Minun kasvoni

Nykynuoret ovat käyttäneet älylaitteita jo tarhasta, ja heidän helposti ajatellaan diginatiiveina olevan vanhempiaan taitavampia tietotekniikan käyttäjiä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. 10–15 prosenttia kahdeksasluokkalaisista ei osaa käyttää sähköpostia tai Googlea, ja tekstinkäsittelyohjelmat ovat monille vieraita. Nuorten älylaitteen käyttö pyörii muutaman sovelluksen, kuten Youtuben, WhatsAppin, Snapchatin ja TikTokin, sekä parin suosikkipelin ympärillä.

Hämeen rahaston omassa Minun kasvoni -hankkeessa mediakasvattaja Viljami Tabell opetti seiskaluokkalaisille, miten kännykän räplääminen voisi olla videoiden tuijottelun ja pakonomaisen pelaamisen sijasta aktiivista ja kehittävää ajanvietettä. Yhteensä mediakasvatuspajoja järjestettiin noin 50 kantahämäläiselle peruskoulun seitsemännelle luokalle.

Minun kasvoni -hanke ohjasi nuoria kohti parempaa älylaitekulttuuria ja digihyvinvointia. Työpajoissa Tabell keskusteli seiskaluokkalaisten kanssa siitä, mikä on aktiivista ja mikä passiivista älylaitteen käyttöä. Pajoissa pohdiskeltiin myös nuorten omia arvoja, minäkuvaa sekä sitä, miten julkkisten mediaviestit pitäisi tulkita.

Työpajojen tavoitteena oli myös saada nuoret ymmärtämään, että pelkän viihdekäytön lisäksi älylaitteilla voi tehdä kaikenlaista kehittävää, kuten opiskella kieliä tai pelata matematiikan oppimispelejä, kuvata ja editoida omia videoita, koodata, tehdä animaatioita, opetella soittamaan tai laulamaan sekä hakea tietoa itseään kiinnostavasta aiheesta.

”Me aikuiset olemme oppineet omilta vanhemmiltamme valtavasti asioita, kuten pöytäkulttuurin, mutta nykynuorille vanhemmat eivät älylaitekulttuuria juuri opeta. Nuoret joutuvat luomaan sen itse”, Tabell huomautti.