Tampereen sananvapaustapahtuma

Keskellä Eurooppaa on politiikan, liiketalouden ja sananvapauden kartalla musta aukko. Valko-Venäjä on sijalla 157 maailman valtioiden mediavapauden tilaa mittaavassa indeksissä (Toimittajat ilman rajoja 2023).

Valko-Venäjän yli 1500 poliittisen vangin joukossa istuu noin 40 toimittajaa. Vankien joukossa on toimittajia maan suurimman, vuonna 2021 suljetun uutismedian päätoimittajasta autolehden tekijöihin. Heidän elämänsä on peruutettu. Tuomioiden pituudet ovat jopa 12 vuotta. Vankilassa oleviin ei ole yhteyttä.

Samalla Valko-Venäjän valtio on osallistunut Venäjän aggressiosotaan Ukrainaa vastaan.

26.9.2023 Kulttuuritalo Laikussa järjestetyssä tilaisuudessa puhui entinen poliittinen vanki, juristi ja ihmisoikeuspuolustaja Leanid Sudalenka. Hän vapautui 21. heinäkuuta 2023 valkovenäläisestä vankilasta istuttuaan kolmen vuoden tekaistua tuomiota.

Sudalenka on yli 20 vuoden ajan puolustanut ihmisoikeuksia ja Valko-Venäjän kansalaisia, joiden oikeuksia hallitus rikkoo. Hänen työtään on kunnioitettu muun muassa Ranskan tasavallan arvostetulla Liberté-Égalité-Fraternité -ihmisoikeuspalkinnolla (”Vapaus, veljeys, tasa-arvo”) vuonna 2018 ja uudelleen yhdessä muiden valkovenäläisten vankilaan tuomittujen ihmisoikeusjuristien kanssa 2021.

Sudalenka johti Ales Bialiatskin perustaman Viasna-ihmisoikeusjärjestön toimintaa Valko-Venäjän toiseksi suurimmassa kaupungissa Homelissa. Bialiatski sai Rauhan Nobelin 2022 ja kotimaassaan kymmenen vuotta vankeutta. Kun Leanid Sudalenka oli vapautunut vankilasta, hän pakeni Valko-Venäjältä Liettuaan.

Kuulimme etäyhteydellä myös valkovenäläisen uutistoimittajan kokemuksia työstään maanpaossa. Maan suosituin uutispalvelu Tut.by ratsattiin ja suljettiin 2021, ja sen päätoimittaja ja johtaja ovat vankilassa.

Toimittaja Ingrid Svanfeldt kertoi toimittajien kohtaloista Valko-Venäjällä, missä sananvapaus tarkoittaa valintaa maanpaon, vankilan tai diktatuurin toimintatapoihin osallistumisen välillä. Ylen Sananvapauden sankari -verkkopelissä pääsi kokeilemaan, miten pärjäisi toimittajana Lukashenkan diktatuurissa.

Tilaisuuden juonsi ja vieraita haastatteli Lännen Median toimituksen päällikkö Matti Posio.

Tampereen Sananvapaustapahtumaan kuuluvat tilaisuuden järjestävät Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto ja Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutti. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen kaupunki / Operaatio Pirkanmaa, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES, Toimittajat ilman rajoja Suomi ja Tampereen yliopiston journalistikoulutus.

Ukrainan yhteiskunta ja puolustusvoimat ovat taistelleet Venäjän Federaation täysimittaista hyökkäyssotaa vastaan helmikuusta 2022. Joka päivä sota on vaatinut ihmishenkiä, tuhonnut koteja ja pakottanut monia epäinhimillisiin tilanteisiin. Sodan keskellä näkyvät kuitenkin myös ihmisyys ja yhtenäisyyden voima. Sankareista moni on tehnyt äärimmäisen uhrauksen Ukrainan, demokratian ja vapaan eurooppalaisen elämäntapamme, kuten sananvapauden, pelastamiseksi.

Donbas Frontliner -uutispalvelun perustaja, reportteri ja valokuvaaja Andriy Dubchak on kuvannut sotatapahtumia etulinjassa ja eri puolilla Ukrainaa vuodesta 2014. Hänen kuvareportaasejaan on julkaistu laajalti niin ukrainalaisessa kuin kansainvälisessä laatumediassa, Suomessa Helsingin Sanomissa.

Tampereelle kootussa tuoreiden uutiskuvien näyttelyssä pääsimme katsomaan Ukrainan puolustustaistelua Dubchakin silmin etulinjassa. Donbas Frontlinerin tuottaja Yelyzaveta Kovtun kertoi avajaistilaisuudessa kuvien taustoista sekä tiiminsä työstä Donbasissa ja muissa sodan polttopisteissä.

Donbas Frontliner on palkittu mm. ruotsalaisella Fritt Ord -sananvapauspalkinnolla. Andriy Dubchak on Ukrainan arvostetuimman, Georgiy Gongadzen nimeä kantavan journalistipalkinnon finalisti 2023.

Näyttelyn toisessa osassa liikuttiin Kiovan siviilien parissa ja hetkissä heti Venäjän käynnistettyä järkyttävän sotansa 24. helmikuuta 2022. Ukrainalainen valokuvaaja Kseniia Pavlova kuvasi ihmisiä Kiovassa asuinkortteleissa, jotka olivat muuttuneet kotirintamaksi. Pavlovan kuvat kertovat tilanteesta, jossa hän ei kokenut voivansa tehdä mitään muuta kuin tarttua kameraan.

Tamperelainen dokumenttielokuvantekijä ja muusikko Lukas Stasevskij kuvasi 18 minuutin elokuvassaan ”Ukrainalainen rapsodia” omaa identiteettiään ukrainalaisena sekä ukrainalaisten elämää sodan keskellä. Vaikuttava elokuva oli nähtävissä ensi kertaa Tampereella tässä näyttelyssä.

Color Up Peace -hankkeen perustaja, Krimiltä kotoisin oleva ukrainalainen taiteilija Lisa Glybchenko täydensi kokonaisuuden tyylitellyllä lipputeemallaan Sinikeltainen.

Tampereen yliopistolla järjestettiin 28.9.2023 avoin luento- ja keskustelutapahtuma mediavapauden merkityksestä Ukrainassa. Tilaisuudessa pohdittiin, millainen on sananvapauden ja median merkitys itsenäisen Ukrainan tarinassa? Mitä voimme oppia ukrainalaisten kokemuksista? Mikä on vapaan sanan merkitys sodassa ja edessä olevassa massiivisessa jälleenrakennuksessa?

Kuulimme Ukrainan sananvapauden ja median vaiheista suoraan tapahtumien ytimestä. Pääpuhujana toimi palkittu amerikanukrainalainen journalisti, Voice of American Itäisen Euroopan päällikkö ja Ukrainan sananvapauden vaiheiden omakohtainen todistaja Myroslava Gongadze. Gongadze on nuorten ukrainalaisten journalistien mentori ja Ukrainan johtavan journalistipalkinnon taustavoima. Työssään  Gongadze raportoi synnyinmaansa ja koko Itäisen Euroopan uutisista. Hän on haastatellut lukuisia valtiojohtajia ja huippunimiä. Gongadze teki myös uutisreportaaseja maailmanlaajuiseen levitykseen Liettuan ja Valko-Venäjän rajalta.

Gongadze on palkittu kansainvälisille johtajille myönnettävällä etiikkapalkinnolla, Inamori Ethics Prizella.

Gongadzen nimi liittyy myös Ukrainan lähihistorian traagisimpiin hetkiin. Hänen aviomiehensä Georgiy Gongadze oli kriittinen journalisti, joka perusti yhden Ukrainan ensimmäisistä riippumattomista verkkomedioista, Ukrainska Pravdan, ennen katoamistaan ja joutumistaan väkivaltaisen murhan uhriksi vuonna 2000. Nuoren toimittajan murha laukaisi varhaisia demokratiaprotesteja Ukrainassa ja saavutti historiallisen poliittisen skandaalin mittasuhteet etenkin, kun ääniteskandaali näytti liittävän tapahtuneen Ukrainan silloiseen presidenttiin Leonid Kutshmaan.

Myroslava Gongadze on väsymättä tavoitellut oikeutta Georgiy Gongadzelle ja tämän murhan selvittämistä oikeusteitse yli 20 vuotta. Hän myös tukee aktiivisesti muita ukrainalaisia Yhdysvalloissa, minne hän muutti miehensä selvittämättömän murhan jälkeisinä vuosina.

Tilaisuuden ohjelma koostui lyhyestä johdannosta Ukrainan mediavapauden ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheisiin itsenäisyyden vuosina 1991–2023, Myroslava Gongadzen Ukrainan mediavapautta koskevasta Tampereen sananvapausesitelmästä sekä aihepiiriä syventävästä paneelikeskustelusta.

Paneelikeskustelussa mukana olivat Ukrainassa työskennellyt Ylen toimittaja Antti Kuronen, Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen, Suomen journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko, Toimittajat ilman rajoja Suomen puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori ja Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto.

Tilaisuuden moderoivat päätoimittaja Matti Posio ja Suomessa nykyään asuva ukrainalainen journalisti Yuliia Shchetyna.

Tampereen Sananvapaustapahtuman ensimmäiseksi pääpuhujaksi ja sananvapausjulistuksen antajaksi kutsuttiin palkittu amerikanukrainalainen journalisti ja mediajohtaja, Voice of American (VOA) Itäisen Euroopan toimituksen päällikkö Myroslava Gongadze.

Tapahtuman kunniavieras toimii aktiivisesti sananvapauden puolesta niin ukrainalaisten toimittajien mentorina kuin Georgiy Gongadzen nimeä kantavan säätiön ja journalistipalkinnon voimahahmona. Syyskuussa 2023 Myroslava Gongadze palkittiin kansainvälisille johtajille ihmiskuntaa eteenpäin vieneestä elämäntyöstä myönnettävällä yhdysvaltalaisella Inamori Ethics Prizella. Työssään hän raportoi uutisista ja haastattelee avainhenkilöitä Ukrainan ja koko itäisen Euroopan alueella.

Myroslava Gongadze on valitettavasti todistanut läheltä Ukrainan sananvapauden traagisia vaiheita. Hänen aviomiehensä Georgiy Gongadze oli perustajana ja päätoimittajana panemassa alulle itsenäistä ukrainalaista uutismediaa, Ukrainska Pravdaa. Hän katosi ja joutui väkivaltaisen murhan uhriksi vuonna 2000, ja selvittämättömään tapaukseen liittynyt salanauhoitusskandaali oli tehdä lopun Ukrainan silloisen presidentin Leonid Kutshman urasta. Tapaus nostatti protestiaallon ja massiivisen poliittisen skandaalin myös kansainvälisesti. Myroslava Gongadze on yli 20 vuoden ajan tavoitellut oikeutta aviomiehelleen, murhatulle kriittiselle nuorelle journalistille Georgiy Gongadzelle (1969–2000), pitäen esillä oikeusvaltion tärkeyttä ja tämän visiota vapaasta journalismista.

Myroslava Gongadzen sananvapauspuhetta seurasi asiantuntijakeskustelu, jossa puheenvuoron saivat muun muassa toimittaja Jussi Konttinen (HS), Suomen journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko, Toimittajat ilman rajoja Suomen puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma, julkisen palvelun ja kestävän journalismin tutkija Anna Maris (SWE) sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto.