketieteet (16 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli n. 14 ja apurahojen keskisuuruus n. 18 000 euroa.
Etelä-Savon rahaston palkinto taiteilija, tuottaja Minttu Tamskille
Palkinto myönnetään teatterin taitajalle, luovien siltojen rakentajalle
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia
Minttu Tamski (s. 1990) on mikkeliläissyntyinen, Helsingin kautta rakkauden perässä takaisin Saimaan rannoille muuttanut teatterialan monityöläinen. Kulttuurituottajan tutkinnon Tamski suoritti Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) 2019 ja näyttelijäntyötä hän on opiskellut mm. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa. Monipuolinen osaaminen, rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat vieneet hänet monenlaisiin hankkeisiin eri puolille Etelä-Savoa.
”Pidän tätä suurena kunnianosoituksena tuottajien suurelle työlle, joka jää usein suurelta yleisöltä huomaamatta. Toki silloinhan tuottaja on onnistunut, jos tekee itsensä tarpeettomaksi!”
Minttu Tamski
Etelä-Savon rahaston palkinnonsaaja
”Olen utelias uusien asioiden suhteen ja sopeudun nopeasti erilaisiin tilanteisiin. Haluan hyödyntää omaa osaamistani tuottaakseni ilo ja hyötyä muille. Arvostan yhteisöllisyyttä ja pidän vapaan kentän kulttuuritoimintaa erityisen tärkeänä”, Tamski kertoo.
Raudanlujaa kokemusta on ehtinyt kertyä lukuisissa hankkeissa ja tehtävissä. Hän on ollut perustamassa Esittävän taiteen kollektiivi Kaukasusta ja Etelä-Savon musiikkiteatteriyhdistys Waulinkoa. Tuottajan ammattitaitoa ovat koulineet mm. Työväen Näyttämöpäivät, Museoiden yö, Hulivilikarnevaalit ja viimeisimpänä Via Crucis Mikkelissä. Esiintymisten ja tuottamisen lisäksi Minttu Tamski opettaa Mikkelin kansalaisopiston Vekkuliteatterissa ja on mukana Vekkuliteatteri ry:n sekä Tanssitaiteen tuki ry:n ylläpitämän Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen (ITAK) hallitustehtävissä.
Minttu Tamski kiittää lämpimästi Etelä-Savon maakuntarahastoa tunnustuksesta ja lupaa jatkaa aktiivista työtä kulttuurin parissa.
”Tämän palkinnon saaminen tuntuu uskomattomalta unelta! Olen todella kiitollinen Etelä-Savon rahastolle sekä kaikille, joiden kanssa olen ikinä tehnyt hommia. Pidän tätä myös suurena kunnianosoituksena tuottajien suurelle työlle, joka jää usein suurelta yleisöltä huomaamatta. Toki silloinhan tuottaja on onnistunut, jos tekee itsensä tarpeettomaksi!”
Pirkanmaan rahasto myönsi tänä vuonna kaksi 50 000 euron Kärkihanke-apurahaa. Mänttä-Vilppulan kaupunki sai apurahan Uusi kuvataiteen valtakunta -hankkeen toteuttamiseen, Norma Sokan nimikkoapurahana, ja filosofian tohtori, dosentti Ulla Nordfors Ruotsista Suomeen palautettujen pääkallojen kasvoennallistamista käsittelevään tutkimukseen.
Filosofian tohtori, dosentti Ulla Nordfors sai kärkihankeapurahan Ruotsista Suomeen palautettujen pääkallojen kasvoennallistamista käsittelevään tutkimukseen. Kuva: Harri Hinkka
Tänä vuonna jaettiin ensimmäiset apurahat uudesta Anja Virran nimikkorahastosta, joka tukee humanistisia pyrintöjä ja taidetta. Virran rahastosta myönnettiin apuraha filosofian maisteri Päivi Lukkarilalle kuvataiteilija Hilda Flodinista kertovan romaanin kirjoittamiseen.
Pirkanmaan Kulttuurirahasto jakaa vuosittain valmisteluapurahoja, jotka on tarkoitettu suurten ja tavallista vaativampien hankkeiden, kuten tapahtumien tai tutkimushankkeiden, suunnitteluun ja kehittämiseen. Tänä vuonna niitä jaettiin viisi. Saajat ovat Muodonmuutoksia ry, kuvataiteilija AMK Milla Neuvonen, Pirkanmaan Elokuvakeskus ry, Pirkkalaiskirjailijat ry ja Teatteri Telakka.
Suuri osa Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahoista myönnetään lahjoittajien toiveiden mukaisesti lääketieteelliseen tutkimukseen. Muista tieteenaloista tänä vuonna menestyi erityisesti psykologia, johon myönnettiin kaksi kokovuotista työskentelyapurahaa. Psykologian maisteri, valtiotieteen maisteri Kati Kajastus sai apurahan nuorten koulutuksen ja työvoiman ulkopuolelle jäämisen riskitekijöitä käsittelevään tutkimukseen ja filosofian maisteri Sonja Veistola miesten empatian kehitystä isyyteen siirtymisen aikana käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Ajankohtaiset aiheet heijastuvat apurahoihin – esimerkkinä terveystieteen tohtori Katariina Tuomiselle myönnetty apuraha tutkimukseen, joka käsittelee ikääntyneiden etäpäivätoiminnan hyvinvointivaikutuksia.
Taiteen kentällä apurahoilla tuetaan muun muassa taiteellista työskentelyä, soitinhankintoja ja kulttuuritapahtumien järjestämistä.
Kirjailija Anni Nupponen sain kokovuotisen apurahan kirjalliseen työskentelyyn. Kokovuotisen apurahan saivat myös kuvataiteilija Iida Sofia Fleming, Bachelor of Art Antti Pussinen ja kuvataiteilija AMK Liisa Tarleena Öhman.
Irmeli Näsäsen rahastosta jaettiin jälleen merkittäviä apurahoja nuorten solistien opintojen tukemiseen. Esimerkiksi musiikinopiskelijat Sauli Aaltonen ja Antti Pimiä saivat kumpikin 15 000 euron apurahan flyygelin hankintaan.
Klaudia Saariaho on yksi taiteilijoista, jotka osallistuvat Mänttä-Vilppulan kaupungin toteuttamaan kärkihankkeeseen Kuvataiteen valtakunta.
Kuvassa Saariahon teos Material Organism, 2025.
Kokovuotiseen työskentelyyn 23 apurahaa
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 180 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 30 173 606 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 112 ja hakusumma 24 723 632 euroa.
Kokovuotisia eli vähintään 9 kuukauden kokoaikaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhteensä 23, joista taiteen aloille 4. Vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 11, joista taiteeseen 8.
Tieteen aloille myönnettiin kaikkiaan 25 apurahaa ja palkinto, yhteensä 743 500 euroa, taiteen aloille 47 apurahaa, yhteensä 588 500 euroa. Tieteen ja taiteen perusopintoihin myönnettiin 8 apurahaa, yhteensä 28 000 euroa.
Noin 60 prosenttia apurahanhakijoista ja -saajista oli tamperelaisia, mutta vähintään yksi apuraha myönnettiin myös yhdeksään muuhun pirkanmaalaiseen kuntaan.
Pirkanmaan Kulttuurirahaston vuoden 2025 palkinto myönnettiin kemian professori Arri Priimägille valon ja aineen kohtaamisesta, rajoja ylittävistä tutkimusloikista.
Perjantaina Tampere-talossa järjestetty juhla oli Pirkanmaan rahaston 63. vuosijuhla.
Ennen vuosijuhlan alkua Pirkanmaan rahaston hoitokunnan jäsen Terhi Asumaniemi avasi Ninni Luhtasaaren ja Mikko Kallion näyttelyn Hylätyt ihmeet, muurahaiset päällekkäin. Kumpikin kuvataiteilija sai Pirkanmaan rahaston apurahan viime vuonna.
Juhlapuheen piti taiteen työelämäprofessori Miika Lipiäinen otsikolla Elämystalous addiktiotalouden vastakohtana.
Juhlassa esiintyivät musiikinopiskelija, klarinetisti Samuel Ahonen, musiikinopiskelija, viulisti Iidamari Ahonen ja pianisti Viktor Pellia.
Tampereen yliopistossa työskentelevä Arri Priimägi (s. 1980 Tallinnassa) on rohkea ja rajoja ylittävä tutkija, jonka tutkimusala sijoittuu kemian, materiaalitieteen ja fotoniikan leikkauspisteeseen.
Priimägi on perustanut kansainvälisen, monitieteisen ja korkeatasoisen Smart Photonic Materials -tutkimusryhmän, jota hän myös johtaa. Ryhmän tutkimus keskittyy pehmeisiin, valoon reagoiviin materiaaleihin, jotka muuttavat ominaisuuksiaan valon vaikutuksesta.
”Se on kuin antaisi materiaalille kaukosäätimen – valoa kohdistamalla voi saada materiaalin liikkumaan, muuttamaan muotoaan tai vuorovaikuttamaan uusilla tavoilla”, kuvaa Priimägi.
Priimägi ryhmineen tekee perustutkimusta, jonka kohteena olevia materiaaleja ja menetelmiä voidaan mahdollisesti soveltaa hyvin erilaisilla aloilla ja erilaisissa ympäristöissä, kuten pehmeässä robotiikassa, kehittyneissä optisissa järjestelmissä ja biolääketieteellisissä sovelluksissa. Konkreettisia sovelluskohteita voivat olla esimerkiksi itsenäisesti toimivat pehmeät robotit, lisätyn ja virtuaalitodellisuuden näyttöteknologia, ihmisen fysiologian mallintaminen, monimutkaisten sairauksien tutkiminen ilman eläinkokeita sekä älykkäät lääkeannostelijat.
Palkinto 2025
Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston vuoden 2025 palkinto myönnettiin kemian professori Arri Priimägille valon ja aineen kohtaamisesta, rajoja ylittävistä tutkimusloikista.
Kuva: Jonne Renvall
Priimägi on suorittanut maisterintutkinnon Tampereen teknillisessä yliopistossa 2004 ja tohtorintutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa 2009.
Vuoden 2019 alussa hänet nimitettiin Tampereen yliopiston professoriksi. Urallaan hän on työskennellyt myös Aalto-yliopistossa, tieteellis-teknillisessä Politecnico di Milano -yliopistossaja Tokion teknillisessä yliopistossa.
Priimägi on aktiivisesti etsinyt ja käynnistänyt uutta yhteistyötä Tampereen yliopistossa, Suomessa ja kansainvälisesti. Hän on saanut rahoitusta useista Europan tutkimusneuvoston (ERC) erittäin kilpailluista rahoitusohjelmista ja on tällä hetkellä mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä LIBER (Life-inspired Hybrid Materials) ja lippulaivahankkeessa PREIN (Photonics Research and Innovation).
Vuodesta 2024 Priimägi on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.
Kainuun rahasto sai tänä vuonna yhteensä 165 apurahahakemusta, mikä oli yli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemusten yhteenlaskettu kokonaissumma, 3,1 miljoonaa euroa, kasvoi puolestaan lähes miljoonalla eurolla.
Maakunnallisen Kärkihankeapurahan, 20 000 euroa, sai sotkamolainen Veikko Huovinen-seura ry. Seura julkaisee teoksen Huovisen kirjallisen perinnön vaikutuksesta suomalaiseen sanankäyttöön. Kirjassa käsitellään aihetta monipuolisesti kirjailijoitten sekä muiden kirjoittamisen ja taiteen ammattilaisten esseiden kautta. Teos julkistetaan 7.5.2027, jolloin Veikko Huovisen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Kainuun rahasto myönsi tänä vuonna yhden kokovuotisen apurahan, 32 000 euroa, kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomille taiteelliseen työskentelyyn, taiteilijaresidenssiin osallistumiseen ja näyttelyn järjestämiseen. Viime vuosina Niiranen on työskennellyt lähiluonnon ja paikalliskulttuurien merkityksien parissa. Hän on käyttänyt teoksissaan luonnosta kerättyjä materiaaleja punomalla sekä siirtämällä luonnon muotoja ja värejä kankaalle muun muassa ecoprintti-tekniikalla.
Kainuun rahasto painottaa apurahoissaan lasten ja nuorten kulttuuria, jota tuettiin tänä vuonna muun muassa kirjallisuuden kautta. Kuvittaja Ilja Karsikas sai apurahan metsä- ja luontosuhdetta käsittelevän lastenkuvakirjan kuvittamiseen. Kirjan keskeisiä teemoja ovat isovanhemman ja lapsen vuorovaikutus, yhdessä jaetut luontokokemukset ja erityisesti suhde puihin ja metsiin. Kirjailija, näyttelijä Karoliina Niskanen viimeistelee saamallaan apurahalla nuorille suunnatun romaanin käsikirjoituksen ensimmäisen version. Kirja käsittelee nuorten yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja pahoinvointia, mutta tuo esiin ystävyyden, unelmien ja seikkailun merkityksen.
Paltamolaislähtöinen äänisuunnittelija Saku Kämäräinen käsittelee ajankohtaista teemaa vihreästä siirtymästä tallentamalla muuttuvaa kainuulaista äänimaisemaa ja koostamalla siitä teoksen. Vihreä siirtymä on näkynyt ja kuulunut Kainuussa viime vuosina, kun esimerkiksi tuulivoimaa on alettu rakentaa. Kämäräinen taltioi ja tekee kenttä-äänityksiä alueilla, jotka mahdollisesti muuttuvat lähivuosina. Lopputuloksena on kainuulainen äänimaisemateos.
Kuva: Ilona Suomalainen
Tieteessä tukea saivat muun muassa taloustieteen ja eläinlääketieteen hankkeet. Kauppatieteiden maisteri Anna Smolander keskittyy väitöskirjassaan datakeskuksiin liittyviin investointeihin, tekoälysovelluksiin sekä alueellisten ja kansallisten talousvaikutusten käsittelyyn. Suomessa erityisesti Kajaanin ja Muhoksen alueet ovat houkutelleet merkittäviä investointeja. Tutkimuksen avulla hyödynnetään investointien mukanaan tuomat mahdollisuudet kehittää aluetta optimaalisella tavalla sen elinvoimaisuuden ja talouden vahvistamiseksi.
Kuva: kotialbumi
Eläinlääketieteen tohtori Anri Timonen, filosofian tohtori Elisa Tikkanen ja filosofian tohtori Pekka Kilpeläinen tutkivat luonnon antimikrobisten peptidien käyttöä nautojen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimus toteutetaan Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan yksikössä ja tehdään yhteistyössä kainuulaisten maatilojen kanssa. Mikrobien aiheuttamista tulehdustaudeista syntyy karjatiloille merkittäviä tulonmenetyksiä. Maitotiloilla utaretulehdukset aiheuttavat eniten kustannuksia. Hygieniavaatimukset tiukentuvat, ilmastonmuutos lisää mikrobiongelmia ja antibiooteille vastustuskykyisiä mikrobeja on yhä enemmän. Uusien antimikrobisten yhdisteiden kehittäminen on siksi ajankohtaista ja tärkeää.
H. G. Porthan -mitali Antti Mäkiselle
Kainuun rahaston vuosijuhlassa ja apurahojen jakotilaisuudessa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston hallituksen myöntämä H. G. Porthan -mitali Antti Mäkisellekainuulaisen kulttuurin digiaikaistamisesta ja perinteen elävöittämisestä.
Kuva: Minna Hyvönen
Mäkinen on johtanut Kainuun Museota vuodesta 1996 ja omistautunut sen kehittämiselle lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kainuun rahaston hoitokunnan esityksestä myönnettävän tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Mäkisen kaudella museon kävijämäärät ovat kasvaneet, ja hän on tuonut useita merkittäviä näyttelyitä museoon. Mäkinen on ollut mukana museon digitalisaatiossa ja vastannut kuva-arkistosta. Hän on myös kasvattanut museon painoarvoa maakunnassa ja tarjonnut palveluita koko Kainuun alueelle.
Kainuun rahaston vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestetään 7.5.2025 klo 17 alkaen Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsässä Kajaanissa. Juhlapuheen pitää näyttelijä, taiteilija, Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen aiheesta Kaikki valo, jonka voimme unelmoida. Musiikista vastaavat säveltäjä Johannes Ruotsalainen yhdessä Heli-Maarit Leppiojan ja Laura Matilaisen kanssa.
Valtion ja neljän säätiön vuonna 2022 perustama Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Esittävän taiteen yhteisöt esimerkiksi teatterin, sirkus- ja tanssitaiteen sekä musiikin alalta voivat hakea rahoitusta tuotannoilleen 1.–15.9.2025.
”Kuten aiemmillakin Uudet klassikot -hakukierroksilla, hakijan tulee olla Taiken toiminta-avustuksen saaja. Ehtoa on kuitenkin hieman lavennettu: hakukelpoisia ovat myös ne toimijat, jotka saivat kyseistä avustusta vuonna 2024, mutta joiden osalta se loppui kuluvana vuonna”, sanoo Uudet klassikot -rahaston sihteeri Johanna Ruohonen.
Rahoitettava tuotanto on toteutettava yhteistyössä vähintään yhden valtionosuuden piirissä olevan esittävän taiteen toimijan tai kansallisen taidelaitoksen kanssa.
“Rahoituksen avulla halutaan mahdollistaa uusia yhteistyön muotoja esittävän taiteen kentälle. Tuotanto voi olla aiemman esityksen uudelleenlämmitys tai uusi ensi-ilta, ja rahoitusta voi käyttää eri esityspaikoissa vierailuun tai kiertuetoimintaan. Olennaista on, että pyritään kasvattamaan tuotannon yleisömäärää ja siten taiteen yleisöpohjaa”, Ruohonen kertoo.
Uudet klassikot -tukimuodon keskeinen erityispiirre on apurahan määräytymisen tapa. Hakemuksen perusteella myönnettävän mahdollisen perusosan lisäksi yhteisöt saavat apurahakauden aikana lisärahoitusta, jonka suuruus määräytyy pääsylipputulojen mukaisesti. Perusosan suuruus on 10 000–60 000 euroa ja laskennallisen osa enintään 300 000 euroa. Lipputulojen perusteella määräytyvä apuraha on siis enimmillään viisi kertaa hakijan saaman perusosan suuruinen.
Uudet klassikot – Nya klassiker -rahaston tavoitteena on tukea taiteen asemaa ja merkityksellisyyttä yhteiskunnassa sekä kasvattaa teosten ja tuotantojen elinkaarta ja yleisömääriä. Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Heta Kaisto siirtyy Kulttuurirahastoon Rauman taidemuseon intendentin tehtävästä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2019 lähtien. Aiempaa kokemusta Kaistolla on muun muassa Lapuan kaupungin museoista ja Kansallisgalleriasta. Lisäksi hän on ollut mukana monitaiteellisissa tutkimushankkeissa ja on aktiivinen kirjoittaja ja luennoija.
”Heta Kaistolla on näkemyksen ja kokemuksen lisäksi laajat taiteilijaverkostot sekä hyvät yhteydet suomalaiseen museokenttään ja taiteen alan toimijoihin. Tavoitteenamme on omalta osaltamme edistää taiteen roolia yhteiskunnassa ja tarvitsemme tähän työhön parhaat osaajat”, toteaa toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Kuva: Heidi Piiroinen
”Taidekoti Kirpilä edustaa minulle humanismia ja lämminhenkistä, kohtaavaa yleisötyötä ja arvostan kovasti mahdollisuutta kehittyä taiteen ja museoalan asiantuntijana Kirpilän tiimin ja koko Kulttuurirahaston verkoston kanssa. Mielestäni museoilla on ajassamme entistä keskeisempi merkitys suomalaisen kulttuurin vahvistamisessa. Ajattelen taidetta myös erittäin käytännönläheisesti osana yhteiskuntaa ja erilaisten toimijoiden verkostoa”, Heta Kaisto toteaa.
Taidekoti Kirpilä on Kulttuurirahaston ylläpitämä taidemuseo Helsingin Töölössä. Taidekoti Kirpilä esittelee lääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) keräämää taidekokoelmaa ja järjestää nykytaidenäyttelyitä, konsertteja, erilaisia opastuksia sekä muita tapahtumia.
Apurahoista neljä on jatkoapurahoja ja kymmenen kahden vuoden apurahoja. Poolin kevään hakukierrokselle osallistui 150 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 16 prosentille hakijoista.
Pooliin kuuluvat säätiöt jakavat ulkomaisiin tutkimusjaksoihin vuosittain yhteensä 3,2 miljoona euroa. Post doc -tutkimusjaksojen pituudet vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2025, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2025.
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009 edistämään tutkijoiden ja Suomen tieteen kansainvälistymistä. Tänä aikana pooliin kuuluvat säätiöt ovat jakaneet yli 40 miljoonaa euroa Suomesta ulkomaille lähteville tohtoreille. 31 hakukierroksen jälkeen apurahoja on saanut jo yli 800 tohtoria. Heistä yli kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Kulttuurirahastolta post doc -apurahoja tieteeseen ja taiteeseen
Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka avulla nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.
Kulttuurirahaston apurahan sai muun muassa fil. tohtori Jyrki Laatikainen, joka työskentelee Miamin yliopiston fysiikan laitoksella koherenssifotoniikkaan liittyvän tutkimuksen parissa.
Fil. tohtori
Jyrki Laatikainen
”Työni keskittyy erityisesti valon kulmaliikemäärän tutkimukseen matemaattisten mallien ja laskennallisten menetelmien avulla. Valon kulmaliikemäärä on keskeinen aihe optiikan ja fotoniikan tutkimuksessa, ja koherenssi, eli valon satunnaismuotoisuus, tarjoaa uusia mahdollisuuksia pyörteisten valokenttien strukturointiin sekä sovelluksiin esimerkiksi optisen tiedonsiirron ja kuvantamisen alueilla”, Laatikainen kertoo.
Taiteen tohtori Katri Krohn Lassila sai apurahan maiseman posthumanistista toimijuutta arkeologian ja analogisen valokuvan vuorovaikutuksessa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen Skotlannissa.
Tait. tohtori
Katri Krohn Lassila
”Aika kiehtoo minua. Me ihmiset mittaamme sitä oman käsityksemme mukaan, mutta meidän tulkintamme ajasta ei ole ainoa mahdollinen. Maailmassa on itse asiassa olemassa valtavasti limittäisiä ja päällekkäisiä aikoja. Perhoselle muutama päivä saattaa olla koko elämän mitta, kun taas maisemassa ilmenee syvä aika, miljoonien vuosien aikajänne. Ihmisen olemassaolo ajassa näyttäytyy havainnollisesti arkeologisissa kohteissa, joiden kautta pääsemme kurkottamaan oman aikamme alkulähteille. Arkeologi Marja Aholan kanssa toteuttamani projektit Suomessa ja Liettuassa ovat avartaneet käsitystäni niistä mahdollisuuksista, joita taiteellisen tutkimuksen ja arkeologian vuorovaikutus tarjoaa. Postdoc-poolin apurahalla sovellan jo kehittelemiäni menetelmiä ja luon aivan uusia yhteistyössä Orkney Collegen tutkijoiden kanssa. Vuoden mittaisen tutkimusjaksoni aikana Orkneylla koostan taidetta ja tiedettä yhdistävän kokonaisuuden, joka perustuu saaren rikkaaseen arkeologiseen menneisyyteen ja sen ainutlaatuiseen maisemaan. Oma erityisalueeni – analoginen valokuva vaihtelevine tekniikoineen – tarjoaa minulle mahdollisuuden kuvata syventyneesti maisemaa ja arkeologisia kohteita, ja sitä kautta kenties ymmärtää jotakin lisää myös omasta olemassaolostamme.”
Kuva: Natalia Kopkina
Säätiöiden post doc -pooliin kuuluu kaudella 2025–2027 kolmetoista säätiötä. Mukana ovat Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.
Kouluissa järjestettyjen Digitutkijat-työpajojen ajankohtaiset aiheet ja lapsilähtöinen lähestymistapa ovat saaneet erinomaista palautetta opettajilta. Työpajat ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla lasten ajatuksia median käytöstä ja sen haasteista.
”Olemme havainneet, että nelosluokkalaiset ovat hyvin tietoisia verkkoympäristössä olevista riskeistä, kuten huijauksista, tietojen kalastelusta, lapsia houkuttelevista aikuisista ja sopimattomista mediasisällöistä. Siinä, miten lapset ymmärtävät näiden ilmiöiden taustoja, kuten mihin kerättyjä tietoja käytetään tai miten tuntemattoman yhteydenottoon kannattaa vastata, on kuitenkin isoja eroja”, kertoo työpajoja kehittänyt ja vetänyt MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Nevala.
”Toisinaan lasten kriittisyys ottaa ylikierroksia ja he epäilevät vähän kaikkea. Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista. Meidän aikuisten tuleekin olla tarkkana, ettemme luo mediaympäristöistä liian yksipuoleista turvatonta, vaarallista ja haitallista kuvaa lapsille. Parhaimmillaan ne tuovat lasten ja perheiden arkeen iloa, turvaa, yhteenkuuluvuutta sekä tärkeitä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Tätä haluamme Digitutkijat-työpajoissa vahvistaa”, sanoo Nevala.
Perheiden mediakasvatus vaihtelee suuresti
Keskustelut lasten kanssa osoittavat, että perheiden mediakasvatus vaihtelee suuresti. Monissa perheissä lasten medioiden käyttö tapahtuu yhdessä vanhempien kanssa tai heidän valvonnassaan ja siihen on selkeät toimintamallit, kuten alakoululaisten kohdalla on suositeltavaa. On kuitenkin paljon koteja, joissa rajoja ja valvontaa ei ole. Tähän voi olla monia syitä, esimerkiksi vanhempien tiedon tai voimavarojen puute.
”Digitalisaatio on vyörynyt koteihin ja arkeemme todella nopeasti. Siksi on ymmärrettävää, ettei vanhemmilla ole tietoa tai toimintamalleja, miten luovia kasvatustilanteissa lasten kanssa. Meidän on tärkeää oppia entistä enemmän perheiden media-arjesta, jotta voimme tukea heitä näissä tilanteissa”, Nevala kertoo.
Kiusaaminen verkossa huolestuttaa lapsia
Digitutkijoiden työpajoissa ja kyselyissä lapset nostavat esiin kiusaamisen ja ilkeät kommentit suurimpina ongelmina mediassa. Kiusaaminen ilmenee esimerkiksi viestiryhmistä ulosjättämisenä, loukkaavina kommentteina ja juorujen levittämisenä.
Osana hanketta Digitutkijat järjestääkin tiistaina 29.4. klo 18–19.30 verkkovanhempainillan, jossa keskitytään kiusaamisen ehkäisyyn sekä lasten empatia- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen digitaalisissa ympäristöissä. Verkkovanhempainillassa kuullaan MLL:n asiantuntijoita sekä Helsingin yliopiston kehitys- ja kasvatuspsykologian dosenttia Silja Martikaista.
Digitutkijat on MLL:n toteuttama ja Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama mediakasvatushanke, jossa tuetaan koulujen ja kotien mediakasvatustyötä. Hankkeen tavoitteena on osallistaen ja innostaen vahvistaa lasten medianlukutaitoja, sillä tutkimusten mukaan lasten digilaitteiden käytöllä on yhteys heidän hyvinvointiinsa.
Digitutkijoiden työpajat jatkuvat kouluissa ympäri Suomen ja hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnetään niin mediakasvatuksen kehittämisessä kuin perheiden ja koulujen mediakasvatuksen tukemisessa.
Kulttuurirahaston uusi avaus, lisäkoulutusta tavoitteellisille laulajille tarjoava Mirjam Helin -akatemia käynnistyy elokuussa 2025. Akatemiaan valituille tarjotaan yksilöllinen opintosuunnitelma, joka sisältää muun muassa esiintymistä, ohjelmiston rakentamista, laulutekniikkaa sekä musiikkialan käytännön taitoja. Suomen Kulttuurirahasto kattaa opiskelijoiden kaikki kulut.
Akatemiaan on nyt valittu ensimmäiset opiskelijat: Iris Candelaria, Martin Iivarinen,Emma Karsten, Gabriel Kivivuori Sereno, Johannes Pessi, Tuomas Pääkkönen ja Marjaana Ritanen.
Lisäksi kaksi vielä koulua käyvää nuorta laulajaa, Faraja Mwamalumbili ja Matvei Palola, valittiin valmentavaan junioriohjelmaan.
Faraja Mwamalumbili (vas.) ja Matvei Palola valittiin valmentavaan junioriohjelmaan.
Haku oli auki tammi-helmikuussa 2025. Mahdollisuutta hakea ei haluttu rajata tiukasti esimerkiksi ikärajoin, sillä laulajia toivottiin moninaisista taustoista ja kaikkialta Suomesta.
”Nämä ajatukset toteutuivat upealla tavalla. Hakijamäärä ylitti odotukset, ja valitut laulajat tulevat eri puolilta Suomea”, kertoo ohjelmasta vastaava Päivi Loponen-Kyrönseppä Suomen Kulttuurirahastosta.
Hakemuksia akatemiaan tuli 144, ja Helsingissä Metropolian Arabian kampuksella pidettyihin livekarsintoihin eteni 26 laulajaa. Tuomaristoon kuuluivat Hollannin kansallisoopperan oopperastudion johtaja, sopraano Rosemary Joshua, pianisti ja korrepetiittori Alessandro Misciasci, bassobaritoni Luca Pisaroni sekä ohjaaja Kari Heiskanen.
Rosemary Joshuan mukaan Mirjam Helin -akatemian ensimmäiselle vuosikurssille saatiin monipuolinen ryhmä hienoja, lupaavia laulajia: ”Onnittelen lauluakatemiaa livekarsintojen korkeasta tasosta ja toivotan menestystä uudelle ohjelmalle.”
Mirjam Helin -akatemian opettajat rekrytoidaan alan huipulta, ja he ovat oopperalaulajia, kapellimestareita, ohjaajia ja musiikin asiantuntijoita. Opettajiksi on tähän mennessä vahvistettu oopperalaulajat Camilla Nylund, Luca Pisaroni ja Linda Watson, kapellimestari, pianisti Audrey Saint-Gil, psykologi Marjukka Laurola sekä runoilija, yliopistonlehtori Vesa Haapala.
Kuten Mirjam Helin -laulukilpailu, myös Mirjam Helin -akatemia rahoitetaan Mirjam ja Hans Helinin nimikkorahastosta. Sen tarkoituksena on tukea paitsi laulukilpailua, myös laulunopiskelua ja muita säveltaiteita. Suurlahjoituksen Kulttuurirahastolle tehnyt professori Mirjam Helin (1911–2006) oli laulutaiteilija ja pidetty laulunopettaja, joka rakasti opetustyötään ja jatkoi sitä yli 80-vuotiaaksi asti.
Viikonloppu- ja kesäleirien yhteydessä yleisölle avoimia konsertteja
Mirjam Helin -akatemiassa opetusta annetaan periodimaisesti viikonloppu- ja kesäleireillä eri puolilla Suomea, yhteistyössä alan suomalaisten toimijoiden kanssa.
Ensimmäinen opetusperiodi on 14.–17.8.2025 Turussa, Linnasmäen opistolla. Syksyn muita kohteita ovat Joensuu 12.–14.9.2025 ja Järvenpää 13.–16.11.2025.
Periodien yhteydessä järjestetään yleisölle avoimia konsertteja, ja Turun-periodin jälkeen laulajat esittäytyvätkin Espan lavalla Helsingissä maanantaina 18.8.2025 klo 15.
