Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Pirkanmaan Kulttuurirahaston ja Taiteen edistämiskeskuksen Pirkanmaan toimipisteen järjestämässä luovien alojen rahoitusseminaarissa 24. tammikuuta 2017 kello 11.45–16 Tampereella.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Apurahaa voivat hakea pirkanmaalaiset tai Pirkanmaan hyväksi työtä tekevät yksityishenkilöt, työryhmät tai yhteisöt, yhteisöt lähinnä erilaisten tiede-, taide- ja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Rahasto tukee mielellään oivaltavia ja korkeatasoisia hankkeita, nousevia ja uudistavia kykyjä sekä eri tavoin marginaaliin jääviä aloja ja tapahtumia ja lähikulttuuria.
Yleisrahastosta myönnetään apurahoja kaikille kulttuurielämän aloille, nimikkorahastosta lahjoittajan määrittelemille aloille. Tänä vuonna jakovuorossa ovat Aamulehden 100-vuotisrahasto, Kaisa Ahosen rahasto II, Matti ja Helvi Heikkilän rahasto, Yrjö ja Marjatta Juharin rahasto, Aune ja Kalle Kaiharin rahasto, Aili Luukkosen rahasto, Marjatta Melkas-Rusasen ja Anneli Melkaksen rahasto, Irmeli Näsäsen rahasto, Elli ja Elvi Oksasen rahasto, Pirkanmaan Sydäntutkimusrahasto, Aino Valvaalan rahasto ja Lars Zilliacuksen rahasto.
Lisäksi haettavina ovat Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahat syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen, 30 000 euroa, ja syövän eliminoimiseen johtaviin tutkimuksiin, 30 000 euroa.
Lasten ja nuorten kulttuurille on varattu vähintään 20 000 euroa. Maakunnan kulttuuria edistäviin tai muuten suurta rahoitusta vaativiin Kärkihankkeisiin on varattu vähintään 40 000 euroa.
Apurahaneuvontaa järjestetään avoimin ovin rahaston toimistolla Ylöjärvellä 19.1.2017 kello 13–17.
Rahaston apurahoista päättää hoitokunta, joka edustaa monipuolisesti rahaston toiminta-alueen taiteen, tieteen, yhteiskunnan ja talouselämän asiantuntemusta. Apurahat julkistetaan vuosijuhlassa 12.5.2017.
Lisätiedot ja linkki hakupalveluun Pirkanmaan rahaston sivuilta
Maakuntarahastot tukevat taiteen aloilla työskentelyä ja erilaisia hankkeita, tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Apurahoista päätettäessä etusijalla ovat maakunnassa asuvat tai syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva työ sekä maakunnallisesti erityisen merkittävät kulttuuri- ja kehittämishankkeet.
Jokainen maakuntarahasto myöntää vähintään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana maakunnan kärkihankkeisiin. Lisäksi jokainen rahasto myöntää lasten- ja nuortenkulttuuriin vähintään 20 000 euroa. Pienimmät myönnettävät apurahat ovat 2000 euroa, poikkeuksena opintoapurahat, jotka voivat olla pienempiä. Maakuntarahastoilla on myös omia painopisteitään, esimerkiksi alueen elinvoimaa ja identiteettiä uudistavat hankkeet, yhteisöllisyys sekä lasten- ja nuortenkulttuuri.
Haku päättyy 10.2. klo 16
Apurahojen haku tapahtuu verkossa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakemus tulee jättää järjestelmään perjantaihin 10.2.2017 klo 16.00 mennessä. Myös lausunnot tulee jättää 10.2. klo 16.00 mennessä. Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu maakuntarahastoihin verkkopalvelussa määräaikana.
Apurahat jaetaan kunkin maakuntarahaston omassa vuosijuhlassa huhti-toukokuussa.
Lisää tietoa maakuntarahastoista ja niiden apurahoista löydät kunkin maakuntarahaston omalta sivulta: www.skr.fi/fi/rahastot
Tietoa Kulttuurirahaston toiminnasta ja apurahoista myös:
www.facebook.fi/kulttuurirahasto
twitter.com/skr_fi
www.youtube.com/kulttuurirahasto
Tänä vuonna maakuntarahastot jakavat apurahoja yhteensä 12 miljoonan arvosta. Pohjois-Karjalan rahaston osuus tästä on noin 880 000 euroa eli apurahojen euromäärä jää hieman edellisvuotta pienemmäksi. Summa on kuitenkin merkittävä ja mahdollistaa laajan tuen maakunnan tiede- ja taide-elämälle. Apurahoja myönnetään Pohjois-Karjalassa asuville tai maakunnasta kotoisin oleville hakijoille ja maakuntaan kohdistuvaan työhön.
Apurahoja myönnetään erilaisiin tieteen, taiteen ja muun kulttuurielämän hankkeisiin ilman tiukkoja rajoja. Rahasto tukee sekä pieniä että suuria hankkeita ja on ollut vuosittain rahoittamassa lukuisia maakunnan tapahtumia. Työskentelyapurahan voi saada taiteelliseen tai tieteelliseen työhön lyhemmästä jaksosta aina kolmivuotiseen apurahaan saakka. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa rahasto tukee yhteensä vähintään 20 000 eurolla. Tänä vuonna erityistuen kohteena ovat myös erilaiset kansainvälistymistä edistävät hankkeet.
Maakuntarahaston käytössä on myös päärahaston antama 40 000 euron suuruinen määräraha, joka voidaan myöntää yhteen tai kahteen normaalia suurempaa rahoitusta edellyttävään maakunnallisesi merkittävään hankkeeseen. Ellei tällaista maakunnan kärkihanketta tänä vuonna löydy, jää kyseinen summa käyttämättä. Rahaston asiamiehen Tuomo Vatasen mukaan sopivien hankkeiden löytämisessä on ollut joinain vuosina hieman vaikeuksia. Tavoitteena on tukea yksittäisten tapahtumien sijasta hankkeita, joilla on laajempaa vaikutusta maakunnan kulttuurielämään.
– Tarvitaan hyvien ideoiden pohjalta kehitettyjä vakuuttava hankkeita, jotka on myös osattu esitellä hakemuksessa asianmukaisine selvityksineen. On vaikea uskoa, ettei rahalle löytyisi meillä käyttöä, toteaa Vatanen.
Lisää tietoa apurahoista löytyy maakuntarahaston verkkosivulta.
Suurin osa Varsinais-Suomen rahaston apurahoista osoitetaan taiteilijan tai tieteentekijän kokopäiväiseen työskentelyyn. Näiden apurahojen lisäksi rahoitusta myönnetään erilaisten kulttuurihankkeiden kuluihin. Yhdelle maakunnallisesti merkittäväksi katsottavalle kärkihankkeelle myönnetään muita suurempi, noin 40 000 euron rahoitus. Lapsiin ja nuoriin kohdistuviin kulttuurihankkeisiin on varattu vähintään 20 000 euroa.
Apurahoja myönnetään yleisrahastosta ja nimikkorahastoista kaikille tieteen ja taiteen aloille. Osa 16:sta jakovuorossa olevasta nimikkorahastosta jakaa apurahoja vain tiettyihin, lahjoittajien määrittelemiin tarkoituksiin.
Päätökset apurahojen jaosta tekee rahaston hoitokunta asiantuntijoita kuultuaan. Apurahat julkistetaan rahaston vuosijuhlassa, joka pidetään toukokuussa Naantalissa.
Apurahaa voi hakea vain rahaston verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku, josta myös löytyvät tarkat hakuohjeet.
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Vuonna 2017 maakunnat jakavat apurahoja yhteensä 12 miljoonan arvosta. Keskusrahaston haku on lokakuussa ja maakuntarahastoilla on yhteinen hakuaika tammi-helmikuussa. Samalle hakijalle ei yleensä myönnetä apurahaa kuin yhdestä rahastosta kerrallaan.
Lisätietoja:
asiamies Timo Vuorisalo, etunimi.sukunimi@skr.fi
SeMA NANJIn residenssi Soulissa Etelä-Koreassa on toiminut vuodesta 2006 ja se on osa Soulin taidemuseon SeMAn toimintaa. Residenssi sijaitsee vanhassa tehdasmiljöössä puistomaisessa ympäristössä Soulin keskustan ulkopuolella. Tokyo Wondersite on residenssi taiteilijoille sekä muille luovien alojen työntekijöille. Residenssi sijaitsee Tokion Sumida-alueella.
Myönnetyt apurahat
Valokuvataiteilija Heikki Kaski, SeMA NANJI
Taiteilija-tutkija, koreografi Simo Kellokumpu sekä työparinsa Vincent Roumagnac.
Apurahat sisältävät työskentelyapurahan sekä majoituksen ja täysihoidon residenssissä työskentelyjakson ajan. Niihin kuuluu myös apuraha matkakuluihin.
Työskentelyapurahat taiteilijaresidensseihin olivat haussa 18.8.-16.9.2016. Hôtel Chevillonin ja Espaço do Tempon residensseihin valittiin yhteensä yhdeksän taiteilijaa ja työryhmää jo aiemmin syksyllä.
Vuodeksi 2017 myönnetyt työskentelyapurahat
Lisätietoja:
Suomen Kulttuurirahasto, erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, etunimi.sukunimi@skr.fi.
Mikä on tila, jossa aivojen endorfiinivasteet ovat suurimmat? No, tietysti juhlaillan jälkeisessä krapulassa, kebabia syödessä.
Vitsinä heitetty idea johti siihen, että asia on nyt tutkittu. Lääketieteen tohtori Jetro Tuularin tutkimusryhmä etsii vastausta siihen, miten ja millainen syöminen vaikuttaa aivojen endorfiinitasoihin.
Syöminen ei ole vain tankkausta. Ravinnontarpeen tyydyttämisen lisäksi syömiseen liittyy herkullisuuden herättämä mielihyvä, jonka välittäjäaineryhmät dopamiini ja endorfiinit tuottavat laajoille aivoalueille keskiaivojen tumakkeista.
Aivotoiminnan muutoksia tutkittiin pizzan voimin. Tutkimukseen osallistui terveitä ja normaalipainoisia 20-30-vuotiaita miehiä. Kuvaukset tehtiin ensin yöpaaston, sitten pizzan ja saman ravinnemäärän sisältävän miedonmakuisen, kauramaitoa muistuttavan ravinneliuoksen nauttimisen jälkeen.
Pizzan vaikutusta seurattiin Turun PET-keskuksen aivokuvantamislaitteilla ja fysiologista tilaa laboratoriokokein. Koehenkilöt arvioivat itse kylläisyyden ja mielihyvän kokemustaan. Ja kyllä, herkullisen ruuan syöminen näkyi koehenkilöiden aivoissa.
Tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Se tuottaa uutta pohjatietoa lihavuuden ja syömishäiriöiden hoitojen suunnitteluun vastaavilla menetelmillä.
Lihavuus laskee aivojen endorfiinireseptoritasoja, joten lihava ei ehkä saa ruuasta normaalia mielihyvää. Hyvä uutinen on se, että normaalipainoon palaaminen palauttaa muutokset.
Jos halutaan vaikuttaa väestön painonkehitykseen nopeasti, Tuularin mukaan ei ole järkevää yrittää löytää yksittäistä ratkaisevaa molekyyliä.
– Lihavuuteen ohjaa osaltaan raha. Mäkkäriateria on kansainvälisesti tarkastellen halpa. Nämä ovat poliittisia päätöksiä. Kun lihan ja sokerin hinta painetaan alas, laskee korkeakalorisen ruuan hinta. Ratkaisevasti oikea päätös lihavuuden ongelman pienentämiseksi on ohjata elintarvikkeiden hintapolitiikkaa toisin.
Taiteesta tiedettä ja tieteestä taidetta
PoDoCo-ohjelman syksyn 2016 apurahahakukierros oli menestys. Yhteensä 490 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria 42 eri tieteenalalta haki mukaan ohjelmaan. 43 eri toimialoilla toimivaa pk-yritystä ja suuryritystä halusi investoida tohtorin palkkaamiseen. Lopulta 14 nuorta tohtoria pääsi mukaan ohjelmaan.
Susanne Kumpulainen kehittää PoDoCo-ohjelmassa yhteistyössä Polar Electron kanssa aivosähkökäyrän mittaukseen perustuvaa sovellusta urheilijan henkisen valmennuksen tueksi. ”Olen tehnyt uraauurtavaa aivotutkimusta 10 vuotta. Graduopinnoissani syvennyin psykobiologiaan ja sitä ennen opiskelin teknillisessä yliopistossa sähkötekniikkaa. Olen erittäin innostunut mahdollisuudesta päästä soveltamaan laaja tieteellistä osaamistani osana yrityksen tutkimus- ja kehitysprojektia”, Kumpulainen kuvaa projektin lähtökohtia.
Mikko Laitinen tutkii yhdessä Recenart Oy:n kanssa luonnontieteellisten menetelmien hyödyntämistä taideteosten aitouden määrittelemisessä. Taiteen autentikointi on perinteisesti perustunut konossöörien tekemään teoksen silmämääräiseen arviointiin. Luonnontieteellisten menetelmien kautta voidaan merkittävästi parantaa arvioinnin luotettavuutta ja nopeutta. ”PoDoCo-hankkeessa teemme taiteesta tiedettä ja tieteestä taidetta”, tiivistää Recenart Oy:n toimitusjohtaja Tiina Koivulahti.
Eräs tohtorin palkkaavista yrityksistä on Kesko. ”Kansainvälinen kilpailu ja verkkokaupan yleistyminen on johtanut vähittäiskaupan alan murrokseen. Kesko pyrkii olemaan kehityksen kärjessä vauhdittamalla merkittävästi kehitystään digitaalisessa toimintaympäristössä. PoDoCo-ohjelman kautta tuoreiden tohtorien lahjakkuus ja osaaminen saadaan hyödynnettyä. Samalla pyrimme luomaan kilpailuetua datan ja analytiikan hyödyntämisestä”, analytiikkapäällikkö Kaisu Lahdensuu taustoittaa yhdessä tohtori Mohammad Tabatabaein kanssa toteutettavaa yhteishanketta.
PoDoCo ohjelman vuotuinen volyymi lähes miljoonaan euroa
Vuoden 2016 lopulla Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Svenska Kulturfonden liittyivät mukaan PoDoCo-ohjelmaan. Molemmat säätiöt allokoivat vuonna 2017 ohjelmaan 112 000 euroa. Lisäksi PoDoCo-ohjelmassa jo mukana olevat säätiöt ovat ohjelman erinomaisen vastaanoton myötä lisänneet panostuksiaan.
PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kultufonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.
Seuraava apurahahakukierros keväällä 2017
PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 1.3–13.4.2017. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.
PoDoCon syksyn 2016 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:
| Nimi | Ala | Investoiva yritys | Apuraha (€) | Säätiö |
| Carletti Claudio | Kemian tekniikka | KEMIRA Oyj | 28 000 | Maj ja Tor Nesslingin säätiö |
| Holmbacka Simon | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | Elisa OYJ | 28 000 | Jenny ja Antti Wihurin rahasto |
| Katsigiannis Michail | Teollisuustalous | Magister Solutions Oy | 28 000 | Tekniikan edistämissäätiö |
| Khazraie Shoulaifar Tooran | Kemian tekniikka | Kiilto Oy | 28 000 | Tekniikan edistämissäätiö |
| Komulainen Jukka | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | Bittium Wireless Oy | 28 000 | Tekniikan edistämissäätiö |
| Kontturi Juha | Biologia | Medix Biochemica | 28 000 | Jenny ja Antti Wihurin rahasto |
| Kumpulainen Susanne | Terveystieteet | Polar Electro OY | 28 000 | Liikesivistysrahasto |
| Laitinen Mikko | Fysiikka | RECENART – Research Center for Art | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Lehtikangas Ossi | Fysiikka | Rocsole LTD | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Lehtonen Eero | Elektroniikan tutkimusala | GE Healthcare | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Ojala Marisa | Kliininen lääketiede | Ovumia Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Pärnänen Tuomas | Konetekniikka | Synoste Oy | 28 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
| Tabatabaei Mohammad | Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | Kesko | 28 000 | KAUTE-säätiö |
| Yamamoto Akio | Materiaalitekniikka | Metsä Wood | 14 000 | Suomen Kulttuurirahasto |
Lisätietoja:
PoDoCo-ohjelman päällikkö, Essi Huttu, DIMECC Oy, essi.huttu(at)dimecc.com
PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo(at)aalto.fi
Toimitusjohtaja Harri Kulmala, DIMECC Oy, harri.kulmala(at)dimecc.com
Lisätietoa: www.podoco.fi
Kulttuurirahaston lokakuisessa haussa jätettiin 9 260 apurahahakemusta. Hakuajan päätyttyä hakemuksia arvioivat asiantuntijat ovat saaneet hakemukset luettavikseen.
Asiantuntijaryhmät saavat luettavikseen jopa satoja hakemuksia, joista heidän on valittava alasta riippuen mutamia kymmeniä apurahan saajiksi.
– Vaikka hakemukset lukisi kuinka huolella, niin isoa tekstimäärää ei voi pitää mielessä. On siis luotava metodi, jolla hakemuksia käy läpi, kertoo professori Eero Vuorio, joka toimi Kulttuurirahaston apurahahakemusten arvioijana yhdeksänä vuonna eri ryhmissä.
Vuorio arvioi muun muassa eri lääketieteen alojen hakemuksia ja toimi asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Luettavana oli vuosittain kolmisensataa hakemusta, yhteensä noin 4000-5000 sivua hakemustekstejä.
– Ensin kävin kaikki hakemukset läpi ja varmistin, ettei siellä ole sellaisia, joita olisin esteellinen käsittelemään. Samalla sain jonkinlaisen käsityksen, millaisia hakemuksia kasassa on. Laskin aina miesten ja naisten suhteen ja miten eri paikkakunnilta hakijoita tulee. Tällaista pohjatyötä tein päivän tai kahden ajan.
Vuorio on uransa aikana arvioinut lukuisten muiden säätiöiden ja julkisten rahoittajien, muun muassa Suomen Akatemian, apurahahakemuksia.
– Kokemuksen mukana työmäärästä tulee koko ajan pienempi, prosessi rationalisoituu. Jokainen arvioija varmasti pyrkii valitsemaan itselleen niin suuren paperimäärän hallitsemiseen toimivimman tavan.
Kulttuurirahastossa kunkin alan asiantuntuntijaryhmä koostuu puheenjohtajasta sekä kahdesta ulkopuolisesta, vuosittain vaihtuvasta asiantuntijasta.
Vuorio kertoo kiinnittäneensä ensin huomion hakijaan.
– Ansioluettelot luetaan läpi, ja katsotaan, missä työtä aiotaan tehdä ja kuka esimerkiksi väitöskirjatyötä ohjaa. Näiden asioiden kautta pitäisi muodostaa käsitys, että onko työ toteutettavissa.
Tärkein asia on Vuorion mielestä kuitenkin tutkimussuunnitelman yhteenveto. Sen pitäisi olla ymmärrettävä arvioijalle, joka ei välttämättä ole juuri sen erityisalan ekspertti ja vakuuttaa asiantuntija siitä, että hakijalla on rahkeet ja toimintaedellytykset toteuttaa suunnitelmansa.
– Jos vielä pystyy sanomaan jonkun virkkeen siitä, miksi työ on tärkeä ja miten se tulee auttamaan maailmaa eteenpäin, sen jälkeen lukijalla on elävä kiinnostus aiheeseen.
Vuorio arvelee, etteivät monet hakijat ymmärrä tiivistelmän merkitystä. Hän suositteleekin tiivistelmän luetuttamista muilla.
– Jollei tiivistelmästä käy selväksi mitä tässä oikein aiotaan tehdä, niin ei siitä hyvää voi seurata jatkossakaan. Tiivistelmä asettaa lukijan tiettyyn vireystilaan, joka usein säilyy.
Arvioijat ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta eivät voi tietenkään tuntea jokaikistä alan suuntausta. Työssä auttaa se, että asiantuntijat ovat kokeneita ja jokaisella on oma näkökulmansa tarkastella aihetta. Vuorion mukaan arvioijat ovat yleensä kriittismpiä oman erityisalansa hakemuksille.
– Monet hakijat alkavat liikaa esitellä oman alansa metodia ja erityispiirteitä vakuuttaakseen, että osaavat kaiken vaikean. Lukijahan haluaa nähdä isomman kuvan.
– Lääketieteen alat ovat siinä mielessä helppoja, että esimerkiksi hakijoiden ansioluetteloiden vertailu on melko helppoa. Muilla tieteenaloilla tilanne voi olla erilainen ja taide on jo kokonaan oma lukunsa.
Asiantuntijat lajittelevat hakemukset erinomaisiin, keskusteltaviin ja hylättäviin ja kokoontuvat sitten tekemään Kulttuurirahaston hallitukselle ehdotuksen apurahojen jaosta. Ennen kokousta Kulttuurirahaston henkilökunta tarkastaa mahdollisimman huolellisesti mitä muuta rahoitusta hakijat ovat saaneet.
Päätöskokousessa asiantuntijat käyvät läpi kaikki hakemukset ja sen, haluaako joku nostaa ne rahoitettavien joukkoon. Jokainen asiantuntija tuo kokoukseen omat suosikkinsa. Vuorio kertoo, että hakemusten joukosta löytyi aina niitä, jotka olivat jokaisen listalla.
– Laadun kyllä tunnistaa ja aina löytyi myös ne hakemukset, jotka kaikki laittoivat syrjään.
Hyviä hakemuksia riittää.
– Kolmesta sadasta hakemuksesta satakunta oli yleensä sellaisia, joille apurahan olisi voinut hyvin myöntää, mutta meidän piti valita kolmisenkymmentä. Ei niitä apurahoja siis huonoille hakijoille mene, Vuorio sanoo.
Kun asiantuntijat ovat tehneet työnsä, heidän esittämänsä lista apurahansaajista menee Kulttuurirahaston hallituksen kokoukseen lopullista päätöstä varten. Hallituksen tehtyä päätökset niistä ilmoitetaan hakijoille.
Kulttuurirahaston hallitus myönsi vuoden 2016 Argumenta-apurahat kahdelle hankkeelle. Vihan pitkät jäljet -hanke tarkastelee vihan ja kaunan syntyä ja vaikutuksia yhteiskuntaan ja Muuttoliikkeiden vuosisata -hankkeessa eri alojen asiantuntijat käsittelevät muuttoliiketutkimuksen kiistakysymyksiä.
– Argumenta-hankkeiden ideana on luoda mahdollisuus laajaan keskusteluun aiheista, jotka ovat sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti kiinnostavia. Nyt rahoitetut hankkeet ovat kumpikin aiheeltaan erittäin ajankohtaisia ja toteutussuunnitelmiltaan korkeatasoisia, Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Riitta Pyykkö sanoo.
Argumenta-apurahoilla tuetaan poikkitieteellisiä hankkeita, joissa etsitään ratkaisuja useilla tieteenaloilla käsiteltyihin yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Argumenta-hankkeiden tavoitteena on tuoda yhteen erialojen tutkijoita ja saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen, niin että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Hankkeiden tutkimuskysymyksiä käsitellään seminaareissa ja julkaisuissa ja niiden tulokset julkaistaan myös verkossa kaikkien saataville. Kaksivuotiset hankkeet toteutetaan vuosien 2017–2018 aikana.
Vihan pitkät jäljet
Professori Marjo Kaartinen ja työryhmä, 140 000 euroa
Vihan ja kaunan vaikutukset yhteiskuntaan ovat erityisen ajankohtaisia nyky-Suomessa ja -Euroopassa. Työryhmän mukaan näitä ajankohtaisia teemoja on selitetty ja ratkaistu keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksessa ja esimodernia maailmaa tarkastelemalla voidaankin havaita, miten vihan ja vainon leviäminen voivat muuttaa kokonaisia yhteiskuntia.
Hankkeen työpajoissa kulttuurihistorian ja kielentutkimuksen tutkijat pohtivat politiikantutkimuksen, sosiologian, oikeustieteen, oikeushammaslääketieteen ja uskontotieteen tutkijoiden kanssa syitä vihapuheen ja vainon takana.
Muuttoliikkeiden vuosisata
Dosentti Tuomas Martikainen ja työryhmä, 110 000 euroa
Vuonna 2015 maailmassa oli yli 244 miljoonaa maahanmuuttajaa. Kansainväliset muuttoliikkeet muokkaavat yhteiskuntia niin muuttajien lähtö- kuin tulomaissakin. Ne vaikuttavat yhteiskunnan perusrakenteisiin kuten väestön ikä- ja sukupuolirakenteeseen, työvoiman saatavuuteen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen.
Muuttoliikkeiden vuosisata -hankkeessa järjestetään kahdeksan monitieteista asiantuntijatapaamista, joissa tarkastellaan kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimuksen kiistakysymyksiä. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ympäristönmuutos, väestönkasvu, muuttoliikkeiden politisoituminen sekä talous. Hanke nostaa esiin muuttoliiketutkimuksen monimuotoisuutta ja tuo yhteen eritaustaisia tutkijoita.
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Argumenta-apurahoja vuodesta 2003 alkaen yhteensä 15 hankkeelle. Aiheet ovat vaihdelleet ihmisen kuolevaisuudesta vastuulliseen kaivostoimintaan ja suomalaisten yksinäisyyteen.
Lisätietoa
Erityisasiantuntija Johanna Ruohonen, 09 6128 1247, johanna.ruohonen@skr.fi